Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)Palveluyksikön nimi: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueAikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden toimialaVammaispalvelut, AsumispalvelutTuettu Asuminen Kastanjapiha 3 a01710 Vantaa ja Karsikkokuja 1301360 Vantaa
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Tuotetaan tuettua asumista asiakkaan kotona Vantaalla ja Keravalla.Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:Lähijohtaja Anne-Mari Piippo puhelin 0405142708sähköposti anne-mari.piippo@vakehyva.fi
Palveluyksikön toiminta-ajatus:Tuettu asuminen tarjoaa aikuisille itsenäisesti asuville vammaispalvelujen asiakkaille ohjausta ja tukea asumiseen liittyvissä arjen asioissa asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Asiakkaita tuetaan itsenäiseen elämään. Tarkoituksena on tukea ja ohjata asiakkaita elämän eri osa-alueilla. Ohjaajina toimivat Asumisohjaajat ja he työskentelevät kahdessa eri tiimissä, joiden toimipisteet ovat itävantaalla ja länsivantaalla.
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Ostopalvelujen laatu ja asiakasturvallisuus varmistetaan kilpailutuksen avulla hankinnan toimesta. Palveluista laaditaan hankintasopimukset ja palvelunkuvaukset. Lisäksi ostopalvelutuottajien kanssa pidetään yhteistyöpalavereita, joissa arvioidaan laatua. Alihankintana tuottavilla palveluntuottajilla on laadittuna omat omavalvontasuunnitelmat. Tarvittaessa ollaan yhteydessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Hankintoihin, joka vastaa hankinnoista ja koordinoi sopimushallintaa.Hankintojen yhteystiedot: hankinnat@vakehyva.fi
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: Siivouspalvelut: Lassila & TikanojaKiinteistöhuolto: VAV
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Omavalvontasuunnitelman laatimiseen osallistuvat asumisyksikön lähijohtaja sekä yksikön ohjaajat lähijohtajan kanssa sovittujen ohjeiden mukaisesti. Asumispalveluiden lähijohtajat ovat tehneet yhteisen pohjan omavalvontasuunnitelmalle, jota käytetään kaikissa asumisyksiköissä. VAKElla on määritelty 2024 hyvinvointialueen yhteiset raamit omavalvontasuunnitelman pohjalle, jossa huomioidaan Valviran omavalvontaa koskevat ohjeistukset ja määräykset. Omavalvontasuunnitelmaa käydään läpi yksikkökokouksissa ja se on osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Omavalvontaan perehtymisestä ylläpidetään kaikissa yksiköissä lukukuittauslistaa. Omavalvonnan toteutumisen seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaa yksikön lähijohtaja Anne-Mari Piippo, 0405142708, anne-mari.piippo@vakehyva.fi.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:Palveluyksikön omavalvontasuunnitelma on pidettävä ajantasaisena. Jos palveluyksikön toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka liittyvät tuotettaviin palveluihin, niiden laatuun tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen, pitää omavalvontasuunnitelma päivittää. Päivitettävä omavalvontasuunnitelma on julkaistava viiveettä. Suositus on, että aiempia omavalvontasuunnitelmia säilytetään 2 vuoden ajan yksikössä. Omavalvontasuunnitelman seurantaa on tehtävä vähintään 4kk välein, joka raportoidaan. Päivityksiin kirjataan lyhyesti keskeiset muutokset. Seurantaa tehdään palautteiden perusteella tehtyjen kehittämistoimenpiteiden tai toimintatapojen muodossa, huomioiden salassapitosäädökset.Omavalvontasuunnitelman julkisuus:Omavalvontasuunnitelman päivitetty viimeisin versio olla viiveettä nähtävillä. Tulostettuna suunnitelma on yksikön toimistoissa kaikkien luettavana ja lisäksi suunnitelma julkaistaan hyvinvointialueen nettisivuille ohjeiden mukaisesti. Ohjaajien käytettävissä on sähköisenä oleva omavalvontasuunnitelma yksikön Teams- kanavalla.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ja päivitetty palvelukuvaus vammaispalveluiden asumispalveluille. Palvelujen yleisillä laatuvaatimuksilla pyritään takaamaan palvelujen laadukkuus, mutta ennen kaikkea myös asiakkaiden hyvinvointi ja mahdollisuus elää itsenäistä yksilöllistä elämää. Toimintaa ohjaa vammaispalvelulaki, erityishuoltolaki sekä tietyin osin sosiaalihuoltolaki.Yksilöllisyys on tärkeää asumispalveluissa, missä palvelua tuotetaan asiakkaiden kotona. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuosituksissa kirjataan:Ryhmämuotoisesti toteutettujen palveluiden on annettava asiakkaalle tosiasiallinen mahdollisuus elää yksilöllisesti ja toimia itsenäisesti. Erityisesti tulee varmistua asukkaiden mahdollisuudesta toimia yksilöllisesti asunnon ja asuinyhteisön ulkopuolella siitä huolimatta, että he tarvitsevat toisen henkilön apua. Liikkuminen asunnon ulkopuolella voi tapahtua esimerkiksi palveluyksikön henkilöstön tai henkilökohtaisen avustajan avulla. Oleellista on, että asukkaalla on mahdollisuus toimia asuntonsa ulkopuolella haluamallaan tavalla ja valitsemanaan ajankohtana.Palveluiden laadukkuutta voidaan arvioida esimerkiksi joustavuuden, yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden, turvallisuuden ja normaalisuuden perusteilla. Palveluiden riittävyys luo pohjan laadulle. Palvelujen riittävyyttä arvioitaessa voidaan lähtökohtana pitää sellaista palvelujen tasoa, joka luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä ja antaa hänelle tarvittavan tuen ja turvallisuuden. Vertaamalla palvelusuunnitelmia, asiakkaiden palvelutoiveita, tehtyjä päätöksiä ja toteutunutta palvelukokonaisuutta saadaan kokonaisnäkemys, joka kuvaa kunnan vammaisten ihmisten asumispalveluiden toteutumista suhteessa tarpeisiin.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:Vammaispalveluiden laadunhallinnan työkaluja ovat toiminnan asiakaslähtöisyys, sähköinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotti, asumisen toteuttamisen suunnitelmat, jotka tulee päivittää aina asiakkaan tilanteen muuttuessa tai vähintään 6kk välein, RAI-arvioinnit sekä asiakastyytyväisyyskyselyt ja asiakaspalaute. Asiakaspalautetta voi antaa suullisesti tai kirjallisesti QPro- järjestelmän kautta.RAI-toimintakyky-arviointi tehdään toteuttamissuunnitelman tueksi asiakkaalle kuukauden kuluessa asumisen aloittamisesta ja sen jälkeen vähintään puolen vuoden välein tai asiakkaan voinnin oleellisesti muuttuessa. RAI on ammattilaisen työväline ja luo siten pohjan suunnitelmalliselle ja tavoitteelliselle hoitotyölle sekä päätöksenteolle. Hoidon laatua voidaan kehittää vasta, kun tiedetään minkälaista hoitoa ja tukea asiakkaat tarvitsevat. RAI-järjestelmän avulla saadaan arvio asiakkaan tarpeista ja voimavaroista ja täten se tukee asiakkaan kotona asumista. Arvioinnin avulla saadaan tietoa asiakkaan kaikista toimintakyvyn osa-alueista ja hoito voidaan kohdentaa asiakkaan tarpeisiin. Arviointi antaa hoitajalle tulokseksi erilaisia tunnuslukuja. Niiden avulla tehdään yksilöllinen palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelma. Asumispalveluiden RAI-toimintakykymittarit ovat RAI-CHA, RAI-ID ja RAI-CHYmDD. Tuetussa asumisessa on sovittu asiakkaille tehtävän osittainen RAI-arviointi ja se tehdään vuosittain tai asiakkaan voinnin oleellisesti muuttuessa.Asiakaspalautetta kerätään asiakkailta ja omaisilta. Asiakkaille että omaisille tehdään kysely kaksi kertaa vuodessa, johon voi vastata sähköisesti, anonyymisti linkin kautta tai paperilomakkeella. Asiakkaita tuetaan vastaamisessa asumisyksiköiden ohjaajien toimesta.VAKE vammaisten asiakasraati on aloittanut vuonna 2023. Raatilaiset ovat nostaneet toiveita eteenpäin vietävistä asioista, joita on ollut vammaisten henkilöiden kohtaaminen ja vammaisten henkilöiden näkyvyyden lisääminen. Näihin on tartuttu ja työnalla on opinnäytetyönä vammaisen henkilön kohtaamisopas, joka on tavoitteena lisätä henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytykseen. Sisältö kohtaamisoppaaseen tulee raatilaisilta ja vammaisten asumispalveluiden asukkailta. Näkyvyyden lisäämistä on lähdetty työstämään viestinnän kanssa. Asiakasraati osallistuu hyvinvointialueen ja kaupunkien yhteistyössä järjestämiin tilaisuuksiin mm. esteettömyyskävelyyn.Laadunhallinnan mittareita on asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset, RAI tulokset, talouden seuranta ja laadunvalvonnan käynnit yksiköissä.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Hyvinvointialueen hallintosäännöissä määritellään viranhaltijoiden toimivalta:Toimialajohtaja vastaa toimialansa toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti aluehallituksen ja hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa.Palvelualue johtaja vastaa toimialan vastaa palvelualueen toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti toimialajohtajan alaisuudessa.Tehtäväalueen päällikkö vastaa tehtäväalueen (vammaisten asumisen) toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti palvelualuejohtajan alaisuudessa.Toimintayksikön lähijohtaja vastaa oman toimintayksikön toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti tehtäväalueen päällikön alaisuudessa. Lähijohtajan tehtävänä on päivittäisjohtaminen.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:Lähijohtaja vastaa arjessa riskienhallinnasta.Yksikön henkilöstölle on lisäksi nimetty eri vastuualueita. Esimerkiksi apottivastaava ja hygieniavastaava toimivat yksikön yhteyshenkilönä ja edustajana sekä tiedottavat työntekijöitä asioista ja uusista ohjeista.Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Lähijohtaja Anne-Mari Piippo, 0405142708, anne-mari.piippo@vakehyva.fi. Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta on tehty suunnitelma toimialalle. Tuettuun asumiseen suunnitelman jalkauttaminen on vielä kesken. Suunnitelmat tullaan tekemään yksikkökohtaisesti. Lähijohtaja vastaa niiden jalkauttamisesta yksikköön.Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:Henkilöstöä perehdytetään yksikön asiakastyöhön ja toimintamalleihin. Yksikössä tehdään turvakävely osana uuden työntekijän perehdytystä ja muille työntekijöille vähintään vuosittain. Turvallisuutta käydään läpi uusien työntekijöiden kanssa osana perehdytystä. Henkilöstölle järjestetään säännöllisiä tai tarpeen mukaan järjestettäviä koulutuksia. Paloturvallisuuskoulutukseen sisältyy paloturvallisuusluento ja alkusammutusharjoittelu. Lisäksi järjestetään ensiapukoulutuksia sekä käsihygienian työpajoja. Tarpeen mukaan henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua myös erilaisiin turvallisuuskoulutuksiin, joissa yhteisenä teemana on asiakkaan haastava käyttäytyminen ja oikeat toimintamallit. Riskienarviointi tehdään vuosittain yhdessä työyhteisön kanssa. Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma, ei tuetussa asumisessa• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• KaksikielisyysohjelmaLuettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista (jotka eivät ole julkisia asiakirjoja):• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 11/2024• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 01/ 2024 lännen tiimin osalta, idän tiimi; ei tietoa• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: 01/2024 lännen tiimin osalta, idän tiimi; ei tietoa• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: käytössä vaken yhteinen perehdytyskaavake ja yksikkökohtainen perehdytyskansio, jota pidetään ajan tasalla• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: ei tuetussa asumisessa• Työterveyden kanssa tehty työpaikkaselvitys: ei tiedossa
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• SPro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:Toimintayksikön lähijohtaja käy henkilöstön kanssa läpi läheltä piti- ja haittatapahtumat tiimipalavereissa viikoittain. Vakavimmat haittatapahtumat menevät tiedoksi ylemmälle johdolle. Ohjelmistosta saadaan myös raportteja johdon käyttöön. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on esihenkilöllä ja ylemmällä johdolla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa läheisten kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai läheistä informoidaan korvausten hakemisesta. Lisäksi yhteistyö läheisten kanssa on tiivistä ja läheisiä on tiedotettu eri keinoista antaa palautetta asiakkaan saamaan palveluun tai yksikön toimintaan liittyen. Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esimerkiksi tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin aikana tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit Riskienarviointi toteutetaan vuosittain ja tarpeen vaatiessa HaiPro-järjestelmässä. Riskienkartoituksessa nousseisiin riskeihin reagoidaan ja otetaan huomioon toimintaa kehittäessä. Tuetun asumisen riskienarviointi on tehty yhdessä henkilöstön kanssa. Riskeinä on noussut erityisesti yksin työskentelyn haasteet ja sitä kautta myös asiakkaan uhkaava käytös, joka koetaan kuormittavana tekijänä. Työ on henkisesti hyvin kuormittavaa ja kollegiaalinen tuki jää vähäiseksi itsenäisen työn vuoksi. Työkavereita näkee vain harvoin.Myös työergonomiaan ja sisäilmaan liittyvät asiat nousevat riskienarvioinnissa. Mobiilikirjausmahdollisuutta ei ole ja liikkuvan työn vuoksi kirjaaminen tapahtuu asiakkaan kotona tai Vaken muissa toimistotiloissa, jolloin kannettavaa tietokonetta kannetaan mukana koko päivän ajan ja sen koetaan kuormittavan fyysisesti. Idän tiimin toimistotilojen ilmanvaihto on koettu puutteelliseksi, ja siitä on aiheutunut joillekin työntekijöille hengitystieoireita. Asiaa viety eteenpäin ja on selvityksessä.Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Käytännön toimet:- perehdytys: työvuoron kuvaukset- toimintamallit uhka- ja väkivaltatilanteissa (käydään säännöllisesti tiimeissä läpi)- ergonomiaan liittyvät ohjeistukset- hygieniaohjeistukset - tarvittavat koulutukset- Asiakkaiden asumisen- ja IMO-suunnitelmat- HaiPro- yhteydenpito kiinteistöhuollon kanssa: esimerkiksi tarvittaessa tuholaistorjunta ja siihen liittyvät ohjeistuksetOmavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:Viikoittainen siivous on toimistotiloihin alihankintana Lassila& Tikanojan kautta. Mikäli siivooja ei saavu yksikköön sovittuna aikana, ollaan yhteydessä L&T:n palveluesimieheen tai asiakaspalveluun, lisäksi tehdään VAKKA-portaalissa Tukipalvelut tiketti, jotta tieto menee myös hankintoihin.Muiden ostopalvelu- ja alihankintatilanteiden kuten esimerkiksi sijaispalveluiden kohdalla on tärkeää olla yhteydessä järjestävään tahoon heti poikkeuksen tapahtuessa.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:Riskienhallinta on koko työyhteisöä koskevaa ja vaatii kaikkien sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Laatupoikkeamien, epäkohtien ja läheltä piti -tilanteiden sekä haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tapahtumien syiden selvittäminen ja niihin perustuen menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi.Henkilöstön vastuulla on ilmoittaa läheltä piti– ja haittatapahtumat, jotta niitä voidaan käsitellä henkilöstön, asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa. Mikäli riskin tai epäkohdan käsittely koskee asiakasta, se käydään asianomaisen henkilön kanssa erikseen läpi. Vakavimmat haittatapahtumat menevät suoraan HaiPro- järjestelmän kautta johdolle ja työsuojeluun tiedoksi. Riskit ja esille tulleet epäkohdat käsitellään tuetussa asumisessa lähijohtajan toimesta viikkopalavereissa sekä tarvittaessa asianosaisten kanssa. Tarkoituksena on, että laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittaessa toimintamalli muutoksen aikaansaamiseksi. Tarvittaessa haittatapahtumasta ollaan yhteydessä työsuojeluun tai yhteistyötahoon, jotta saadaan tarvittavat toimet suunniteltua ja toteutettua. Sovitut asiat kirjataan viikkopalaverimuistioon, joka tallennetaan Teamsiin. Palaveriin osallistumattomat työntekijät ovat velvollisia lukemaan muistiot.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:Valvovien viranomaisten selvityspyynnöt tulevat tehtäväaluepäällikölle joko hyvinvointialueen kirjaamonkautta suoraan tai laadunvalvonnan kautta. Muistutukset ja kantelut ohjautuvat suoraan kirjaamon kautta tehtäväalueelle.
MuistutusAsiakkaalla tai potilaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Toimintayksikössä on tiedotettava oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja sen tekeminen on oltava mahdollisimman vaivatonta. Joko toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus, käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava kirjallinen vastaus viivyttelemättä perusteluineen.
KanteluKantelun voi tehdä viranomaisen, tai siihen palvelusuhteessa olevan henkilön, lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Kantelu tulee ensisijaisesti tehdä kirjallisena. Aluehallintovirasto käsittelee pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä kanteluita, mutta Valvira käsittelee ne silloin, jos hoitovirheen epäillään johtaneen potilaan kuolemaan tai pysyvään, vaikeaan vammaan. Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.Selvityspyytöihin ja muistutuksiin vastaa pääsääntöisesti tehtäväaluepäällikkö ja lähijohtaja. Tarvittaessa vastuksen laatii hyvinvointialueen palvelualuejohtaja. Vastaus laaditaan kirjallisena ja se viedään CaseM järjestelmään sekä toimitetaan selvityksen lähettäjälle pyynnössä olevan ohjeen mukaisesti. Suullisen muistutuksen voi tehdä suoraan yksikköön. Yksikön lähijohtaja tuo asian tiedoksi tehtäväaluepäällikölle. Asia viedään tarvittaessa CaseM järjestelmään ja muistutukseen laaditaan kirjallinen vastine ja toimitetaan muistutuksen tekijälle.Aluehallintovirasto voi tehdä valvontakäyntejä sovitusti tai erikseen ilmoittamatta. Näistä valvontakäynneistä ilmoitetaan tehtäväaluepäällikölle ja hän osallistuu niihin mahdollisuuksien mukaan. Aluehallintovirastolle kuten muillekin valvontaviranomaisille toimitetaan heidän pyytämänsä materiaalit annettuun päivämäärään mennessä. Erikseen ilmoittamille käynneille osallistuu ne työntekijät, jotka ovat paikalla ja he ilmoittavat erikseen sovitulla tavalla lähijohtajalle valvontakäynnin alkamisesta. Näitä tilanteita varten henkilöstöllä on käytössä ajantasainen viranomaiskansio mistä löytyy mm yksikön omavalvontasuunnitelma.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet | ValviraVelvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tuen tarpeestaJos terveydenhuollon ammattihenkilö on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, joka on sosiaalihuollon tarpeessa, hänen tulee ohjata henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai otettava itse yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan tai jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii, ammattihenkilöllä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.Velvollisuus ilmoittaa iäkkään henkilön palvelutarpeestaJos terveydenhuollon ammattihenkilö tai hyvinvointialueen sosiaalitoimen palveluksessa oleva henkilö on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee ilmoittaa hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle myös silloin, kun iäkäs henkilö kotiutetaan terveydenhuollon laitoksesta. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista.Velvollisuus ilmoittaa epäkohdasta asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessaSosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimivan henkilön pitää viipymättä ilmoittaa toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai sen uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.Mainitun ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai sen uhkaa ei korjata viivytyksettä.
Oikeus ilmoittaa lääkkeiden tai rokotteen haittavaikutuksistaLääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutettuja henkilöitä kehotetaan ilmoittamaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle, jos he toteavat tai epäilevät, että lääkkeen käyttöön liittyy haittavaikutuksia. Erityisesti vakavista ja/tai odottamattomista haittavaikutuksista sekä uusien lääkkeiden haittavaikutuksista pitää tehdä ilmoitus.Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oikeus ilmoittaa toteamastaan tai epäilemästään rokotteen tai rokotuksen haittavaikutuksesta Fimealle.Oikeus ilmoittaa poliisille henkeen ja terveyteen kohdistuvasta vaarastaTerveydenhuollon ammattihenkilöllä tai muulla terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevällä tai sen tehtäviä suorittavalla henkilöllä on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille tiedot, jotka ovat välttämättömiä henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhan arvioinnissa tai estämisessä.Tietojen luovuttaminen edellyttää, että henkilö on hoitotehtävässään saanut tietoja olosuhteista, joiden perusteella hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan, kuten perhe- tai lapsensurman, kohteeksi. Laissa on säädetty hyvinvointialueille vastaava oikeus sosiaalihuollossa.Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Henkilöstö osallistuu omavalvontasuunnitelman päivittämiseen ja on velvoitettu lukemaan sen. Lisäksi perehdytyksessä ja viikkopalavereissa käydään läpi ilmoitusvelvollisuutta.
Henkilöstön määrä ja rakenne: Tuetussa asumisessa toimitaan kahdessa eri tiimissä. Asumisohjaajien vakansseja on yhteensä 8, joista 5 vakanssia idän tiimissä ja 3 vakanssia lännen tiimissä. Lisäksi yksikön henkilöstöön kuuluu lähijohtaja ja vastaava ohjaaja, jotka molemmat työskentelevät myös asumispalveluyksikössä.Sijaisten käytön periaatteet: Sijaisten käytöllä varmistetaan toimintayksikön toiminnan laatu silloin kun vakituista henkilöstöä ei ole työvuoroissa riittävästi. Sijaisia käytetään silloin kun kyseessä on:• Pidemmät sairauspoissaolot • Pidemmät vuosilomat ja palkattomat poissaolot• koulutuksista johtuvat poissaolot harkinnan mukaan• vanhempainvapaat • täyttämätön avoin vakanssi
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Yksikön vakanssit on täytetty vakituisilla tai tarvittaessa määräaikaisilla työntekijöillä. Pitkäaikaisten sijaisuuksien sopimukset tehdään määräaikaisina hyvinvointialueelle. Tarvittaessa sijaisia voidaan tilata Seuresta tai erikseen määritellyistä puitesopimuksen piirissä olevista yrityksistä.Rekrytointi: Uuden henkilökunnan rekrytointiprosessista vastaa hyvinvointialueen HR-palvelut, joka avaa lähijohtajan valmiiksi valmistellut haut Laura-järjestelmän kautta. Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille. Lähijohtaja määrittelee rekrytointi-ilmoituksessa vakanssin vaatimukset ja kertoo tehtävän ominaisuuksista.Lähijohtaja tarkistaa hakijoiden pätevyyden sekä rekisteröitymisen ammattirekisteriin. Soveltuviksi katsotut hakijat kutsutaan haastatteluun. Luottotietojen tarkistus tehdään HR:n toimesta, kun palkataan yksikköön uusi työntekijä, tämä ilmoitetaan jo työpaikan hakuilmoituksessa. Lähijohtaja laatii ja allekirjoittaa valitulle työntekijälle työsopimuksen hyvinvointialueen ajantasaisten ohjeiden mukaisesti.Rekrytointiprosessia on kuvattu tarkemmin Meillä töissä-käsikirjassa. Palkkaus- ja kelpoisuusasioihin liittyen esihenkilöt saavat tukea HR-palveluista. Rekrytoinnissa ja henkilöstön soveltuvuusvaatimuksissa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelukuvausta vammaisten asumiseen liittyen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Lähijohtaja tarkastaa työntekijän tutkintotodistuksen, sekä ammattioikeudet JulkiTerhikki /JulkiSuosikki ammattihenkilörekisteristä. Vammaispalvelulain tullessa voimaan 2025 tarkastaa yksikön lähijohtaja kaikilta uusilta työntekijöiltä rikosrekisteriotteen, jonka työntekijä on hakenut itse esiteltäväksi työnantajalle. Rokotusvelvoite on kaikille työntekijöille tartuntalain mukainen.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Asumisohjaajan vakanssilla on vaatimuksena vähintään ammattikorkeakoulututkinto. Sijaisena yksikössä voi tilapäisesti työskennellä myös lähihoitajan tutkinnon käynyt henkilö, jolla on vammaisalan työkokemusta. Yksikössä ei toteuteta lääkehoitoa, joten voimassa olevia lääkelupia ei työntekijöiltä vaadita. Kielitaito on osa asiakastyötä ja sitä arvioidaan työntekijältä jo työhaastattelussa. Muun kuin suomi kotikielenään puhuvan henkilön on todistettava riittävä kielitaito työhaastattelussa esim. S2 kielitaito todistuksella, sekä haastattelun aikana tehtävällä arviolla riittävästä kielitaidosta. Arviointi on työnantajan vastuulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito Työntekijöiden kielitaidon on oltava riittävä kirjallisesti ja suullisesti, jotta ohjaaja voi raportoida kirjallisesti asiakastietojärjestelmään, sekä hoitaa suullisesti asiakkaiden tai yksikön asioita. Yksikössä pitää huomioida myös korvaavat kommunikointimenetelmät, joita käytetään asiakastyössä.Henkilöstön perehdytys: Työturvallisuuslaki velvoittaa perehdyttämään erityisesti uuden työntekijän ja aina työtehtävien muuttuessa. Työturvallisuuslaki 738/2002 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®Aloittavalla työntekijälle sovitaan perehdytys vuorot ja selkeästi ketä työntekijöistä on perehdyttäjä. Perehdytyksen tarkoituksena on varmistaa riittävä tieto taito, jotta henkilö voi työskennellä yksikössä. Perehdytyksessä käytetään apuna perehdytyslomaketta, jota on muokattu vastaamaan yksikön erityispiirteitä. Yksikössä on tärkeää käydä läpi perehdytyksen aikana asiakkaat ja heidän yksilöllinen ohjauksensa ja muut yksikköön liittyvät käytänteet.Intrassa on VAKE tasoinen Meillä töissä- käsikirja, josta löytyy kattavasti informaatiota. Työntekijän avuksi on hyvä käyttää apuna Aloittavan työntekijän muistilista (sharepoint.com) Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja täydennyskouluttamiseksi astui voimaan 1.4.2024 uusi asetus, jossa ei määritellä toteutettavien koulutuspäivien määriä per ammattihenkilö. Täydennyskoulutuksella tulee edistää henkilöstön jatkuvaa kehittämistä ja turvata asiakasturvallisuutta. Täydennyskoulutuksien tulee olla suunnitelmallisia ja niitä tulee seurata. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali-… 57/2024 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella laaditaan koulutussuunnitelma koko hyvinvointialueen laajuisesti sekä palvelualuekohtaiset sekä tehtäväalue kohtaiset koulutussuunnitelmat. Työntekijöiden yksilökohtaista kouluttautumista mietitään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Työntekijöiltä vaaditaan hygieniapassikoulutus, ensiapukoulutus, Navisec- tietoturvakoulutukset vuosittain sekä Apotti-koulutukset (Sosiaalihuollon avopalveluiden peruskurssi ja sosiaalihuollon ajanvaraukset, rekisteritiedot ja lähetteet). Vuosittain tulisi käydä myös alkusammutuskoulutuksessa, joka sisältää samalla paloturvallisuusluennon. Asumisohjaajille suositellaan myös osallistumista käsihygienia-työpajaan. VAKE:lla on olemassa sisäinen koulutustarjonta, joihin työntekijät voivat halutessaan ilmoittautua ja tehtäväalueen koulutussuunnitelman mukaisia lisäkoulutuksia järjestetään ammatti osaamiseen liittyen.Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:Sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen opiskelijat tulevat työharjoitteluun yksikköön Tiitus Harkka-järjestelmän kautta. Ammattikorkeakouluopiskelijat tulevat yksikköön harjoitteluun Jobiili- järjestelmän kautta.Opiskelijoille nimitetään ainakin yksi ohjaaja yksiköstä, joka vastaa harjoittelun kokonaisuudesta. Opiskelija ei ole koskaan yksin vastuussa eikä työskentele yksin yksikössä. Opiskelijat tuovat omaan harjoitteluun liittyvät kriteeristöt, jotka käydään oman ohjaajan kanssa läpi. Työpaikkaohjaajalla on velvollisuus tutustua harjoittelun kriteereihin. Oppilaitokset järjestävät työpaikkaohjaajakoulutuksia.Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:VAKE Pulssikyselyt toteutetaan koko henkilöstölle kolme kertaa vuodessa. Kyselyn tuloksia käydään läpi henkilöstön kanssa. Kyselyn tuloksia seurataan aktiivisesti myös ylemmän johdon toimesta ja kyselyissä saatavaan palautteeseen reagoidaan. Henkilöstöllä on mahdollisuus antaa myös kehityskeskustelun yhteydessä palautetta. Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:Vuosittain käydään kehityskeskustelut, mihin käydään läpi osaamistarvekartoitus sekä ennakkomateriaalit. Lähijohtajan velvollisuutena on tarkkailla ja seurata työyhteisön toimivuutta ja puuttua häirintään, epäasialliseen kohteluun tai kiusaamiseen. Olosuhteita voidaan seurata ja valvoa esimerkiksi havainnoimalla ja keskustelemalla työntekijöiden kanssa, työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin kautta sekä erilaisilla työhyvinvointikyselyillä.Työskentelyolosuhteita ja työyhteisön tilaa on seurattava ja valvottava, jotta häiriöt ja epäkohdat voidaan havaita mahdollisimman varhain. Työnantajan tulee olla aktiivisesti läsnä työntekijöiden arjessa, vastuu erityisesti on lähijohtajalla. Toiminta- ja puuttumisvelvollisuusToiminnallinen velvoite tarkoittaa työolosuhteiden rakentamista niin, että havaitaan epäkohtia ja sen jälkeen puututaan niihin. Kun havaitaan häiriö- tai ongelmatilanne, on ryhdyttävä viipymättä käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin (yleensä viimeistään kahden viikon sisällä).Velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin alkaa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon työntekijään kohdistuvasta, terveyttä vaarantavasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta. Tieto asiasta voi tulla paitsi työntekijältä itseltään myös esim. työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, luottamushenkilöiden tai muiden työntekijöiden kautta.Vastuu toimenpiteistä on aina työnantajalla, ei esimerkiksi työterveyshuollolla. Eli pelkkä kiusatun ohjaaminen työterveyshuoltoon ei ole riittävä työsuojelullinen toimenpide.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Henkilöstömitoituksen ja resurssointi on yksikkökohtaisia ja asiakaslähtöisiä. Yksikön vakanssimäärä on määritetty sen mukaan minkälaisen avun tai ohjauksen tarpeessa asiakkaita on palveluiden piirissä. Työvuorosuunnittelussa huomioidaan palvelujen tarve suhteessa henkilöstön määrään. Yksikön henkilöstön vähimmäismitoitus on tuetussa asumisessa molempien tiimien osalta 0.1. Työntekijöiden työvuorot ajoittuvat pääsääntöisesti arkisin klo 9–18 väliselle ajalle.Tuetun asumisen vakituiseen henkilöstöön kuuluu 8 ohjaajaa. Lisäksi yksikössä työskentelee määräaikaisia työntekijöitä esimerkiksi vuosilomien sijaisena. Vastaava ohjaaja ja lähijohtaja on yhteinen Kastanjakujan asumisyksikön kanssa.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Henkilöstön voimavarojen riittävyys varmistetaan hyvällä työvuorosuunnittelulla, jossa turvataan työntekijöille riittävä vuorokausi- ja viikkolepoaika työaikalain mukaisesti. Yksikössä on käytössä autonominen työvuorosuunnittelu, jossa työntekijät suunnittelevat itse vuoronsa sähköiseen Titaniaan. Kaikki työntekijät työskentelevät yleistyöajassa pääsääntöisesti arkisiin klo 9–18 välillä. Vapautuvat vakanssit avataan hakuun viivytyksettä ja pyritään täyttämään heti sopivan hakijan löydyttyä.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Lyhyille poissaoloille (alle 1 viikko) ei pääsääntöisesti sijaista oteta, vaan esimerkiksi lyhyet vuosilomat pyritään ennakoimaan mahdollisuuksien mukaan. Sairauspoissaolojen suhteen harkitaan sijaistarve. Tarvittaessa käyntejä perutaan tai siirretään toisille ohjaajille. Pidemmille poissaoloille pyritään hankkimaan sijainen joko julkisen haun tai resurssipalvelujen kautta kiireellisyyden mukaan. Akuutit puutokset ilmoitetaan Resurssipalveluille, jotka tarkistavat varahenkilöiden saatavuuden ja avaavat tarvittaessa vuorot Seureen. Mikäli vuoro ei täyty Seuresta, voidaan käyttää myös muita erikseen määriteltyjen puitesopimusyritysten työntekijöitä.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:Yksikössä ei toteuteta lääkehoitoaLääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Yksikössä ei toteuteta lääkehoitoaLääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:Lääkinnällisellä laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat.Ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty lääkinnällisistä laitteista annetun lain 31–35 §: ssä. Organisaation on muun muassa nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä.Sosiaali- ja terveystoimialalle on hankittu HUS-lääkintätekniikalta yhteinen lääkintä-laiterekisteri, johon on syötetty toimialan laitteet. Lääkintälaiterekisterissä on merkinnät muun muassa laitteen käyttöönotosta, huolloista ja kalibroinneista. HUS-lääkintätekniikka huolehtii laitteiden käyttöönottotarkastuksesta, laitteiden rekisteröinneistä sekä huolloista osittain. Yksiköt huolehtivat työtilausten tekemisestä sekä laitteiden lähettämisestä huoltoon, korjaukseen tai kalibrointiin rekisterin aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa. Terveydenhuollon laitteita koskevat vaaratilanneilmoitukset tehdään Fimealle. HaiPro- ilmoituksen kautta pääsee myös suoraan tekemään kyseisen ilmoituksen, silloin kun kyseessä on laitteeseen tai sen käyttöön liittyvä tapahtuma. Kun laiteesta on tehty vaaratilanneilmoitus, tulee asia kirjata myös HUS: in lääkintätekniikan lääkintälaitteiden korjaustilaukseen. Yksikössä ei toteuteta lääkehoitoa eikä niissä ole lääkinnällisiä laitteita. Asiakkaan kotoa saattaa näitä laitteita löytyä.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava: Ei tarvetta tässä yksikössä.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa: Tuetun asumisen asiakkaat asuvat omissa vuokra- tai omistusasunnoissa Vantaan ja Keravan alueella. Yksikön henkilökunnan toimistotilat sijaitsevat VAV:n omistamissa kiinteistössä ja näiden kohdalla isännöinti on VAV:n toimesta. Toimistotilat sijaitsevat vantaan pähkinärinteessä (lännen toimisto) ja koivukylässä (idän tomisto). Toimistotilojen lisäksi näissä on työntekijöiden käytössä taukotilat, wc-tilat sekä kokoushuonetilat (erikseen varattuna).Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:Terveydensuojeluviranomaisen tarkastus: ei tiedossaPaloviranomaisen tarkastus: Tuetun asumisen lännen toimisto sijaitsee samassa rakennuksessa Pähkinärinteen palvelutalon kanssa ja idän toimisto sijaitsee samassa rakennuksessa Koivukylän palvelutalon kanssa. Palotarkastus tehdään samaan aikaan palvelutalon tilojen tarkistuksen yhteydessä.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: ei tiedossaToimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:ei tiedossaToimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:Fyysisiin tiloihin, laitteisiin ja välineisiin liittyvät ongelmat ilmoitetaan välittömästi huoltomiehelle sekä lähijohtajalle.Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:UVP / VAKE Tilakeskus vastaa ylläpitoa koskevista toimintamalleista, resursseista ja suunnitelmista. Isännöitsijät ovat vastuussa hankkimaan tarvittavat sopimukset tekijöiden kanssa esimerkiksi lumitöistä tai korjaustoimenpiteistä.VAV- huoltoyhtiö vastaa tilojen kunnossapidosta ja huollosta sekä piha-alueen kunnossapidosta. Yhteystiedot: 0102351450.Henkilökunnan vastuulla on ilmoittaa tarvittavista huoltotoimenpiteistä huoltoyhtiölle.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:Tarvittaessa pyydetään koulutusta ja käyttöopastusta välineisiin huoltoyhtiöltä.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Tuetussa asumisessa on käytössä Apotti- potilastietojärjestelmä.Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:Uusi työntekijä perehdytetään eri tietojärjestelmiin ja yksikön erityispiirteisiin. Jokainen työntekijä käy myös Apotti koulutukset; SOSA800 Sosiaalihuollon avopalveluiden peruskurssi ja SHAIKA501 Sosiaalihuollon ajanvaraukset, rekisteröintiedot ja lähetteet. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua erilaisiin ammattitaitoa tukeviin koulutuksiin oman mielenkiintonsa ja ammattitaitonsa mukaisesti. jatkuva osaamisen kehittäminen työyhteisön avulla. Lähijohtaja hakee tunnukset eri tietojärjestelmiin työsuhteen alkaessa. Ongelmatilanteissa virka-ajan ulkopuolella, apua tunnusasioissa saa Help deskin kautta.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:Vaken tietoturvasuunnitelma on erillinen asiakirja, jota ei ole säädetty julkisesti nähtävänä pidettäväksi, mutta on osa yksikön omavalvonnan kokonaisuutta.Vastuuhenkilönä lähijohtaja Anne-Mari Piippo.Tietoturvaohjeistukset on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen työntekijöille, joilla on käytössään hyvinvointialueen laitteet ja/tai pääsy hyvinvointialueen tietojenkäsittelyn ympäristöön. Ohjeistukset on luotu auttamaan käyttäjiä suojaamaan henkilökohtaisia tunnuksiaan, laitteitaan ja näissä olevaa hyvinvointialueen omistamaa tietoa, ja samalla ymmärtämään mitä riskejä on olemassa ja miten niiden tapahtumista voidaan estää.Vuosittain käytävät koulutukset henkilöstölle tietoturvaan ja tietosuojaan liittyville asioille. Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus (Navisec). Tieto suoritetuista koulutuksista menee sisäisen koulutusjärjestelmän raportille, josta esihenkilö pääsee tarkastamaan koulutukset. Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä.Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801.Huom! Mikäli tilanteeseen liittyy ainoastaan henkilötietojen vaarantuminen, henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiseen löytyy ohjeet: Ilmoita henkilötietojen tietoturvaloukkauksestaTapauksen täyttäessä sekä tietoturvapoikkeaman että henkilötietojen tietoturvaloukkauksen piirteet, toimitaan molempien ohjeistuksien mukaisesti
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:Yleiset tietosuojaohjeistuksetVuosittain käytävät koulutukset henkilöstölle tietoturvaan ja tietosuojaan liittyville asioille. Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus. Tieto suoritetuista koulutuksista menee sisäisen koulutusjärjestelmän raportille, josta esihenkilö pääsee tarkastamaan koulutukset. Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Omavalvonnalliset toimet poikkeama- ja häiriötilanteiden aikana suunnitellaan tehtäväaluekohtaisesti. Apotista saa tulostettua asiakastietoja puolen tunnin ajan katkon alkamisesta. Tämä edellyttää sitä, että työntekijät ovat kerran kuukaudessa kirjautuneet Apotti-tukiasemaan omilla Apotti-tunnuksilla. Apotti-jatkuvuustyöasemasta saa kriittisiin toimintoihin tulosteet. Asiakastuki käytössä 24/7, mistä saa ohjeistusta ja toimintaohjeet.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Käytössä olevaan teknologiaan perehdytetään työhön tullessa ja tarpeen mukaan.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Apotti jatkuvuus työasemalle tallentuu asiakastietoja neljän tunnin välein. Apotti jatkuvuustyöasema löytyy molempien tiimien toimistoista.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:Mikäli asiakkaiden ohjaamisessa tarvitaan kommunikaation apuvälineitä tai apua kommunikaatiossa, yksikkö voi ottaa yhteyttä asukkaan läheisten lisäksi apuvälinelainaamoon ja Vaken vammaisten asumisyksiköiden erikoisohjaajiin, jotka pystyvät jalkautumaan yksiköihin ja avustamaan kommunikaatioon liittyvissä asioissa.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:Lähijohtaja Anne-Mari Piippo.Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:tietosuojavastaava@vakehyva.fiAsiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Asiakastiedon kirjaaminen sosiaalihuollossa Tuetussa asumisessa kirjataan Apottiin asiakkaan tietoihin kaikista asiakaskontakteista. Kirjaamisessa tulee näkyä asiakkaan mielipide ja tavoitteena on kirjata mahdollisimman paljon yhdessä asiakkaan kanssa. Hyvinvointialueella on määritelty kirjaamiseen seuraavat minimikriteerit: Lähtökohdat:• Jokaisesta asiakaskontaktista kirjataan• Riittävä tiedonsiirto asiakkaasta on turvattava työntekijöiden ja vuorojen välillä.• Jokaisella asiakkaalla on voimassa oleva, ajantasainen ja asiakkaan voimavaroja kuvaava asumisen suunnitelma. Vastuutyöntekijä päivittää asumisen suunnitelman ja IMO-suunnitelman 6kk välein. IMO-suunnitelma tehdään niille asiakkaille, joilla on EHO-päätös.• Vastuutyöntekijä tekee tilannearvion aina asiakkaan tilanteen muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Hyvä kirjaaminen:• Hyvä sosiaalihuollon kirjaaminen tarkoittaa, että kirjataan asiakastyön hoitamisen kannalta oleellinen ja tarpeellinen tieto ja että kirjaaminen on asiakaslähtöistä ja eettisesti kestävää.• Kirjausten tulee olla ajantasaisia, paikkansa pitäviä, virheettömiä ja riittävän tarkkoja.• Kirjaamisen tulee olla asiallista, ymmärrettävää ja selkeää.• Käytettävien käsitteiden ja lyhenteiden tulee olla yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä.
Minimissään kirjattava:• Vointi ja toimintakyky sekä niihin liittyvät muutokset.• Kuvaileva kommunikointi työntekijän ja asiakkaan välillä.• Asiakkaiden oikeuksien ja itsemääräämisen toteuttaminen / tehdyt rajoitustoimenpiteet. • Erityistilanteet: esimerkiksi kaatumiset, haavat, mustelmien havaitseminen, tapaturmat, asukkaiden mahdolliset välienselvittelyt tai muut haastavat tilanteet.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Asumisen suunnitelmat, RAI, IMO (jos on EHO-päätös tehty) ja päivittäinen kirjaaminen, havainnointi ja yhteistyö muiden tahojen kanssa.Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Yksikössä ei järjestetä ruokahuoltoa. Asiakkaiden on mahdollista saada apua ja ohjausta kaupassa asiointiin ja ruoan valmistukseen asumisen ohjaajilta tai henkilökohtaiselta avustajalta. Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Yksikössä käy Lassila & Tikanojalta työntekijä siivoamassa kerran viikossa ostopalveluna. Siivoussuunnitelmaa päivitetään palveluntuottajan kanssa yksikön tarpeiden mukaisesti. Siivoaja siivoaa henkilökunnan toimistotilat sekä wc-tilat. Asiakas huolehtii itse oman asuntonsa siivoamisesta. Tarvittaessa asiakas saa tähän tukea ja ohjausta asumisohjaajalta
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:Yksikön hygieniakäytännöt perustuvat toimialan ja muiden valvovien viranomaisten ohjeisiin. Ohjaajilla tulee olla käytynä hygieniapassikoulutus.Tartuntatautilain 17 §:n mukaan sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Johtajan on huolehdittava asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Lisätietoa vakavien hoitoon liittyvien infektioiden seurannasta ja ilmoituskäytännöistä löytyy THL:n sivulta osoitteesta. Epidemioiden ja vakavien hoitoon liittyvien infektioiden ilmoittaminen (HARVI) - THL Infektiotartuntoja ennaltaehkäistään hyvällä käsihygienialla, mihin kuuluu käsidesin ja kertakäyttökäsineiden käyttäminen. Käsihygieniaan liittyviä työpajoja järjestetään säännöllisesti opetushoitajien toimesta, joihin henkilöstö on velvoitettu osallistumaan. Lisäksi infektioaikana käytetään kasvomaskeja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen infektio-ohjeiden mukaisesti. Lisää tietoa saa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksiköstä: tartuntatauti@vakehyva.fi Kuntalaisten neuvontanumero 09 4191 1310 ma, ke ja pe klo 9–11.Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:Tuetussa asumisessa ei käsitellä asiakkaan käteisvaroja.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Kaikilla asiakkailla on mahdollisuus käyttää terveysaseman perusterveydenhuollon palveluita. Asiakkaat pääsevät tarvittaessa erikoissairaanhoitoon terveyskeskuksen tai ostopalvelulääkärin lähetteellä. VAKE Kehitysvammapoliklinikan palvelut ovat käytettävissä kehitysvammaisille asiakkaille ja sinne ollaan yhteydessä kehitysvammapoliklinikan sairaanhoitajan kautta.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:Asumisen ohjaajat voivat olla asiakkaan suostumuksella ja pyynnöstä aktiivisesti yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin, joko puhelimitse tai apottikoriviesteillä.Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen: Suun terveydenhuoltoon asiakkaat kutsutaan vuosittain tai tarvittaessa tarkastukseen. Suun terveyttä asiakkailla edistetään ja ylläpidetään seuraamalla, ohjaamalla ja tarvittaessa avustamalla hampaiden pesussa.Kiireetön sairaanhoito terveysasemalta: terveysasema asuinpaikan mukaisesti.Kiireellinen sairaanhoito: Hätäkeskus 112.
Kuoleman tapaukset yksikössä:Mikäli tuetun asumisen ohjaaja löytää asiakkaan kuolleena kotoa, toimitaan aina alla olevan tapaturmainen kuolema ohjeen mukaisesti. Tapaturmainen kuolemaMikäli kyseessä on tapaturmainen kuolema, soitetaan 112. Kuolemasta ilmoitetaan poliisille, joka arvioi tilanteen. Kuollutta asukasta ei saa siirtää, vaan hänet on jätettävä siihen paikkaan, mistä hänet on löydetty, kunnes on saatu toimintaohjeet poliisilta. Mikäli poliisi ei koe tarvetta tulla paikalle, toimitaan yllä olevan ohjeen mukaisesti.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:Asiakkaan voinnin muuttuessa ollaan yhteydessä hoitavaan tahoon tai hätäkeskukseen. Omatyöntekijän nimeäminen: Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Tuetussa asumisessa on jokaisella asiakkaalla nimettynä oma vastuutyöntekijä(t). Vastuutyöntekijän tehtäviin kuuluu asiakkaan RAI-arvioinnin, IMO-suunnitelman sekä asumisen suunnitelman tekeminen/päivittäminen, osallistuminen asiakasta koskeviin verkostopalavereihin sekä asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen tuntemus sekä siitä tiedottaminen muille työntekijöille.Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:Asiakkaiden osallisuutta tuetaan heidän voimavarojensa, toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti. Asiakkaiden toiveita kartoitetaan aina asiakaskäyntien yhteydessä. Tarvittaessa asiakkaita avustetaan tukihenkilöiden ja henkilökohtaisten avustajien hakemisessa sekä muissa asiakkaaseen liittyvässä.Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Tuetussa asumisessa jokaista asiakasta kohdellaan kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään. Vuorovaikutukseen panostetaan käyttämällä tarvittaessa vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, jotta asiakas tulee varmasti ymmärretyksi, hän saa tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja ilmaista mielipiteitään. Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. Muistutus toimitetaan osoitteella kirjaamo@vakehyva.fiAsiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:Vastuu työntekijä päivittää puolivuosittain tai tarvittaessa.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja näkyminen asiakkaan arjessa sekä arjen valintatilanteiden esiin nostaminen ovat yksikön toiminnassa keskiössä. Näihin asioihin henkilökuntaa koulutetaan. Työntekijät saavat perehdytystä kirjaamiseen ja heidän osaamistaan pidetään jatkuvasti yllä. Tuetussa asumisessa laaditaan IMO-suunnitelma niille asiakkaille, jotka ovat erityishuolto-ohjelman piirissä (EHO-päätös) itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistamiseksi. Työntekijöiden ohjauksellista näkökulmaa kehitetään. Asioita ei tehdä puolesta, vaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Samalla lisätään asiakkaan osallisuutta. Vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja kehitetään ja osaamista asiakastyössä parannetaan. Aidon läsnäolon ja kunnioittavan ja vastavuoroisen kohtaamisen tulee toteutua arjessa. Yksikön henkilökunta pyrkii suuntaamaan asiakkaiden energiaa mielekkääseen tekemiseen ja liikunnalliseen toimintaan kuten ulkoiluun, mielekkäisiin harrastuksiin sekä yhteiskunnan tasavertaiseen osallisuuteen. Asiakkaillamme on oikeus päättää heidän omaa elämäänsä koskevista asioista, kuten: • Rahan käyttäminen – Asiakkailla on oikeus käyttää rahavarojaan omien toiveidensa mukaisesti. Asumisohjaajat eivät voi rajoittaa rahojen käyttöä vaan voivat ohjata asiakasta raha-asioissa. • Terveys ja ruoka – Asiakas saa itse päättää ruokavaliostaan. Ohjaaja tukee ja ohjaa tässä tarpeen mukaan. • Puhtaus ja siisteys – Asiakkaamme saavat itse päättää mieleisen vaatetuksensa sekä muun ulkoasunsa. Ohjaajat tukevat asiakkaita säänmukaiseen sekä puhtaisiin vaatteisiin pukeutumiseen. • Työ/toiminta – Asiakkaillamme on subjektiivinen oikeus työ- ja päivätoimintaan. Heidän ei ole pakko käydä työ- ja päivätoiminnassa, mikäli eivät sinne halua mennä. • Esineiden hallussa pito – Ohjaajat eivät voi pitää hallussaan asiakkaiden esineitä ja tavaroita vasten asiakkaiden tahtoa. Tämä koskee esimerkiksi herkkuja, kännyköitä, tabletteja jne. • Riskien arvioiminen –Ohjaajat auttavat asiakkaita pohtimaan päätöksiensä seurauksia ja antavat tietoa erilaisista vaihtoehdoista tuetun päätöksenteon periaatteella, mutta lopulta päätös on aina asiakkaalla itsellään. Itsemääräämisoikeuden tukemisessa ja toteuttamisessa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen IMO-käsikirjaa sekä STM:n rajoitustoimenpidetaulukon ohjeistusta, jotka pohjautuvat kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaisiin säädöksiin. Sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään tarvittaessa asianmukaiset kirjalliset päätökset. Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan asiakkaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttamissuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset asiakastietoihin. Rajoitustoimenpidepäätöksen tehdäkseen, toimintayksikön lähijohtajan on konsultoitava asiantuntijatyöryhmää, johon kuuluu lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Tuetussa asumisessa ei ole rajoitustoimenpiteitä käytössä. Itsemääräämisoikeuden tukemisesta vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa löytyy lisää tietoa Vammaispalvelujen käsikirjasta.Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:Asumisen toteuttamissuunnitelma ja itsemääräämisoikeuden toteuttamisen suunnitelma. Vastuuhenkilönä omatyöntekijä ja tiimi sekä tarvittaessa itsemääräämisoikeus työryhmä.Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:Itsemääräämisoikeus-työryhmän kautta saadaan ohjeistukset. Tarvittaessa lyhytaikaisesti voi lähijohtaja tehdä päätöksen rajoittamisesta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esimerkiksi kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot:sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:Asiakas, läheinen tai muu palautteen antaja voi antaa palautetta toiminnasta tai toimintayksiköstä suullisesti tai kirjallisesti. Palautetta otetaan jatkuvasti vastaan ja sitä voi antaa ohjaajille, lähijohtajalle, tehtäväaluepäällikölle sekä laatutiimille. Palautteen antaminen on mahdollista suullisesti ja kirjallisesti. Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:Ensisijaisesti kehittämisideoita ja palautetta kannattaa antaa keskustelemalla asiasta yksikössä ohjaajien kanssa. Näin palautteesi saavuttaa yksikön henkilökunnan välittömästi. Usein asiat myös selviävät ja ideat kehittyvät parhaiten keskustelun avulla. Jos asiasi ei ratkea suoraan toimintayksikössä, voit ottaa yhteyttä asumisyksikön lähijohtajaan. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa. Asiakas pääsee antamaan palautetta hyvinvointialueen verkkosivujen kautta osoitteessa https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta. Suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään välittömästi ja palautteen perusteella ryhdytään tarvittaviin laadunvalvontatoimenpiteisiin. Palautteeseen laaditaan kirjallinen selvitys palautteen antajan sitä toivoessa ja aina jos kyseessä on asiakasturvallisuuteen vaikuttava asia. Kun palautteeseen laaditaan kirjallinen selvitys toimintayksikön ja tehtäväaluepäällikön toimesta, palaute menee tiedoksi hyvinvointialueen laatutiimille. Laatutiimi koostaa asumisyksikön esihenkilön ja tehtäväaluepäällikön selvityksen perusteella vastineen. Vastineessa kerrotaan palautteen käsittely ja toteutettavat laadunvalvontatoimenpiteet. Laatutiimi lähettää vastineen asiakkaalle, palautteen antajalle, asumisyksikön lähijohtajalle sekä tehtäväaluepäällikölle. Palaute ja vastine tallennetaan hyvinvointialueen asiakirjojen tietokantaan. Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kaksi viikkoa.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:Tehtäväaluepäällikkö Sanna Misukka.Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:Palvelun laatuun tai asiakkaan saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.
Muistutus toimitetaan osoitteeseen kirjaamo@vakehyva.fi omalla lomakkeellaan.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:Lähijohtaja vastaa korjaavista toimenpiteistä ja niiden valvonnasta yhdessä tehtäväaluepäällikön kanssa. Lähijohtaja raportoi tehtäväaluepäällikölle, miten korjaavat toimenpiteet tullaan toteuttamaan ja milloin ne on saatu käytäntöön
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:Omavalvontasuunnitelman toteutumista tulee seurata. Suunnitelman toteutumisesta on raportoitava vähintään neljän kuukauden välein. Salassa pidettäviä tietoja ei saa julkaista. VAKEssa raportointi ja julkaisu toteutetaan osana palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa. VAKEssa seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa.Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Tuetun asumisen HaiPro-ilmoituksissa nousee toistuvasti esiin asiakkaiden taholta tuleva uhkaava käytös, joka kohdistuu sanallisesti asumisohjaajiin tai toisiin asiakkaisiin. Ilmoitukset käsitellään yhteisesti viikkopalavereissa ja toimintatapoja pyritään yhdessä kehittämään. Tiimien kesken on sovittu, että asiakkaalle, jolla usein sanallista uhkaavaa käytöstä, soitetaan aina ennen käyntiä ja muut tiimin ohjaajat tietävät milloin ohjaaja on asiakkaan luona. Mietinnässä on ollut myös turvasana henkilöstön kesken, jolloin uhkaavassa tilanteesta voisi helpommin sada kollegan apua.
Uusi omavalvontasuunnitelman pohja tehty 11/2024, sen toimivuutta seurataan ja kehitetään seuraavaksi 3/2025.Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):Uusi pohja tehty pvm: 29.11.2024.Päivittäjät: Lähijohtaja Anne-Mari Piippo sekä tuetun asumisen henkilöstö.Palveluyksikön omavalvontasuunnitelma on pidettävä ajantasaisena. Mikäli palveluyksikön toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka liittyvät tuotettaviin palveluihin, niiden laatuun tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen, pitää päivitykset tehdä omavalvontasuunnitelmaan. Päivitettävä omavalvontasuunnitelma on julkaistava viiveettä.