Koisoniityn palvelukeskuksen omavalvontasuunnitelma

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Y-tunnus:3221356-1

Käyntiosoite: Neilikkatie 17 Vantaa

Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA

Puhelin: vaihde 09-419191 (ma – pe klo 8 – 17)

Palveluyksikön nimi: Koisoniityn palvelukeskus

Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Koisoniityn palvelukeskus, Koisotie 6, 01300 Vantaa

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot: 

Piskonen Sari, vs. palvelukeskuksen esimies, 040 7270603 sari.piskonen@vakehyva.fi 

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä): 

Keskeiset toiminta-ajatusta ohjaavat säädökset ovat sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolaki. 

Koisoniityn palvelukeskus koostuu tuetusta asumisesta, ympärivuorokautisesta palveluasumisesta asumisesta sekä matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnasta (Avoin olohuone) ja toimii asunto ensin – periaatteen mukaisesti. 

Tuettu asuminen on sosiaalihuoltolain 21a § mukaista palvelua, joka on tarkoitettu täysi-ikäisille asunnottomille tai joita asunnottomuus uhkaa ja, joille asunnon hankkiminen ei ole mahdollista muulla tavalla. Tuettu asuminen on määräaikaista. Keskeinen tavoite on ennaltaehkäistä asunnottomuuden uusiutuista tai pitkittymistä. Tukea annetaan sosiaaliohjauksellisin keinoin sekä muilla sosiaalipalveluilla. Tuen tarve liittyy useimmiten taloudellisiin asioihin ja arjen toiminnoissa selviytymiseen, kuten ruoanlaittoon, siisteyteen ja siivoukseen. Tuettuun asumiseen ei sisälly ateriapalvelut, mutta näitä on mahdollista ostaa erikseen.

Tuetun asumisen asukaspaikkoja on yhteensä 28. Asunnot ovat yksiöitä kahta huoneistoa lukuun ottamatta, jotka ovat kaksioita. Asuminen perustuu huoneenvuokralakiin. Asukkaan tuen tarve määrittyy yhteistyössä asukkaan, tämän omatyöntekijän, omaohjaajan ja sosiaaliohjaajan kanssa; myös sairaanhoitaja ja toimintaterapeutti ovat käytettävissä tuen tarvetta arvioitaessa.

Tuettu asuminen sisältää tapaamisia sosiaaliohjaajan ja omaohjaajan kanssa, joista osa on kotikäyntejä asukkaan kotona. Tuettu asuminen sisältää yhteisöllisiä elementtejä ja asukasta kannustetaan osallistumaan ja olemaan osa asumisyhteisöä sekä tehdään yhdessä asiakkaan kanssa toteuttamissuunnitelma, joka päivitetään myös säännöllisesti. 

Asukkaan muutettua asumisyksikköön hänen kanssaan tehdään vuokrasopimus, joka on määräaikainen. Tarkoitus on, että asuminen ei pysyvää, vaan asukkaan tuen tarpeen muuttuessa, hänelle löytyy tuen tarpeeseen vastaava asumistukimuoto.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen on sosiaalihuoltolain 21 c § mukaista palvelua ja se on tarkoitettu työikäisille mielenterveys- tai päihdekuntoutujille tai muille vastaavaa palvelua tarvitseville. Asukaspaikkoja on yhteensä 16.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen on henkilöille, jotka tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa. Asuminen on yhteisössä, joka on esteetön ja turvallinen ja, jossa asukas saa hänen tarpeitaan vastaavan asunnon sekä henkilöstön hoitoa ja huolenpitoa vuorokauden ajasta riippumatta. 

Palveluun sisältyy yksilöllisiä tarpeita, kuten toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateriapalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Asukas saa lisäksi ohjausta, tukea ja neuvontaa siivoukseen ja pyykinpesuun sekä hygienianhoitoon. Asunnot ovat kalustettuja.  

Apu, tuki ja ohjaus liittyvät taloudellisten asioiden hoitamiseen, kodin siisteydestä huolehtimiseen, sosiaalisen verkoston luomiseen ja ylläpitämiseen sekä osallisuuden lisäämiseen. Asukkaalla on mahdollista käyttää valvottua lääkkeenottoa, jos katsoo, ettei itse pysty huolehtimaan asiasta riittävästi.

Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen kuuluu ateriapalvelu. Ateriat valmistetaan valmiskeittiössä Katriinan sairaalassa, josta tuotteet toimitetaan palvelukeskukseen. Ympärivuorokautisen asumisen tavoite on, että asukas suoriutuu vähintään avustettuna pyykkihuollosta ja huoneistonsa siivouksesta. Asukkaiden on mahdollista saada pienimuotoisia vastuutehtäviä mielekkään päivärytmin ylläpitämiseksi. Asukkaalla on määräaikainen vuokrasopimus, joka on tehty ajatuksella, että asukas aikanaan muuttaa vähemmän tuettuun asumismuotoon. Tuen tarpeen jatkuessa entisellään vuokrasopimusta jatketaan uudella määräaikaisella vuokrasopimuksella, niin pitkään, kuin se on tarpeen.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen on tuetuin asumispalveluiden muoto, johon pääseminen edellyttää palvelutarpeen arviointia. Asiakkaan kanssa toteuttamissuunnitelma, joka päivitetään myös säännöllisesti. Toimintakyvyn arvioinnin tukena on RAI – arvointimenetelmä. 

Matalan kynnyksen päiväkeskustoiminta

Matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnan (avoin olohuonetoiminta) ydin on toimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkana asunnottomille, asunnottomuuden uhkaa kokeville, tai mielenterveys- ja päihdeongelmaisille täysi-ikäisille henkilöille. Avoin olohuone toiminta on maksutonta anonyymia palvelua. Avoin olohuone -toiminta on tarkoitettu kaikille työikäisille, jotka kokevat hyötyvänsä palvelusta. Toimintaan osallistuminen ei edellytä päihteettömyyttä tai sitoutumista tiettyyn toimintaan tai käynteihin.  Toiminnalla voidaan edistää asiakkaan toimintakykyä ja arjen hallinnan taitoja. Avoin olohuone toiminnassa on mahdollista pestä pyykkiä, saada sosiaaliohjausta, terveysneuvontaa ja maksutonta HIV- sekä hepatiittitestausta, saada joitain pientä purtavaa ja käyttää tietokonetta. 

Avoin olohuone -toiminta on anonyymiä palvelua. Asiakas voi itse hakeutua palveluun. Palvelutarpeen arviointia, lähetettä tai etukäteen ilmoittautumista ei tarvita. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, tasavertaisuuteen ja mahdollisuuteen osallistua itselle sopivalla tavalla ja mahdollistaa myös vastavuoroisen vertaistuen muiden kävijöiden kesken. Matalan kynnyksen Avoin olohuone -toiminnalla voidaan edistää asiakkaan toimintakykyä ja arjen hallinnan taitoja. 

Toiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin (SHL §24 b).  Toiminnassa järjestetään erilaista ohjelmaa, mutta palveluun voi tulla myös pistäytymään ja vaihtamaan kuulumisia.  Voi asioida päihtyneenä, kuitenkin asiointi kunnossa ja nimettömänä, olohuoneen aukioloaikojen puitteissa. Toiminnan perimmäinen tarkoitus on edistää asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä muun muassa toteuttamalla haittoja vähentävää terveydenhuollonpalvelua, kuten saada opastusta oikeaoppisessa pistämisessä ja saada puhtaita käyttövälineitä. Toiminnalla vastataan päiväkeskuksen asiakkaiden perustarpeisiin.

 

Matalan kynnyksen päiväkeskustoiminnassa tehdään yhteistyötä alueen muiden toimijoiden, kolmannen sektorin ja naapuruston kanssa. Lisäksi tehdään oppilaitosten kanssa yhteistyötä.  Opiskelijat voivat muun muassa ohjata ryhmää. Toiminnassa on mukana myös kokemusasiantuntijat. Tarjolla on lahjoituksena saatuja Yhteisen pöydän tuotteita sekä keskiviikkoisin mahdollisuus pyykinpesuun. 

 

Avoin olohuone -toiminta on avoinna: ti ja ke klo 12.00–17.30 pe klo 12.00–15.30 

 

Ostopalvelut

Palveluyksikkö ei tuota ostopalveluna palveluja muille palveluntuottajille tai järjestäjille. Alihankintana ostettuja palveluja ovat Securitas-vartiointipalvelu sekä SOL-siivouspalvelu.

Avoin olohuone -palvelu tarjoaa sosiaaliohjausta, otattaa HIV- ja hepatiittipikatestaus maksutta; mahdollisuuden pestä pyykkiä, saada jotain pientä purtavaa ja kahvia, käyttää tietokonetta. Toiminnan perimmäinen tarkoitus on edistää asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä muun muassa toteuttamalla haittoja vähentävää terveydenhuollonpalvelua, kuten saada opastusta oikeaoppisessa pistämisessä ja saada puhtaita käyttövälineitä. 

Ostopalvelut

Palveluyksikkö ei tuota ostopalveluna palveluja muille palveluntuottajille tai järjestäjille. Alihankintana ostettuja palveluja ovat Securitas-vartiointipalvelu sekä SOL-siivouspalvelu.

Omavalvonnan laatimisesta, toteuttamisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaa palvelukeskuksen esimies ja vastaava ohjaaja. 

Omavalvontasuunnitelmaa päivittää, suorittaa seurantaa ja toteuttaa palvelukeskuksen esimies ja vastaava ohjaaja. Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti. 

Omavalvontasuunnitelma julkaistaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nettisivuilla ja on siten julkinen asiakirja. Asukkaille ja asiakkaille sekä heidän läheisilleen omavalvontasuunnitelma on nähtävänä asukasolohuoneen asukaskansiossa ja ilmoitustaululla.

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: Sosiaalihuoltolakiin perustuvaa toimintaa.

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: 

• Omavalvontasuunnitelman seuraaminen ja päivittäminen säännöllisesti
• Q-pro asiakaspalaute (vakehyva.fi/anna-palautetta sekä mahdollisuus täyttää ko. palaute paperisena). Asiakaspalautteen järjestelmällinen kerääminen toteutetaan 5/2025. 
• Asiakkailla on Koisoniityn palvelukeskuksessa myös asiakaspalautelaatikko, johon on mahdollisuus jättää palautetta ja joka käsitellään säännöllisesti asukaskokouksessa.
• Asiakkailla on mahdollisuus antaa palautta myös suoraan yksikön henkilökunnalle ja työnjohdolle ja osallistua yksikön asiakasosallisuuden kehittämiseen säännöllisissä asukaskokouksissa. Asukaskokous pidetään kahden viikon välein. 

Keskeisenä osana laadunhallintaa on myös työskentely hyvinvointialueen (Vake) arvojen (oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus) mukaisesti. Koisoniityn palvelukeskus on sitoutunut näihin arvoihin ja pyrimme jatkuvasti parantamaan palvelussa asiakaslähtöisyyttä ja kehittämään toimintaa asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Asiakaslähtöisyyttä on kehitetty mm. päivittäisten vastuutehtävien kautta ja parannettu tiedottamista asiakkaiden kanssa yhdessä sovittujen käytänteiden mukaisesti. Toipumisorientaation viitekehyksen sekä oikeudenmukaisuus arvon mukaisesti tuen tarpeet arvioidaan asiakkaan yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja kohtaamme asiakkaat arvostavasti. Vastuullisuusnäkökulmasta kannamme vastuun ympäristöstä kiinteistön säännöllisellä roskakierroksella (osa säännöllistä asukkaiden vastuutehtävää) sekä naapurustotyöllä. Asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi Koisoniityn palvelukeskuksessa panostetaan terveysneuvontatyöhön, pilottina myös avoterveydenhuollon yksikön toiminta, jossa yhteistyössä lääkärin kanssa edistetään asiakkaan terveydentilaan liittyviä asioita. Pyrimme uudistamaan ja kehittämään toimintaa rohkeasti, innovatiivisesti. 

Hyvinvointialuestrategia ohjaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päätöksentekoa, valmistelua ja palvelutuotantoa. Strategiaan on nostettu viisi näkökulmaa hyvinvointiin, jotka määrittelevät tavoitteita laaja-alaisesti ja heijastavat hyvinvointialueen arvoja. Ne ovat: 

1. Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta  
2. Parannamme palvelujamme
3. Arvostamme henkilöstöämme  
4. Toimimme yhdessä 
5. Huolehdimme kestävästä taloudesta 

 (vakehyva.fi/tietoa-meista. Viitattu 10.5.2025). Koisoniityn palvelukeskus on omassa toiminnassa sitoutunut Vaken strategiaan ja arvojen mukaiseen toimintaan. 

 

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: 

• Kaksiportainen johtamisjärjestelmä, jossa palvelukeskuksen esimies vastaa sisällöstä ja yksiköstä kokonaisuudessaan. Vastaava ohjaaja toimii arjessa operatiivisena johtajana ja työskentelee lähellä asiakasrajapintaa. 

5.1 Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi

• Tehtävistä vastaa yksikön esimies. Hänen poissa ollessaan vastaava ohjaaja sijaistaa esimiestä ja vastaa riskienhallinasta. 

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta sekä valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö

•  Lähijohtaja yksikön osalta (hänen poissa ollessaan vastaava ohjaaja sijaistaa lähijohtajaa), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue koskien hyvinvointialueen toimintaa kokonaisvaltaisesti.

 

Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen

• Opastetaan perehdytyksessä ja henkilöstökokouksissa. Ohjeet teamsissa osana turvallisuuteen perehdyttämistä sekä VAKe - tasoiset toimintakortit myös toimiston seinällä ja toimistossa sijaitsevassa turvallisuuskansiossa. Oheistukset riskienhallintaan löytyvät Koisoniityn palvelukeskuksen turvallisuustiedostosta ja toimistossa sijaitsevasta turvallisuuskansiosta.
• Koulutusta järjestetään: EA, alkusammutuskoulutus sekä poistumisharjoitus ja sisälle suojautumisen harjoitus. Mahdollisuus myös tarpeen mukaan turvallisuuteen liittyviin tilauskoulutuksiin, kuten väestönsuojanhoitajan kurssi. 

Poistumis- – ja sisälle suojautumisharjoittelu pidetään syksyisin. Lisäksi henkilöstön kanssa käydään vuosittain läpi WPro riskienarviointi -analyysi. 

 

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
• Lääkehoitosuunnitelma
• Laitevastaavan käsikirja
• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet; Intarnetin turvallisuusohjeet sekä yksikön turvallisuuskansio (toimistossa ja kattavampi teams) 
• Valmiussuunnitelma
• Tietoturvasuunnitelma
• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset ja - koulutukset
• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
• Meillä töissä – käsikirja (Intrasta)  
• Osallisuusohjelma ja - suunnitelmat
• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
• Kaksikielisyysohjelma

 

Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö). 

Päivitysaika: vuosittain. Tehdään syksyisin.   

• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys). 

Päivitysaika kahden vuoden välein tai tarvittaessa useammin. 

• Valmius- ja varautumissuunnitelma.

Päivitetään tarvittaessa. 

• Perehdytyssuunnitelma. 

Päivitys aina tarpeen mukaan. Päivitetty kesällä 2025. 

• Lääkehoitosuunnitelma (VAKE ja yksikön oma).

Yksikön lääkehoitosuunnitelma vuosittain (kesä- syksy). 

5.2 Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen

• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta sekä työpöydältä kuvakkeena. 
• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.

• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. 

  Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. 

• Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing -direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. 

 

Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen

• Vakavan vaaratapahtuman tutkinta:  

Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys.

Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.

 

• Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Turvallisuus- ja varautumisyksikkö julkaisee työn tueksi Intrassa turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää ohjeistusta. 

 

5.3 Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit

• Koisoniityn palvelukeskus toimii Asunto ensin mallin mukaisesti, jossa päihteidenkäyttö on sallittua.  Asiakkailla paljon mielenterveys- ja päihdeongelmaa ja päihderiippuvuutta. Väkivalta- tai muuta rikostaustaa omaavia asiakkaita on myös. Hoitamattomina mielenterveys- ja päihdeongelma yhdistettynä löyhään impulssikontrolliin on omiaan nostamaan riskiä kohdata väkivaltaa tai muuta epäasiallista käyttäytymistä ja kohdata häiriökäyttäytymistä.
• Väkivallan uhkaa esiintyy. 
• Uhkaavaan ja häriökäyttäytymiseen puuttuminen edellyttää nopeaa reakointia ja selkeitä käytäntöjä sekä hyvää yhteistyötä vartioinnin kanssa. 
• Asiakaskunnassa mahdollista myös kieliongelmat. 
• Koisoniityn palvelukeskuksessa henkilökunnan työtilat sijaitsevat A-talossa. Kaikki ovet pidetään lukittuina. A-taloon on pääsy avaimilla A-talon asukkailla ja kaikilla asukkailla myös ovikoodilla. 
• A-talossa on matalan kynnyksen päiväkeskustoimintaan oleva tila sekä asukkaiden käytössä oleva olohuone – ja ruokailutila. Ko. tilassa ei saa käyttää päihteitä. 
• Asiakastapaamisissa pyritään varmistamaan kakkien turvallinen poistuminen. 
• B – talo (luhtitalo) ja erillistaloissa ei ole henkilöstön työtiloja, mutta näissä tehdään säännöllisesti kotikäyntejä. Kotikäynnin yhteydessä tai jo ennakoiden, arvioidaan tilanteen turvallisuutta. Noudatetaan turvallisuusohjeita. 
• On mahdollista, että asiakkailla on vieraita. 
• Yksikössä on kameravalvonta ja vartija 24/7. Koisoniityn palvelukeskuksessa on kattava, tallentava kameravalvontajärjestelmä. Kameroita on myös asiakkaiden käytössä olevissa yhteistiloissa, sekä käytävillä. Asukkaiden omissa asunnoissa ei ole kameroita. Kameravalvonnan tarkoitus on ennalta ehkäistä syntyviä vaaratilanteita, sekä jotta jälkikäteen voidaan tallenteelta todentaa, onko tapahtunut rikos. 
• Sähköiset ilmoitukset matalalla kynnyksellä kaikkiin uhka-, vaara ja läheltäpiti tilanteisiin. 
• Apotti – järjestelmän toimimattomuus/häiriötilanne järjestelmässä. Ohje kuvattu yksikön varatumissuunnitelmassa. Yksikössä myös Apotti – jatkuvuustyöasema sekä ko. aseman säännölliset testaukset. 

 

Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan

• Henkilöstön lisäksi palvelukeskuksessa on ympärivuorokautinen vartiointi sekä Vivago-henkilöturvajärjestelmä sekä tallentava kameravalvonta. 
•  Henkilöturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja koulutus henkilöstöllä
•  HaiPro-käsittelyprosessien hyödyntäminen varautumisessa ja ennakoinnissa, olemassa olevien ohjeistuksien noudattaminen ehdoitta, riskeistä ilmoittaminen esimiehelle ja muulle työyhteisölle. 
• Ehkäisy, ennakointi ja viimesijaisena etäisyys.
• Ohjekortit esillä toimiston seinällä mm. sisälle suojautuminen, toimintaohjeet verialtistuksessa, toimintaohjeet infektioiden estämiseksi, tulipalo, laiton uhkaus, uhkatilanne, EA, rikoksen uhriksi joutuminen ja rikosilmoituksen tekeminen, vesikatko, sähkökatko. Kyseiset toimintaohjekortit löytyvät myös toimiston turvallisuuskansiosta sekä teamsista. 
• Turvallinen kotikäynti -ohjeistus ja koulutukset 
• Pelastussuunnitelma
• Turvallisuuskävelyt ja perehdytyslomake tähän 
• Hälyttimien kuukausittainen testaus 
• Häriötilannejohtaminen/Vake
• Sosiaali- ja kriisipäivystys antaa akuuttia kriisiapua numerosta 09 41915800

• Vaken turvallisuus ja varautumisyksikkö 09 41914480  

   

5.4 Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:

• Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä. Käsitellään henkilöstön kanssa, tehdään tarvittaessa korjaavat toimenpiteet.  Tiedotetaan palvelupäällikköä. 

 

5.5 Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:

• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.

Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. 

• Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
• Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. 
• Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
• Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä. Henkilöstö perehdytetään meillä töissä – käsikirjaan ja Hapro – järjestelmään. 

6.1 Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:

Palvelukeskuksen esimies, 1

Vastaava ohjaaja, 1

Sairaanhoitajia, 2

Sosiaaliohjaajia, 5

Toimintaterapeutti, 1

Lähihoitajia, 10 

Lisäksi toiminnassa tarve ruokapalvelutyöntekijälle. 

Sijaisten käytön periaatteet: lyhytaikaiset sijaisuudet resurssityöntekijä (VaKe), Seure-henkilöstövuokraus sekä pitkät sijaisuudet omilla rekrytoinneilla ja määräaikaiset työsuhteet.

Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Tilanteissa, joita ei voi ennakoida.

Rekrytointi: Palveluntuottajan sähköinen tilausjärjestelmä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Tiedot tarkistetaan Valviran ammattirekisteristä.

6.2 Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:

Henkilöstön perehdytys: Uusi työntekijä perehdytetään tehtävään hyvinvointialueen perehdytyslomaketta hyödyntäen. johon merkinnät ja allekirjoitukset. Perehdytyksestä vastaa vastaava ohjaaja yhdessä palvelukeskuksen esimiehen kanssa. Uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjä ensimmäisiin työvuoroihin ja hän on ylimääräisenä työntekijänä ensimmäisissä työvuoroissa. Perehdytyslomakkeeseen palataan ja se allekirjoitetaan. Opastetaan uutta työntekijää tutustumaan Intraan ja meillä töissä - sivustoon. 

Työtehtäviin perehtyminen tapahtuu parhaiten työn kautta, jolloin käytänteisiin ja ohjeistusten noudattamiseen voidaan aina palata ja niitä kerrata, kuten myös päivittää, jos siihen on tarvetta.

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Henkilöstön osaamista tai mahdollista osaamisvajetta tarkastellaan määräajoin kehityskeskustelussa. Hyvinvointialueen koulutusohjelmajärjestelmä-Lokissa on tarjolla koulutuksia, joihin työntekijä voi hakeutua tekemällä koulutushakemuksen, jonka oma lähiesimies hyväksyy. Vake- sekä yksikkötasoinen myös kuoletussuunnitelma. 

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Opiskelija ohjaus tapahtuu nimetyn ohjaan avulla, joka myös vastaa ohjauksen toteutuksesta. Koisoniityn palvelukeskuksessa ohjaaja nimetään ammattiryhmittäin. Kolmivuorotyöyksikön takia opiskelijalla voi samaan aikaan kaksi ohjaajaa, jotta opiskelijalla olisi aina työvuorossa ohjaaja paikalla.

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Henkilöstöltä saadaan palautetta henkilökohtaisissa keskusteluissa, kehityskeskusteluissa, henkilöstökokouksissa ja henkilöstökyselyissä. THL:n kysely kerran vuodessa, joka käsitellään henkilöstön kanssa.

 

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:

Henkilöstön osaamista ja työskentelyä seurataan päivittäin ja epäkohtiin puututaan oikea-aikaisesti ja oikeassa mittasuhteessa Vaken ohjeiden mukaisesti. Kaikessa toiminnassa pyritään rakentamaan sovinnollisuutta ja avoimuutta siinä määrin, kun se kussakin tilanteessa on mahdollista.

6.3 Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Tuetun asumisen henkilöstömitoitus on 0,2 ja ympärivuorokautisen 0,7. Näiden lisäksi on avoin olohuone -toiminta, jossa henkilöstöstä kaksi paikalla kolmena päivänä viikossa yhteensä noin 15 h viikon aikana. Henkilöstöä on yhteensä 21 työntekijää.

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Henkilöstön riittävyyttä seurataan koko ajan ja viikonloppuisin esimiespäivystäjä on viimekädessä vastuussa siitä, että henkilökuntaa on riittävästi eikä toiminta tai henkilökunnan turvallisuus vaarannu.

Työvuorojen minimivahvuus: aamussa 3, illassa 3 ja yövuorossa 2 henkilöä sekä lisäksi ympärivuorokautinen vartiointi. 

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Yllättäviä työvuoropuutoksiin tehdään ensisijaisesti sisäisillä järjestelyillä korjauksia tai vaihtoehtoisesti käytetään hyvinvointialueen omaa varahenkilöä (Resurssikeskus) tai vajaus täytetään Seure -henkilöstörekrytointifirmasta. Viimesijaisesti vastaava ohjaaja paikkaa virkamääräyksellä.

6.4 Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: 

Agnes Stenius

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Agnes Stenius

Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Ei käytössä. Rajattu lääkevarasto suunnitteilla osana avoterveydenhuollon yksikön toimintaa. 

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Lääkintälaitereksiteri käytössä. 

Toimintayksikön nimetty laitevastaava: sairaanhoitaja Marjo Soini

6.5 Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Koisotie 6 A, ympärivuorokautinen palveluasuminen, 11 asuntoa + näiden varastotilat, yhteistilat: oleskelutila, kaksi saunaa ja pesutilaa, pyykkitupa ja päiväkeskustila. Henkilökunnan käytössä neljä kokous- / toimistotilaa sekä taukotila sekä kolme pukuhuonetta. Talossa on opetuskeittiö, jossa työskentelee pääsääntöisesti keittiöpalvelutyöntekijä.

Koisotie 6 B, tuettua asumista, 26 asuntoa, joista kaksi kaksioita. B-rakennuksessa on tämän lisäksi teknisiä tiloja sekä huoneistojen varastotiloja.

Koisotie 6 C-G rakennukset ovat ympärivuorokautisen asumisen erillistaloja, pieniä yksiöitä. Lisäksi jätekatos ja asuntoon kuuluva verkkovarasto. 

 

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:

• Kaksivuotiskäyttöönottotarkastus 14.11.2024
• Poistumisturvallisuusselvitys 15.10.2024; päivitetty 4/2025 
• Hyvinvointialueen valvontakäynti 4.9.2024
• Pelastusviranomaisen palotarkastus 19.6.2023
• Työpaikkaselvitysraportti 27.12.2023
• Keittiön Oiva-raportti 11.10.2023 
• Poistumisharjoitukset 12.11.2024 

 

Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:

• Erilliset raportit. Tarpeelliset toimenpiteet suoritettu. 

 

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Kiinteistön omistajan palvelunumero VAV 0102351450

Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: Kyseessä vuokratilat, joissa tehty 14.11.2024 kaksivuotistarkastus. Tehdään vuositasolla suunnitelma mahdollisista tarpeellisista remonttitarpeista. 

Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: Alkusammutusvälineistön huolto kuuluu huoltoyhtiölle. Välineistöön liittyvän koulutuksen, alkusammutuskoulutus / poistumisharjoitus jne. vastaa Koisoniityn palvelukeskuksen esimies yhdessä vastaavan ohjaajan kanssa. Alkusammutus ja poistumisharjoitukset toteutetaan VAKE:n ohjeiden mukaisesti. 

6.6 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti, Vivago-hätäkutsujärjestelmä, Kelmu ja SAP- ja Passage - järjestelmät; paloilmaisin järjestelmä, paloilmaisimet sekä sprinklerijärjestelmä.

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Käytössä Apotti-asiakastietojärjestelmä sekä Kelmu-järjestelmä Kela-tietoihin sekä SAP-järjestelmä vuokranmaksun ja asiakasmaksujen seurantaan. Passage-käyttöjärjestelmä päätösten ja vuokrasopimusten valmisteluun.

Uusi työntekijä käy Apotin koulutusohjelma Aapelissa käyttöön liittyvät tarvittavat perus- ja lisäkoulutukset. SAP-järjestelmää käyttävät koulutetaan erikseen.

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Hyvinvointialueen tietoturvasuunnitelma päivitetään vuosikellon mukaisesti määräajoin. Vastuuhenkilö palvelukeskuksen esimies.

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: 

• Noudatetaan hyvinvointialueen ohjeistusta ja vastuunjakotaulukkoa.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:

•  HelpDesk ja Apotin osalta järjestelmän ylläpitäjälle.

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: 

• Noudatetaan häiriötilannekaavion mukaista ohjeistusta.

Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: 

• Palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyviä järjestelmiä testataan määräajoin, ja jos havaitaan virheitä tai toimimattomuutta, tehdään näistä ilmoitus järjestelmää huoltavalle taholle. 
• Järjestelmien soveltuvuutta ja toimivuutta seurataan jatkuvasti. 
• Uusi henkilökunta perehdytetään järjestelmiin työsuhteen alkuvaiheessa. 

 

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: 

• Palveluyksikössä on valmiusvarasto mahdollisten huoltoviiveiden ja teknologian vikatilanteiden varalta. 
• Lisäksi yksikössä on Apotti-jatkuvuustyöasema käytössä ja säännöllinen aseman testaus & asemalle kirjautuminen

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:

• Noudatetaan tietoturvaohjeita 

 

6.7 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: 

• vs. palvelukeskuksen esimies Piskonen Sari 

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: 

• Veera Välitalo; veera.valitalo@vakehyva.fi

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: 

• Asiakas- ja potilastiedot kirjataan Apottiin. Kirjattavia asioita ovat kaikki, mitkä liittyvät asiakkaaseen. Kirjaaminen on asiakkaan oikeus ja tiedonkulun varmistamisen väylä sekä työntekijän oikeusturva.

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: 

• Henkilökunta käsittelee asiakastietoja tietosuojasäädösten mukaisesti ja kertaa säännöllisin väliajoin tietosuojasäädösosaamisen hyvinvointialueen ohjeistuksen mukaisesti.

Palvelun saatavuuden määräajat: 

• Ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkailla on palvelu vuorokauden jokaisena aikana. 
• Tuetun asumisen asukkailla ei ole lähtökohtaisesti palvelua yöaikaan klo 21.00–07.00
•  Avoin olohuone -toiminta on avoinna tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 12.00 – 17.30,  perjantaisin klo 12.00-15.30.

Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Asukkaiden toimintakykyä seurataan aktiivisesti ja tarjolla on niin fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen kuin sosiaaliseen toimintakykyyn liittyviä toimintoja ja tekemistä yhdessä ja erikseen. Asukkaille järjestetään ryhmätoimintaa ja he tapaavat työntekijöitä myös kahdenkeskisissä tapaamisissa.

Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Ruokahuollon järjestää Attendo Oy, Katriinan sairaalasta. Ateriat ja välitystuotteet tilataan Aromi – järjestelmän kautta. 

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Palvelukeskuksen siivouksesta vastaa SOL-siivouspalvelu. Lindström huolehtii mattojen pesemisestä ja vaihdosta. Pyykkihuollosta asukkaat vastaavat itse tai ohjatusti ja opastetusti henkilökunnan kanssa; samoin oman asukashuoneen siisteys kuuluu asukkaan vastuulle.

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Hyvinvointialueella on oma ohjeistus, jota noudatetaan. Tarvittaessa konsultoidaan hygieniahoitajaa. Tuholaiseläimiin, kuten luteisiin, syyhyyn, täihin ym. reagoidaan nopeasti ja tilataan asiantuntija tarkistamaan tilanne ja tarvittaessa myrkyttämään.

Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Palvelukeskus ei säilytä asiakkaiden arvotavaroita eikä mitään omaisuutta. Asukkailla on oma huoneisto, jossa he voivat halutessaan säilyttää arvotavaroita lukitussa laatikossa. 

Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Palvelukeskuksessa on kaksi sairaanhoitajaa. Lisäksi asukkailla on mahdollista tavata lääkäriä omassa yksikössä, jossa lääkäri on kerran viikossa pari tuntia kerrallaan. Lähtökohtaisesti asukkaat käyttävät terveyskeskuspalvelua. Lääkehoito voidaan toteuttaa asukkaan niin halutessa keskitetysti palvelukeskuksen henkilöstön taholta, mutta asukas voi yhtä lailla hoitaa lääkehoidon itsenäisesti. Mikäli asukkaan lääkehoito toteutetaan yksiköstä käsin siinä, noudatetaan erillistä lääkehoitosuunnitelmaa. Asukkaita tuetaan ja opastetaan terveydenhoidollisissa asioissa. Yksikössä ei ole keskitettyä lääkevarantoa, vaan lääkkeet ovat asukkaiden omia. Avoterveydenhuollon yksikön kautta on mahdollisuus perustaa lääkevaranto. 

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:

• Asiakastietojärjestelmä-Apotin työkoriviestintää käyttäen voi lähettää pyyntöjä, viestejä ja lisätiedusteluja asiakkaasta toiselle työntekijälle Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sisällä.

Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:

• Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on näihin erilliset ohjeistukset, jotka ovat yksikössä tiedossa ja käytössä.

8.1 Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Asiakas pääsee palveluihin, kun paikka vapautuu ja sitä ennen on varmistettu, että asiakkaan tuen tarve ja palvelu, jota haetaan ovat oikeasuhtaisia; tuen tarve vastaa palvelun laatua ja määrää.

Omatyöntekijän nimeäminen: Uudelle asukkaalle nimetään omatiimi ennen asukkaan muuttoa ja viimeistään siinä vaiheessa, kun asukas muuttaa yksikköön. Omatiimiin kuuluu aina oma nimetty sosiaaliohjaaja sekä lähihoitaja tai omatiimiin kuuluu laajempi työryhmä mukaan lukien sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin. 

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Asukas voi tehdä tietopyynnön itseään koskevista asioista ja kirjauksista. Hyvinvointialueen kirjaamo toimittaa tietopyynnön tiedot asiakkaalle.

Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Henkilökunta on perehdytetty hyvin ja jo rekrytoitaessa työtä hakevalta tiedustellaan, miten hyvin tämä on tietoinen yksiköstä, johon on hakenut töihin. Asiakaskunnan haastavuuden vuoksi on tärkeää, että henkilökunta ei provosoidu ja pystyy olemaan asiallinen haastavissakin vuorovaikutustilanteissa. Epäasiallista kohtelun tullessa tietoon selvitetään, mistä on kyse. Jos epäasiallisesta kohtelusta on tehty virallinen selvityspyyntö kirjaamoon, niin selvitetään kokonaistilanne, keskustellaan työntekijän / -öiden kanssa sekä mahdollisesti yhdessä asukkaan ja työntekijän kanssa. Pyritään sovinnolliseen ratkaisuun, mutta jos kyseessä on tosiasiallisesti epäasiallinen kohtelu, seuraamusmenettelyyn.

Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakkaalle annetaan ohjeistusta, kuinka hänen tulee menetellä, jos hän haluaa käyttää asiassa oikeusturvakeinoja, jos aiempi menettely ei ole tuottanut hänen näkökulmastaan katsottuna toivottua lopputulosta. Asiakas voi tehdä muistutuksen, kannella aluehallintoviranomaiselle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: Toteutumista seurataan Apotin kautta ja vuokranseurantaa SAP. 

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen: Asiakkaille annetaan päätöksenteon tueksi riittävästi tietoa, jotta hän voi tehdä asiassa itsenäisen päätöksen. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan kaikissa häntä itseään koskevissa asioissa. Asiakkaan oikeudet turvataan kaikilla tasoilla.

Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: 

• Asukkaalle laaditaan palvelun toteuttamissuunnitelma, jossa asukas on keskiössä. Asukkaan omaohjaaja ja oma sosiaaliohjaaja ovat tukemassa asukasta tässä.

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: Asukkaan itsemääräämisoikeutta ei voida rajoittaa, mutta henkilöön voidaan kohdistaa rajoitustoimenpiteitä silloin, jos se on palvelukeskuksen muiden asukkaiden tai henkilökunnan kannalta välttämätöntä johtuen esimerkiksi asukkaan väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Tällaisissa tilanteissa noudatetaan lievimmän haitan periaatetta suhteessa rajoitettavaan henkilöön ja sijaan voisi tulla yhtä lailla yhteyden otto poliisiin ja tämän myötä paikalta poistaminen tai kiinniotto rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi. Lyhyt aikaista rajoitusta voidaan käyttää myös poliisin kiinnioton jälkeen asukkaan, mikäli asukkaan kanssa ei ole asiaa saatu käsiteltyä ja asukas on edelleen uhkaksi muille.

8.2 Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.

• Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 

Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 

Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 

Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 

Sähköpostiyhteydenotot:

sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

Intrasta saatavilla sosiaali- ja potilasasiavastaavien tietoisku -sarja. Tietoiskut nostavat asiavastaavien saamissa yhteydenotoissa usein käsiteltyjä aiheita tarjoten samalla työkalun aiheiden käsittelyyn toimialoilla.

 

8.3 Asiakaspalaute

Palautetta kerätään palveluyksikön palveluja käyttäviltä asukkailta ja asiakkailta sekä heidän omaisiltaan ja läheisiltään palautepostilaatikkoon sekä sähköisesti. 

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Asiakas voi antaa palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Kirjallisen palautteen voi jättää A-talon aulassa olevaan postilaatikkoon tai täyttämällä palautteen sähköisesti. Asukas tai hänen läheisensä voi antaa palautetta Qpro -järjestelmän kautta.

8.4 Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Palveluyksikön esimies.

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: 

• Muistutukset käsitellään kirjallisesti ja dokumentoidaan CaseM-asiakirjahallintajärjestelmään.

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:

• Käsitellään VAKE:n ohjeiden mukaisesti 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: 

• Päivitys tehdään tarvittaessa (toiminnan muuttuessa) ja vähintään vuosittain. Raportointi tapahtuu neljän kuukauden välein. Julkaisu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivustolla.

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:

• Päivitys säännöllisesti
• Kehittämistarpeet: päivitetään mahdolliset muutokset ja huomioidaan asiakasosallisuuden kehittäminen 

Muutosloki (päivämäärä 26.6.2025 päivittäjä, Sari Piskonen ja keskeiset muutokset: Omavalvonnan riskien hallinta.