Omavalvontasuunnitelma Näätäkujan asumisyksikkö

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01088 VANTAAN JA KERAVAN HYVINVOINTIALUE
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Näätäkujan asumisyksikkö
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: 

Näätäkujan asumisyksikkö PL 480, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Käyntiosoite: Näätäkuja 4, 04180 Vantaa

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot: 
Merja Haverinen, tuetun asumisen esimies. p.040826334, merja.haverinen@vakehyva.fi

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Näätäkujan asumisyksikkö tuottaa määräaikaista, sosiaaliohjauksen keinoin tuettua asumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asunnottomille tai asunnottomuusuhan alaisille. Palvelu on suunnattu työikäisille henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisen järjestämisessä. Asumispalvelu tukee asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumista sekä yhteiskuntaan integroitumista asiakkaiden omien tavoitteiden suuntaisesti. Näätäkujalla henkilökuntaa on paikalla arkisin klo 8-16.
Asumisyksikössä on 31 asuntoa, joihin voidaan asuttaa myös pariskuntia.

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: 
Merja Haverinen, tuetun asumisen esimies. p.040826334, merja.haverinen@vakehyva.fi

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Kun omavalvontasuunnitelma päivitetään, huolehditaan myös, että suunnitelman viimeisin versio on viiveettä julkaistuna ja julkisesti nähtävillä. VAKEssa on yhteinen omavalvontasuunnitelman mallipohja, joka laaditaan raporttisivupohjaan VAKEn nettisivuille. Viestintä on tehnyt erillisen ohjeen raporttisivupohjan käytöstä.
Valviran määräys tai valvontalaki ei ota kantaa vanhojen omavalvontasuunnitelmien säilytykseen. Valvontaviranomaiset ovat suositelleet palveluntuottajia säilyttämään vanhat omavalvontasuunnitelmat ja niiden versiot omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan näkökulmasta vähintään kaksi vuotta.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus: 
Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön ilmoitustaululla, henkilöstön Teams-kanavalla ja VAKEn nettisivuilla.
 

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Sosiaalipalveluita ohjaa Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista(812/2000). Tuetusta asumisesta tehdään päätös ja palvelun sisällöstä tehdään asiakkaan kanssa toteuttamissuunnitelma. Tuetussa asumisessa ei rajoiteta asiakkaan itsemääräämisoikeutta, eikä toteuteta pakotteita. Asiakastietojen käsittelyä ohjaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023). 
Näätäkujan asumisyksikkö tuottaa määräaikaista, sosiaaliohjauksen keinoin tuettua asumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asunnottomille tai asunnottomuusuhan alaisille. Tuettuja asumispalveluita annetaan henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisen järjestämisessä. Asumispalvelu tukee asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumista sekä yhteiskuntaan integroitumista asiakkaiden omien tavoitteiden suuntaisesti. 
Kaikki työ yksikössä on tavoitteellista ja palveluissa olon aikana asiakkaan kanssa yhteistyössä laaditaan palvelun toteuttamissuunnitelma ja etsitään keinoja, joilla ehkäistään asunnottomuuden uusiutumista tai pitkittymistä.  
Näätäkujan tuetun asumisen asumisyksikössä asuminen perustuu huoneenvuokralakiin (481/1995).  Asiakas solmii määräaikaisen vuokrasopimuksen Vantaan ja Keravan asuntovuokrausyksikön kanssa. Vuokrasopimuksesta ilmenee asunnon käyttötarkoitus. Yksikössä noudatetaan lain todentamia vuokralaisen ja vuokranantajan oikeuksia ja velvollisuuksia. 
Asiakkaan muuttaessa asumisyksikköön hän allekirjoittaa sopimuksen tuetusta asumisesta. Sopimuksessa käydään läpi, että asumiseen liittyy ohjausta ja tukea, joka edellyttää asiakkaan omaa motivaatiota ja sitoutumista. Yksikössä asiakas sitoutuu käyttäytymään kunnioittavasti muita yhteisössä asuvia kohtaan ja noudattamaan VAV:n yleisiä järjestyssääntöjä sekä vuokransopimuksen liitteenä olevia VAV Palvelukotien ehtoja. 
Asumisyksikön sosiaaliohjaaja valmistelee asiakkaalle tuetun asumisen päätöksen. Palveluihin ohjaava sosiaalityöntekijä vahvistaa sekä saattaa päätöksen asiakkaalle tiedoksi.  

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:

Mittareina käytetään aikuisväestön hyvinvointimittaria sekä ajantasaisia toteuttamissuunnitelmia. Asiakkaat voivat antaa palautetta QPro järjestelmän kautta tai vapaamuotoisesti. 

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Kaksiportainen johtamisjärjestelmä, jossa kokonaisvastuu kuuluu tuetun asumisen esimiehelle Merja Haveriselle ja yksikön lähiesihenkilönä toimii vastaava ohjaaja Minna Koponen.
Vastaavalla ohjaajalla on asiakastyön tuen vastuu, vastuu työvuorosuunnittelusta ja asiakastyön jonoista. Lisäksi yhdessä esimiehen kanssa tehtävä yksikön asioiden hoito. Esimerkiksi HaiPro ilmoitusten käsittely on jaettu siten, että vastaava ohjaaja käsittelee tulleet ilmoitukset työntekijöiden kanssa ja esimies käsittelee ilmoituksen järjestelmässä loppuun. Tuetun asumisen esimies vastaa kokonaisuudesta, mukaan lukien dokumenttien laadinnan, palotarkastukset ja työn suunnittelun.

5.1.    Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: 
Esihenkilö huolehtii riskienarvioinnin päivittämisestä yhdessä työryhmän kanssa vuosittain. Riskienarviointilomaketta myös päivitetään, jos huomataan poikkeuksia. Koko henkilökunnan vastuulla on ilmoittaa viipymättä poikkeamista tai puutteista esihenkilölle ja esimerkiksi huoltoon, jos puute tai poikkeama liittyy kiinteistön hoitoon. Asiakas- tai työturvallisuus poikkeamasta tehdään aina Haipro-ilmoitus, joka käsitellään henkilöstökokouksessa ja viedään tarvittaessa eteenpäin johtoryhmään ja turvallisuusyksikköön tiedoksi.

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Kaisa Mattila, tuetun asumisen esimies. p.0403536036, kaisa.mattila@vakehyva.fi (1.1.2025 alkaen, Merja Haverinen, tuetun asumisen esimies. p.040826334, merja.haverinen@vakehyva.fi)
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: 
Henkilökunta osallistuu säännöllisesti riskien arviointiin ja perehdytetään yksikön turvallisuussuunnitelmaan.

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
•    Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
•    Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
•    Lääkehoitosuunnitelma
•    Laitevastaavan käsikirja
•    Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
•    Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
•    Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
•    Valmiussuunnitelma
•    Tietoturvasuunnitelma
•    Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
•    Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
•    Meillä töissä – käsikirja 
•    Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
•    Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
•    Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika:
•    Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika:    
•    Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika:
•    Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika:
•    Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika:
•    Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, päivitysaika:

5.2.    Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
•    HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
•    HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
•    Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
•    Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
•    WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. 
•    Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. 
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

5.3.    Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Näätäkujalla työskennellään usein yksin, mikä on työturvallisuusriski. Tuettuun asumiseen liittyy myös paloturvallisuusriski sekä asiakkaiden keskinäisten konfliktien ja vieraiden aiheuttaman häiriön riski.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Yksintyöskentelyn aiheuttamia riskejä pyritään ehkäisemään ennakoimalla. Työtä tehdään suunnitelmallisesti ja sen turvallisuuden arviointi on olennainen osa työtä. Parityötä tehdään matalalla kynnyksellä, jos työntekijä arvioi tilanteen sitä vaativan. Yksikössä on sprinklerijärjestelmä sekä vartiointipalvelu Securitakselta. Vartija tekee yksikössä kierroksen ilta-aikaan ja tulee paikalle ennakoivan palohälytyksen sattuessa sekä henkilökunnan kutsusta. Paikantavat henkilöhälyttimet ilmoittavat Securitakselle sekä yksikön muiden työntekijöiden ja esihenkilön puhelimiin hälytyksestä. Yksin vuorossa ollessa ei tehdä kotikäyntejä.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: 
Ei ostopalvelu- tai alihankintaa asiakastyössä.

5.4.    Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: 
Poikkeamatilanteesta tehdään aina Haipro, jonka vastaava ohjaaja käy läpi työryhmän kanssa viikkotiimissä ja esimies käsittelee loppuun järjestelmässä. Haipron saa tiedoksi myös työsuojeluvaltuutetulle sekä Vaken turvallisuusyksikköön. Tilanne käsitellään henkilöstökokouksessa ja viedään tarvittaessa tiedoksi yhteistyöverkostolle. Mahdolliset korjaavat toimenpiteet kirjataan henkilöstökokouksen pöytäkirjaan ja riskienarviointiin.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Valvontakäynnin mahdolliset korjauskehotukset toteutetaan määräajassa ja ne käydään läpi henkilöstökokouksessa.

5.5.    Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
•    Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
•    Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. 
•    Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
•    Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. 
•    Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
•    Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. 
•    Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: 
Lastensuojelulain mukaisesti, henkilökunta on velvollinen tekemään lastensuojeluilmoituksen jo he ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Lähijohtaja perehdyttää ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet.
 

6.1.    Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne: 
Kolme sosiaaliohjaajaa

Lähiesihenkilönä toimii vastaava ohjaaja ja hänellä vastuullaan myös kaksi muuta yksikköä. Kaksiportainen johtamisjärjestelmä, jossa esimiehellä on vastuullaan neljä yksikköä Näätäkujan asumisyksikön lisäksi. 

Sijaisten käytön periaatteet: 
Sijaisia käytetään pitkissä poissaoloissa.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: 
Mahdollinen vuokratyövoima tilataan Seure henkilöstöpalveluista, joka on hyvinvointialueen ensisijainen kumppani henkilöstövuorauksessa.

Rekrytointi: 
Pääsääntöisesti kaikissa rekrytoinneissa noudatetaan julkista hakumenettelyä. Lähijohtaja vastaa rekrytointiprosessista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: 
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeudet tarkastetaan rekrytoitaessa.

6.2.    Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: 
Tehtävään edellytetään sosiaaliohjaajan pätevyyttä (Laki 817/2015 8§). Tehtäväalue järjestää koko henkilökunnalle mm. toipumisorientaatio ja turvallisuuskoulutuksia, joihin osallistumista edellytetään.
Henkilöstön perehdytys: 
Perehdytyksessä käytetään Vaken perehdyttämisen tarkistuslistaa. Esihenkilö perehdyttää organisaation käytännöt ja työryhmä yksikön käytännöt. Työryhmässä sovitaan perehdyttämisen vastuualueet ennen uuden työntekijän aloittamista.

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: 

Koulutussuunnitelman mukaisesti. 

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: 
Harjoittelut hoidetaan Vakella keskitetysti harjoittelupaikkavarausjärjestelmä Jobiilin kautta. Lähijohtaja ilmoittaa harjoittelupaikat puolivuosittain Jobiilissa, jossa opiskelijat paikan varaavat. Opiskelijalle nimetään ohjaaja työryhmästä ja koko työryhmä osallistuu opiskelijan perehdytykseen ja ohjaukseen. Nimetty ohjaaja, ja tarvittaessa lähijohtaja, osallistuvat ohjauskeskusteluihin.

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
Vakella kerätään palautetta henkilökunnalta Pulssi-kyselyllä kolmesti vuodessa. Kyselyn vastaukset käsitellään henkilöstön kanssa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Lähijohtaja seuraa osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta arkityössä sekä asiakastilannekatsauksissa ja puuttuu epäkohtiin.

6.3.    Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Tuetulle asumiselle ei ole lain määrittämää henkilöstömitoitusta.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Lähijohtaja vastaa henkilöstön riittävyydestä mm. rekrytoimalla sijaisen tai käyttämällä henkilöstövuokrausta.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Yllättävän henkilöstövajeen sattuessa lähijohtaja arvioi, onko tarvetta toisen yksikön henkilökunnan tulla paikkaamaan vajetta. Yksikössä huolehditaan välttämättömät tehtävät, kuten jo varatut verkostotapaamiset ja muut akuutit asumiseen tai terveyteen liittyvät asiakasasiat.

6.4.    Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
Yksikössä ei toteuteta lääkehoitoa.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: -
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: -
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Ei lääkinnällisiä laitteita.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava: -

6.5.    Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Toimitilana on käytössä yksi A-talon asunnoista sekä ”kerhotila”. Työvälineinä käytössä ovat säädettävät sähköpöydät sekä työtuolit, kannattavat työasemat, kännykät, turvatulostin, paikantavat henkilöhälyttimet sekä tallentava kameravalvonta. Työtilat soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: 
Määräaikainen palotarkastus 9.11.2023
Poistumisturvallisuusselvitys 9.11.2023
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Pelastusviranomainen arvioi kohteen poistumisturvallisuuden täyttävän pelastuslain 18 §:ssä asetetut vaatimukset. Pelastusviranomainen on tutustunut toiminnanharjoittajan toimittamaan pelastuslain 19 §:n mukaiseen poistumisturvallisuusselvitykseen sekä muihin asiakirjoihin. Asiakirjavalvonnan ja palotarkastuksella 9.11.2023 tehtyjen havaintojen perusteella poistumisturvallisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Arvioinnin perustelut: 
- Kohde on suojattu automaattisella paloilmoittimella.
- Kohde on suojattu automaattisella sprinklerilaitteistolla.
- Henkilökunta suorittaa ensiapu- sekä turvallisuuskoulutusta säännöllisesti. 
- Asukkaat kykenevät omatoimiseen poistumiseen 2-3 minuutissa.
- Kohteessa järjestetään säännöllisesti poistumisharjoituksia. 
- Kohteeseen on laadittu pelastussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Pelastussuunnitelma perehdytetään henkilökunnalle.
Toiminnanharjoittajalle annetut velvoitteet poistumisturvallisuuden ylläpitämiseksi: 
- Asumisyksikön asukkaille tulee järjestää palo- ja poistumisturvallisuuskoulutusta säännöllisesti. 
-Yksikössä tulee järjestää poistumisharjoitus vuosittain. 
-Uusille asukkaille tulee antaa riittävä perehdytys palo- ja poistumisturvallisuusasioista, jotta varmistutaan asukkailla olevan tarvittavat tiedot tulipalo- ja muissa vaaratilanteissa toimimiseen. 
- Asukkaiden toimintakykyä tulee arvioida säännöllisesti poistumisturvallisuuden näkökulmasta. 
- Asumisyksikön asukasvalinnoissa tulee ottaa huomioon ja varmistaa asukkaiden riittävä toimintakyky itsenäiseen poistumiseen. 
- Henkilökunta suorittaa säännöllisesti turvallisuuskoulutuksia.

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Henkilökunta on velvollinen tarkkailemaan toimitilojen ja välineiden kuntoa sekä ilmoittamaan viipymättä poikkeamista lähijohtajalle sekä VAV:n huoltoon.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Toimitilojen poikkeamista ilmoitetaan VAV:n huoltoon.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Kiinteistö on VAV:n omistama ja VAV huolehtii kiinteistön ylläpidosta. Kiinteistöön on tehty julkisivuremontti 2020, jolloin kiinteistöön vaihdettiin myös ikkunat ja parvekkeen ovet.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Työasemat ovat leasinglaitteita ja uusitaan säännöllisesti, käytössä ilmenneistä ongelmista ilmoitetaan asiakastukeen. p.0103021801

6.6.    Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: 
Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Uudet työntekijät perehdytetään tietojärjestelmän käyttöön verkkokoulutuksin ja Apottitukihenkilön tuella. Verkkokoulutukset löytyvät osoitteesta www.apotti-koulutus.fi
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
 Hyvinvointialuetasoista noudatetaan. 
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: 
Tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: 
Ohjeet tietoturvapoikkeamissa toimimiseen löytyvät Intrasta: Tietoturvapoikkeamien hallinta
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: 
Käyttöopastus löytyy Intrasta: Työasemapalvelut
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Yksikössä on suunnitelma tietojärjestelmän käyttökatkoihin.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Omaohjaaja tukee tarvittaessa asiakasta teknologian hyödyntämisessä. Asiakkaan asioita hoidetaan sähköisessä asioinnissa vain asiakkaan kanssa yhteistyössä, ellei ole erikseen sovittu muuta.
6.7.    Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Merja Haverinen, tuetun asumisen esimies. p.040826334, merja.haverinen@vakehyva.fi
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: 
Asiakasasiakirjoihin kirjataan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot. Asiakirjoissa käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä Navisec-verkkokoulutusjärjestelmä tietoturvaan ja tietosuojaan liittyville asioille. Koko henkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä vuosittain.
Tietosuoja- ja turvaosaamisella varmistetaan jokaisen työntekijän, esihenkilön sekä rekisterinpitäjän oikeusturvaa. Tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksen käyminen antaa perustiedot tietoturvan ja tietosuojan toimintatavoista. Navisec-koulutusjärjestelmä on selainpohjainen ja löytyy osoitteesta: https://luotsi.navisec.fi/vakehyva.
 

Palvelun saatavuuden määräajat:
Palvelun saatavuudelle ei ole asetettu määräaikaa. Asiakas asutetaan jonosta, kun asunto vapautuu ja palvelu/asiakkuus alkaa kun asiakas muuttaa yksikköön.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: 
Asiakasta tuetaan fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osalta hänen kanssaan laaditun toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Toimintakykyä seurataan säännöllisesti asiakastyössä ja yhteistyössä asiakkaan omatyöntekijän kanssa.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: 
Asiakkaat huolehtivat itsenäisesti ruokahuollostaan. Omaohjaaja ohjaa ja neuvoo tarvittaessa.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: 
Asiakkaat huolehtivat itsenäisesti siivouksesta ja pyykkihuollosta. Omaohjaaja ohjaa ja neuvoo tarvittaessa.

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Asiakkaat huolehtivat itsenäisesti henkilökohtaisesta hygieniastaan. Omaohjaaja ohjaa ja neuvoo tarvittaessa. Noudatamme hyvinvointialueen ohjeistuksia infektioiden ehkäisyssä.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Yksikössä ei säilytetä asiakkaan varoja tai arvotavaroita.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Asiakas huolehtii itse terveydestään ja perussairauksistaan. Omaohjaaja ohjaa palveluihin tarvittaessa.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa tehdään vain asiakkaan suostumuksella, johon asiakas halutessaan antaa luvan. Lupa löytyy apotin lomakkeista.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:
Yksikön ohjeistus kuolemantapauksia varten löytyy Näätäkujan Teamsin tiedostoista, turvallisuuskansiosta
 

8.1.    Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Asiakkaan omaohjaaja ja omatyöntekijä tekevät yhteistyötä varmistaakseen asiakkaan oikeisiin palveluihin pääsemisen. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Asiakkaalle on nimetty omatyöntekijä sosiaalityössä. Yksikössä jokaiselle asiakkaalle nimetään omaohjaaja.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Asiakkaan perustuslaillisia oikeuksia kunnioitetaan. Kaikilla on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Kaikilla on vapaus liikkua ja oikeus suojella yksityiselämäänsä. Kaikilla on sananvapaus. 
Yksiköissä kenenkään yksittäisen asiakkaan asioista ei keskustella toisen asiakkaan läsnä ollessa. Kaikkia asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. 
Jokaisella asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajaltaan laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja kohtelua ilman syrjintää.  
Asumiseen liittyvistä pelisäännöistä keskustellaan asiakkaiden kanssa avoimesti sekä ennakoivasti mm. Näätäkujan asumisyksikköön muuttotilanteessa.  
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Asiakas ohjataan olemaan yksikön lähijohtajaan yhteydessä. Asiakasta neuvotaan ja ohjeistetaan asianmukaisesti muistutuksen teossa. Muistutus osoitetaan sosiaalityön esihenkilölle. 
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Yksikön ilmoitustaululta löytyy Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot ja asiakasta informoidaan hänen oikeuksistaan.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: ’
Asiakkaan kanssa laaditaan palvelun alkaessa toteuttamissuunnitelma, jota päivitetään puolivuosittain tai tarvittaessa. Toteuttamissuunnitelman toteutumista arvioidaan mm. omatyöntekijän verkostotapaamisissa. Suunnitelman tavoitteet ohjaavat omaohjaajan ja asiakkaan yhteistyötä palvelun aikana.

8.2.    Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Tuetussa asumisessa ei rajoiteta asiakkaan itsemääräämisoikeutta.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:

8.3.    Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4.    Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa. Asiakas pääsee antamaan palautetta hyvinvointialueen verkkosivujen kautta osoitteessa https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta. Palaute annetaan palautelomakkeella. Osmankäämintien asukkaan on mahdollista saada opastusta sähköisen palautejärjestelmän käyttöön sekä muihin sovittuihin käytäntöihin palautteen antamiseksi. Näätäkujan asumisyksikössä asiakaspalautetta on mahdollista myös antaa kuukausittaisessa asukaskokouksessa tai viikoittaisilla asukaskahveilla. 
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:

Palaute otetaan huomioon asiakastyössä sekä toimintaa suunniteltaessa. 

8.5.    Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Merja Haverinen, tuetun asumisen esimies. p.040826334, merja.haverinen@vakehyva.fi
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Muistutukset käsitellään viivytyksettä ja vastaus muistutukseen annetaan 14 vrk:n sisällä. 
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Epäkohtiin ja puutteisiin puututaan viipymättä ja ne käsitellään asiakohtaisesti henkilöstökokouksissa sekä asian vaatimassa laajuudessa myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Viikoittaisissa henkilöstökokouksissa, arjen eri viestintävälineillä sekä asukaskokouksissa tiedotetaan sovituista muutoksista työskentelyssä ja muista korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille tarpeen mukaan yhteistyössä lähijohtajan kanssa. Kaikissa muutostilanteista pyritään viestimään ennakoivasti ja ymmärrettävästi.  
 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu
Julkaistu: 28.11.2024. Raportointi vähintään neljän kuukauden välein.

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: 
Perehdytyssuunnitelman laatiminen vuoden 2025 aikana.

Huomattu, että systemaattista asiakaspalautteen keräämistä pitää tehdä enemmän. 

Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):

4.4.2025 Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen:

1 Lukuun Korjattu vastuuhenkilö ja postiosoite

6.1 Korjattu esihenkilötietoja

6.2 Lisätty: koulutussuunnitelman mukaisesti 

6.7 Korjattu esihenkilön tiedot

8.5 Korjattu esihenkilön tiedot

1.8.2025 Tuetun asumisen esimies Merja Haverinen korjannut:

Palveluajat. 

6.1 Sijaisia käytetään pitkissä poissaoloissa (ei vuosilomien aikana).

Tehty muutama pienempi tarkennus.