Omavalvontasuunnitelma Katriinan sairaala, osasto 6

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:  

Ylilääkäri Vili Arminen

puhelin +358403541490 sähköposti vili.arminen@vakehyva.fi

Lähijohtaja Sari Iivanainen  

Puhelin +38053121991 Sähköposti sari.iivanainen@vakehyva.fi  

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:

Suunnitelman laadintaan osallistuvat osastontyöntekijät; lähijohtaja, apulaisosastonhoitaja, hoitotyöntekijät, fysioterapeutit sekä lääkärit. Lähijohtaja laatii pohjan ja esittelee sen moniammatilliselle työryhmälle täydennettäväksi. Tämän jälkeen suunnitelma hyväksytään.  

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa (nimi ja yhteystiedot)  

Lähijohtaja Sari Iivanainen p. 050 312 1991  

Omavalvontasuunnitelman seuranta  

Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina kun toiminnassa tapahtuu muutoksia.  

Omavalvontasuunnitelman julkisuus  

Omavalvontasuunnitelma on näkyvissä henkilöstölle osaston Teamsissä, kansliassa sekä potilaille ja omaisille hyvinvointialueen kotisivuilla.  

6.1 Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne:

Sairaalapalveluissa, osasto 6:lla vakansseja on: 10 sairaanhoitaja, 7 lähi-/perushoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja ja 1 lähijohtaja. Lisäksi osastolla työskentelee Fysioterapeutteja, osastosihteeri, lääkäreitä ja laitoshuoltajia.    

Sijaisten käytön periaatteet:  

Osastolla pyritään aina täyttämään kaikki työntekijä puutokset. Arkiaamuisin akuuttipuutoksien sijaishankinnasta vastaa lähijohtaja tai hänen sijaisensa. Päivystysaikana tästä vastaa vuorovastaava.

Käytettävissämme on sairaalan varahenkilöstö, jota koordinoi resurssikeskus. Joka arkiaamu sairaalan päivittäisjohtamisen kokouksessa käydään läpi kunkin yksikön henkilöstöresurssit suhteessa potilasmäärään ja hoitoisuuteen. Tämän lisäksi meillä on käytössä Seure henkilöstövuokrausyritys, josta hankimme sijaisia akuutteihin puutteisiin. Mikäli näistä ei saada työntekijää vuoroon niin resurssikeskus voi hakea työntekijää henkilöstövuokrausyrityksistä sopimusten mukaisesti. Tarvittaessa myös osaston oma henkilökunta voi tehdä näitä puutevuoroja.       

Arkisin sijaisjärjestelyistä vastaa yksikön lähijohtaja, tarvittaessa apunaan Apulaisosastonhoitaja. Viikonloppuisin ja arkipyhinä puutokset ilmoitetaan yksikön vuorosta vastaavalle hoitajalle ja hän koordinoi sijaisjärjestelyä. Viikonloppuisin ja arkipyhinä on käytettävissä myös sairaalan varahenkilöstöä ja heitä voi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan äkillisiin puutoksiin. Tästä sijoittelusta vastaa koko sairaalan osalta osasto 7:n vuorosta vastaava hoitaja. Tarvittaessa myös oma henkilöstö voi tehdä halutessaan näitä puutevuoroja.  

Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:

Sairaalapalvelut voivat käyttää Seure henkilöstövuokrausyritystä sekä oman henkilökuntaa lisävuoroina resurssi puutoksien paikkaamiseen. Myös hoitotyön opiskelijoita voidaan käyttää puutoksien paikkaamiseen, kuitenkin niin että lähijohtaja tai hänen sijaisensa arvioi potilasturvallisuuden sekä osaamisen täyttyvän kyseisessä vuorossa. Resurssipalvelut voivat myös käyttää yksityisiä henkilöstövuokrausfirmoja henkilökunnan sijaishankintaan.  

Lähijohtaja vastaa sijaisten järjestämisestä pitkäaikaisiin poissaoloihin. Henkilökuntaa rekrytoidaan sijaisuuksiin sisäisten sekä avoimien hakujen avulla.  

 Lähijohtajat ovat vastuussa oman työnsä organisoinnista niin, että tarvittaviin osa-alueisiin järjestyy riittävästi aikaa. Tarvittaessa oman lähijohtajan kanssa keskustellaan ja sovitaan työn tekemisestä, jos työn tekemiselle ei löydy riittävästi aikaa. Lähijohtajien lisäksi sairaalapalveluissa on apulaisylilääkäreitä, apulaisosastonhoitajia, opetushoitaja sekä nimettyjä vastuuhenkilöitä huolehtimassa omista vastuualueistaan mahdollisimman itsenäisesti. Vastuualueita pyritään jakamaan henkilökunnalle tasaisesti, omien mielenkiinnonkohteiden sekä vahvuuksien mukaan.  

Rekrytointi:

Sairaalapalveluihin rekrytoitaessa noudatetaan henkilöstöpalvelujen ohjeita, jotka löytyvät intranetistä.  

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen  

Palkkaava lähijohtaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Opiskelijoita palkatessa lähijohtaja tarkastaa aina työntekijän opintokortista suoritetut opintopisteet sekä opinto-oikeuden voimassaolon. Tämän lisäksi tarkistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito.  

6.2 Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:

Sairaalapalvelujen henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, potilastietojen käsittelyyn, tietosuojaan, turvallisuuteen sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita.    

 Perehtymiseen on materiaalia intranetissä muun muassa meillä töissä ja työn tueksi -sivustoilla. Näiden lisäksi materiaalia on myös sairaalapalvelujen sekä osaston Teams-kanavilla. Lähijohtaja sopii uuden työntekijän kanssa tavoitteet perehtymiselle ja seuraa perehtymisen edistymistä. Perehdytysaika sovitaan yksilöllisesti työntekijän kanssa.  

 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen on sekä työntekijöiden että lähijohtajien yhteinen tehtävä. Riittävän kielitaidon varmistaminen alkaa jo rekrytointi vaiheessa kirjallisella kielitestillä sekä sen vahvistamisesta huolehditaan kielikoulutukseen ohjaamisella.

Henkilöstön perehdytys:

Hoitotyön tekijöiden perehdytyksestä vastaa yksikön lähijohtaja. Terapia henkilön perehdytyksestä vastaa terapiahenkilöstön lähijohtaja sekä lääkäreiden perehdytyksestä vastaa ylilääkäri. Jokaiselle uudelle työntekijällä tehdään yksikössä henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, sen toteutumista valvotaan sekä tiedot sen toteutumisesta arkistoidaan tämän jälkeen lähijohtajan toimesta. Uudelle työntekijälle valitaan perehdyttäjät ja hänelle järjestetään perehdytysvuoroja. Perehdytyksen suunnittelusta vastaa yksikön lähijohtaja. Uudelle työntekijälle annetaan perehdytysmateriaalia esim. Lääkehoidosta, laitteista, tietokoneohjelmistoista jne. Lähijohtaja huolehtii säännöllisistä perehdytyskeskusteluista. Työntekijää kannustetaan myös kantamaan itse vastuu perehdytyksen saamisesta. Hänelle annetaan tukikaavake, jonka avulla hän voi seurata perehdytyksen saamistaan ja etenemistä.

Sairaalapalveluissa on tavoitteena, että jokainen työntekijä suorittaa lääkeluvat neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Tarvittaessa voimme myös käyttää opetushoitajaa perehdytyksen tukena. Osastolla on erilaista materiaalia, joihin uuden työntekijän tulee tutustua: turvallisuusohjeet, hygienia- ja eristyskäytänteet, rajoittamistoimenpiteet, lääkehoitosuunnitelma, omavalvontasuunnitelma sekä perehdytyskansio. Lähijohtaja vastuulla on järjestää aikaa työntekijälle myös tähän materiaaliin tutustumiseen. Jokainen uusi työntekijä tutustuu Vivago potilashälytysjärjestelmään ja henkilökunnan hätäpainikkeen käyttöön tullessaan ensimmäistä kertaa osastolle.  

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:

Sairaalapalveluissa kartoitetaan työntekijöiden osaamistarpeet ja käydään kehityskeskustelut vuosittain tammi-helmikuussa sekä lisäksi vielä syksyllä arviointi keskustelu. Apuna tässä on myJopi-sovellus. Strategian, osaamistarpeiden, kehityskeskusteluiden, työhyvinvointitutkimusten, asiakaspalautteiden ja Haipro-järjestelmän kautta saatujen ilmoitusten perusteella laaditaan vuosittain täydennyskoulutussuunnitelma, mikä koostuu sairaalapalvelujen sisäisistä koulutuksista, VAKE-tasoisista koulutuksista ja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta ostettavista koulutuksista. Koulutustallenteet ja materiaalit viedään sairaalapalvelujen intraan kaikkien saataville. Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3 -10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle. Loki-koulutusjärjestelmän avulla toteutumista seurataan.  

Lisäksi lähijohtaja kartoittaa päivittäin henkilöstön osaamista ja järjestää aina tarvittaessa lisäkoulutuksia henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi. Terapiahenkilöstön ja lääkäreiden ammattitaidon ylläpitämisen vastuu on ylilääkärillä lääkäreiden osalta ja terapiahenkilöstön lähijohtajalla terapiahenkilöstön osalta.

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:

Yksikössä toimii sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoita, lääketieteen opiskelijoita sekä fysioterapeutti opiskelijoita. Sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoiden ohjaamisen järjestämisestä vastaa yksikön apulaisosastonhoitaja lähijohtajan valtuuttamana. Opiskelijat ohjautuvat yksikköön Jobiili-järjestelmän kautta sairaanhoitajaopiskelijat sekä Tiitus-järjestelmän kautta lähihoitajaopiskelijat. Apulaisosastonhoitaja valvoo ja ohjaa yksikössä tapahtuvaa hoitotyön opiskelijoiden ohjausta yhdessä lähijohtajan kanssa. Fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjaamisvastuu on terapiapalveluiden lähijohtaja Anna Aaltosella ja lääketieteenopiskelijoista vastaa Ylilääkäri Vili Arminen.

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:

Yksikön työntekijöiltä kerätään säännöllisesti palautetta toiminnasta organisaation pulssi-kyselyn avulla. Kysely jaetaan kaikille sähköpostilla ja siitä informoidaan myös suullisesti yksikössä. Kyselyn tulokset käydään läpi yksikön osastokokouksessa ja yhdessä mietitään tarvittaessa kehittämistoimenpiteitä. Jokainen yksikön työntekijä saa tiedon tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä kokousmuistiosta.  

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:

Osaston henkilöstön osaamista seurataan säännöllisesti sekä heitä kannustetaan omatoimisesti tuomaan esille osaamishaasteita. Yksikön lähijohtaja puuttuu epäkohtiin välittömästi ja järjestää tarvittaessa lisäkoulutusta henkilöstölle. Yksikön henkilöstö velvoitetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin vähintään 3 päivää vuodessa/henkilö. Lähijohtaja mahdollistaa työntekijöille koulutukset.

6.3 Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:

Sairaalapalveluissa, osasto 6:lla vakansseja on: 10 sairaanhoitajan, 10 lähi-/perushoitajan, 1 apulaisosastonhoitajan ja 1 osastonhoitajan. Lisäksi osastolla työskentelee Fysioterapeutteja, osastosihteeri, lääkäreitä ja laitoshuoltajia. Hoitotyöntekijät jakautuvat vuoroihin seuraavasti:  

Aamuvuoro: on 6-7 hoitotyöntekijää, joista vähintään 1-2 on sairaanhoitajaa, joista vähintään yhdellä on lääkeluvat. Iltavuoro: 5 hoitotyöntekijää, joista 1-2 on sairaanhoitajaa, joista vähintään yhdellä on lääkeluvat. Yövuoro: 1 lähi-/perushoitaja ja 1 lääkeluvallinen sairaanhoitaja. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät vuoroissa ovat lääkeluvallisia. Lisäksi arkisin aamuvuoroissa on 1 osastonhoitaja sekä 50% apulaisosastonhoitaja.  

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:

Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi lähijohtaja ohjaa aina loma- ja työvuorosuunnittelua niin, että osaaminen ja henkilöstö riittää ympärivuoden kaikkiin vuoroihin tasaisesti. Sairaalapalveluissa arkiaamuisin henkilöstöresurssia ohjataan lähijohtajien kokouksessa, jossa tarvittaessa henkilöstöä siirretään resurssien tasaamiseksi. Viikonloppuisin yksikön vuorovastaava vastaa henkilöstöresurssien tasaamisesta.

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:

Jokaisena arkiaamuna sairaalapalveluissa on päivittäisen johtamisen palaveri, jossa arvioidaan jokaisen osaston potilasmäärä suhteessa hoitaja määrään. Sisäisillä siirroilla voidaan hallita osastojen henkilöstömäärää. Sairaalassa toimii varahenkilöjärjestelmä, jota koordinoi resurssikeskus. Varahenkilöstöä käytetään akuuttien henkilöstöpuutoksia hallintaan. Lisäksi sairaalapalvelut voivat käyttää Seure henkilöstövuokrausyritystä, omaa henkilökuntaa lisävuoroihin sekä hoitotyön opiskelijoita puutoksien paikkaamiseen. Resurssipalvelut voivat myös käyttää yksityistä henkilöstövuokrausfirmojen henkilökuntaa sijaishankintaan.  Jos näillä toimenpiteillä henkilöstöä ei saada riittävästi yksikköön vuoroon, on yksikköön tehty ohjeet henkilöstölle kriittisistä toiminnoista, jotka minimissään tulee silloin toteuttaa.  

6.4 Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Lääkehoitosuunnitelma on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2021:6) mukaisesti.  Turvallinen lääkehoito : Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen - Valto

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (341/2011) mukaan lääkehoidon turvallisuus on yksi potilasturvallisuuden keskeisimmistä tekijöistä. Lääkehoitosuunnitelma varmistaa, että eri ammattinimikkeillä työskentelevän henkilöstön toimintatavat sekä valmiuksien ja lisäkoulutustarpeiden arviointi ja ylläpitäminen ovat yhtäläiset. Suunnitelma toimii myös lääkehoidon perehdytyksen työvälineenä. Suunnitelmallisesti ja laadukkaasti toteutettava lääkehoito lisää potilasturvallisuutta ja tuottaa kustannussäästöjä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma liitteineen löytyy Intrasta.  

Lisäksi jokaisella yksiköllä on oma lääkehoitosuunnitelmansa, jossa kuvataan tarkemmin lääkehoidon toteuttamista, lääkkeiden kulutuksen seurantaa ja valvontaa. Yksikkökohtaisessa lääkehoitosuunnitelmassa kuvataan suunnitelman ylläpitoa, päivittämistä, toimeenpanoa sekä seurantaa. Suunnitelmassa kuvataan toimintakäytännöt lääkehoidon toteuttamisessa tapahtuneista poikkeamatilanteista sekä toimintakäytännöistä potilaalta palautuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden käsittelystä.  

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:

Sairaanhoitaja Kathleen Kivinen ja Sairaanhoitaja Ganga Neupane Gaudel (poissa), sijaisena  sairaanhoitaja Barlon Kimuli p. 040 8204054. Lähijohtaja Sari Iivanainen p. 050 312 1991      

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:  

Ylilääkäri Vili Arminen

Sairaalapalvelujen lääkehoitosuunnitelmasta vastaa:

Johtava ylilääkäri Kaisa Rajala, kaisa.rajala@vakehyva.fi

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:

Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1-4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.  

Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista.  

Sairaalapalveluissa käytetään lääkintä-, hoito- ja diagnostiikkalaitteita, ohjelmistoja, hoitotarvikkeita, instrumentteja ja suonensisäisesti annosteltavia nesteitä. Yksikkökohtaisissa omavalvontasuunnitelmissa on kuvattu siellä käytössä olevat laitteet ja tarvikkeet. Lääkintälaitteet on kirjattu kahteen eri rekisteriin johtuen siirtymävaiheesta hyvinvointialueelle. Vantaalta siirtyneiden yksiköiden lääkintälaitteet ovat Medusa-rekisterissä ja Keravalta siirtyneiden yksiköiden lääkintälaitteet Spotilla-rekisterissä. Apuvälineet ovat omassa Effector-rekisterissään. Diagnostiikkalaitteet on vuokrattu HUS-diagnostiikkakeskukselta, joka ylläpitää niiden rekisteriä. Ohjelmistot rekisteröity VAKEn tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuriin. Hoitotarvikkeet tilataan HUS logistiikan ja VAKEn tilausportaaleiden kautta, joihin rekisteröityvät tilatut ja toimitetut tuotteet. Instrumenteissa käytetään pääasiassa kertakäyttötuotteita. Monikäyttöiset tuotteet on rekisteröinyt ja ne huoltavat HUS runkopalveluihin kuuluva välinehuolto. Suonensisäiset nesteet rekisteröivät ja toimittaa tilausten pohjalta HUS Apteekki.  

Laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät vaaratilanteet ilmoitetaan kohdassa 5.1 riskien tunnistaminen ja ilmoittaminen kuvatun mukaisesti. Ilmoitusten tekeminen, samoin kuin muut laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät ohjeet sekä velvollisuus niiden noudattamisesta, on osa perehdytystä.  

 Toimintayksikön nimetyt laitevastaavat:  

Lähihoitaja Merja Teitto ja Lähihoitaja Bernalyn Salazar  p.040 8204054  

6.5 Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Osasto 6 toimii Sairaalapalveluiden vuokraamissa tiloissa Katriinan sairaalassa.  

Seuraavassa tarkempi kuvaus tiloista:  

Potilashuoneet:  

17 potilashuonetta  

1-2 hengen huoneita  

Jokaisessa huoneessa ws/suihku yhdistelmä tila  

Jokaisesta huoneesta mahdollisuus tehdä eristyshuone ilman sulkua. Eristyksistä tiedotetaan aina huoneen ulkopuolella ovessa olevalla tiedotteella.  

Kanslia  

3 kansliaa  

2 hoitohenkilöstön käytössä  

1 lääkäreiden käytössä  

Lääkehuone  

1 huone  

Kulku avaimella, kulkuoikeus arvioita yksilöllisesti ammattiryhmän ja osaamisen mukaan. Lähijohtaja arvioi oikeudet.  

Huoneessa jääkaappi, jonka lämpötilaseurannan hälytykset ohjattu vuorovastaavalle ja tekniselle huollolle  

Kokoustila  

1 kokoushuone  

Varastot  

6 varastoa  

1 varastossa sähköovi  

Jätehuone  

1 jätehuone  

Pyykki- ja roskakuilut  

Sähköovi  

Siivoushuone  

1 huone, laitoshuoltajien käytössä  

Pyykinpesukone  

Kuivaaja  

Desinfektiolaite  

Kemikaaliluettelot  

Taukotila  

1 taukotila  

Astiapesukone  

Jääkaappi-pakastin  

Potilaskeittiö  

1 keittiö  

Jääkaappi  

Pakastin  

astiapesukone  

Päiväsali/aula  

2 aulaa  

2 tv:tä  

1 jääkaappi  

Huuhteluhuone  

1 huone  

Jääkaappi  

Deko-pesukone 

WC  

2 henkilökunnan wc:tä  

Sairaalapalveluiden toiminnan hajautuminen kolmeen eri kiinteistöön lisää tarvetta erilaisille logistisille ratkaisuille ja kasvattaa resurssien tarvetta myös osastolla 6. Käynnissä on ollut useamman vuoden ajan ns. Peijas-kampus hanke, jonka tavoitteena on saada VAKEn alueen sairaalapalvelut keskitettyä Peijaksen sairaala-alueelle.    

Kaikki käytössä olevat tilat ovat kulunvalvonnan ja vartiointipalvelujen piirissä. Tarkemmin tilojen suojauksesta kerrotaan kiinteistökohtaisissa turvallisuus- ja pelastussuunnitelmissa. Osaston siivous ja jätehuolto on järjestetty SOL-siivouspalvelun toimesta yksikössä.  

Kappaleessa 6.4 on kerrottu lääkintälaitteiden lisäksi käytettävät välineet, joita koskee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki 629/2010.

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:

Sairaalapalvelujen yksiköt toimivat kiinteistöissä, joihin tehdään vuosittain lakisääteinen palotarkastus. Palotarkastukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi kiinteistön omistajan edustaja ja päätoimija.  

Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:

Palotarkastuksissa tehdään kiinteistökohtaisia havaintoja. Edellisissä tarkastuksissa ei ole tullut esille huomautettavaa, asioiden on todettu olevan kunnossa.

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:

Yksikön käytössä olevat tilat on rakennettu sairaalakäyttöön, mutta ne eivät enää monin tavoin vastaa tämän päivän sairaalahoidon vaatimuksia. Haasteita aiheuttavat potilashuoneiden ahtaus sekä sulkutilojen puute, jotka ovat tärkeitä infektiopotilaan hoidossa. Potilaiden sekä hoitotarvikkeiden sijoittelulla osastolla pyritään vähentämään mikrobien leviämisen riskiä yksikössä.

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:

Toiminta-ohjeet löytyvät intrasta.

Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.

Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:

Välineiden huolto on kuvattu kappaleessa 6.4. Välineiden käytön vaatimat ohjeet ja koulutus ovat osa perehdytystä ja täydennyskoulutusta, mikä on kuvattu kappaleessa 6.2.

6.6 Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:  

Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Jokainen hoitotyöntekijä vastaa potilaan hoitotyön kirjaamisesta Apottiin reaaliaikaisesti. Hoitohenkilökunnalla käytössä puhelimet, jossa Rover toiminto ja skannaus mahdollisuus, joka mahdollistaa reaaliaikaisen kirjaamisen. Päivittäinen kirjaaminen tapahtuu rakenteisesti.  

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:

Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.  

Koko henkilöstön on suoritettava joka vuosi kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä. Uudet työntekijät suorittavat koulutuksen perehdytysjaksonsa aikana, viimeistään koeajan päättymiseen mennessä. Jokainen yksikön työntekijä suorittaa myös Apotti-potilastietojärjestelmän verkkokoulutuksen. Yksikön lähijohtaja valvoo kirjaamisen laatua ja tarvittaessa järjestää lisäkoulutusta.  

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:

VAKElle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, julkaisu syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja. Yksiköillä ei ole nimettyjä vastuuhenkilöitä.

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:

Terveydenhuollon palvelujen toimialan rekisterinpitäjä on toimialajohtaja Kati Liukko. Sairaalapalvelujen yksiköiden henkilöstö on henkilötietojen käsittelijä.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:

Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä Työntueksi, Tietoturva ja tietosuoja sivustolta  ilmoita henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta kohdasta.

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:  

Tietoturva seuraa ja raportoi tietoturvan toteutumista yksikössä, sekä koordinoi tietoturvapoikkeamien havainnointia ja näihin vastaamista. Yksikön henkilöstö on perehdytetty toimimaan poikkeama ja häiriötilanteen aikana.  

Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:  

Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Jokaiselle työntekijälle ohjataan yksikössä käytössä olevan teknologialaitteiden oikea käyttö perehdytyksen aikana.

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:

Yksikössä on toimintavalmiudessa jatkuvuustyöasema. Sen tarkoituksena on kyseisessä tilanteessa takaa kriittisen tiedon saanti. Lähijohtaja huolehtii, että jokainen työntekijä saa perehdytyksen aikana ohjauksen vikatilanteissa toimimiseen. Yksikön vuorovastaava lähijohtajan valtuuttamana toimii vuorossa vastuuhenkilönä vikatilanteissa. Lähijohtaja huolehtii, että vuorovastaavat ovat koulutettu tähän ja heillä on ajantasainen kirjallisen ohjeistus asiaan.

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:

Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa jokaiselle potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan yhdessä myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset.  

6.7 Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:

 Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja Kati Liukko tai palvelualuejohtaja Pia Rantamäki toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja Timo Aronkytö. 

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: Veera Välitalo tietosuojavastaava@vakehyva.fi  

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:  

Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Potilaan tiedot kirjataan päivittäin joka vuorossa sähköisesti Apotti-tietojärjestelmään. Kirjaaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan ja arvioidaan hoidon toteutumista hoitosuunnitelmaan nähden.  

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:

Potilastietoja saa katsoa ja käsitellä ainoastaan hoitoon tai palveluun liittyvissä tehtävissä. Potilastietojen katselu tai käyttö omiin tarkoituksiin tai uteliaisuuden tyydyttämiseksi on kiellettyä ja rikoslain mukaan rangaistavaa. Jo tieto terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Sivullisia henkilöitä ovat kaikki, jotka eivät osallistu asiakkaan hoitoon tai palveluun liittyviin tehtäviin. Sivullisia ovat mm. puoliso ja muut läheiset, toiset asiakkaat ja hoitoon osallistumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt.  

Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.  

Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetist.

 

Palvelun saatavuuden määräajat:

Sairaalapalveluihin hoitoon pääsyä ohjataan lakisääteisten määräaikojen osalta ainoastaan polikliinisissa palveluissa eli määräajat koskevat geriatrista ja palliatiivista poliklinikkaa, jotka tuottavat muuta kuin 14 vuorokauden enimmäisajan piiriin tarkoitettua perusterveydenhuollon kiireetöntä hoitoa.  

Ensimmäinen hoito- tai kuntoutustapahtuma on järjestettävä potilaan terveydentila ja toimintakyky, palveluiden tarve ja hänen sairautensa tai vammansa ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta eli siitä, kun lähete poliklinikalle saapui taikka poliklinikalla aikaisemmin tehdyn hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukaisesti.  

Hoitoon pääsyä seurataan sairaalan johtoryhmän kokouksissa kuukausittain osana toiminnan ja talouden raportoinnin kokonaisuutta.  

Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:  

Vuorokauden sisällä potilaan saapuessa yksikköön järjestetään hänelle moniammatillinen aloituskokous. Aloituskokouksen tavoitteena on arvioida potilaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivistä toiminta kykyä sekä asettaa tavoitteet sairaalajaksolle. Aloituskokoukseen osallistuvat yksikön moniammatillinen tiimi: sairaanhoitaja tai lähihoitaja, fysioterapeutti, lääkäri, tarvittaessa puheterapeutti, toimintaterapeutti. Potilaan toivoessa myös omainen tai omaiset kutsutaan kokoukseen. Aloituskokouksessa asetettuja tavoitteita seurataan säännöllisesti viikoittain moniammatillisessa tavoitekokouksessa sekä potilaskierroilla.

Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:  

Ravitsemuspalvelut yksikössä tuottavat Attendo Majakka. Sol palvelut Oy jakaa ruuan teknisen huollon ja osaston henkilöstön kanssa potilaille. Yksikköön potilaiden ruuat tilataan Aromi tilausjärjestelmän kautta.  

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:  

Yksikön siivouspalveluista vastaa SOL palvelut Oy. Potilaiden pyykkihuollosta vastaa PURO ja sairaalan palvelutyöntekijät toimittavat puhtaat pyykit osastoille. Henkilökunnan suojavaatetuksesta vastaa Linström Oy. Henkilökunta hakee työvaatteensa älyvaatevarastosta. Jätteiden lajittelu tapahtuu yksiköissä, jossa on käytössä sekajätettä ja pyykkiä varten kuiluyhteys suoraan jätehuoneeseen.  

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatauti- ja hygieniayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät Intranetistä.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri:  

Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi  

 Infektioiden ja tartuntatautien leviämistä ennaltaehkäistään perehdyttämällä henkilöstö voimassa oleviin ohjeisiin ja huolehtimalla siitä, että ostopalvelutuottajilla on käytössään samat ohjeet. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroksilla.  

Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:

Yksikköön saapuvan potilaan tavarat säilytetään potilashuoneessa siihen varatussa kaapissa. Kaappi on mahdollista lukita. Potilaan tavaroita ei luetteloida, ellei hän sitä halua. Potilaan tavarat kirjataan kuitenkin potilastietojärjestelmä Apottiin. Sairaala ei vastaa potilaan huoneeseen jätetystä omaisuudesta. Tämä ohjataan potilaalle ja omaiselle yksikköön tullessa.  

Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:

Yhteistyötä tehdään asiakkaan/potilaan asioissa sekä toiminnan sisällöstä ja työstä nousevista tilanteista eri toimijoiden kanssa sekä palvelualue- että yksikkötasoisesti. Tiedonkulku yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla.  

Alihankintana tuotettujen palvelujen osalta yhteistyötä on vastaavasti sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti.  Laatu-, sisältö- ja turvallisuuspoikkeamista henkilökunta tekee Vakka-ilmoituksia tai tuo palautetta lähijohtajalle havaitsemistaan epäkohdista. Tarvittaessa lähijohtaja antaa palautetta palveluntuottajalle sovittua reklamaatio-ohjeita käyttäen.

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:

Yksikössä tehdään paljon tiivistä yhteistyötä asiakkaiden/potilaiden asioissa erikoissairaanhoidon yksiköiden, palveluohjaajien, kotihoidon, asumispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, apuvälinelainaamon ja hoitotarvikejakelun kanssa. Palvelualuetasoisesti yhteistyötä tehdään pääasiassa työnjakoon, hoitoketjun sujuvuuteen, sopimuksiin ja niiden sisältöihin liittyen. Yhteydenpito toteutuu puhelimitse, tapaamisilla tai sähköisesti.  

 Muita yhteistyötahoja:  

Eri ammattiryhmien opiskelijat ja oppilaitokset  

Seurakunnat  

Erilaiset yhdistykset  

Yksityinen parturi, jalkahoitaja   

8.1 Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:

Sairaalapalveluihin pääsy edellyttää lähetettä. Hoitoon ottamisesta ja hoidon päättämisestä vastaa johtava ylilääkäri tai hänen ohjeensa mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Omatyöntekijän nimeäminen:

Yksikössä nimetään vuorokohtainen omahoitaja potilaalle. Lääkäri valikoituu potilaalle potilaspaikan mukaan.

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (laki 785/1992). Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkitystiedot. Hoitosuunnitelma laaditaan Apotti-potilastietojärjestelmään ja sen laatimiseen osallistuvat kaikki ammattiryhmät omalta osaltaan. Potilas ja hänen luvallaan myös läheiset osallistuvat suunnitelman laatimiseen, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Hoitosuunnitelman toteutumista seurataan osastohoidossa päivittäin.

 Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies.  

 Sairaalapalveluiden henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Lähijohtajat käsittelevät ilmoitukset ja puuttuvat epäkohtiin niitä havaitessaan.  

Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen yhteydessä potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään informoidaan tapahtuneesta, asia käsitellään lähijohtajan/-johtajien johdolla ja asia kirjataan potilasasiakirjoihin. Lisäksi tehdään ilmoitus haittatapahtuma- ja vahinkoilmoitusjärjestelmä HaiProon.  

Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettavakirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.  

Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattuasia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.  

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot  

Pia Rantamäki, palvelualuejohtaja  

Kaisa Rajala, tehtäväaluepäällikkö, johtava ylilääkäri  

Maritta Korkiamäki, tehtäväaluepäällikkö  

Tarja Mietola-Koivisto, tehtäväaluepäällikkö  

Sähköposti: kirjaamo@vakehyva.fi  

Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA  

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:

Yksikössä toteutetaan potilaan hoitopolkua, joka sisältää seuraavia kokonaisuuksia: Potilaan tulotilanne, potilaaseen tutustuminen, hoidon ja kuntoutumisen suunnittelu, hoidon toteutus, hoidon seuranta ja arviointi, kotiutumisen/ jatkohoitoon siirtymisen valmistelu ja kotiin/ jatkohoitoon lähtö.  

Hoitopolku suunnitellaan moniammatillisesti, jossa jokaisella ammattiryhmällä on omat tehtävänsä. Moniammatillisessa aloituspalaverissa ja tavoitekokouksessa käydään läpi toimintakykyä ja sen edistymisen seurantaa.  

Moniammatillinen aloituspalaveri vuorokauden sisällä potilaan saavuttua osastolle. Moniammatillinen tavoitekokous on kerran viikossa. Potilaskierto on jokaisen potilaan kohdalla 2 kertaa viikossa. Päivittäin olevassa moniammatillisessa aamukokouksessa käydään läpi potilaiden akuutit asiat.  

8.2 Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:

Sairaalapalveluiden henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Lähijohtajat käsittelevät ilmoitukset ja puuttuvat epäkohtiin niitä havaitessaan.  

 Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen yhteydessä potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään informoidaan tapahtuneesta, asia käsitellään lähijohtajan/-johtajien johdolla ja asia kirjataan potilasasiakirjoihin. Lisäksi tehdään ilmoitus haittatapahtuma- ja vahinkoilmoitusjärjestelmä HaiProon.  

Sairaalapalveluissa mahdollistetaan potilaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvien asioiden toteutuminen toimintaympäristön mahdollistamissa puitteissa. Suurin osa potilashuoneista on useamman hengen huoneita, mikä ei mahdollista täydellistä yksityisyyttä. Samoin laitosolosuhteet rajoittavat potilaiden mahdollisuutta päättää vapaasti jokapäiväisistä toiminnoista; ruokailut ovat ajoitettuja, vuoroaan esimerkiksi wc- ja suihkutiloihin voi joutua odottamaan ja televisio- tai radiolaitteita ei ole saatavilla jokaiselle potilaalle omaan käyttöön.  

Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista.  

Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:

Suunnitelmaa ei ole.

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:

Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista. Ohje sisältää konkreettiset menettelytavat. Ohjeesta vastaa palvelualuejohtaja Pia Rantamäki.

8.3 Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:  

Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00  

Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00  

Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.  

Sähköpostiyhteydenotot:

sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4 Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä QPro. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. QPro-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa.  

Potilaat ja omaiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit suullisesti tai kirjallisesti. Suullisen palautteen voi antaa yksikössä keskustelemalla henkilöstön ja/tai sen lähijohtajien kanssa. Kirjallisen palautteen voi antaa paperilla yksiköissä olevaan palautelaatikkoon tai sähköisesti käytössä olevaan asiakaspalautejärjestelmään. Palautteet käsitellään ja niihin annetaan vastaus palautteen antajan niin halutessa 14 vuorokauden sisällä.  

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:

QPron kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.  

Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle. Sairaalapalvelujen johtoryhmä käsittelee asiakaspalauteraportin kehittämistoimenpiteineen osavuosikatsausten yhteydessä.  

Toimintayksikössä lähijohtaja nostaa asiakaspalautteista esille tulleet kehittämiskohteet henkilöstön tietoon yksikön kokouksissa. Yhdessä lähijohtajan johdolla kehittämiskohteet ja toimenpiteet käsitellään.

8.5 Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:

Yksikön lähijohtaja Sari Iivanainen vastaa muistutuksen käsittelystä yksikössä. Lähijohtaja vastaa muistutuksen asiallisesta käsittelystä ja antaa kirjallisen vastineen siihen sekä selvityksen siihen, mihin toimenpiteisiin yksikössä on ryhdytty sen takia.

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:

Vastauksen muistutukseen antaa tehtäväaluepäällikkö Tarja Mietola-Koivisto, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja Pia Rantamäki, kun muistutus koskee kahta tai useampaa tehtäväaluetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.  

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:

Muistutukset otetaan esille yksikön henkilökunnan kanssa ja tehdään yhdessä kehittämistoimenpiteitä toiminnan laadun parantamiseksi.