Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Hyvinvointialue Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
y-tunnus 3221356–1
kirjaamo: kirjaamo@vakehyva.fi
Tehtäväalue
Nimi: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut
Lasten tiimi:
- Pakkalankuja 5, 01510 Vantaa
- Karsikkokuja 17, 01360 Vantaa
- Jönsaksentie 4, 01600 Vantaa
Nuorten tiimi:
- Rajatorpantie 8b, 01600 Vantaa
- Vernissakatu 6, 01300 Vantaa
- Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava
Toiminnasta vastaava henkilö tehtäväaluepäällikkö Johanna Haukka
Puhelin 043 826 9440 Sähköposti: johanna.haukka@vakehyva.fi
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Omavalvontasuunnitelman laatimiseen osallistuvat tehtäväaluepäällikön johdolla toimintayksiköiden esihenkilöt sekä ylilääkäri, jotka varmistavat, että henkilöstön toiminta on omavalvontasuunnitelman mukaista. Omavalvontasuunnitelma käydään henkilöstön kanssa läpi tiimikokouksissa.
Kuka vastaa omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta
Omavalvontasuunnitelman suunnittelusta ja seurannasta vastaa Tehtäväaluepäällikkö Johanna Haukka, p. 043 826 9440.
Lasten psyykkisen hyvinvoinnin toimintayksikön esihenkilö Martina Salvén-Bodin, 050 314 6274
Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin toimintayksikön A esihenkilö Eveliina Kinnunen, p. 040 665 1151
Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin toimintayksikön B esihenkilö Kirsi Kuronen, p. 040 612 0617
Omavalvontasuunnitelman seuranta
Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja sitä muutetaan tarvittaessa. Omavalvontasuunnitelma päivitetään aina, kun toiminta muuttuu oleellisesti, palvelujen laatuun tai potilasturvallisuuteen tulee muutoksia tai kun lainsäädäntö muuttuu.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä toimipisteiden odotustilojen ilmoitustauluilla tai muussa vastaavassa julkisessa paikassa ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Toiminta-ajatus/Perustehtävä
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan, tutkitaan ja hoidetaan 6–21-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöitä, kun toimintakyky kotona, koulussa tai vapaa-ajalla on selkeästi heikentynyt tai kasvu ja kehitys häiriintynyt. Palveluista saa myös kasvatusohjausta ja -suosituksia koskien niitä lapsia ja nuoria, joilla on asiaan vaikuttava oma mielenterveyden tai neuropsykiatrinen häiriö. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tehdään verkostoyhteistyötä tilanteen edellyttäessä sitä.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovat
Oikeudenmukaisuus
Toimimme yhdenvertaisesti, asiakaslähtöisesti ja läpinäkyvästi
Vastuullisuus
Toimimme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
Rohkeus
RISKIENHALLINTA
Riskien ja epäkohtien tunnistaminen ja niiden korjaaminen
Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien riskien tunnistaminen on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon lähtökohta. Ilman riskien tunnistamista ei riskejä voi ennaltaehkäistä eikä toteutuneisiin epäkohtiin voida puuttua suunnitelmallisesti. Omavalvonta perustuu riskienhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtien uhkia tulee arvioida monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta.
Riskit voivat aiheutua esimerkiksi riittämättömästä henkilöstömitoituksesta tai toimintakulttuurista esim. riskejä voi aiheutua perusteettomasta asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta, fyysisestä toimintaympäristöstä (esim. esteettömyydessä ja toimitilojen soveltuvuudessa esiintyy ongelmia tai vaikeakäyttöiset laitteet). Usein riskit ovat monien toimintojen summa. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.
Riskienhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskienhallinnassa laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Toimintayksikön esihenkilön vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.
Riskienhallinnan työnjako
Toiminnasta vastaavan johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Toiminnasta vastaavien on huolehdittava siitä, että turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Toimintayksikön esihenkilön vastuulla on saada aikaan myönteinen asenneympäristö turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskienhallinta vaatii sitoutumista ja aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista.
Toimintayksikön esihenkilöllä on päävastuu riskienhallinnasta vastuulla olevassa toimintayksikössään.
Luettelo riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista
Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumissuunnitelma), päivitetty:
Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitetty:
Perehdytyssuunnitelma, päivitetty: 9.3.2026
Lääkehoitosuunnitelma, päivitetty: Ei koske yksikköä.
Työolojen arviointi, päivitetty: 11/2025 (päivitetään vuosittain marraskuussa)
Luettelo laatua ohjaavista suosituksista
Käypä hoito -suositukset
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma
2022-2026
Sosiaali- ja terveyspalvelujen suosituksia ja ohjeita (STM)
Riskien tunnistaminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä HaiPro, joka on tarkoitettu potilas- / asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoittamiseen sekä raportointiin. SPro on vastaavasti tarkoitettu sosiaalihuoltolain mukaisiin epäkohta- ja epäkohdan uhka ilmoituksiin ja niiden raportointiin.
Riski, poikkeama, epäkohta tai ilmoitusvelvollisuus
Ilmoittamistapa
Vastuu viranomainen
Asiakas- ja potilasturvallisuuden vaaratapahtumat
HaiPro/SPro
Väärinkäyttöilmoitus (ns. whistleblowing-direktiivi)
Väärinkäyttöilmoitus-
lomake (Intrassa)
Ilmoitus sosiaalihuollon epäkohdasta (sosiaalihuoltolaki §48)
SPro
Tarvittaessa AVI
Työturvallisuusilmoitus (henkilöstöön kohdistuva haitta- tai vaaratapahtuma)
WPro
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta
HaiPro
Työturvallisuusilmoitus ja riskienhallinta
Tietoturva- ja tietosuojapoikkeamat
Viipymättä yhteys esihenkilöön, tarkemmat ohjeet Intran tietoturva- ja tietosuojaosiossa.
Tietoturvaloukkaus
Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon hoitoilmoituskanta
HILMO
THL
Lääkkeiden ja rokotusten haittavaikutusilmoitukset
Fimean lomake
Fimea
Lääkinnällisten laitteiden poikkeamat
HaiPro & Fimean lomake
Säteilyvaarailmoitukset
STUK
Valvottavat tartuntataudit
Ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden ilmoittaminen
Ruokavirasto
Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä (pelastuslaki §42)
Pelastuslaitos
Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle.
Miten potilaat ja omaiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit ja miten ne käsitellään?
Potilaita kannustetaan ottamaan epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit puheeksi oman vastuutyöntekijänsä kanssa tai ottamalla yhteyttä toimintayksikön esihenkilöön tai tehtäväaluepäällikköön. Yhteistyö potilaiden ja omaisten sekä henkilöstön pyritään luomaan sellaiseksi, että epäkohdista ja laatupoikkeamista voidaan puhua kasvotusten. Jos näin ei tapahdu, käsitellään tilannetta yhdessä toimintayksikön esihenkilön kanssa. Tarvittaessa potilasta ohjataan olemaan yhteydessä potilasasiamieheen ja tekemään muistutus tai kantelu.
Asiakaspalautteiden keruuseen on käytössä QPro-asiakaspalautejärjestelmä. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa. Asiakaspalautejärjestelmän kautta kerätyt palautteet ohjautuvat toimintayksiköiden esihenkilöille saman organisaatiorakenteen mukaisesti. Toimintayksiköiden esihenkilöt toimivat palautteiden käsittelijöinä.
Riskien ja esille tulleiden epäkohtien käsitteleminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.
Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet ilmoitetaan sähköisen HaiPro-järjestelmän kautta. Ilmoituksista tulee toimintayksikön esihenkilölle heräte. Kaikki ilmoitukset käsitellään työyhteisössä ja käydään läpi miten vastaavia tapahtumia, voitaisiin jatkossa ennalta ehkäistä. Toimintayksikön esihenkilö käy läpi vastaaviin tilanteisiin liittyvät hyvinvointialueen ohjeistukset aina henkilöstön kanssa läpi, mikäli tapahtuneeseen on soveltuva ohjeistus.
Korjaavat toimenpiteet
Kuvatkaa korjaavien toimenpiteiden seuranta ja kirjaaminen:
Toimenpiteet ja niiden seuranta kirjataan Haipro-järjestelmään. Toimintayksikön esihenkilö huolehtii, että seuranta toteutetaan kirjatun mukaisesti. Toimintayksikön esihenkilö kuittaa toteutuneet toimenpiteet järjestelmään, kun ne on tehty.
Potilas- ja asiakasturvallisuusasiat ovat aktiivisesti esillä yksikön toiminnassa ja sisäisissä kokouksissa. Toimintayksikön esihenkilö informoi henkilöstöä säännöllisesti potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten havaituista riskeistä sekä kertoo potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseen liittyvistä ohjeista ja suosituksista. Toimintayksiköiden esihenkilöt varmistavat, että yhteisesti sovitut riskien hallintakäytännöt ovat osa päivittäistä toimintaa. Henkilöstö osallistuu toimintayksikön potilas- ja asiakasturvallisuus- tai omavalvontasuunnitelman päivitykseen ja seurantaan.
Asiakkaan/potilaan asiallinen kohtelu
Henkilöstö sitoutuu noudattamaan ammattieettisiä ohjeita ja periaatteita potilaan asiallisesta kohtelusta. Potilaisiin suhtaudutaan tasaveroisina kumppaneina ja heihin suhtaudutaan kunnioittavasti. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus puuttua havaitsemaansa epäasialliseen kohteluun tai käytökseen potilaita kohtaan, huomauttaa asiasta ja/tai tuoda asia esihenkilön tietoon. Toimintayksikön esihenkilön tehtävänä on viime kädessä varmistaa, että jokainen työntekijä toimii potilaskohtaamisissa asiallisesti ja eettisesti oikein. Epäkohdan tultua esiin, esihenkilö käy asian läpi työntekijän ja potilaan kanssa. Toimintakulttuurista käydään tarpeen mukaan yhteistä keskustelua ja tarkastellaan tietoisesti omaa ja yhteistä tapaa puhua potilaista ja potilaan kanssa.
Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen tultua ilmi, potilaan on ensimmäisenä mahdollista keskustella asiasta oman työntekijänsä kanssa. Jos tämä ei ole mahdollista, potilas voi itse ottaa yhteyttä tai toimintayksikön esihenkilö/tehtäväaluepäällikkö olla potilaaseen yhteydessä tapahtuneen läpikäymiseksi ja korjaavien toimenpiteiden käynnistämiseksi. Tarvittaessa järjestetään, potilaan niin toivoessa, keskustelutilaisuus, jossa tapahtumat käydään läpi ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.
Asiakkaan/potilaan osallisuus
Asiakkaiden/potilaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Potilaita ja heidän läheisiään kannustetaan antamaan aktiivisesti palautetta ja kertomaan palvelun sujuvuudesta. Näistä asioista kysytään myös suoraan suullisesti potilailta. Tämän lisäksi kannustetaan potilaita ja heidän läheisiään anonyymisti sähköisen palautteen antamiseen. Työntekijät tarjoavat potilaille mahdollisuutta keskustella toimintayksiköiden esihenkilöiden kanssa, mikäli palvelussa havaitaan puutteita.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa. QPron kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista. Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle.
Asiakkaan oikeusturva
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettavakirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty tai miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot
Johanna Haukka, tehtäväaluepäällikkö, p 043 826 9440 / johanna.haukka@vakehyva.fi
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on toimia asiakkaan/potilaan oikeuksien edistämiseksi. Sosiaali- ja potilasasiavastaava neuvoo muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Sosiaali- ja potilasasiavastaava on puolueeton taho, joka ei tee päätöksiä eikä ota kantaa lääketieteelliseen hoitoon tai henkilökunnan toimintaan.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot
Satu Laaksonen, p. 0941910230
Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista
Kuluttajaneuvonnasta saat tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa.
P. 029 505 3050 (ma, ti, ke, pe klo 9–12 ja to klo 12–15) tai sähköisellä kaavakkeella https://www.kkv.fi/kuluttajaasiat/kuluttajaneuvonta/
Miten muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Muistutukset, kantelu- ja muut viranomaispäätökset käsitellään aina tehtäväalueen johtoryhmässä. Henkilöstön kanssa ne käsitellään toimintayksiköiden henkilöstökokouksessa. Muistutusten, kantelu- ja muiden viranomaispäätösten jälkeen tarkistetaan toimintaohjeet ja käydään ne läpi henkilöstön kanssa, jotta toimintaohjeet ovat kaikilla tiedossa.
Tavoiteaika muistutusten käsittelylle
2 viikkoa
Palvelun saatavuuden määräajat
Hoidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti ennen potilaaksiottoa. Hoito järjestetään kansallisten Käypä hoito -suositusten sekä lainsäädännön mukaisesti. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön toimiala vastaa mittareiden säännöllisesti seurannasta sekä säännöllisestä raportoinnista päätöksentekorakenteissa. Palvelualueen ja tehtäväalueen johtoryhmät seuraavat määriteltyjä mittareita säännöllisesti.
Terveyden- ja sairaanhoito
Potilaiden sairaanhoitoa toteutetaan Käypä hoito -suositusten mukaan. Hoitoon pääsylle on määritelty potilaaksituloprosessi. Hoitosuunnitelma tehdään jokaiselle potilaalle ja sen toteutumista sekä vaikutuksia seurataan säännöllisesti.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät Intranetistä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri:
Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi
Miten infektioiden ja tarttuvien sairauksien leviäminen ennaltaehkäistään?
Työntekijöiden käytettävissä on kasvomaskeja ja käsidesiä. Työntekijät ohjeistetaan ajankohtaisen tartuntatautitilanteen mukaan käyttämään asiakastapaamisissa kasvomaskia, desinfioimaan / pesemään käsiä asiakastapaamisten välillä, ennen ruokailua ja wc-käyntien yhteydessä sekä yskimään ja aivastamaan nenäliinaan tai hihaan. Vastaavat ohjeistukset ovat tarpeen mukaan esillä potilaille julisteina ja potilaita opastetaan tarvittaessa ja tartuntatautitilanteen niin vaatiessa käyttämään kasvomaskia.
Kuvaa, miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että potilaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat annettujen ohjeiden ja potilaiden palvelutarpeiden mukaisesti?
Toimipisteissä on järjestetty säännöllinen siivous ulkopuoliselta palveluntuottajalta, jolla varmistetaan riittävä hygieniataso. Työntekijät huolehtivat työpäivän aikana oman työpisteensä hygieenisyydestä. Työntekijät ohjeistavat potilaita toimimaan yksikön tiloissa sovituilla tavoilla.
Lääkehoito
Lääkehoitosuunnitelma on laadittava sosiaali-ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2021:6) mukaisesti. STM:n opas löytyy osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162847
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (341/2011) mukaan lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä.
Lääkehoitosuunnitelma varmistaa, että eri ammattinimikkeillä työskentelevän henkilöstön toimintatavat sekä valmiuksien ja lisäkoulutustarpeiden arviointi ja ylläpitäminen ovat yhtäläiset. Suunnitelma toimii myös lääkehoidon perehdytyksen työvälineenä. Suunnitelmallisesti ja laadukkaasti toteutettava lääkehoito lisää potilasturvallisuutta ja tuottaa kustannussäästöjä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma liitteineen löytyy Intrasta.
Lisäksi jokaisella yksiköllä on oma lääkehoitosuunnitelmansa, jossa kuvataan tarkemmin lääkehoidon toteuttamista, lääkkeiden kulutuksen seurantaa ja valvontaa. Yksikkökohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan suunnitelman ylläpitoa, päivittämistä, toimeenpanoa sekä seurantaa. Suunnitelmassa kuvataan toimintakäytännöt lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuneista poikkeamatilanteista sekä toimintakäytännöistä potilaalta palautuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelystä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (341/2011) mukaan lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä. Lääkehoitosuunnitelma varmistaa, että eri ammattinimikkeillä työskentelevän henkilöstön toimintatavat sekä valmiuksien ja lisäkoulutustarpeiden arviointi ja ylläpitäminen ovat yhtäläiset. Suunnitelma toimii myös lääkehoidon perehdytyksen työvälineenä. Suunnitelmallisesti ja laadukkaasti toteutettava lääkehoito lisää potilasturvallisuutta ja tuottaa kustannussäästöjä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma liitteineen löytyy Intrasta.
Toimintayksiköissä ei säilytetä tai jaeta lääkkeitä.
Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista.
Yksikön vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot
Toimipistekohtaisesti nimetty sairaanhoitaja.
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman. Palveluntuottajilla on myös ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoinkohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.
Osana asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamista on ilmoituksenvaraista toimintaa harjoittavan toimintayksikön tehtävä terveydensuojelulain 13 §:ssä säädetty ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen sisällöstä säädetään terveydensuojeluasetuksen 4 §:ssä.
Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta
Toimintayksiköiden tilojen terveellisyyteen liittyviä riskejä kartoitetaan vuosittain tehtävällä riskien arvioinnilla ja riskitasojen analyysillä. Tiedot tallennetaan HaiPro-järjestelmään ja tiedot päivitetään aina kun tiloissa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia. Riskianalyysin perusteella suunnitellaan toimenpiteet, joilla havaittuja riskejä poistetaan ja hallitaan tai niiden haittavaikutuksia minimoidaan.
Henkilöstö
Henkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet
Tehtäväalueella työskentelee 54 työntekijää, joista suoraa potilastyötä tekee 50 työntekijää. Potilastyötä tekevät työntekijät ovat sairaanhoitajia, psykologeja, neuropsykologeja, perheterapeutteja, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijöitä. Hallinnollista työtä tekee 4 työntekijää, tehtäväaluepäällikkö ja 3 toimintayksikön esihenkilöä.
Tehtäväalueen lääkäripalvelut tuotetaan Terveydenhuollon toimialalta. Yksikössä on yhteensä 9 lääkärin vakanssia sekä 1 ylilääkärin vakanssi.
Tehtäväalueella on käytössä 1 toimistosihteerin resurssi, joka tuotetaan yhteisistä toimistosihteeripalveluista.
Kaikkiin sijaisuuksiin rekrytoidaan mahdollisuuksien mukaan sijaistava henkilö. Lyhyiden sijaisuuksien osalta henkilöstön saanti on hyvin haastavaa, joten lyhytaikaista henkilöstön puutetta korvataan ostopalveluilla.
Työtehtäviä ja vastuita pyritään jakamaan esihenkilöiden kesken ja priorisoimaan keskeisiä tehtäviä. Toimistosihteerin työpanosta käytetään silloin kun tehtävien hoitoon ei tarvita esihenkilön osaamista tai vastuuta.
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Palkattaessa työntekijöitä on otettava huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytointitilanteessa työnantajan tulee tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön toisille työntekijöille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito
Rekrytoinnit tapahtuvat pääsääntöisesti ulkoisina eli julkisina hakuina LAURA-rekrytointijärjestelmän kautta. Tarvittaessa rekrytointi voi tapahtua sisäisenä hakuna. Rekrytoivan esihenkilön on mahdollista saada rekrytointiprosessin eri vaiheissa tukea rekrytointiasiantuntijoilta (hakuilmoitusten laadinta, haastattelut, henkilöarvioinnit). Hauissa noudatetaan 2 viikon hakuaikaa ja soveltuvimmiksi arvioidut hakijat haastatellaan. Suomalaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää opiskelijalta hyvää suomen kielen taitoa, mikä lisäksi opintoihin kuuluu kielikokeen suorittaminen. Kielitaito varmistetaan lisäksi haastattelussa. Valinta tehdään tehtävän osaamis- ja taitovaatimuksiin parhaiten sopivista henkilöistä. Valintapäätöksen yhteydessä tarkistetaan JulkiTerhikistä hakijan kelpoisuus ja valitun työntekijän on esitettävä ote rikosrekisteriotteestaan.
Hakijoiden ammattipätevyys tarkistetaan JulkiTerhikistä. Arviointi soveltuvuudesta tehdään hakijan hakemuksessa kertomien asioiden ja haastattelun perusteella. Lisäksi ennen valintaa tutustutaan hakijan työtodistuksiin ja ollaan yhteydessä suosittelijoihin. Työntekijän soveltuvuutta ja luotettavuutta arvioidaan pakollisen koeajan puitteissa, jonka aikana työsuhteen purkaminen on mahdollista, jos henkilö osoittautuu tehtävään sopimattomaksi.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Tehtäväalueen hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös tehtäväalueella työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Erityisen tärkeä täydennyskoulutuksen osa-alue on henkilökunnan lääkehoito-osaamisen varmistaminen.
Uuden työntekijän perehdyttäminen perustuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perehdyttämisen sekä toimialojen ohjeisiin. Toimintayksiköin esihenkilöt vastaavat uuden työntekijän perehdytyksen suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta. Toimintayksiköiden esihenkilöt sekä perehdytykseen nimetyt henkilöt perehdyttävät työntekijän työn ydinsisältöihin ja erilaisten sähköisten järjestelmien käyttöön (mm. Apotti, HaiPro, WPro, SPro). Potilastietojärjestelmä Apotin käyttöön on erillinen koulutussuunnitelma, jonka jokainen yksikön työntekijä käy läpi. Perehdytysjakson päätteeksi lähiesihenkilö järjestää palautekeskustelun työntekijän kanssa. Opiskelijan harjoittelun ohjauksesta ja perehdyttämisestä vastaa lähiesihenkilö ja opiskelijavastaavaksi nimetty. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään mentori, joka on yksikössä pidempään työskennellyt työntekijä.
Omavalvontasuunnitelma ja opastus riskien ja laatupoikkeaminen tiedostamiseen ja havainnointiin on osa kaikkea perehdytystä. Uudet työntekijät perehdytetään hyvinvointialueen potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelmaan sekä yksikön potilas- ja asiakasturvallisuuskäytäntöihin ja toimintatapoihin (mm. turvallisuuskävelyt). Perehdytyksestä huolehditaan työtehtävien muuttuessa tai pitkään työvapailla olleiden työntekijöiden palatessa työhönsä. Perehdyttämiseen sisältyvät potilas- ja asiakasturvallisuuden asiakohdat kuvataan työyksikön perehdyttämissuunnitelmassa ja siinä huomioidaan myös sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukaiset ilmoitusvelvollisuudet.
Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisenjohtamisesta. Täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut.
Henkilöstöllä on mahdollisuus ja velvollisuus osallistua jatko- ja täydennyskoulutuksiin sekä työnohjaukseen ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Hyvinvointialueen koulutus on pääsääntöisesti suunnattu koko henkilöstölle ja se toteutetaan johtoryhmän vuosittain hyväksymän koulutussuunnitelman mukaan. Toimialat ja palvelualueet järjestävät palvelutuotantoon ja ammatillisen osaamisen päivittämiseen liittyvää koulutusta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstö osallistuu myös HUSin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin.
Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa. Vuosittain käydyissä tulos- ja kehityskeskusteluissa laaditaan työntekijän koulutuksen tarpeen arvioinnin lisäksi henkilökohtainen koulutussuunnitelma osaamisen ylläpitämiseksi ja uudistumiseksi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue järjestää henkilöstölle yleistä potilas- ja asiakasturvallisuuskoulutusta kahden eri verkkokoulutuksen muodossa (Duodecimin oppiportin Potilasturvallisuus -koulutuskokonaisuus ja Potilasturvaportin Potilasturvallisuutta taidolla -koulutus), joista ainakin toinen tulee suorittaa 5-vuoden välein. Jokainen uusi työntekijä toimittaa todistuksen lähiesihenkilölleen. Jokaisen lääkehoitoa toteuttavan työntekijän tiedollinen ja taidollinen osaaminen varmennetaan viiden vuoden välein suoritettavalla LOVe-koulutuksella ja näytöillä lääkehoitosuunnitelman mukaisesti.
Toimitilat
Kuvaus asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta kriittisten tilojen suunnittelusta sekä tilojen soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa.
Potilasvastaanottotyötä tehdään 6 eri toimipisteessä, joista 5 on yhteiskäytössä muiden toimijoiden kanssa ja 1 toimipisteessä on vain tehtäväalueen toimintaa. Tiloissa on asiakkaille odotustiloja ja wc-tiloja (osassa inva-varustus ja vaipanvaihtopiste). Potilaiden vastaanotolle on varattu eri kokoisia äänieristettyjä huoneita, joissa on tarvittavaa välineistöä keskustelujen ja hoidollisen työskentelyn tueksi (mm. asiakastuoleja ja leluja). Huoneet ovat henkilöstön yhteiskäytössä ja niiden varaamiseen on käytössä sähköisiä varausjärjestelmiä. Huoneissa on käyttötarkoituksen mukaisesti lukittavia kaappeja asiakastietoja sisältävien materiaalien säilyttämistä varten.
Toimitilojen odotusaulat ovat auki toimipisteen aukioloaikojen puitteissa. Vastaanottohuoneet sekä toimistohuoneet ovat lukittuja. Osassa toimipisteitä on sähköinen kulunvalvontajärjestelmä. Vastaanottohuoneissa on hälytysnapit vaara- ja uhkatilanteiden varalta. Osassa toimipisteistä on kameravalvonta ja vartijapalveluita.
Toimipisteissä on säännöllinen siivous, joka on hankittu ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Toimipisteissä ei synny tartuntavaarallista jätettä.
Asiakas/potilastyön kirjaaminen
Tehtäväalueella on käytössä potilastietojärjestelmä Apotti. Jokainen työntekijä kirjautuu omalla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortilla järjestelmään. Potilasvastaanottoajasta osa on varattu tapaamisen kirjaamiselle.
Työntekijät on perehdytetty siihen millä edellytyksillä he voivat potilastietojärjestelmästä tietoja katsella.
Uudet työntekijät perehdytetään kirjaamisen periaatteisiin. Kirjaamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään säännöllisesti työryhmien viikkokokouksissa. Kirjaamiseen liittyvien periaatteiden toteutumisesta työntekijän arkityössä käydään läpi kehityskeskusteluissa. Toimintayksiköiden esihenkilöt myös valvovat tarvittaessa kirjaamisen asianmukaisuutta ja toteutumista.
Henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvät ohjeet ja säädökset läpikäydään uuden työntekijän perehdytyksessä, jolloin työntekijää opastetaan tutustumaan asiaan liittyvään aineistoon hyvinvointialueen intrassa. Perehdytyksestä vastaa lähiesihenkilö. Hyvinvointialue järjestää myös yhteisiä koulutuksia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Onko yksikölle laadittu salassa pidettävien henkilötietojen käsittelyä koskeva seloste?
Kyllä x Ei
Toiminnassa todetut kehittämistarpeet
Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikkö aloitti toimintansa 1.1.2024. Toiminta on vakiintunut ensimmäisten toimintavuosien aikana. 1.9.2025 alkaen Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikkö muuttui omaksi tehtäväalueeksi ja muodostuu nyt 3 toimintayksiköstä. Tehtäväalueen johtoryhmä kokoontuu viikoittain.
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa tehtäväaluepäällikkö
Paikka ja päiväys Vantaa
Allekirjoitus
Johanna Haukka
Tehtäväaluepäällikkö
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):