Omavalvontasuunnitelma Juho Kustin päivätoimintakeskus

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000, 01088 VANTAAN JA KERAVAN HYVINVOINTIALUE
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Juho Kustin päivätoimintakeskus
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: 
Juho Kustin päivätoimintakeskus kuuluu palvelualue 3:een, johon kuuluu myös Masurkan päivätoimintakeskus
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Juho Kustin päivätoimintakeskuksen lähijohtaja, työ- ja päivätoiminnan esihenkilö Heli Ashaq, heli.ashaq@vakehyva.fi, p. 040 5340611
Vastaava ohjaaja Marja-Leena Viljanen, marja-leena.viljanen@vakehyva.fi, p. 040 3047642
Työllistymistä ja osallisuutta tukevat palvelut, tehtäväaluepäällikkö: Toni Kinnunen, toni.kinnunen@vakehyva.fi p. 050-312 1717
 

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Juho Kustin päivätoimintakeskuksessa tarjotaan osallisuutta tukevaa toimintaa 16–65 –vuotiaille vammaispalveluja tarvitseville asiakkaille kehitysvammaisten erityishuoltolain sekä vammaispalvelulain perusteella. Päiväaikainen toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista.  Toiminnan sisältö räätälöidään ja määritellään jokaisen asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Ohjaajat vastaavat toiminnan sisällön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakasosallisuus ja asiakaslähtöisyys ovat työmme arvopohja.  

Toiminnan tavoite on asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, omatoimisuuden ja osallisuuden tukeminen ja edistäminen.  

Päivätoiminnassa tarjotaan monipuolisia ja vaihtelevia sisältöjä, jossa korostuvat vuorovaikutus, sosiaalisten taitojen tukeminen ja vahvistaminen sekä luovien toimintojen menetelmät.

Yksikössä on asiakkaita 37 ja heistä suurin osa on autisminkirjon henkilöitä.

Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella?
Juho Kustin päivätoimintakeskus tuottaa palveluja ostopalveluna Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle ja Helsingille Eteva kuntayhtymästä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle siirtyneiden sopimusten perusteella.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:

•    Kiinteistön omistaja: Uudenmaan vammaispalvelut Oy, Alhotie 24, 04430 Järvenpää, yhteyshenkilö kiinteistöpäällikkö Miika Saarinen, miika.saarinen@uvp.fi, p. 0403047877. Isännöitsijä Jarno Tela, jarno.tela@onnexion.fi, p. 045 78374749

•    Huolto: PHM-Liikekiinteistöt, Ormuspellontie 20, 00700 Helsinki, p. 020 7498060 asiakaspalvelu@phmliikekiinteistot.fi

•    Ateriapalvelut: Attendo/Vireko, PL 750, Itämerenkatu 9, 00181 Helsinki.  Keravan terveyskeskuksen keittiö, Metsolantie 2, 04200 Kerava, Keittiöpäällikkö Anne Webber, puh. 040 4825818, Keittiö puh. 040 4805845, keittio.kerava@vireko.fi

•    Asiakaskuljetukset: Logi Point Oy, Rahtitie 3, 01530 Vantaa, puh. 09 83866333, kouluajot@logipoint.fi

•    Puhtauspalvelut: SOL Palvelut Oy, Vanha Talvitie 19 A, 00580 Helsinki. Vastuuhenkilö Umar Draz, umar.draz@sol.fi p. 050 5961130

•    Henkilöstövuokraus: Seure, p. 09-32973750

•    Turvatulostin: Toshiba TEC Nordic Ab, Finland Branch, Klovinpellontie 3 02180 ESPOO

•    Tietosuojalaatikko: L&T Ympäristöpalvelut Oy, Uurastajankatu 3, 33710 Tampere

Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:
VAKEn hankinta kilpailuttaa ostopalveluna tuotetut palvelut, joista laaditaan hankintasopimukset ja palvelukuvaukset sekä tehdään tarvittavat omavalvontasuunnitelmat. Palveluntuottaja vastaa sopimuksen mukaisesti sisällöstä, laadusta ja turvallisuudesta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen laatuasiantuntijat seuraavat palveluiden laatua.
Palvelujenkäyttäjinä seuraamme palveluiden toteutumista ja tarvittaessa annamme palautetta, pyydämme selvityspyynnön ja osallistumme yhteistyötapaamisiin. Palvelutuottajat järjestävät myös omia asiakastyytyväisyyskyselyjä.
 

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: 
Laatimisesta ja päivittämisestä vastaa yksikön lähijohtaja, työ- ja päivätoiminnan esihenkilö Heli Ashaq.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 
Yksikön työntekijät osallistuvat omavalvontasuunnitelman laatimiseen. Lähijohtaja vastaa, ja työntekijät huolehtivat, että suunnitelman sisältö ja asioiden toteuttaminen arjessa toteutuu. Omavalvontasuunnitelma on osa perehdytysmateriaalia.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Omavalvontasuunnitelman on julkisesti nähtävänä yksikön seinällä sekä VAKE:n verkkosivuilla https://vakehyva.fi/fi Suunnitelma on luettavissa myös yksikön sharepointissa. 

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja –suositukset:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajien ohjauksesta ja valvonnasta.
Valvonnan ja tuottajaohjauksen tehtävänä on hyvinvointialueen valvonnan suunnittelu, toteutus ja kehittäminen sekä valvontatiedon kerääminen, analysointi ja kokoaminen. Tiimi toimii yhteistyörajapinnoissa, toimialojen tukena sekä tehden yhteistyötä palveluntuottajien sekä valvontaviranomaisten kanssa. Valvonta- ja tuottajaohjaus järjestää palveluntuottajille neuvontaa ja tukea. 
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työ- ja päivätoiminnan palvelukuvaus määrittää vammaisten henkilöiden päiväaikaisen toiminnan hankintaa ja kuvaa ehdottomat vähimmäislaatuvaatimukset palvelujen tuottamiseen. Palvelukuvaukseen nostetut laatukriteerit tulevat Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan (KVANK) Työn ja päivätoiminnan valiokunta teoksesta Osallisuuden ja työn laatukriteerit | verneri.net  KVANK on kehittänyt Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereiden itsearviointityökalun työ- ja päivätoimintaa toteuttavien organisaatioiden käyttöön.

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Laatukriteereiden tarkoituksena on kehittää päiväaikaisen toiminnan palveluja ja toimintakäytäntöjä, ns. työ- ja päivätoimintaa. Tavoitteena on parantaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien toimintakykyä ja madaltaa työllistymisen kynnystä. Toiminnan tavoitteeksi asetetaan entistä selkeämmin vammaisten henkilöiden osallisuuden ja työllistymisen edistäminen. 
Keskeisimmät työ- ja päivätoiminnan laatukriteerit:
Tuki valintojen ja suunnitelmien tekemiseen
Tuki muutoksiin ja siirtymävaiheisiin
Tuki lähiympäristöön liittymiseen
Tuki mahdollisimman suuren itsenäisyyden saavuttamiseen
Tuki terveyteen ja hyvinvointiin
Tuki itseilmaisuun, luovuuteen ja merkityksellisissä sosiaalisissa rooleissa toimimiseen
Tuki palvelujen sisältöihin ja toimintatapoihin vaikuttamiseen
Tuki opintoihin tai työhön pääsemiseen.
Laatukriteerit ohjaavat työ- ja päivätoiminnan tuottaman palvelun sisältöä ja asiakkaiden tavoitteita ja asiakaskohtaamisia. Kriteereitä tulee pohtia työyhteisöissä, kuinka ne tulevat näkyviksi ja konkretiaan arjessa, osaksi asiakkaan elämää ja palvelua. 
Valvontakäyntejä on toteutettu noin 1–2 kertaa vuodessa. Valvontakäyntien yhteydessä tehdään nostoja yksiköiden toiminnan kehittämiseen ja onnistumisiin liittyen. Laadunvalvonta toimii myös yksiköiden arjen tukena ja yhteiskumppanina, joiden puoleen voimme kääntyä erilaisissa asiakkaan palveluihin liittyvissä kysymyksissä.
Vuoden 2024 työ- ja päivätoiminnan yksiköiden yhteiseksi kehittämisenkohteeksi nostettiin kirjaamisen kehittäminen. Tämän perusteella koottiin kirjaamisen työryhmä, joka päivitti kirjaamisen yhteiset kriteerit, ohjeet ja käytänteet sekä pohti keinot kirjaamisen tasalaatuisuuden saavuttamiseksi. Vahvuuksia yksiköissämme olivat mm. asiakasosallisuus ja asiakkaiden toteuttamissuunnitelmat, joista sai hyvin käsityksen asiakkaan voimavaroista ja haasteita.

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Juho Kustin päivätoimintakeskuksen lähijohtaja vastaa yksikön kokonaisvaltaisen toiminnan edellytyksistä sekä sujuvuudesta ja että, yksikössä noudatetaan turvallisuuteen liittyviä lakeja ja määräyksiä. Työntekijän velvollisuutena on noudattaa ohjeita ja ilmoittaa viipymättä havaitsemistaan turvallisuusriskeistä. Jokainen ammattilainen on vastuussa omasta työstään ja työyhteisön toimivuudesta, toiminnan kehittämisestä sekä asiakasturvallisuuden edistämistä.
Juho Kustin päivätoimintakeskuksen lähijohtaja on vastuussa, että yksikön toimintaa ohjaavat toimintamallit ja menettelytavat, asiakirjat ja suunnitelmat, (kts. 5.1) tehdään ja päivitetään asianmukaisesti. Työntekijät osallistuvat edellä mainittujen toimintamallien ja suunnitelmien tekemiseen ja huolehtivat, että toimivat ohjeistusten mukaisesti. Jokaisen ammattilaisen vastuulla on huolehtia myös muut hänelle osoitetut työtehtävät ja vastuualueet. 
Vammaisten työ- ja päivätoiminta kuuluu aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialaan. Työ- ja päivätoiminnan lähijohtajia johtaa työllistymistä ja osallisuutta tukevien palveluiden tehtäväaluepäällikkö, joka vastaa tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti palvelualuejohtajan alaisuudessa.

Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Hyvinvointialueen eri rooleissa olevien lähijohtajien tehtävistä ja vastuista on määritelty tarkemmin hallintosäännössä. 
 

5.1.    Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Riskienarviointi ja hallinta on lähijohtajan vastuulla, mutta turvallisuus on kaikkien asia. Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuoda esille niin työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuuteen liittyvät huomiot ja tapahtumat. Em. kirjataan Haipro- järjestelmään ja asia käsitellään työpaikkapalaverissa. Turvallisuusriskin vakavuusasteen mukaan, yhteys esim. työsuojeluun tai isännöintiin. Turvallisuus asioita ja riskienarviointia käsitellään säännöllisesti työpaikkapalavereissa. Tavoitteena on turvallisuusasioiden hyvä ennakointi ja tapahtumien minimointi.
Juho Kustin päivätoimintakeskuksen riskienhallintaan liittyviä teemoja ja vastuita on jaettu työyhteisön jäsenten kesken.
•    Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, päivittämisestä ja toteuttamisesta vastaa yksikön lähijohtaja vastaavan ohjaajan kanssa ja henkilökunta.  
•    Perehdytyksestä vastaa yksikön lähijohtaja, nimetty perehdyttäjä ja koko henkilökunta. Perehdytyksessä hyödynnetään Uuden työntekijän -opasta, joka löytyy Intrasta.  
•    Läheltä piti tilanteista ja tapahtumista tulee tehdä aina ilmoitukset Haipro-järjestelmään. Jokainen työntekijä on vastuussa ilmoitusten tekemisestä. Lähijohtaja käsittelee ilmoitukset henkilökunnan kanssa.
•    Aikuissosiaalityön palvelujen palvelualueen Työllistymistä ja osallisuutta tukevien palvelujen työ- ja päivätoimintojen Lääkehoidon toteuttamisen kokonaisuudesta vastaavaksi sairaanhoitajaksi on nimetty sairaanhoitaja Marja-Leena Viljanen. Yksikön oman lääkehoitosuunnitelman päivityksestä ja lääkehoidon kokonaiskuvasta vastaa yksikön lääkehoitovastaava Miia Ampuja. Lääkehoidon arjen toteutuksesta vastaa yksikön kaikki lääkeluvalliset työntekijät. Lähijohtaja vastaa, että yksikössä on tarvittavat edellytykset, puitteet ja tarvittavat koulutukset lääkehoidon toteuttamiselle. 
•    Lähijohtaja ja vastaava ohjaaja huolehtivat, että ateriapalveluiden omavalvontasuunnitelma tehdään, päivitetään ja ohjeistusta noudatetaan arjen toiminnassa.
•    Turvallisuusvastaavana toimii yksikön lähijohtaja ja vastaava ohjaaja. He päivittävät pelastus- ja valmiussuunnitelman ja huolehtivat turvallisuuskävelyjen ja poistumisharjoituksien toteutumisesta.
•    Työ- ja päivätoiminnan työsuojeluvaltuutettu on Karoliina Mattila, p. 040-4822189 karoliina.mattila@vakehyva.fi 
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Lähijohtaja Heli Ashaq ja osaltaan vastaava ohjaaja Marja-Leena Viljanen.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Turvallisuus ja riskienhallinta on osa perehdytystä ja on aiheena yksikön viikkopalavereissa. Työntekijät osallistuvat riskienhallinnan ja omavalvonnan tekemiseen ja arjen toteuttamiseen. Jokainen työntekijä lukee ja kuittaa, että on perehtynyt suunnitelmien sisältöön. Valvontakäynnit ovat myös osa riskienhallintaa.
Riskienhallintaa tukevat koulutukset:
EA (3 vuoden välein)
Palo- ja pelastuskoulutukset (suositus 3 vuoden välein). Vantaan ja Keravan Hyvinvointialueella on määritelty, että päivätoiminnat eivät kuulu poistumisturvallisuusselvitysvelvollisiin yksiköihin, joten niiden henkilökunta ei voi osallistua alkusammutuskoulutuksiin. 
Muut turvallisuuskoulutukset (esim. Uhka- ja vaaratilanteiden hallinta, haastavasti käyttäytyvän asiakkaan kohtaaminen, vähäeleinen kohtaaminen)
Hygieniapassikoulutus (suoritettaessa toistaiseksi voimassa)
Tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset vuosittain
Apottikoulutukset
AVEKKI (suositus 2-3 vuoden välein)
LOVe lääkehoito (5 vuoden välein)
IMO itsemääräämisoikeus (suositeltava)
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Ohjeet löytyvät VAKEn intrasta tai internetsivuilta.
•    Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
•    Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
•    Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
•    Lääkehoitosuunnitelma
•    Laitevastaavan käsikirja
•    Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
•    Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
•    Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
•    Valmiussuunnitelma
•    Tietoturvasuunnitelma
•    Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
•    Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
•    Meillä töissä – käsikirja 
•    Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
•    Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
•    Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 13.12.2023
•    Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 29.9.2025
•    Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: syksy 2024
•    Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 1.3.2024
•    Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 25.11.2024
•    Elintarvikeomavalvontasuunnitelma, päivitysaika: 28.12.2023
 

5.2.    Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

                   
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
•    HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
•    HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
•    Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
•    Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
•    WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. 
•    Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. 
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Haittatapahtumien havaitseminen, kirjaaminen, analysointi, raportointi ja käsittely tapahtuu Haipro-järjestelmässä. Yksikön lähijohtaja käy läpi läheltä piti- ja haittatapahtumat työpaikkapalaverissa. Isommat haittatapahtumat menevät tiedoksi tehtäväaluepäällikölle sekä työsuojeluvaltuutetulle. 
Jokaisella työntekijällä on työntekijän ilmoitusvelvollisuus havaitsemiinsa epäkohtiin sosiaalihuoltolain ammattihenkilöstön ilmoitusvelvollisuuden 48§:n pykälän mukaan.
Fyysisiin tiloihin, laitteisiin ja välineisiin liittyvät ongelmat ilmoitetaan välittömästi huoltoon ja lähijohtajalle.
Asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitus täytetään silloin, kun kyseessä on asiakkaan turvallisuuden vaarantava tapahtuma tai läheltä-piti-tilanne, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa asiakkaalle. 
Työturvallisuusilmoitus tehdään silloin, kun kyseessä on tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa henkilöstölle. Työtapaturmien lisäksi siis raportoidaan myös läheltä piti -tilanteet. Näin pyritään ennakoivaan turvallisuuden parantamiseen. Ilmoitus kannattaa tehdä aina kun ilmoittaja kokee, että johonkin asiaan puuttumalla voidaan toiminnasta saada turvallisempaa.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä seuraavasti: 
•    Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. 
•    Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

5.3.    Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Psykososiaaliset kuormitustekijät: yksintyöskentely, jatkuva valppaana olo, ihmissuhdekuormitus, kiire, häirintä ja epäasiallinen kohtelu, väkivallan uhka, yhteiset työkäytänteet
Tapaturman vaarat: Liukastuminen, kompastuminen
Esineet ja aineet: esineiden kaatuminen ja viiltohaavat
Ergonomia: Työpisteen siisteys ja järjestys
Fysikaaliset vaaratekijät: Ilmanvaihto, lämpötilojen vaihtuvuus, epämiellyttävä haju, ajoittainen melu, kylmät ja kuumat esineet
Biologiset vaaratekijät: Tartuntavaara, bakteerit ja virukset
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Perehdytys, säännölliset työpaikkapalaverit ja asiakaskokoukset sekä ajantasaiset ennakoivat itsemääräämisoikeussuunnitelmat. 
Pelastus-, valmius- ja lääkehoitosuunnitelmien sekä työolojen arviointien ajantasaisuus. Haipro-ilmoitusten käsittely, jossa pohditaan keinoja tapahtumien välttämiseksi ja poistamiseksi. 
Työyhteisön selkeät toimintamallit arjen hallinnassa ja haastaviin tilanteisiin liittyen. Turvallisuutta edistävä työskentelytapa, ergonomian noudattaminen työskennellessä. 
EA koulutusten ja ensiapuvälineistön ajantasaisuus.
Asiakastuntemus, asiakkaiden toimintakyvyn ja toimintamahdollisuuksien mukainen ohjaus ja toiminta, asiakkaiden toimintamallien yhteneväinen noudattaminen.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Kilpailutetut ostopalveluja tuottavat tahot sitoutuvat noudattamaan sopimuksen mukaisia turvallisuuteen ja laatuun liittyviä tekijöitä.
He ovat velvollisia perehdyttämään oman henkilöstönsä ja tekemään tarvittavat työohjeistukset, omavalvontasuunnitelmat sekä riskikartoitukset. Palveluntuottajat tekevät myös asiakastyytyväisyyskyselyjä, joiden pohjalta he saavat tietoa palvelun laadusta. Palvelukäyttäjinä olemme velvollisia seuraamaan palvelun laatua, antamaan heille palautetta ja ilmoittamaan mahdollisista epäkohdista.

5.4.    Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Seuraamme tutkailmoitusten määrää ja tapahtumien luonnetta sekä niihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Jokainen ilmoitus käsitellään työpaikkapalaverissa, jossa pohditaan tapahtumien juurisyitä sekä toimintamalleja, joilla estää ja minimoida jatkossa vastaavat tapahtumat. Sovitut toimintamallien ja -käytänteiden muutokset kirjataan palaverimuistioon ja tarvittaessa esim. Apottiin, mikäli toiminnanmuutos liittyy asiakkaaseen. Tarvittaessa olemme yhteydessä muihin asianomaisiin/yhteystyötahoihin, keihin asia liittyy.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Yksiköömme ei ole kohdistunut esim. Valviran tai AVIn selvityspyyntöjä, mutta mahdolliset selvityspyynnöt otetaan käsittelyyn ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin VAKEn ohjeistusten mukaisesti.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen laatuasiantuntijoiden sisäinen laadunvalvontakäynti Juho Kustin päivätoimintakeskukseen toteutui 12.3.2024. 

5.5.    Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
•    Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
•    Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. 
•    Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
•    Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
•    Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
•    Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. 
•    Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Ilmoitusvelvollisuus on osa perehdytystä. Asia on säännöllisesti esillä työpaikkapalavereissa ja jokainen työntekijä perehtyy mm.  tähän omavalvontasuunnitelmaan. Mikäli työntekijä havaitsee epäkohtia, tulee hänen viipymättä ilmoittaa asiasta lähijohtajalle.
 

6.1.    Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:
Juho Kustin päivätoimintakeskuksen vakituiseen henkilöstöön kuuluu 19 työntekijää:
16 ohjaajaa, koulutukseltaan lähihoitajia sekä 1 toimintaohjaaja (sosionomi AMK).
1 vastaava ohjaaja, koulutukseltaan sairaanhoitaja
1 työ- ja päivätoiminnan esimies, koulutukseltaan kehitysvammaistenohjaaja (laillistettu sosionomi) Yksikön esihenkilön vastuulle kuuluu myös Masurkan päivätoimintakeskus.
Sijaisten käytön periaatteet: Henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan ensisijaisesti aina ennakoiden hyvällä henkilöstö- ja toiminnansuunnittelulla. 
Lyhyissä poissaoloissa (vuosilomat, koulutuspäivät yms.) ei käytetä sijaisia vaan henkilöstövajaus hoidetaan sisäisillä järjestelyillä.
Akuuteissa poissaolotilanteissa ensisijaisena toimenpiteenä on yksikön toiminnan uudelleenjärjestely: ryhmien yhdistäminen, toiminnan mukauttaminen ja henkilöstön sijoittelu optimaalisesti. Mikäli tämä ei ole riittävää, tiedustellaan henkilöstön saatavuutta muista työ- ja päivätoiminnan yksiköistä.
Mikäli yllä mainituista keinoista ei ole apua, ja henkilökunnan lisätarve on välttämätön työ- ja asiakasturvallisuuden takaamiseksi, voidaan turvautua sijaishankintaan. VAKEssa sijaisten hankinta on keskitetty ensisijaisesti Seure henkilöstöpalveluihin. Seuren sijaiset tilataan OmaSeuresta, tilausoikeus on yksikön lähijohtajalla sekä vastaavalla ohjaajalla.
Seuren kautta hankitaan sijaisia lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (alle 14vrk), mutta yksikkökohtaisen tarpeen mukaan voidaan käyttää myös pidempiaikaisia sijaisuuksia. Pitkissä sijaisuuksissa suositellaan kuitenkin työsopimuksen tekemistä suoraan VAKEen.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: 
Sijaistyövoiman käyttö on vain satunnaista. 
Rekrytointi: Rekrytoiva lähijohtaja vastaa yksikön rekrytoinnista ja sen koko prosessista. VAKE:n rekrytointitiimi tukee rekrytointiprosessin läpiviennissä tarvittavissa vaiheissa. Täytettävälle tehtävälle pitää olla varattu palkkarahat henkilöstö- ja talousarviosuunnitelmassa.
Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset. Rekrytoinnissa käytetään Laura -järjestelmää, ja rekrytoinneissa noudatetaan julkista hakumenettelyä. Ammattihenkilöille on määritelty kelpoisuusedellytykset, jotka ilmoitetaan työpaikkailmoituksessa. Soveltuvuus tehtävään arvioidaan haastattelun ja toimitettujen työ- ja tutkintotodistusten perusteella. Uusien työntekijöiden koeajan pituus on vakituisilla 6 kk ja määräaikaisilla puolet työsuhteen pituudesta, mutta korkeintaan 6 kk.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeus varmistetaan rekrytointivaiheessa Valviran Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä Julkiterhikistä: JulkiTerhikki (valvira.fi). Työn alkaessa työsopimusta tehdessä HR-järjestelmä myös ohjaa tarkistukseen, ja työsopimuksen tietoihin merkitään Julkiterhikistä poimittu rekisteröintinumero.
Työskentely edellyttää aina rikostaustaotteen esittämistä ennen työn alkamista. Jo rekrytointivaiheessa tuodaan esille (sekä hakutekstissä että haastattelussa), että toimeen valitun henkilön tulee esittää rikostaustaote. Esitetty rikostaustaote ei saa olla 6kk vanhempi. Yksikön lähijohtaja vie henkilöstötietojärjestelmään otteen esittämispäivämäärän. Ote palautetaan viipymättä tiedon tallentamisen jälkeen työntekijälle, eikä siitä saa ottaa jäljennöstä. 
Rikosrekisteriotteesta ilmeneviä tietoja ei saa ilmaista muille kuin sellaisille henkilöille, jotka välttämättä tarvitsevat niitä tehdessään päätöstä siitä, annetaanko henkilölle tehtäviä vammaisten henkilöiden kanssa. Vaitiolovelvollisuuteen sisältyy, ettei tietoa saa paljastaa sivulliselle senkään jälkeen, kun henkilö ei enää hoida sitä tehtävää, jossa hän on tiedon saanut.
Juho Kustin päivätoimintakeskuksen ohjaajilla on tartuntatautilain 48 pykälän mukainen rokotussuoja influenssaa vastaan, koska yksikössä on asiakkaina lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita.
 

6.2.    Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Lähijohtajan vastuulla on varmistaa, että jokaisella yksikössä työskentelevällä on asianmukainen koulutus, riittävä osaaminen ja ammattitaito, sekä sujuva suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito.
Henkilöstön perehdytys: Lähijohtaja ja nimetyt työntekijät huolehtivat uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehdytyksestä. Yksikössä on perehdytyskansio sekä henkilökohtainen perehdytyssuunnitelmarunko, missä on nimettynä perehdytyksen osa-alueet sekä vastuuperehdyttäjä. Myös yksikön kaikki työntekijät sitoutuvat osaltaan uusien työntekijöiden perehdyttämiseen yhteisvastuullisesti. Jokainen yksikössä työskentelevä on myös itse velvollinen aktiivisesti perehtymään yksikön toimintaohjeisiin, omavalvontasuunnitelmaan, intran ohjeistuksiin ym. Perehdytykseen liittyvään materiaaliin.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Koulutustarve arvioidaan yksilöllisissä tai ryhmämuotoisissa kehityskeskusteluissa, ja ne kirjataan sähköisessä MyJopi -järjestelmässä osaamistarvekartoitus -lomakkeeseen. Täältä koulutustarpeet kulkeutuu myös toimialan tietoon ja ne huomioidaan koulutussuunnitelmien rakentamisessa. Henkilökunta voi osallistua VAKE:n sisäisiin koulutuksiin sekä ulkopuolisten toimijoiden järjestämiin koulutuksiin. Koulutuksiin haetaan LOKI-järjestelmän kautta. Esihenkilö mahdollistaa ja varmistaa, että kaikilla on hyvät ja tasapuoliset mahdollisuudet osallistua koulutuksiin. Koulutuksilla tuetaan työntekijän taitoja ja valmiuksia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tukee myös työntekijöiden omaehtoista koulutusta. Ohjeet intrassa.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Otamme sekä toisen asteen (lähihoitaja) että ammattikorkeakouluasteen opiskelijoita (sosionomi/sh/th yms.) harjoittelujaksolle. Kaikki sosiaali- ja terveysalan harjoittelut hoidetaan keskitetysti harjoittelupaikkavaraus-järjestelmien Jobiilin ja Tiitus Harkan kautta. Harjoittelujaksosta allekirjoitetaan aina kirjallinen koulutussopimus, missä selviää tarkat vastuunjaot opiskelijan, työpaikan sekä oppilaitoksen välillä. Jokaiselle opiskelijalle nimetään aina työssäoppimisenohjaaja. Lähijohtaja vastaa myös opiskelijoiden toiminnasta työpaikalla.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Tärkeimpänä palautteenkeruuna pidämme arkista avointa keskustelua. Viikoittaisessa työpaikkakokouksessa pohdimme aina myös yhteisesti kehittämistarpeita ja niihin ratkaisuja. Kehityskeskustelut toteutetaan kerran vuodessa. Ne ovat myös tärkeä väylä tuoda asioita yhteiseen keskusteluun, asettaa tavoitteita ja pohtia toimenpiteitä.

Hyvinvointitasoiset työhyvinvointikyselyt toteutuvat vuosittain. Kyselyn tuloksista nostetaan kehittämistoimenpiteitä, sekä tunnistetaan vahvuuksia, mitä pyritään yhdessä vahvistamaan entisestään.

Tämän lisäksi joka toinen kuukausi toteutetaan VAKE-pulssi-kysely, missä on 6 kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Pulssi -kysely kertoo henkilöstömme työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. Kyselyn kautta saamme henkilöstön äänen kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten henkilöstö voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat. Tulokset käydään aina läpi henkilöstön kanssa. 
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Lähijohtaja vastaa henkilöstön osaamisen ja työskentelyn asianmukaisuudesta. Hyvällä rekrytoinnilla ja perehdytyksellä varmistetaan, että henkilöstö tuntee työn periaatteet, tavoitteet sekä arvot, mitkä toimivat työn tekemisen lähtökohtana. Ryhmämuotoinen työskentely mahdollistaa myös kollektiivisen huolenpidon siitä, että työtä tehdään eettisesti ja asiakasta kunnioittaen. Lähijohtajan läsnäolo yksikössä ja päivittäinen arkinen vuorovaikutus henkilöstön kanssa mahdollistaa jatkuvan havainnoinnin arjen työssä. Palvelutoiminnan laatua seurataan säännöllisesti myös asiakaspalautteiden, asiakastyytyväisyyskyselyiden ja laadunvalvontakäyntien kautta. Henkilökuntaamme velvoittaa valvontalain mukainen ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan epäkohdista. Havaittuihin epäkohtiin tai sen uhkiin puututaan välittömästi, ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään viipymättä.

6.3.    Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Vammaisten työ- ja päivätoiminnassa ei ole lainmäärittämää henkilöstömitoitusta, mutta ylläpidämme omaa viitteellistä mitoitustaulukkoa, jolla voimme arvioida ja todentaa henkilöstö- ja asiakasmäärää sekä työturvallisuutta ja palvelunlaatua. Henkilöstömäärä suhteutetaan asiakkaiden tuen ja ohjauksen tarpeeseen sekä asiakasmäärään.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan ensisijaisesti aina ennakoiden hyvällä henkilöstö- ja toiminnansuunnittelulla. Henkilöstön riittävyyden varmistaminen on yksikön lähijohtajan vastuulla.
Yksiköllä on käytössä päivä- ja tuntikohtainen asiakasmitoituksen seurantataulukko, mikä toimii viitteellisenä apuvälineenä henkilöstön riittävyyden arvioinnissa sekä apuvälineenä esim. ruuhkahuippujen tunnistamisessa, tasaisen työnjaon sekä asiakas- ja työturvallisuuden toteutumisessa. Mitoitustaulukon avulla arvioidaan myös yksikön asiakaspaikkatilannetta.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Akuuteissa poissaolotilanteissa ensisijaisena toimenpiteenä on yksikön toiminnan uudelleenjärjestely: ryhmien yhdistäminen, toiminnan mukauttaminen ja henkilöstön sijoittelu optimaalisesti. Mikäli tämä ei ole riittävää, tiedustellaan henkilöstön saatavuutta muista työ- ja päivätoiminnan yksiköistä.
Mikäli yllä mainituista keinoista ei ole apua, ja henkilökunnan lisätarve on välttämätön työ- ja asiakasturvallisuuden takaamiseksi, voidaan turvautua sijaishankintaan. VAKEssa sijaisten hankinta on keskitetty ensisijaisesti Seure henkilöstöpalveluihin. Seuren sijaiset tilataan OmaSeuresta, tilausoikeus on yksikön lähijohtajalla sekä vastaavalla ohjaajalla.

6.4.    Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet 

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
”Sosiaalihuollon yksiköissä, joiden asiakkaiden palveluntarve ei edellytä kokoaikaista sairaanhoitajaa, kuten kehitysvammaisten yksiköissä, tulee olla nimetty sairaanhoitaja, joka vastaa yksikön lääkehoidon käytännön kokonaisuudesta ja joka tosiasiassa käy yksikössä arvioimassa lääkehoidon asianmukaisuutta, ottaa näyttöjä jne.” 
Aikuissosiaalityön palvelujen palvelualueella työllistymistä ja osallisuutta tukevien palvelujen työ- ja päivätoimintakeskusten lääkehoidon kokonaisuudesta vastaa vastaava ohjaaja Marja-Leena Viljanen, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja.
Yksikön lääkehoitovastaavana toimii lähihoitaja/sosionomi AMK Miia Ampuja. 
Yksikön lähijohtaja vastaa, että yksikön työntekijöillä on ajantasaiset lääkehoidon koulutukset ja että yksikössä on edellytykset turvallisen lääkehoidon toteuttamiselle.  

Lääkehoidon toteuttamista ohjaa Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan lääkehoitosuunnitelma sekä lääkehoitosuunnitelman liite, jossa kuvataan Juho Kustin päivätoimintakeskuksen lääkehoidon toteutusta yksikkökohtaisesti. Jokaisella lääkehoitoa toteuttavalla ohjaajalla on hyvinvointialueen vaatimusten mukainen lääkehoitolupa. Lääkehoitoluvat säilytetään yksikön lukollisessa kaapissa.  
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Hallintoylilääkäri Annariina Jyvälahti hyväksyy ja allekirjoittaa lääkehoitosuunnitelman.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Hyvinvointialueen lääkinnällisten laitteiden ammattimaisen käytön vastuuhenkilönä toimii konsernipalvelujen toimialan asiantuntija ja kehittämispalveluista hoitotyön johtaja Raija Hietikko. Esimies vastaa yksikön lääkintälaitteista ja varmistaa, että yksikössä on nimetty laitevastaava tai lääkintälaitevastaavat.
Juho Kustin päivätoimintakeskuksessa ei ole rekisteröityjä lääkinnällisiä laitteita.
 

6.5.    Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Juho Kustin päivätoimintakeskus sijaitsee Keravan yrittäjätalossa Juho-Kustin liikekiinteistössä. Yksiköllä on käytettävissä erilliset 530 neliömetrin, 105 neliömetrin, 75 neliömetrin, 26,5 neliömetrin tilat sekä 4 neliömetrin varastotila. Toiminta on jaettu neljään erilliseen ryhmään, Akseli-, Aukusti-, Aapeli-, ja Alli-ryhmään. 
Ainoastaan Akseli-ryhmässä on henkilökunnalla erillinen pukutila, muissa ryhmissä sellaista ei ole.
Yksiköllä on käytössä neljä pysäköintilupaa, muutoin käytettävissä on ympäröivät pysäköintialueet.
Tiloihin liittyvissä ongelmista ilmoitetaan vastaavalle ohjaajalle, joka keskitetysti välittää korjaustarpeet kiinteistöpäällikölle. Akuuteissa tapauksissa henkilökunta on yhteydessä suoraan huoltoon.  
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Juho Kustin päivätoimintakeskukseen on tehty palotarkastus Etevan aikaan, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aikana tarkastuksia ei ole ollut. Vastaava ohjaaja tekee kiinteistöpäällikön kanssa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa kiinteistökatselmuksen, jossa määritellään korjaustarpeet, jotka ajoitetaan yksikön kesäsulkuun, viimeisin katselmus on ollut 28.5.2025.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: Toimitilat ja välineet ovat tarkoituksenmukaisia ja toimintaan soveltuvia. Huolto ja korjaus toimia on tehty, kun ongelmia on havaittu.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot: Huolehditaan toimitilojen toimivuudesta ja huoltoilmoitusten tekemisestä sekä suunnitelmien ajantasaisuudesta. Huolehditaan välineiden ja laitteiden oikeanlaisesta käytöstä ja opastuksesta esim. asiakkaiden apuvälineet. Säännölliset valvontakäynnit ja kiinteistökatselmukset.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Kaikilla työntekijöillä on vastuu raportoida havaitsemistaan korjaustarpeista lähijohtajalle, vastaavalle ohjaajalle tai suoraan huoltomiehelle. Lähijohtaja on vastuussa asioiden raportoinnista organisaation ohjeistuksen mukaisesti.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: Kiinteistön omistajan ja huollon välittämien tiedotteiden myötä olemme osittain tietoisia kiinteistön tilanteesta. Saatavillamme on toimitilakohteen yhteystiedot ja vastuuhenkilöt, pelastussuunnitelmat ja ohjeistukset poikkeustilanteisiin.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: Juho Kustin päivätoimintakeskuksen työntekijät ovat koulutettuja käyttämään yksikön koneita ja laitteita kuten työasemat, tietoturvatulostin jne. Työntekijät ilmoittavat lähijohtajalle koneiden ja laitteiden huoltotarpeista. Lähijohtajan vastuun lisäksi, yksikössä on nimetty vastuutyöntekijät esim. Apottivastaava, turvallisuusvastaava, lääkehoitovastaava jne.
Kiinteistön koneisiin ja laitteisiin liittyvät huoltotoimet ja ongelmat esim. ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmät, aina yhteys huoltoon ja ilmoitus lähijohtajalle.
 

6.6.    Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: 
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti. Yksikössä kirjataan Apottiin asiakkaiden osallistumisesta työ- ja päivätoimintaan.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Esihenkilö tilaa työntekijälle tarvittavat henkilökohtaiset tunnukset työtehtävissään tarvitsemiin sovelluksiin. Esihenkilö myös huolehtii tunnusten ja oikeuksien sulkemisesta työsuhteen päätyttyä. 
Uuden työntekijän perehdytyksessä huomioidaan tietojärjestelmien asianmukaiseen käyttöön opastaminen. Hyvinvointialueella on oma, sisäinen koulutuskalenteri, josta jokainen työntekijä ilmoittautuu tarvittaviin koulutuksiin. Lisäksi uudet työntekijät suorittavat tarvittavat Apotti-koulutukset sekä hyvinvointialueen vaatimusten mukaan tietosuojakoulutukset.   
Yksikössä on nimetyt Apotti tukihenkilöt, jotka osallistuvat tukihenkilötilaisuuksiin ja tuo Apottiin liittyvää tietoa omaan yksikköön. Lähijohtaja huolehtii tunnusten ja oikeuksien sulkemisesta työsuhteen päätyttyä.  
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKE:lle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka on julkaisu syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma ei ole julkinen asiakirja.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Kaikki työntekijät, jotka käyttävät asiakasrekisteriä työtehtävissään ovat allekirjoittaneet pääkäyttäjän tietosuojasitoumuksen. Käyttöoikeustiedot säilyvät rekisterissä, mutta käyttöoikeudet passivoidaan työsuhteen päättyessä. Tietoja käsittelevät tai katselevat työntekijät ovat salassapito- ja vaitiolovelvollisia. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus jatkuu myös palvelussuhteen päätyttyä.      
Asiakastietoja käsitellään yksikössä huolellisesti ja ainoastaan työtehtävien edellyttämässä laajuudessa. Paperiset asiakirjat säilytetään lukitussa kaapissa ja ne arkistoidaan asianmukaisesti. Henkilötietoja ei säilytetä tarpeettomasti järjestelmien ulkopuolella ja tarpeettomat henkilötiedot (sähköpostit, verkkolevyt, kyselyt, paperit laitetaan tietoturvaroskiin) poistetaan. Henkilötietoja tulostetaan vain, jos se on perusteltua ja yksikössä on tulostamiseen käytössä turvatulostin.  Asiakastiedon kirjaamisessa ollaan huolellisia. Henkilön tiedot suljetaan järjestelmästä, kun asia on hoidettu loppuun. Tietokone lukitaan aina kun poistutaan työpisteeltä. Henkilötietoja sisältävää sähköpostia lähetetään vain ammattilaisten kesken ja salattuna.
Asiakkaita informoidaan henkilötietojen käsittelystä informointiasiakirjalla palvelun alkaessa. Tietosuojapuutteista ja –loukkauksista ilmoitetaan viipymättä tietosuojavastaavalle. Tietosuojaan liittyvä huoneentaulu on esillä yksikön seinällä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801.
Henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta täytetään tietoturvaloukkaus ilmoitus ja ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Tapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti.
Ohjeistukset ja lisätietoa löytyy Intran Tietoturva ja tietosuoja sivustolta.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: 
Sähkökatkosten tai muiden Apotin-toimintaan liittyvien häiriöiden osalta on laadittu toimintaohjeet kirjaamiseen käyttökatkosten aikana. Lisäksi yksikössä on Apotti jatkuvuustyöasema-kansio, josta löytyy ohjeet, sekä tulostettuja kirjaamispohjia, jos kirjaaminen koneella ei ole mahdollista.    
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: 
Kaikki yksikön työntekijät suorittavat Navisec-järjestelmässä tietosuojan verkkokoulutukset vuosittain. Uudet työntekijät suorittavat koulutukset perehdytyksen aikana (1-3kk.)    
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Yksiköllä on oma Kuinka toimia poikkeustilanteissa -ohjeistus, jossa on kuvattu varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin. Suunnitelma löytyy yksiön omalta SharePoint sivustolta sekä yksikön ilmoitustaululta.  
Sähkökatkosten tai muiden Apotin-toimintaan liittyvien häiriöiden osalta on laadittu toimintaohjeet kirjaamiseen käyttökatkosten aikana. Ohjeistus löytyy yksikön käyttökatkokansiosta.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: 
Asiakkaiden palvelun toteuttamisen suunnitelma ja IMO-suunnitelma tehdään Apottiin yhteistyössä asiakkaan tai tarvittaessa hänen lähipiirinsä kanssa. Suunnitelmat tarkistetaan puolen vuoden välein tai aina tarvittaessa. Päivittäiskirjaukset tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä asiakkaan kanssa.  

6.7.    Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja 

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Juho Kustin päivätoimintakeskuksen lähijohtaja Heli Ashaq
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Veera Välitalo, lakimies 
veera.valitalo@vakehyva.fi 
0408614551 
tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: 
Kirjaamisvelvoitteesta on säädetty laissa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 4 §:ssä. Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattihenkilön vastuulla ja edellyttää ammatillista harkintaa siitä, mitkä tiedot kussakin tapauksessa ovat olennaisia ja riittäviä. THL on ohjannut asiakastyön kirjaamista antamalla asiaa koskevan määräyksen 1/2021.   
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä Apotti-järjestelmä. Yksikössä kirjataan Apottiin asiakkaiden osallistumisesta työ- ja päivätoimintaan. Kirjaamisessa tulee näkyä asiakkaan mielipide ja tavoitteena on kirjata mahdollisimman paljon yhdessä asiakkaan kanssa. 
Lähtökohdat:
-    Jokaisesta läsnä olevasta asiakkaasta on kirjattava päivittäin. 
-    Riittävä tiedonsiirto asiakkaasta on turvattava työntekijöiden välillä. 
-    Jokaisella asiakkaalla on voimassa oleva, ajantasainen ja asiakkaan voimavaroja kuvaava suunnitelma. Omaohjaaja päivittää suunnitelman 6kk välein yhdessä asiakkaan kanssa. 
-    Omaohjaaja tekee tilannearvion aina asiakkaan tilanteen muuttuessa tai tarvittaessa.

Minimissään kirjattava: 
-    Vointi ja toimintakyky sekä niihin liittyvät muutokset. 
-    Lääkehoito + lääkityspoikkeamat. 
-    Kuvaileva kommunikointi työntekijän ja asiakkaan välillä. 
-    Asiakkaiden oikeuksien ja itsemääräämisen toteuttaminen / tehdyt rajoitustoimenpiteet.  
-    Erityistilanteet: esim. kaatumiset, haavat, tapaturmat, asiakkaiden välienselvittelyt, mustelmien ilmaantuminen, haastavat asiakastilanteet.  

Esihenkilön tai vastaavan ohjaajan tehtävänä on varmistaa, että työntekijöillä on tarvittavat tunnukset (Vakehyva-tunnus ja Apotti-tunnus) voimassa kirjaamiseen liittyen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on laadittu ohjeet tunnusten hakemiseksi.  
Kirjaaminen on oleellinen osa asiakastyötä ja kirjaamiselle on varattava aikaa päivittäin. Kirjaamista ohjaa lainsäädäntö. Kirjaamisen laatu varmistetaan hyvällä perehdytyksellä ja koulutuksilla. Yksikössä on esillä kirjaamista ohjaava Omaohjaajan huoneentaulu, sekä ohjeistukset hyvän kirjaamisen ja eettisen kirjaamisen perusperiaatteista. Kirjaamiseen liittyvä ohjeistus on kaikkien työntekijöiden saatavilla Kirjaamisen Teams -ryhmässä. Lisäksi kirjaamisesta keskustellaan säännöllisesti yksikön palavereissa.  
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 Tämän lisäksi on käytössä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018), joka täydentää ja täsmentää tietosuoja-asetusta. Henkilötietojen käsittelyyn vaikuttaa myös toimialakohtainen lainsäädäntö.  

Palvelun saatavuuden määräajat:
Asiakkaan on saatava päätös palvelusta kolmen kuukauden sisällä palvelun hakemisesta. Palvelun alkamiseen ei ole määritelty määräaikaa.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Yksikössä tehdään jokaiselle asiakkaalle työ- ja päivätoiminnan suunnitelma Apotti -järjestelmässä 1 - 3kk sisällä asiakkaan työtoiminnan aloittamisesta. Suunnitelmassa selvitetään monipuolisesti asiakkaan toimintakyky ja omat toiveet koskien hänen omaa elämäänsä, arvioidaan aikaisempien tavoitteiden toteutumista ja asetetaan asiakkaan kanssa yhdessä tarvittaessa uusia tavoitteita. Suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään kuuden kuukauden välein tai aina tarvittaessa. Yksikössä tehdyn toteuttamissuunnitelman toteutumista seurataan jatkuvasti arjessa ja sitä muutetaan tarvittaessa.  
Jokaisella asiakkaalla on omaohjaaja, jonka vastuulla on tehdä ja käydä läpi suunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa, tehdä asiamukainen kirjaaminen Apotti-asiakastietojärjestelmään ja tiedottaa sekä perehdyttää muu työyhteisö ko. asiakkaan suunnitelman sisältöön ja asiakkaan kanssa sovittuihin tavoitteisiin, jotka tarkistetaan puolivuosittain. 
Asiakastyömme lähtökohtana on, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja hänet huomioidaan kokonaisvaltaisesti.  Yksikössä järjestettävä toiminta suunnitellaan ja toteutetaan niin, että se mahdollistaa asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tukemisen ja tavoitteiden saavuttamisen. Päivittäinen kirjaaminen peilaa asiakkaiden suunnitelmaan, jossa on kuvattu asiakkaan tarpeet, toiveet ja tavoitteet sekä keinot, joilla näihin vastataan.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: 
Keravan terveyskeskuksessa toimiva Attendo / Vireko Oy vastaa lounasaterioiden valmistamisesta ja toimittamisesta Juho Kustin päivätoimintakeskukseen. Attendolla on neljän viikon kiertävä ruokalista ja se on nähtävillä yksikön seinällä ja verkossa. Ateriatilaukset tehdään Aromijärjestelmän kautta. Pienimuotoisia elintarviketäydennyksiä teemme S-Business korttia hyödyntäen.
Juho Kustin päivätoimintakeskukseen tulee ruoka erillisissä kuljetuslämpölaatikoissa, jotta kukin ryhmä voi viedä laatikon ryhmäänsä, jossa asiakkaiden ruokailu tapahtuu. Elintarvikeomavalvontasuunnitelman mukaisesta toiminnasta vastaa vastaava ohjaaja Marja-Leena Viljanen ja ateriatilauksista ohjaajat Kati Kiukkonen ja Miia Ampuja.   Elintarvikeomavalvontasuunnitelmassa määritellään toimintakäytänteet ja vastuut mm. lämpötilojen seuranta ja hygieniakäytänteet. Yksikköön on tehnyt Kesi-Uudenmaan ympäristöviraston elintarviketarkastaja tarkastuskäynnin 30.5.2023 ja yksikkö sai korkeimman Oiva-hymyn. 
Yksikön hygieniakäytännöt perustuvat toimialan ja muiden valvovien viranomaisten ohjeisiin. Yksikössä on erikseen oma elintarvikeomavalvontaan liittyvä ohjeistus. Elintarviketarkastajan mukaan ohjaajat eivät tarvitse hygieniapassia, koska yksikössä ei valmisteta ruokaa, mutta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeistus on, että hygieniapassi vaaditaan. 
Asiakkaat ruokailevat maksullisen lounaan, välipalaa yksikössä ei tarjoilla. Ohjaajat avustavat ja ohjaavat asiakkaita ruokailussa. 
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: 
Juho Kustin päivätoimintakeskuksen siivouksesta vastaa SOL.  Siivoussuunnitelmaa päivitetään palveluntuottajan kanssa yksikön tarpeiden mukaisesti. Laitoshuoltaja siivoaa koko yksikön tilat siivoussuunnitelman mukaisesti. Ylläpitosiivous toteutuu Akseli- ja Aukusti-ryhmiin 2 x viikossa, Alli- ja Aapeli-ryhmiin 1 x viikossa. Ohjaajat siivoavat tarvittaessa tiloja asiakkaiden kanssa. Yksikön ohjaajat ja asiakkaat huolehtivat myös päivittäisen järjestyksen ja yleisen siivouksen ylläpidosta, kierrätyksestä, roskien viemisestä sekä pyykkäyksestä. Yksikössä on saatavilla esim. käsidesiä, maskeja, kertakäyttöessuja, näppäimistön puhdistusliinoja jne. 
Jätehuolto on järjestetty kiinteistön toimesta.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Tartuntatautilain 17 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita.  
Infektiotartuntoja ennaltaehkäistään hyvällä käsihygienialla, mihin kuuluu käsidesin ja kertakäyttöhanskojen käyttäminen. Henkilökunnalla on ohjeistus eritetahrojen välittömään puhdistamiseen sekä tarvittavat välineet löytyvät siivouskomerosta. Lisäksi infektioaikana käytetään kasvomaskeja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeiden mukaisesti.  
Lisätietoa vakavien hoitoon liittyvien infektioiden seurannasta ja ilmoituskäytännöistä löytyy THL:n sivulta osoitteesta. Epidemioiden ja vakavien hoitoon liittyvien infektioiden ilmoittaminen (HARVI) - THL 
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidollisista asioista huolehditaan pääsääntöisesti kotona tai asumispalveluissa, tai asiakas huolehtii niistä itsenäisesti. Tuemme ja opastamme asiakkaita tarvittaessa terveyteen liittyvissä päivittäisissä asioissa ja ohjaamme terveydenhuollon pariin. 
Asiakkaan luvalla tai asiakkaan välttämättömän hoidon järjestämisen vuoksi voimme olla yhteydessä asiakkaan kotiin tai asumispalveluihin, tai suoraan terveydenhuoltoon. 
Jotta asiakkailla olisi kaikin puolin turvallista osallistua toimintaan, ohjeistamme, että toimintaan ei saa tulla sairaana. Asiakkailla on oikeus fyysisen ja tai psyykkisen jaksamisen sekä oireilun vuoksi olla myös kotona.  
Asiakkaille on varattava riittävä toipumisaika, puolikuntoisena ja toipilaana ei voi myöskään toimintaan osallistua. Lepo on tärkeää. Asiakkaan läheisten ja asumisyksiköiden tulee olla tavoitetavissa asiakkaan toiminta-aikana. Toimintapäivän aikana sairastunut ei voi jäädä loppupäiväksi toimintayksikköön, vaan hän lähtee omaan kotiin lepäämään. Tähän pitää jokaisen läheisen ja asumisyksikön varautua ja järjestää kesken päivän kotiin lähtevän asiakkaan kotiinkuljetus esim. asiakkaan omaa kuljetuskorttia hyödyntäen.
Kaikilla asiakkailla on mahdollisuus käyttää terveysaseman perusterveydenhuollon palveluita. Asiakkaat pääsevät tarvittaessa erikoissairaanhoitoon terveyskeskuksen lähetteellä. Kehitysvammapoliklinikan palvelut ovat käytettävissä kehitysvammaisille asiakkaille ja sinne ollaan yhteydessä kehitysvammapoliklinikan sairaanhoitajan kautta.

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Asiakkaan omaohjaaja vastaa ensisijaisesti yhteistyön ylläpitämisestä yhdessä asiakkaan kanssa. Yksikössä monialaista yhteistyötä tehdään esimerkiksi asiakkaiden asumisyksikön ohjaajien, palveluohjaajien, fysio-, puhe- ja toimintaterapeuttien, henkilökohtaisten avustajien sekä tukihenkilöiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden työ- ja päivätoiminnan yksiköiden, työvalmennuksen sekä koulujen kanssa.
Tarvittaessa järjestetään asiakkaiden asiakkuuksiin liittyviä yhteistyöpalavereja, joissa monialaisesti käsitellään asiakkaan asioita. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien kanssa asiakastietoa sisältävä viestintä tapahtuu Apotissa.  Jos yhteistyötaholla ei ole Apotti järjestelmää käytössään, tiedonkulku toteutetaan turvapostilla tai puhelimitse.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:
Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestämisestä vastaa asiakas itse ja/tai hänen läheisensä, asumisyksiköiden ohjaajat, edunvalvoja ja asiakkaan muu nimeämä henkilö. 
Työ- ja päivätoiminnassa noudatetaan äkillisissä sairaustapauksissa Kuinka toimia poikkeustilanteessa -ohjeistusta. Kuolemantapauksissa soitetaan 112 ja toimitaan saatavien ohjeiden mukaisesti.

8.1.    Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: 
Työ- ja päivätoimintaan tulevat uudet asiakkuudet käsitellään viikoittain yhteistyöpalaverissa Järjestämisen yksikön kanssa. Asiakkaalle järjestetään tutustumiskäynti valittuun yksikköön. Tutustumiskäynnin jälkeen sovitaan mahdollisesta palvelun aloittamisesta yksikössä. Asiakkaalle voidaan myös järjestää tutustumis-/kokeilujakso. 
Omatyöntekijän nimeäminen: 
Juho Kustin asiakkaille on nimetty omatyöntekijä vammaisten asiakasohjausyksikössä (palveluohjaaja, sosiaaliohjaaja tai erityissosiaaliohjaaja) sekä omaohjaajat Juho Kustin päivätoimintakeskuksessa. 
Asiakkaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Työ- ja päivätoiminnan asiakkaalla on oikeus saada tietoa häntä koskevista asioista ja päätöksistä. Kunnioitamme asiakkaidemme itsemääräämis- ja tiedonsaantioikeutta, jonka vuoksi asioista puhutaan suoraan ja rehellisesti suoraan asiakkaalle. Asiakas saa myös tutustua hänestä talletettuihin tietoihin ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista. 
Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä työ- ja päivätoimintojen asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys annetaan niin, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä tai asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, huolehditaan tulkin hankkimisesta.
Yksikön asiakkaat osallistuvat arjessa toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen, kehittämiseen ja/tai arviointiin. Meille on tärkeää, että asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi sekä pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan omaan päiväänsä/viikkoonsa. Osallisuutta tuetaan jatkuvasti arjen kohtaamisisissa ja asiakaskokouksissa. 
Toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia arjessa toteutetaan siten, että jokaisella asiakkaalla on oikeus tulla ymmärretyksi omaa kommunikaatiomenetelmää käyttäen.
Asiakkaan toteuttamissuunnitelmaa, palvelutarpeen arviota tai IMO-suunnitelmaa tehdessä huolehditaan, että asiakas tulee kuulluksi. Päivittäis-/viikko kirjausta tehtäessä asiakasta pyritään aina kuulemaan.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:

Asiakkaat kohdataan tasavertaisesti, luottamuksellisesti ja ammattimaisesti, ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta korostaen. Työskentelyssä korostuu asiakkaan osallistumisen, osallisuuden ja kuntoutumisen edistäminen hänen omassa elämässänsä ja siihen liittyvässä merkityksellisessä toiminnassa. Huolehdimme toiminnassa ja viestinnässä yksityisyyden suojan toteutumisesta.

Noudatamme sosiaalialan ammattihenkilöiden eettisiä ohjeita (https://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/).

Yksikössä kiinnitämme erityistä huomiota ja tarvittaessa reagoimme epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan - meillä on nollatoleranssi asiakkaiden kaltoinkohteluun. Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä väkivaltaa, psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muuta oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista sekä asiakkaan ihmisarvoa alentavaa kohtelua. Psyykkinen ja sosiaalinen kaltoinkohtelu voi olla sanallista: määräilyä, moittimista tai rankaisemista tai karkeaa, epäasiallista tai lapsenomaista kielenkäyttöä. Se voi myös olla asiakkaan toiveiden ja tahdon huomiotta jättämistä, eristämistä ja yksin jättämistä vastoin tahtoa, vähättelyä ja mitätöintiä. Fyysistä kaltoinkohtelua ovat kovakouraisuus hoitotoimenpiteissä, liikkumisen rajoittaminen, pakottaminen tiettyihin toimenpiteisiin ja pahoinpitely.

Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä.

Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, palautetta kannattaa antaa ensisijaisesti keskustelemalla asiasta siinä yksikössä, jota palaute koskee. Näin palaute menee nopeasti ja suoraan oikealle henkilölle. Usein asiat myös selviävät parhaiten keskustelun avulla. Jos asia ei ratkea, asiakas voi ottaa yhteyttä kyseisen yksikön esimieheen tai tehtäväaluepäällikköön. Asiakkaalla tai hänen edustajallaan on myös lainmukainen oikeus tehdä muistutus, jos hän on tyytymäyön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Kantelun voi tehdä viranomaisen tai palvelusuhteessa olevan henkilön lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä.

Yksikön ilmoitustaululla on nähtävillä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien yhteystiedot, mistä saa tarpeen mukaan lisätietoa.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Työ- ja päivätoiminnan toteuttamissuunnitelmat tehdään 1-3kk päästä palvelussa aloittamisesta, ja sitä päivitetään 6kk välein. Tämän lisäksi erityishuollon piirissä oleville asiakkaille laaditaan suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta. Myös tämä päivitetään yhdessä asiakkaan kanssa puolivuosittain.
Yksikön lähijohtaja seuraa säännöllisesti ja vastaa siitä, että suunnitelmat ovat voimassa sekä asianmukaisia.

8.2.    Itsemääräämisoikeus 

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Asiakkaiden työ- ja päivätoiminnan toteuttamissuunnitelma ja IMO-suunnitelma tehdään ja päivitetään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Asiakkaan toimintamallisuuksien ja toiveiden mukaan laadittujen suunnitelmien tekemisessä voi olla osallisena lähipiiri ja tai asiakkaalle itselleen muut tärkeät edustajat. Haluamme varmistaa, että asiakkaan ääni ja mielipide tulevat kuuluksi. Mitä enemmän apua ja tukea tarvitsevasta henkilöstä on kyse, sitä suuremmassa osassa ovat lähipiiri ja päivittäinen kohtaaminen ammattilaisen kanssa. Tällöin monet asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja hyvinvointia koskevat ratkaisut perustuvat asiakkaan tulkintaan ja havainnointiin. Edellä mainittujen suunnitelmien tavoitteet ja sisältö tulee näkyä arjen toiminnassa ja kirjaamisessa.
Ennakoivat itsemääräämisoikeussuunnitelmat ovat keskeinen asia itsemääräämisoikeuden toteutumisessa ja itsemääräämisoikeutta tukevien toimintamallien kehittämisessä. Ennakointi keskittyy rajoittamisen sijaan tukemiseen. Suunnitelmissa kuvataan yksityiskohtaisesti henkilön itsemääräämisen mahdollisuudet, voimavarat ja keinot, sekä avun ja tuen tarpeet, joilla hänen on mahdollista saavuttaa itsemäärääminen omien toimintamahdollisuuksiensa mukaisesti. 
Asiakkailla on oikeus osallistua ja vaikuttaa toiminnan sisältöön. Jatkuvasti arjessa asiakkailta saatavien palautteiden ja toiveiden lisäksi järjestämme säännöllisesti asiakasraateja/ asiakaskokouksia. Niistä saamme arvokasta tietoa toimintaan, toiveisiin, kokemuksiin, mielenpäällä oleviin asioihin, ajatuksiin ja odotuksiin liittyen.
Arjessa ja asiakaskokouksissa käsitellään niin yksikön sisäisiä arjen asioita kuin yhteiskunnallisiakin teemoja. Aiheena myös itsemääräämisoikeus, johon kuuluu sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää positiivista riskiarviointia ja riskinottoa – kaikilla tulee olla lupa myös epäonnistua. Matka kohti oman näköistä elämää tapahtuu kokeilujen, oppimisen ja erehtymisen kautta.
Ammattietiikka on koko työyhteisöä koskeva yhteisöllinen asia, jossa asiakkaan näkemyksille on annettava tasavertainen arvo. Suurin muutos itsemääräämisoikeuden edistämisessä tehdään asenteissa ja kohtaamisessa, joka vaatii toteutuakseen aitoa juurisyihin pureutuvaa reflektointia. Itsemääräämisen eettinen tarkastelu on osa arkeamme ja aihe kulkee mukana työpaikka- ja tiimipalavereissamme. 
Käymme yksiköissä itsemääräämisoikeuteen liittyvää keskustelua ja pohdintaa sekä noudatamme sosiaalialan ammattieettisiä ohjeita Lukusali - Talentia, . Asiakkaan oma mielipide ja näkemys huomioiden, keskustelujen kautta pyrimme aina löytämään asiakkaan itsemääräämisoikeutta parhaiten tukevia ratkaisuja. Ratkaisut eivät saa aiheuttaa haittaa muille henkilöille, rajoittaen heidän itsemääräämisoikeuttaan.
Itsemääräämisoikeutta tuetaan myös kohtuullisin mukautuksin Vammaisten henkilöiden oikeudet | Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja positiivisen erityiskohtelun Positiivinen erityiskohtelu | Yhdenvertaisuusvaltuutettu keinoin. 
Työntekijöiden ammattitaidolla ja vuorovaikutustaidoilla sekä itsemääräämisoikeuteen liittyvillä koulutuksilla on erittäin suuri merkitys, kuinka asiat näyttäytyvät toiminnassa. Työ- ja päivätoiminnan palvelualueille on koulutettu IMO vastaavia, jotka toimivat yksiköiden apuna ja tukena IMO liittyvissä asioissa. Suurin osa henkilöstöstä on suorittanut myös AVEKKI koulutuksen. 
Kannustamme yksiköitä järjestämään Itsemääräämisoikeuteen liittyviä teemapäiviä ja -viikkoja. Toiminnassamme hyödynnetään myös erilaisia itsemääräämisoikeutta tukevia menetelmiä ja toimintamalleja, esim:
Vuorovaikutus ja kommunikointi kuuluvat kaikille - Papunet
OIVA-vuorovaikutusmalli - Papunet
Kommunikointipassi - Papunet
Tietoa huomioivasta yhdessäolosta HYP - Papunet
Tuettu päätöksenteko | Tukiliitto

Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Työ- ja päivätoiminnan jokaiselle asiakkaalle on nimetty omaohjaaja, joka huolehtii, että asiakkaan toteuttamissuunnitelmat ja LKE päätöksellä olevien asiakkaiden kohdalla myös ennakoivat itsemääräämisoikeussuunnitelmat (IMO) ovat ajan tasalla. Omaohjaaja on tarvittaessa yhteydessä lähipiiriin ja muihin yhteistyötahoihin.
Muilla päätöksillä olevien asiakkaiden kohdalla ei tehdä erillistä IMO-suunnitelmaa, mutta asiakkaiden toteuttamissuunnitelmat ja tavoitteet laaditaan yhdessä asiakkaiden kanssa itsemääräämisoikeuden tukeminen ja vahvistaminen huomioiden.
Ohjeita ja apua suunnitelmien tekemiseen saa esim. 
•    Työ- ja päivätoiminnan Kirjaamisen teams
•    Apotti tukihenkilöiltä ja IMO vastaavilta 
•    Itsemääräämisoikeus haltuun! oppaasta       
VAKEn IMO käsikirja on työstämisvaiheessa, josta jatkossa saa kootusti tietoa, ohjeita ja toimintamalleja itsemääräämisoikeuteen liittyen.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Rajoittamistoimenpiteiden tunnistaminen, täsmentynyt kirjaaminen sekä rajoittamisen jälkiselvittely ovat oleelliset elementit, joilla minimoidaan ja vältetään rajoittamista. 
Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa vain, jos henkilön tekemä päätös todennäköisesti vaarantaa henkilön itsensä tai muiden terveyttä tai turvallisuutta. Tai se vahingoittaa merkittävästi omaisuutta ja henkilön itsemääräämisoikeus on todettu alentuneeksi. Lähijohtaja vastaa ja työntekijän huolehtivat, että kaikki ovat tietoisia millaisia rajoitustoimenpiteitä työ- ja päivätoiminnassa, ja aina kyseisen asiakkaan kohdalla on mahdollista toteuttaa.
•    Asiakkaan itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa niin pitkälle kuin mahdollista.
•    Rajoittamista tulee välttää ja etsiä aina lievintä mahdollista keinoa ratkaista tilanne.
•    Rajoittamistoimenpidettä saa käyttää vain viimesijaisena keinona.
•    Toimenpiteen on oltava eettisesti perusteltavissa ja se on suoritettu turvallisesti ja asiakkaan ihmisarvoa kunnioittaen.
•    Henkilökunnan puute ei oikeuta asiakkaan rajoittamiseen.
•    Toimenpide on lopetettava heti, kun sen käyttäminen ei ole enää välttämätöntä.
•    Asiakkaan tilaa on seurattava toimenpiteen luonteen ja asiakkaan tilanteen edellyttämällä tavalla.
Mikäli tilanne kuitenkin vaatii rajoittamista, sen tulee aina perustua lakiin. Noudatamme sosiaali- ja terveysministeriön rajoitustoimenpideohjeistusta. STM laatimassa taulukossa Rajoitustoimenpidetaulukko.pdf on kuvattu rajoitustoimet, joita voidaan käyttää järjestettäessä erityishuollossa olevien asiakkaiden päivä- tai työtoimintaa ja jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
•    42 f § Kiinnipitäminen (lyhytaikainen)
•    42 g § Aineiden ja esineiden haltuunotto
•    42 h § Henkilöntarkastus
•    42 k § Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa
Mikäli asiakkaan tehostetun palveluasumisen yksikössä tai laitoksessa on tehty kirjallinen päätös, alla olevia rajoitustoimia voidaan käyttää myös työ- tai päivätoiminnan yksikössä.
•    42 m § Valvottu liikkuminen
•    42 n § Poistumisen estäminen (3 momentti)
Rajoitustoimenpiteiden jälkiselvittelyn vaiheet:
•    Tilanteen läpikäyminen yhdessä asiakkaan, sekä muiden tilanteessa olleiden asianomaisten kanssa.
•    Tapahtuma ja jälkiselvittely kirjataan asiakastieto- ja tutkajärjestelmään.
•    Tapahtuman jälkiselvittely työyhteisössä.
•    Uusien toimintakäytänteiden pohtiminen ja toimintamallien muuttaminen, joiden tavoitteena on rajoittamistoimenpiteiden lievemmät keinot/ rajoittamistoimenpiteistä luopuminen. 
•    Tilanteen luonteesta ja tapahtumasta riippuen, yhteys muihin tahoihin (esim. VAKEn IMO ryhmä, työsuojelu)

8.3.    Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4.    Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: Asiakkaat, omaiset ja läheiset voivat antaa palautetta seuraavasti:
•    Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internetsivujen QPro-ohjelman kautta: https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta. Yksikössä esillä runsaasti materiaalia (julisteita, QR-koodeja yms, minkä kautta palautetta voi antaa)
•    Suullisesti tai kirjallisesti henkilökunnalle tai esimiehelle
•    Sähköpostitse henkilökunnalle tai esimiehelle

Palautetta ja kehittämisideoita voi antaa suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti myös suoraan toimintakeskuksen lähijohtajalle ja henkilöstölle. Henkilökunnalla on velvollisuus käsitellä palaute, viedä tarvittaessa asiaa eteenpäin ja yhdessä kehittää toimintaansa tähän perustuen.
Yksikön ateriapalveluntuottaja toteuttaa 2 kertaa vuodessa asiakastyytyväisyyskyselyn liittyen lounaspalveluun.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: 
Kaikki saadut palautteet käsitellään yhdessä yksikön viikkopalaverissa, ja tarvittaessa tehtäväalueen johtoryhmässä. Palauteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Palautteesta käydään myös keskustelua asiakkaiden kanssa toiminnan yhdessä kehittämiseksi. Myös vuosittaisilla laadunvalvontakäynneillä raportoidaan yksikössä saadut palautteet.

8.5.    Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Yksikön lähijohtaja Heli Ashaq.
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Asiakkaalla on lain mukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen.
Mikäli asiakas, omainen tai läheinen haluaa tehdä muistutuksen, hänelle lähetetään sähköisesti, tai tulostetaan muistutuslomake: Palveluun, hoitoon tai kohteluun liittyvä muistutus (410004), mikä palautetaan täytettynä yksikköön lähijohtajalle.
Yksikön lähijohtaja lähettää muistutuksen kirjaamoon asian avaamista varten (kirjaamo@vakehyva.fi). Muistutus käsitellään asianmukaisesti ja kirjallinen vastaus annetaan viivyttelemättä perusteluineen (3 viikon sisällä muistutuksen vastaanottamisesta). VAKE:n intrasivuilla on määritelty tarkemmin muistutusprosessi ja toimintatavat. Muistutus sekä kirjallinen vastine on tallennettava CaseM -asianhallintajärjestelmään.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: 
Yksikön toimintaa koskevat muistutukset ja kantelut käydään läpi yksiköissä. Havaittuihin laatupoikkeamiin puututaan ja tehdään tarvittaessa toiminnanmuutoksia
 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: Lähijohtaja on vastuussa omavalvontasuunnitelman toteutumisen seurannasta neljän kuukauden välein. 
Yksikön työntekijät osallistuvat seurantaan ja arviointiin, ja jokainen perehtyy tehtyihin muutoksiin. Työyhteisössä kirjatut omavalvontasuunnitelman muutokset päivitetään niin paperiversioihin kuin verkkosivuille, verkkosivujenpäivittäjäksi on nimetty tehtäväalueen asiantuntija Mervi Aalto.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Suunnitelmaan päivitetään esim. palautteiden, työolojen arvioinnin ja haipro-ilmoitusten myötä esille tulleet kehittämistarpeet ja niihin liittyvät toimintamallien muutokset.
Tämä omavalvontasuunnitelma on tehty 30.11.2024. 
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):

Päivitys pvm.    Aiheen otsikko ja kuvaus    Päivittäjä
30.11.2024          Heli Ashaq

31.3.2025   Heli Ashaq

27.6.2025     1.Palveluntuottajaa ja palveluyksikköä koskevat tiedot; osoitteen päivitys
2. Palveluyksikön toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet; asiakasmäärä, lisätty ostopalvelutietoon Helsinki.
4. Laadunhallinta ja johtaminen – Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit; päivitetty kirjaamisen työryhmäteksti.
5. Omavalvonnan riskienhallinta, 5.1. Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat – Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen; Päivitetty kohta Palo- ja pelastuskoulutukset
6. Asiakas- ja potilasturvallisuus, 6.1. Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi; Päivitetty sijaisen käytön periaatteet
6.4. Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet; korjattu yksikön nimi
6.5. Toimitilat ja välineet – Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen; päivitetty päivämäärä     Heli Ashaq
  29.9.2025     2. Palveluyksikön toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet; asiakasmäärä päivitetty
5.1. Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat – Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen; Päivitetty kohta: palo- ja pelastussuunnitelman päivitys
6. Asiakas- ja potilasturvallisuus, 6.1. Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi; Päivitetty henkilöstörakenne    Marja-Leena Viljanen, Heli Ashaq