Pyykujan asumisyksikön omavalvontasuunnitelma

1. Palveluntuottajaa ja palveluyksikköä koskevat tiedot

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Y-tunnus:3221356–1

Käyntiosoite: Neilikkatie 17, VANTAA

Postiosoite: Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, PL 1000, 01088 VANTAAN JA KERAVAN HYVINVOINTIALUE

Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)

Palveluyksikön nimi: Pyykujan asumisyksikkö

Käyntiosoite: Pyykuja 1, 01450 Vantaa

Postiosoite: PL 450, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Puhelin 043 826 6964        sähköposti pyykuja@vakehyva.fi

 

Vastuuhenkilön nimi, tehtävät ja yhteystiedot:

Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen 

Puhelin 040 826 3334                                   sähköposti merja.haverinen@vakehyva.fi 

2. Palveluyksikön toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakasryhmä sekä määrä):

Pyykujan asumisyksikkö tarjoaa tuettua asumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat tukea asumisen ja arjen asioissa. Asukkaat saavat asumisyksikön henkilökunnalta tukea ja ohjausta itsenäiseen asumiseen. 

Asumisyksikössä on 20 vuokra-asuntoa, joista yksi on (asunto A 4) on henkilöstön työpiste. Toiminta perustuu yhteisöllisyyteen ja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen ja tukemiseen. 

Toiminnan eettisenä lähtökohtana on, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja hänet tulee huomioida kokonaisvaltaisesti. Toimintaperiaatteena ja tavoitteena on kuntouttaa ja tukea asiakasta itsenäiseen asumiseen ohjauksen ja tuen turvin.  Asuminen Pyykujan asumisyksikössä on määräaikaista, perustuen asiakkaan yksilölliseen elämäntilanteeseen. Asiakkaan tilannetta sekä asumisen jatkoa tarkastellaan säännöllisesti vähintään vuosittain pidettävässä verkostopalaverissa, johon osallistuu asiakkaan sosiaalityöstä vastaava omatyöntekijä. 

Työtä ohjaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvot: oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus. Henkilöstö noudattaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluksessa ollessaan hyvinvointialueen arvoja, sosiaalialan eettisiä periaatteita sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Arvot ja eettiset periaatteet ovat osa organisaatiokulttuuria, ja tulee näkyväksi henkilöstön toiminnassa. Nämä, sekä toiminnan viitekehys ja perustehtävä huomioidaan toimintaa kehitettäessä. Arvokeskustelu, jossa tarkastellaan, miten arvot toteutuvat asiakastyössä ja miten toimintaa kehitetään, käydään työyhteisössä vuosittain. Lisäksi työtä ohjaavat muun muassa mielenterveys-, sosiaalihuolto- ja tietosuojalaki. 

Terveyteen liittyvissä asioissa asiakkaat saavat ohjausta ja neuvontaa työntekijöiltä. Henkilöstö ohjaa asiakkaan tarpeen mukaan terveydenhuollon ja hammashuollon piiriin.  

Asiakastapaamisilla seurataan asiakkaiden voinnissa tapahtuvia muutoksia. Tarvittaessa asiakastyötä tiivistetään, organisoidaan asiakkaalle tarvittavat kotiin vietävät palvelut tai lääkärin hoitokontakti.                                                  

Asumisyksikössä osataan toimia myös äkillisen kuolemantapauksen sattuessa. 

Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: Siivouspalvelut on hankittu SOL siivouspalvelulta. Kiinteistöhuolto VAV kiinteistöhuollosta. 

Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö- ja laatuvaatimusten sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:

Mahdollisista poikkeamista tehdään ilmoitus joko esihenkilölle tai suoraan palveluntuottajalle, esim. huoltoilmoitukset.   

3. Omavalvontasuunnitelman laatiminen

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö

Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen 

Puhelin 040 826 3334        sähköposti merja.haverinen@vakehyva.fi 

Omavalvontasuunnitelma toteutetaan yhdessä tuetun asumisen esimiehen, toimintayksikön vastaavan ohjaajan sekä henkilökunnan kanssa. Omavalvontasuunnitelma annetaan henkilöstölle tiedoksi riittävän ajoissa tutustumista varten ja suunnitelma käydään läpi yhdessä. 

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia, kuitenkin vähintään vuosittain. Raportointia tehdään neljän kuukauden välein.

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen

Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen

Omavalvontasuunnitelman julkisuus:

Omavalvontasuunnitelma julkaistaan VAKEn nettisivuilla ja on lisäksi nähtävillä Pyykujan asiakastilan kansiossa keittiötilassa sekä toimiston ilmoitustaululla.

4. Laadunhallinta ja johtaminen

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: 

Tuetussa asumisessa henkilöstölle ei ole asetettu hoitajamitoitusta.

Työtä ohjaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvot: oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus. Henkilöstö noudattaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluksessa ollessaan hyvinvointialueen arvojen lisäksi sosiaalialan eettisiä periaatteita sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Arvot ja eettiset periaatteet ovat osa organisaatiokulttuuria, ja tulee näkyväksi henkilöstön toiminnassa. Nämä, sekä toiminnan viitekehys ja perustehtävä, huomioidaan toimintaa kehitettäessä. Arvokeskustelu, jossa tarkastellaan, miten arvot toteutuvat asiakastyössä ja miten toimintaa kehitetään, käydään työyhteisössä vuosittain. 

Lisäksi työtä ohjaavat muun muassa sosiaalihuolto-, elintarvike- ja tietosuojalaki. Asumisyksikön asiakkaille tehdään aikuisten sosiaalipalveluissa palvelutarpeen arvio sekä tuetun asumisen palvelun alussa toteuttamissuunnitelma, joka ohjaa omaohjaajan työtä yksikössä. 

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:

Mittareina käytetään RAI CMH arviointeja, aikuisväestön hyvinvointimittaria sekä ajantasaisia toteuttamissuunnitelmia. Asiakkaat voivat antaa palautetta QPro järjestelmän kautta tai vapaamuotoisesti. 

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Kaksiportainen johtamisjärjestelmä, jossa kokonaisvastuu kuuluu tuetun asumisen esimiehelle Merja Haveriselle ja yksikön lähiesihenkilönä toimii vastaava ohjaaja Minna Koponen. 

Vastaavalla ohjaajalla on asiakastyön tuen vastuu, vastuu työvuorosuunnittelusta ja asiakastyön jonoista. Lisäksi yhdessä esimiehen kanssa tehtävä yksikön asioiden hoito. Esimerkiksi HaiPro ilmoitusten käsittely on jaettu siten, että vastaava ohjaaja käsittelee tulleet ilmoitukset työntekijöiden kanssa ja esimies käsittelee ilmoituksen järjestelmässä loppuun. Tuetun asumisen esimies vastaa kokonaisuudesta, mukaan lukien dokumenttien laadinnan, palotarkastukset ja työn suunnittelun. 

5. Omavalvonnan riskienhallinta

5.1 Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta sekä riskienhallinnasta ja osaamisesta vastaava henkilö:

Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
  • Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
  • Lääkehoitosuunnitelma
  • Laitevastaavan käsikirja
  • Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
  • Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
  • Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
  • Valmiussuunnitelma
  • Tietoturvasuunnitelma
  • Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
  • Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
  • Meillä töissä – käsikirja 
  • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
  • Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
  • Kaksikielisyysohjelma

Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

  • Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 8.10.2024
  • Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 30.9.2024   
  • Valmius- ja varautumissuunnitelma: Hyvinvointialueen käytössä, Asumisyksikön oma työn alla
  • Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 9.10.2024
  • Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 22.11.2024

5.2 Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:

  • HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään.
  • Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
  • Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. 
  • WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. 
  • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. 

Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:

Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. 

Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. 

 

5.3 Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):

Asiakkaiden sairauksista johtuvat mahdolliset vaaratilanteet: sekavat ja väkivaltaiset asiakkaat. Nimittely asiakkailta. 

Liukastumiset pihassa olevan jäätilanteen vuoksi tai sisällä märän lattian vuoksi. Palovammojen mahdollisuus kuumia ruokia käsiteltäessä. 

Pistotapaturmat joista infektioriski, asiakkailla kotona neuloja. 

Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Tiimissä käsitellään havaittuja riskejä, joista tehty HaiPro tai SPro ilmoitus. Riskiarviointi tehdään työryhmän kanssa vuosittain ja epäkohtiin tehdään korjaukset. 

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Yhteys palveluntuottajan kanssa. 

5.4 Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:

WPro järjestelmän riskienhallintaohjelma käytössä. Täytetään yhdessä henkilökunnan kanssa. 

Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:

Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen

5.5 Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:

  • Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
  • Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. 
  • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
  • Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
  • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
  • Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. 
  • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.

Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet

-

Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Perehdytyksessä käydään läpi. 

6. Asiakas- ja potilasturvallisuus

6.1 Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne: Pyykujan asumisyksikössä on vakanssit: yksi lähihoitaja ja kolme sosiaaliohjaajaa sekä yksikön vastaava ohjaaja, joka on yksikössä osa-aikaisesti. Yhtä sosiaaliohjaajan tointa hoitaa tällä hetkellä lähihoitaja.

Sijaisten käytön periaatteet: Henkilöstön riittävyys varmistetaan työvuorosuunnittelulla. Sijaisina käytetään tarvittaessa muiden asumisyksiköiden henkilökuntaa. Lisäksi tarpeen mukaan sijaisia otetaan Seuren kautta, vuoden 2025 alusta VAKEn oman resurssipalvelun kautta saatavissa myös työntekijä. 

Vuokratun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Tällä hetkellä vähäistä, yksi työntekijä koko tuetun asumisen kokonaisuudessa. 

Rekrytointi: Rekrytoinnissa noudatetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeita sekä työehtosopimusta (SOTE-sopimus). 

Haastattelussa käydään läpi asiakkaiden kodeissa työskentelyyn liittyvät erityispiirteet. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen: Tutkintotodistus sekä JulkiTerhikki. 

6.2 Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Asumispalveluiden koulutussuunnitelma.

Henkilöstön perehdytys:

Asumisyksiköllä on käytössä perehdyttämiskansio. Se käydään aina läpi uuden työntekijän aloittaessa. Kansiosta löytyy tärkeimmät toimintaan liittyvät asiat. Omavalvontasuunnitelmaan tutustuminen on osa perehdyttämistä. 

Perehdytysohjelmassa uuden työntekijän kanssa käydään läpi salassapitovelvollisuus, uhka- ja vaaratilanteet, palo- ja pelastussuunnitelma, omavalvontasuunnitelma, asiakkaan oikeudet hyvään kohteluun ja palveluun, asiakkaan ja omaisen vaikutusmahdollisuudet palvelun sisältöön sekä oikeus tehdä valitus tai kantelu saamastaan palvelusta 

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta

Henkilöstö on sitoutunut ylläpitämään ensiaputaitojaan sekä lääkehoitoon liittyvää osaamistaan.

Poistumis- ja pelastamisharjoitukset pidetään vuosittain.

Alkusammutusharjoitukset pidetään vuosittain henkilökunnalle Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kouluttajan johdolla ja niitä järjestetään myös asumisyksikön asukkaille.  Lisäksi näiden (esim. kohdat 4–6) asioiden ylläpitäminen esimerkiksi asumisyksikön asiakkaille tarkoitetussa yhteisökokouksessa.

Täydennyskoulutusmahdollisuudet löytyvät Loki järjestelmästä. 

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Tuetun asumisen esimies vastaa kokonaisuudesta. Opiskelijalle nimetään ohjaaja ja käytönnön ohjaamisessa hän saa tukea yksikön vastaavalta ohjaajalta. 

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Palautetta kerätään Pulssi kyselyille neljästi vuoteen. Kyselyn tulokset käsitellään henkilöstökokouksessa, jossa kerrotaan toimintasuunnitelma palautteessa mainittujen asioiden parantamiseksi. 

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttumnen: Kehityskeskustelut kahdesti vuodessa ja avoin keskusteluyhteys henkilökunnan ja esihenkilöiden välillä. Epäkohtia havaitessa kahdenkeskiset keskustelut, mikäli yleinen ohjeistaminen ei ole riittävää. Uusista toimintatavoista informoidaan Teams kanavalla.  

6.3 Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Ei lainmukaisia vaatimuksia, mutta palveluaikana arkisin klo 8-17 ja lauantaisin klo 8-15 sekä pyhinä jälkimmäisenä pyhäpäivänä klo 8-15 työntekijät ovat tavoitettavissa yksiköstä. 

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Sijaisjärjestelyin. 

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Tehdään välttämättömät toimet työvuorojärjestelyin koko tuetussa asumisessa sekä sijaishaku Seuresta. 

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi: Tehdään välttämättömät toimet. Asumisyksikön toiminta on itsenäisen asumisen tukea, joten kriittisiä toimintoja on vain vähän. 

6.4 Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Asiakkaat vastaavat itse omasta lääkehoidostaan. Lääkehoidon toteuttamiseen asiakkaat saavat tukea lähihoitajalta. Asiakkaita kehotetaan lääkehoidon turvallisen toteuttamisen vuoksi huolehtimaan hoitokontakteista terveydenhuoltoon.  Yksikön lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain. Lisäksi henkilöstö tutustuu hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelmaan.                    

Asiakkaan asioissa toimitaan monialaisesti asiakkaan antamien lupien puitteissa. 

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:

Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen sekä sairaanhoitaja Heli Juntunen. 

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ylilääkäri Agnes Stenius-Ayoade. 

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:

Toimintayksikön nimetty laitevastaava: Merja Haverinen

6.5 Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Kiinteistön omistaa VAV Palvelukodit Oy. 

A-talossa sijaitseva asunto (A 4) toimii asumisyksikön toimistona ja henkilöstön työtilana. 

Yhteistila on asiakkaiden käytössä arkisin 8.00–18.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä 8.00–16.00. Asiakkailla on mahdollisuus omaehtoiseen toimintaan yhteistilassa, kuten pelaamiseen ja television katseluun. Toiminnan jälkeen tilat siistitään käyttäjien toimesta. 

B-talossa sijaitsevat myös verkkokellarit. D-talossa sijaitsee pyörävarasto.

Asiakkaat tekevät vuokrasopimuksen ja vastaavat asunnon sisustamisesta, asunnon kunnosta sekä mahdollisista vieraistaan itse.  Henkilökunta ohjaa ja neuvoo asiakkaita kodin siivouksessa ja pyykinpesussa. 

Jos asiakas on pitkään poissa, asiakkaan vuokra-asuntoa ei käytetä muuhun tarkoitukseen. Asiakas vastaa asuntoonsa kohdistuvasta vahingosta. 

Asumisyksikössä on tallentava kameravalvonta ja esillä kameravalvonnan rekisteri. 

Henkilöstöllä on käytössä 4 kpl hälytyskutsupainikkeita uhka- ja vaaratilanteita varten. Puhelimesta saadaan hälytys Securitakselle. Lisäksi työpuhelimissa on 112 sovellus. Hälytyskutsupainikkeet testataan kuukausittain (henkilökunta hoitaa) ja päivittäin huolehditaan, että puhelimien akut ovat ladattuja.                                                                                                                                     

Asumisyksikössä ei ole asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevia turva- ja kutsulaitteita. Turvalaitteen hankita asiakkaalle on mahdollista, jolloin asiakas vastaa kustannuksista itse.                                                                                                                                                       

Hälytyskutsupainikkeet/ Securitas ja yksikön vastaava ohjaaja sekä tuetun asumisen esimies. Yksikön henkilöstö huolehtii, että laitteet ovat käyttövalmiudessa.                                                                                                                                      

Pyykujan asumisyksikössä on ensiapupakkaus, verenpainemittari, kuumemittari ja henkilövaaka. 

Laitteiden kalibrointi (verenpainemittari) ja päivitys (ensiapulaukku) sekä tarvittaessa uusien laitteiden hankinta tehdään säännöllisin väliajoin.        

Terveydenhuollon laitteet: asumisyksikön lähihoitaja. 

 

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:

Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: Kaasupullot tulee säilyttää ulkona, tehdään tähän asiaan korjaus. 

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:

Asumisyksikössä pidetään vuosittaiset riskikartoitukset

 

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Tehdään ilmoitus huoltoyhtiöön ja kerrotaan asiasta Teams viestinnällä muulle henkilökunnalle.

Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: VAV

Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:

• Ympäristö: Piha pidetään siistinä sekä huollon että henkilökunnan toimesta. 

• Tilojen helposti puhtaana pidettävyys: Pöytä- ja lattiapinnat sekä varastot pidetään mahdollisimman siisteinä ja turhia tavaroita poistetaan. 

• Varautuminen häiriötilanteisiin (esim. vesi- ja sähkökatkot): Yksikössä on puhtaita ämpäreitä vedelle ja taskulamppuja. Henkilökunta on koulutettu väestönsuojan käyttöön laittamiseksi.

 

6.6 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Perehdytyksessä huomioidaan ja ohjataan Apottikoulutuksiin, kirjaamiskoulutuksiin sekä Navisec tietoturvakoulutukseen vuosittain.

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Hyvinvointialuetasoinen tietoturvasuunnitelma käytössä. Vastuuhenkilö yksikössä on Tuetun asumisen esimies.

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Noudatetaan hyvinvointialueen ohjeistusta ja vastuunjakotaulukkoa.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Ensisijaisesti tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen.

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Noudatetaan häiriötilannekaavion mukaista ohjeistusta. 

Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Teknologian vanhentuessa uusitaan tietoturvateknologian laitteet, esimerkkinä puhelinten ajantasainen uusiminen. 

Tietoturva-asioihin keskittyvä Nawisec koulutus käydään vuosittain. 

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Käytössä jatkuvuustyöasema, asiakastietojärjestelmä, jossa varavirtalähde.

6.7 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:

Veera Välitalo:  tietosuojavastaava@vakehyva.fi 

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt

Asiakastyön kirjaaminen on jokaisen Pyykujan asumisyksikön ammattilaisen vastuulla. Kirjaamiseen käytetään Apotti -tietojärjestelmää ja järjestelmän käyttöön perehdytetään koulutuksin ja yksikön omin ohjeistuksin.                                                                                                                               

Kirjaamiseen varataan riittävästi aikaa ja kirjaaminen on mahdollista tehdä ohjauskäynnillä tai viipymättä käynnin jälkeen. Asianmukaisen kirjaamisen ohjeisiin perehtyminen ja kirjaamisen reflektointi on osa työtä. Kirjaamisen perusperiaatteista on ohje perehdytyskansiossa. Lisäksi järjestetään säännölliset kirjaamisvalmennukset henkilöstölle.                                                                                  

Asumisyksikössä on esillä yksikön toimistossa ja yhteistilassa informointiasiakirja henkilötietojen käsittelystä (14.7.2020). 

Apotissa käyttäjä pääsee siihen tietoon, minkä tarkasteluun hänellä on perusteltu syy, eli työtehtävään perustuva välttämätön tarve, tai asiakkaan/potilaan elintärkeä etu, sekä esimiehen hakemat käyttöoikeudet. Käyttöoikeudet määräytyvät työroolin mukaisesti.                                                                                                                                         

Henkilöstön kanssa käydään läpi tietosuojaan liittyvät asian ja jokainen allekirjoittaa myös tähän liittyvän sitoumuksen.

Harjoittelijat perehdytetään tietosuoja- asioihin ja myös he allekirjoittavat tähän liittyvän sitoumuksen.

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:

Henkilöstön tietosuojaosaaminen varmistetaan järjestelmällisellä koulutuksella. 

Tietosuojavastaava Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:

tietosuojavastaava@vakehyva.fi 040 071 3358                                                                                                                                             

Asiakkaalla on oikeus tarkastaa omat rekisteritietonsa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Tarkastusoikeus on henkilökohtainen eikä sitä voi käyttää toisen puolesta valtakirjalla.

Kirjallinen ja allekirjoitettu tarkastuspyyntö tehdään Rekisteritietojen tarkastuspyyntö -lomakkeella, joka toimitetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kirjaamoon (PL 1000, 01301 Vantaa) tai Vantaa-infoon  (https://vakehyva.fi/fi/asiakirjajulkisuuskuvaus).

Salassa pidettävien henkilötietojen käsittelystä noudatetaan voimassa olevia ohjeita ja määräyksiä. 

Asumisyksikössä on esillä tietosuojaseloste; EU:n yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) art. 12–22 asumisyksikön toimistossa sekä yhteistilassa. 

7. Palvelun sisällön omavalvonta

Tuetun asumisen palvelun alkaessa asumisyksikössä laaditaan asiakkaille toteuttamissuunnitelma, jossa määritellään palvelun tavoitteet. Toteuttamissuunnitelman laatimisessa huomioidaan asiakkaan omat toiveet ja tavoitteet, joiden pohjalta laaditaan menetelmät, joilla vahvistetaan asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Asiakas ohjataan tarvittaessa asianmukaisiin palveluihin tai suunnitellaan kotiin vietäviä palveluita. Asiakkaiden toimintakykyä ja sen muutoksia seurataan. Toimintakykyä arvioidaan kahdesti vuodessa myös Raisoft- cmh mittaria hyödyntäen. Mittari täytetään ja tulokset käsitellään yhdessä asiakkaan kanssa ja tuloksia hyödynnetään palvelusuunnitelmaa laadittaessa. 

Palvelun saatavuuden määräajat: Palvelu alkaa asiakkaan saatua tuetun asumisen päätöksen ja allekirjoitettua vuokrasopimuksen. 

Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Tuetun asumisen palvelun alkaessa asumisyksikössä laaditaan asiakkaille toteuttamissuunnitelma, jossa määritellään palvelun tavoitteet. Toteuttamissuunnitelman laatimisessa huomioidaan asiakkaan omat toiveet ja tavoitteet, joiden pohjalta laaditaan menetelmät, joilla vahvistetaan asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Asiakas ohjataan tarvittaessa asianmukaisiin palveluihin tai suunnitellaan kotiin vietäviä palveluita. Asiakkaiden toimintakykyä ja sen muutoksia seurataan. Toimintakykyä arvioidaan kahdesti vuodessa myös Raisoft- cmh mittaria hyödyntäen. Mittari täytetään ja tulokset käsitellään yhdessä asiakkaan kanssa ja tuloksia hyödynnetään palvelusuunnitelmaa laadittaessa. 

Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Asiakkaat itsenäisesti. Asiakkaat saavat työntekijöiltä ohjausta ravitsemusasioissa ja ruoanvalmistusohjeita monipuoliseen ruokailuun. 

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen

Asiakkaat vastaavat asuntonsa siivouksesta, saaden siihen ohjausta. Asiakkaat pesevät pyykkinsä omissa kodeissaan. Tarvittaessa pyykinpesu on järjestetty asumisyksikön toimistossa pyykkikoneella. Henkilökunta opastaa asiakkaita vaatehuollossa. Asiakkailla on mahdollisuus ostaa siivouspalvelua kotiinsa. 

Yksikön yhteistilan ja toimistotilojen sekä kiinteistön B-talon alakerrassa sijaitsevien saunatilojen siivouksesta vastaa SOL. Yhteystiedot löytyvät yhteistilan ilmoitustaululta.

Henkilökunta hoitaa toimistojen ja asukastilan pöytien pyyhinnän, sekä käyttää tiski- ja pyykinpesukonetta asianmukaisesti.

Kiinteistön huoltoyhtiö on SOL, joka huolehtii muun muassa piha-alueiden siisteydestä, lumitöistä ja hiekoituksesta. 

 

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:

Infektioiden ja tarttuvien sairauksien leviämistä ennaltaehkäistään noudattamalla hyvää käsihygieniaa ja käyttämällä voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti suusuojaimia sekä suojavaatetusta. Henkilökunta on töissä terveenä, yksikön perussiivouksen taso on hyvä. Tarvittaessa siivoustasoa nostetaan ja noudatetaan tartuntatautien ehkäisemiseksi annettuja ohjeita. Kiinteistön jätehuolto on asianmukaisesti hoidettu.

Asiakkaiden luona tehdään kotikäyntejä, joiden yhteydessä asiakasta ohjataan kodinhoitoon liittyvissä asioissa sekä henkilökohtaisen hygienian hoidossa.

Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Asiakkaat säilyttävät omassa kodissaan. 

Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Julkinen terveydenhuolto. Asumisyksikössä tuetaan sen toteutumisessa sekä lääkehoidossa. 

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Asiakas allekirjoittaa yhteistyöluvan ja se varmistetaan ja vahvistetaan suullisesti aina kun yhteistyötä tehdään. 

Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:

Hyvinvointialuetasoinen ohjeistus käytössä. 

8. Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet

8.1 Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Aikuisten sosiaalipalvelut

Omatyöntekijän nimeäminen: Aikuisten sosiaalipalveluissa

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:

Palvelu tuottaa sosiaalihuoltolain 21 § mukaista tuettua asumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen mielenterveyskuntoutujille. Pyykujan asumisyksikkö on tarkoitettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen mielenterveyskuntoutujille. Toiminta perustuu yhteisöllisyyteen ja asiakkaiden osallistamiseen. Jokaisella tuettavalla on oma asunto.

Pyykujan asumisyksikön tavoitteena on tukea asiakkaiden yksilöllisiä tavoitteita kohti itsenäistä asumista sosiaalihuollon asiakaslain mukaisin periaattein. Työskentely on kuntouttavaa ja tarkoituksena on tukea asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä kannustaa yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen.

Asiakkaille informoidaan kuntalaisille suunnatusta kulttuuri- ja harrastustoiminnasta. Lisäksi asiakkaille järjestetään liikuntatuokioita, retkiä ja kulttuurikäyntejä.  Asiakkaille tarjotaan myös vertaistoimintaan osallistumisen mahdollisuutta. Näin asiakas voi saada tukea osallistua erilaisiin kuntalaisille tarjolla oleviin toimintoihin. 

Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Tuetun asumisen esimies yhdessä vastaavan ohjaajan kanssa ohjaavat ja tarpeen mukaan puuttuvat tilanteeseen.

Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakkaan muuttaessa sisään. 

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat

Toteuttamissuunnitelma puolivuosittain, samoin RAI cmh. Vastaava ohjaaja seuraa ajantasaisuutta kuukausittain. 

8.2 Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:

Toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatioajattelu. Viitekehyksen mukaisesti työskentelyssä tuetaan asiakkaan oman identiteetin vahvistumista, autetaan asiakasta uskomaan voimavaroihinsa sekä löytämään itselleen merkityksellisiä tavoitteita ja sisältöä elämään. Kunnioitamme asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tuemme heitä yksilöllisesti heidän henkilökohtaisissa tavoitteissaan. Kun asiakas huomaa itse pystyvänsä ja onnistuvansa, toiveikkuus omien voimavarojen ja mahdollisuuksien suhteen voivat vahvistua. 

8.3 Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa sosiaalihuollon asiakkaita sekä heidän läheisiään ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 

Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 

Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 

Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 

Sähköpostiyhteydenotot:

sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4 Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:

Asiakaspalautetta voi antaa QPro järjestelmän kautta VAKEn nettisivuilta. Omaohjaajat neuvovat järjestelmän käytössä. 

Asiakaspalautetta kerätään yhteisökokouksissa sekä asiakastapaamisissa. Kysely voidaan toteuttaa eri tavoin, esim. asukkaille jaettavana kyselynä, jonka voi täyttää nimettömänä. Asiakaspalautteet sekä asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset käsitellään henkilöstöpalavereissa. Yhteisökokouksen muistio toimitetaan asiakkaille. 

Läheisten on mahdollisuus osallistua tapahtumiin, joissa heidän on mahdollista antaa palautetta sekä esittää toiveita ja näkemyksiä toiminnasta.   

Maaliskuusta 2025 alkaen asiakkaiden on mahdollista tehdä palveluaan koskien HaiPro ilmoituksia eli ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti järjestelmän kautta. Linkki järjestelmään löytyy VAKE:n nettisivuilta.  

 

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:

Ryhmätoimintaa toteutetaan asiakkailta saadun palautteen ja toiveiden pohjalta. 

 

8.5 Muiatutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen, sähköpostiosoite merja.haverinen@vakehyva.fi  puh. 040 826 3334.

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:

Hoitoon tai kohteluun liittyvä muistutus toimitetaan kirjallisena Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kirjaamoon. Muistutukseen vastataan kirjallisesti. Tavoiteaika muistutusten käsittelylle 14 vrk. Vastauksessa on kuvattu, miten ja ketkä muistutuksen ovat käsitelleet ja millaisiin toimenpiteisiin asian puitteissa ryhdytään.  Asiakkaan tekemä muistutus käsitellään lisäksi henkilöstökokouksessa ja sen pohjalta tehdään toiminnassa tarvittavat korjaavat toimenpiteet. 

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Mahdollisien epäkohtien esiin noustua asiaa tarkastellaan lähemmin ja otetaan huomioon toimintaa kehitettäessä. 

9. Omavalvonnan säännöllinen seuranta

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: Julkaisu kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Raportointi vähintään neljän kuukauden välein. 

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Huomattu, että systemaattista asiakaspalautteen keräämistä pitää tehdä enemmän.

Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):

24.3.2025 Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen muokannut kohdat: 

2. Palveluyksikön esittely kappale

Toiminta muuttunut pieneltä osin ja poistettu lyhytaikaiseen asumiseen liittyvä kohta.

8.4 Asiakaspalaute

Asiakkaiden on mahdollista tehdä palveluaan koskien HaiPro ilmoituksia eli ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti järjestelmän kautta. Linkki järjestelmään löytyy VAKE:n nettisivuilta.  

7.4.2025 Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen:

Luku 1 Korjattu postiosoitteet

Luku 3 Tarkennettu päivittäjätieto

Luku 4 Tarkennettu hoitajamitoitusasiaa ja lähiesihenkilö

Luku 5 Korjattu HILMOtieto. 

6.2 Lisätty tieto pelastamisharjoituksien pitämisestä vuosittain

6.5 Poistettu lyhas asuntoa koskeva tieto

6.6. Poistettu henkilökohtainen sähköpostiosoitetieto

 

1.8.2025 Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen muokannut kohdat: 

Palveluajat

Tehty lisäksi muutama pienempi tarkennus.