Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)Palveluyksikön nimi: Uusiniityntien perheryhmäkotiPalveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot: Jani Määttä, yksikön vastaava ohjaaja, 043 827 2231, jani.maatta@vakehyva.fi
Uusiniityntien perheryhmäkoti tarjoaa tuettua asumista alaikäisille, yksin ilman huoltajaa maahan tulleille, noin 13-17 -vuotiaille nuorille, joille on myönnetty oleskelulupa. Yksikössä on henkilökuntaa yhteensä kahdeksan, joista seitsemän on kolmivuorotyötä tekevää työntekijää ja päivätyötä tekevä yksikön vastaava ohjaaja. Henkilökuntaa on yksikössä ympärivuorokautisesti. Yksikön perustehtävä on kasvatus-, ohjaus- ja kotoutumisen edistäminen yhdessä nuorten, Kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden ja muun verkoston kanssa. Yksikön henkilökunnan tehtävänä on tukea nuorta tämän arjen asioissa ja opastaa itsenäiseen elämään kotoutumisen ohella.
Perheryhmäkodin perustamista ohjaa laki kotoutumisen edistämisestä, 3 luku. Kyseisessä laissa määritellään muun muassa perheryhmäkodin perustamista. Laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (ns. vastaanottolaki) säädetään tilojen tarkastamisesta sekä aineiden ja esineiden haltuunotosta. Lastensuojelulaki määrittelee perheryhmäkodin tilat ja ohjaajaresurssit.
Yksikön toimintaa ohjaavat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteiset arvot, joita ovat oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus. Arvot huomioidaan työssä niin nuorten kuin yksikön henkilökunnan kohdalla pitäen toiminnassa yllä yhdenvertaisuuden periaatetta unohtamatta kunkin yksilöllisiä tarpeita. Yksikössä pyritään rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja ja purkamaan tarvittaessa vanhoja kyseenalaistamalla vanhoja toimintatapoja. Olemme avoimia nuoria ja toisiamme kohtaan ja emme ja kaikki päätökset perustavat avoimeen päätöksentekoon. Toimintaamme vaikuttaa myös vastuullisuus: toiminnan pitää olla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti järkevää ja perusteltua.
Yksikössä on pyritty huomioimaan esimerkiksi ekologisuus toimivan kierrätyksen avulla, järkevällä ruokahuollolla ja talous on ennalta suunniteltua.
Yksikön vastaava ohjaaja yhdessä yksikön henkilökunnan kanssa laatii omavalvontasuunnitelman. Omavalvontasuunnitelman lukeminen kuuluu yksikön perehdytykseen. Omavalvontasuunnitelman päivityksen jälkeen jokainen henkilökunnan jäsen lukee suunnitelman, jolloin voi tuoda omia huomioitaan ilmi.
Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään neljän kuukauden välein sekä aina tarvittaessa, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia.
Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön yleisissä tiloissa, sähköisesti yksikön SharePointissa sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Intrassa.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Yksikön toiminta perustuu lainsäädäntöön monelta eri osin, kuten esimerkiksi henkilöstömäärään ja nuorten lukumäärään yksikössä. Yksikön toimintaa ohjaa myös monet suositukset, miten asiakkaat tulee arjessa kohdata ja osallistaa mahdollisuuksien mukaan yksikön toimintaan. Yksikön asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Yksikön nuorilta pyydetään säännöllisesti palautetta esimerkiksi nuorten kokouksissa, jotka järjestetään noin kuukauden välein. Yksikön työntekijöillä on säännöllinen työnohjaus ja tiimi, jossa annettua palautetta tarvittaessa käsitellään.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Yksikön vastaava ohjaaja vastaa yksikön arjen johtamisesta ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden päällikkö on yksikön vastaavan ohjaajan lähijohtaja. Yksikön vastaavan ohjaajan sijaisena toimii tarvittaessa Keravan perheryhmäkodin yksikön vastaava ohjaaja. Yksiköllä on nimetty sairaanhoitaja, joka työskentelee Kotoutumista tukevissa terveyspalveluissa. Sairaanhoitaja vastaa lääkehoidon käytännön toteuttamisesta, kuten esimerkiksi lääkkeiden jakamisesta asiakaskohtaisiin dosetteihin.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:Yksikön riskienhallinnasta vastaa yksikön vastaava ohjaaja VAKE:n ohjeiden mukaisesti. Yksikön vastaava ohjaa delegoi esimerkiksi mahdolliset hankinnat, jotka liittyvät riskienhallintaan, yksikön työntekijöille.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Yksikön vastaava ohjaaja Jani Määttä, jani.maatta@vakehyva.fi
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Uuden työntekijän perehdytyksessä käydään läpi mahdollisia riskienhallintaan liittyviä asioita, kuten esimerkiksi häiriöt veden- ja sähkönjakelussa. Yksikön tiimikokouksissa ja päivittäisessä johtamisessa muistutetaan riskienhallintaan liittyvistä asioista säännöllisesti.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika:kevät 2024• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika:syksy 2024 Omavalvontasuunnitelma Uusiniityntien perheryhmäkoti 6• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: kevät 2023• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: kevät 2024• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: syksy 2024
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Yksikön työntekijöitä kannustetaan tuomaan havaittuja epäkohtia esiin mahdollisimman pian niiden havaitsemisesta. Epäkohtia voi tuoda esiin suoraan yksikön vastaavalle ohjaajalle, sekä niistä voidaan käydä keskustelua yhteisesti tiimin kesken. Työntekijöiden tulisi myös ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista Haipro- järjestelmässä. Ilmoituksen tekemisestä ei seuraa kielteisiä vastatoimia työntekijälle vaan niiden avulla toimintaa voidaan kehittää. Työyhteisössä käydään keskustelua mahdollisuuksista välttää toimintaa haittaavat riskit ja muokataan mahdollisuuksien mukaan omaa työtapaa. Määritellään yhdessä korjaavat toimenpiteet ja tarvittaessa laaditaan ohjeistus, joka saatetaan jokaisen työntekijän tietoon.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta:
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä lähijohtajalle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit:
Mahdolliset riskit on arvioitu yhdessä yksikön työntekijöiden kanssa HaiPro-järjestelmän kautta vuosittain. Suurimpana haasteena on nähty vuorot, joissa ollaan yksin, kuten esimerkiksi yövuorot ja satunnaiset iltavuorot. Yksikön asiakkaiden psyykkinen vointi vaihtelee ja satunnaisesti yksikössä on uhkatilanteita, jotka pääsääntöisesti kohdistuvat esineisiin ja ovat sanallista uhkailua. Tällöin työvuoroja vahvistetaan kulloisenkin tarpeen mukaan niin, että kenenkään ei tarvitse olla työvuoroissa yksin ja asiakkaan kanssa käydään läpi niitä tilanteita, joissa on ollut uhkaavaa käytöstä.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Yksikön henkilöstömäärää nostetaan matalalla kynnyksellä sijaisten avulla, jos koetaan, että ylimäärisille aikuisille on tarvetta. Yksikössä on käytössä vartiointikutsut, jotka välittyvät Securitaksen paikallisvartijoille. Vasteaika kutsuihin vaihtelee hyvin paljon ja on riippuvainen siitä missä lähin paikallisvartija on.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Ilmoitukset käsitellään yksikössä henkilökunnan kanssa. Työyhteisössä käydään keskustelua mahdollisuuksista välttää toimintaa haittaavat riskit ja muokataan mahdollisuuksien mukaan omaa työtapaa. Korjaavat toimenpiteet määritellään tarvittaessa yhdessä ja niistä laaditaan kirjallinen ohjeistus. Sovitut muutokset ja korjaavat toimenpiteet tiedotetaan henkilökunnalle sähköpostitse, raporteilla sekä yhteisissä tiimeissä.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Mahdollisiin selvityspyyntöihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja uudet ohjeistukset/päätökset tuodaan arkeen ilman viivytyksiä. Yksikön vastaavan ohjaajan vastuulla on vastata selvityspyyntöihin ja tarvittaessa osallistaa yksikön henkilökuntaa.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Yksikön asiakkaat ovat alaikäisiä, joten tarvittaessa yksikön työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus, jos nuoren tilanne niin vaatii.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Uuden työntekijän perehdytyksessä käydään läpi ilmoitusvelvollisuus koskien esimerkiksi lastensuojeluilmoitusta
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Yksikössä työskentelee seitsemän sosiaaliohjaajaa ja yksikön vastaava ohjaaja. Vakituisen työsuhteeseen vaaditaan sosionomin (AMK) koulutus.
Sijaisten käytön periaatteet:
Yksikön sijaiset tilataan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:sta.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Tarve vaihtelee kausittain, johtuen esimerkiksi sairaspoissaoloista ja työntekijävaihdoksista. Vuokratyövoimalla täydennetään vain yksittäisiä vuoroja ja vakituisen työntekijän irtisanoutuessa rekry avataan mahdollisimman pian.
Rekrytointi:
Yksikön vastaava ohjaaja huolehtii rekrytoinnista yhdessä Kotoutumista tukevien sosiaalipalveluiden päällikön kanssa. Uudet työntekijät haastatellaan ja haastattelun aikana käydään läpi yksikön toimintaa ja kerrotaan hakijalle mitä häneltä odotetaan. Rekrytoinnin aikana pyritään varmistumaan siitä, että hakija on soveltuva työskentelemään yksikön asiakasryhmän kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Uudelta työntekijältä pyydetään rikostaustaote lasten kanssa työskenteleviltä ja hänen tietonsa tarkistetaan Valviran rekisteristä.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Yksikön työntekijät ovat sosionomi (AMK) koulutuksen omaavia henkilöitä. Henkilön soveltuvuutta ja kielitaitoa yksikköön arvioidaan rekrytointivaiheessa.
Henkilöstön perehdytys:
Yksikön vastaava ohjaaja on päävastuussa perehdytyksessä ja delegoi muille työyhteisön jäsenille osan uuden työntekijän perehdytyksestä. Perehdytyksessä käytetään pohjana VAKE:n perehdytyspohjaa, joka on muokattu vastaamaan yksikön tarpeita. Yksikön vastaava ohjaaja käy uuden työntekijän kanssa etukäteen suunniteltuja keskusteluja liittyen perehdytykseen työsuhteen alussa.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
VAKE tarjoaa täydennyskoulutusta itse ja tarvittaessa henkilöstöä kehotetaan osallistumaan ulkopuolisiin koulutuksiin, jotka ovat yksikön perustehtävän kannalta perusteltuja.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Yksikön opiskelijat ovat olleet sosionomi (AMK) taustaisia. Yksikön henkilökunnasta nimetään yksi opiskelijaohjaaja, joka on päävastuussa opiskelijan harjoittelun ohjauksesta. Opiskelijan valvonta on jokaisen yksikön työntekijän vastuulla ja tarvittaessa epäkohdista on ilmoitettava yksikön vastaavalle ohjaajalle.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
VAKE kerää palautetta säännöllisesti työntekijöiltään Pulssi-kyselyjen kautta. Yksikön vastaava ohjaaja pyrkii keräämään palautetta arjessa säännöllisillä keskusteluilla yksikön työntekijöiden kanssa. Tarvittaessa palaute käsitellään yhdessä tiimin kesken ja kehitetään sen avulla yksikön toimintaa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Yksikön työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista, jos sellaisia havaitaan esimerkiksi toisen työntekijän työskentelyssä. Epäkohtiin puututaan työnjohdollisin toimenpitein, jos sellaiseen on tarvetta ja perusteet ovat olemassa.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Yksikön henkilökunnan resurssin määrittelee lastensuojelulaki. Yksikön vakituisten työntekijöiden koulutusvaatimus on sosionomi (AMK).
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Henkilöstö pyritään sitouttamaan toimintaan pitkäjänteisesti ja mahdolliset uudet rekrytoinnit avataan viipymättä, jotta henkilöstön riittävyys varmistetaan. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta hankitaan puuttuviin vuoroihin sijaisia ja vahvistetaan vuoroja tarpeen mukaan.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Tarvittaessa vakituisen henkilöstön puutoksia paikataan tilapäisesti Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kautta.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
Yksikön vastaava ohjaaja Jani Määttä yhdessä Kotoutumista tukevien terveyspalvelujen sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa.
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Yleislääketieteen erikoislääkäri Kreeta Burakowski
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi:
Yksikössä ei ole lääkevarastoa vaan asiakkailla on henkilökohtaiset lääkkeet, jotka ovat lääkärin määräämiä tai sairaanhoitajan arvion mukaan hankittu.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Yksikössä ei ole lääkinnällisiä laitteita.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
Yksikön toimitiloissa ei ole sellaisia välineitä, kuten esimerkiksi lääkinnällisiä laitteita, jotka edellyttäisivät erillisiä lupia tai viranomaisten hyväksyntää.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Kiinteistö on vuokrattu VAV:lta ja kiinteistön kunnossapidosta vastaa vuokranantaja siltä osin, kun vastuu heille kuuluu. SOL:n kiinteistönhuolto vastaa muun muassa valojen vaihdoista ja muista kiinteistön pienistä korjauksista. Esimerkiksi ilkivallan takia tehdyt korjaukset pyydetään VAKE:n sisältä.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Kiinteistön kokonaishuolenpidosta vastaa VAV.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Yksikössä kirjataan päivittäin Apottiin asiakaskohtaisesti. Asiakkaiden tietoihin kirjataan päivittäiskirjaukset jokaisesta vuorosta ja kuukausiyhteenvedot. Yksikön henkilökunnalla on oikeus tarkastella vain yksikön nuorten tietoja ja kirjauksia.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Henkilöstölle perehdytetään työsuhteen alussa Apotin perusteet. Työntekijällä on mahdollisuus tarvittaessa osallistua Apotin koulutukseen, jossa osaamista syvennetään.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKElle on tehty koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma. Lisätietoa THL:n määräys 3/2024 tietoturvasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista. Huomioi, että tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Poikkeavuudet ja tietoturvallisuuden häiriöt ilmoitetaan ensisijaisesti soittamalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakastukeen 010 302 1801.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Tilanteessa, jossa Apottia ei ole mahdollista käyttää, kirjoittaa henkilökunta päivittäisraportit tietokoneelle word-tiedostoon ja ne siirretään myöhemmin Apottiin. Jos verkkoliikenneyhteydet ovat poikki niin tällöin tarvittavat tiedot kirjataan paperille ja siirretään myöhemmin Apottiin.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Yksikön henkilökunta on velvoitettu käymään kerran vuodessa tietosuojaan liittyvät sisäiset koulutukset. Yksikön vastaavan ohjaajan vastuulla on tarkistaa, että jokainen yksikön työntekijä on suorittanut kyseiset koulutukset.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Suurin haitta yksikön toiminnalle olisi mahdollinen verkkoliikenneyhteyksien häiriötilanne. Tällöin toimittaisiin, kuten kohdassa ”Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana” on kuvattu.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Yksikön vastaava ohjaaja Jani Määttä
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava, tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Jokaisesta yksikön asiakkaasta kirjataan päivittäiskirjaukset aamu-, ilta- ja yövuoroista. Raportit ovat kirjaus nuoren päivästä, ja ne eivät sisällä esimerkiksi työntekijän omaa tulkintaa. Nuoren omaohjaajat tekevät kuukausiyhteenvedot, jotka käydään läpi nuoren kanssa ennen, kun ne kirjataan valmiiksi ja nuorella on mahdollista kommentoida kuukausiyhteenvetoa. Kuukausiyhteenveto lähetetään salattuna sähköpostilla nuoren edustajalle ja Apotin sisällä nuoren sosiaalityöntekijälle.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Uuden työntekijän aloittaessa yksikössä yksikön vastaava ohjaaja käy läpi tietosuojaan liittyviä asioita ja salassapitovelvollisuuksia. Vuosittain käytävällä tietosuojakoulutuksella varmistetaan yksikön työntekijöiden osaaminen ja ymmärrys liittyen esimerkiksi tietosuojaan ja potilastietoihin.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Yksikköön on mahdollista muuttaa heti, kun asiakaspaikka vapautuu. Yksiköllä ei ole erikseen määriteltyä määräaikaa, jolloin tyhjät asiakaspaikat on täytettävä, koska yksikön toiminnalle ei voi vaikuttaa siirtyviin asiakkaisiin, jotka tulevat esimerkiksi ryhmäkodista saatuaan Maahanmuuttovirastolta oleskeluluvan Suomeen.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia pyritään edistämään turvallisella arjella, joka on ennalta-arvattavaa ja suunniteltua. Jokaisella yksikön nuorella on kaksi omaohjaajaa, jotka vastaavat nuoren asioista yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Yksikön nuoria tuetaan koulunkäynnissä ja esimerkiksi harrastuksen hankinnasta. Arjen rutiinit ovat yksikön nuorille tärkeitä ja auttavat myös kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Hoito- ja kasvatussuunnitelmat tehdään kuuden kauden välein, jolloin arvioidaan myös kulunutta aikaa ja suunnitellaan tarpeen mukaan tulevaisuutta. Yksikön nuorien elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia riippuen esimerkiksi elämäntaustoista, iästä ja perhesuhteista.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:
Yksikköön tilataan Aimotukusta kaksi kertaa viikossa ruokahuoltoon liittyviä elintarvikkeita. Yksikön ohjaajat valmistavat päivittäin yhden lämpimän aterian. Nuorilla on myös itsellään mahdollisuus tehdä ruokaa ja yksikön toiminnassa kannustetaan siihen, että nuoret harjoittelevat ruoan valmistusta ja keittiön siistimistä. Yksikön nuoret voivat palautteellaan vaikuttaa ruokahuoltoon.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:
Yksikön nuoret ovat itse vastuussa oman huoneensa siisteydestä ja tarvittaessa ohjaajat auttavat siivouksessa. SOL:n siivoaja käy yksikössä kaksi kertaa viikossa ja siivoaa yleiset tilat, kylpyhuoneet ja vessat. Yksikön työntekijöiden työtehtäviin kuuluu yksikön siisteydestä huolehtiminen, jotta esimerkiksi keittiössä säilyy riittävä hygieniataso.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Asiakkaita kannustetaan huolehtimaan oman huoneensa siisteydestä ja pesemään säännöllisesti käsiä, kun tulevat esimerkiksi keittiöön. Osa asiakkaista tarvitsee yksikön ohjaajien tukea hygienia-asioissa, kuten esimerkiksi pyykinpesussa ja suihkussa käynnissä. Mahdolliset infektiot hoidetaan niiden voimassa olevien ohjeistuksien mukaan mitä on kulloisessakin tilanteessa. Yksikön työntekijät voivat tarvittaessa konsultoida VAKE:n Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikköä, jotka kertovat tarvittavat toimenpiteet.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Yksikön henkilökunta ei säilytä asiakkaiden varoja tai arvotavaroita. Yksikön asiakkaat saavat kuukausirahan pankkitililleen tai jos pankkitiliä ei ole niin kuukausiraha annetaan käteisenä.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Muuttaessaan yksikköön asiakkaat käyvät Kotoutmista tukevien terveyspalvelujen sairaanhoitajan/terveydenhoitajan tarkastuksessa, jos sellaista ei ole tehty esimerkiksi ryhmäkodissa. Tällöin tehdään niin sanottu maahantulotarkastus, joka sisältää muun muassa laboratorionäytteitä ja varmistetaan voimassa olevat rokotukset.
Yksikön henkilökunnalla on mahdollisuus konsultoida Kotoutumista tukevien terveyspalvelujen sairaanhoitajaa/terveydenhoitajaa esimerkiksi psyykkiseen vointiin liittyvissä asioista. Nuorten selkeät fyysiset vaivat hoidetaan Tikkurilan terveysasemalla.
Syksyn 2024 aikana aloitetaan Kotoutumista tukevien sairaanhoitajan/terveydenhoitajan säännölliset käynnit yksikköön, jolloin nuorilla on mahdollisuus tavata sairaanhoitajaa liittyen esimerkiksi lääkehoitoon.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Kaikki yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöiden kanssa on asiakkaan kanssa ennalta sovittua, informoitua ja tarvittaessa tiedonjakamiseen on pyydetty asiakkaalta kirjallinen suostumus.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:
Yksikön nuoret ohjataan esimerkiksi hammaslääkäriin, kun he muuttavat yksikköön. Osa nuorista ei ole koskaan käynyt hammaslääkärissä ja ymmärrys suunhoidosta on hyvin heikkoa. Kiireetön sairaanhoito hoidetaan Tikkurilan terveysasemalla ja kiireellinen sairaanhoito iän mukaan, joko Peijaksen päivystyksessä tai Uuden lastensairaalan päivystyksessä.
Jos yksikössä sattuisi äkillinen kuolemantapaus niin yksikön henkilökunta on yhteydessä hätäkeskukseen. Sosiaalityöntekijä ja edustaja informoivat mahdollista nuorten perhettä. Yksikön nuorille ja työntekijöille järjestetään kriisiapua, jossa on mahdollisuus käsitellä tapahtunutta. Työntekijöiden kriisiapua tulee työterveydestä ja nuorille tarjottava kriisiapu VAKE:n sisältä.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Asiakas asuu perheryhmäkodissa, kunnes täyttää 18- vuotta tai kunnes perheenyhdistäminen toteutuu. Perheryhmäkodin henkilökunta huolehtii asiakkaiden hoidosta ja huolenpidosta yhdessä muun verkoston kanssa.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Perheryhmäkodissa jokaisella asiakkaalla on 1-2 omaohjaajaa, jotka ovat vastuussa arjen hoito- ja kasvatustyöstä, yhdessä muun työryhmän kanssa. Asiakkaalle on myös nimetty sosiaalityöntekijä Kotoutumista tukevista sosiaalipalveluista.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Asiakas osallistuu häntä koskettaviin neuvotteluihin, kuten hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimiseen ja päivittämiseen. Neuvotteluissa käytetään tarvittaessa tulkkia, jotta asiakas ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa asiakastietojärjestelmä Apottiin tehdyistä kirjauksista.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Turvaamme asiakkaillemme oikeuden hyvää kohteluun ihmisarvoa kunnioittaen. Asiakkaillamme on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun, tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen. Epäasialliseen kohteluun puututaan välittömästi. Asiasta käydään keskustelua asianomaisten kesken ja epäkohta selvitetään. Yksikön työntekijöillä on oikeus ja velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun ja tiedottaa yksikön vastaavaa ohjaajaa näistä tilanteista. Yksikön työntekijän käyttäytyessä epäasiallisesti asiakasta kohtaan, voidaan tarvittaessa käyttää työnjohdollisia seuraamuksia.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Sosiaali- ja potilasasiavastaava neuvoo ja tarvittaessa avustaa muistutuksen teossa sekä neuvoo, miten kantelu, potilasvahinkoilmoitus, oikaisuvaatimus tai muu asiakkaan oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Yksikössä asiakkaille tehdään hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka päivitetään puolen vuoden välein. Asiakkaan omaohjaajat ovat vastuussa suunnitelman laadinnasta, seurannasta, toteuttamisesta sekä päivittämisestä. Hoito- ja kasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuu asiakas, hänen edustajansa sekä sosiaalityöntekijä ja omaohjaaja perheryhmäkodilta. Hoito- ja kasvatussuunnitelman toteutumista seurataan arjessa ja siitä raportoidaan kuukausikoosteiden muodossa.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Yksikön henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallisuuttaan. Yksikön asiakkaat osallistuvat hoitoja kasvatussuunnitelman laatimiseen, sekä muihin neuvotteluihin, joissa käsitellään heihin liittyviä asioita. Näihin sekä muihin keskusteluihin on mahdollisuus ottaa tulkki, jonka avulla varmistetaan, että asiakas ymmärtää ja tulee ymmärretyksi.
Arjessa yksikön toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa säännöllisissä nuorten kokouksissa.
Yksikön työntekijät kunnioittavat asiakkaiden yksityisyyttä. Asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut käydään sellaisissa rauhallisissa tiloissa, joissa toteutuu yksityisyyden suoja. Työntekijät eivät keskustele asiakkaiden asioista muiden kuullen, nämä keskustelut tapahtuvat ainoastaan työntekijöiden suljetuissa tiloissa ilman ulkopuolisia. Työntekijät kunnioittavat asiakkaiden yksityisyyttä, eivätkä mene heidän huoneisiinsa ilmoittamatta, ilmoitus esimerkiksi koputtamalla. Yksikön työntekijät eivät käy tarpeettomasti asiakkaiden huoneissa, tähän tulee olla perusteltu syy, joka myös kerrotaan nuorelle.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua, eikä muita keinoja ole käytettävissä. Yksikössä voidaan käyttää näissä tilanteissa rajoitustoimenpiteenä aineiden ja esineiden haltuunottoa, sekä tilojen tarkastamista (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011). Toimenpiteet on suoritettava turvallisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen, eikä niistä saa aiheutua tarpeetonta haittaa asukkaalle tai vahinkoa omaisuudelle. Virallisen päätöksen rajoitustoimenpiteestä tekee yksikön vastaava ohjaaja tai hänen sijaisensa. Kirjallinen päätös saatetaan tiedoksi ELY keskukseen sekä asiakkaan sosiaalityöntekijälle.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot:sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Asiakaspalautetta kerätään arjessa asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa, sekä nuorten kokouksissa kerran kuussa. Asiakkaat voivat myös antaa palautetta suoraan yksikön työntekijöille sekä yksikön vastaavalle ohjaajalle.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
Asiakkailta saatu palaute käsitellään henkilökunnan kesken yhteisissä tiimikokouksissa. Tarvittaessa palautetta voidaan myös käsitellä henkilökunnan kanssa arjessa päivittäin pidettävillä raporteilla. Saatua palautetta arvioidaan ja huomioidaan toiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Palautteen koskiessa työntekijän toimintaa, käsittelee vastaava ohjaaja asian asianomaisten kesken.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen päällikön sijainen, etunimi.sukunimi@vakehyva.fi
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Asiakkaalla tai potilaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Toimintayksikössä on tiedotettava oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja sen tekeminen on oltava mahdollisimman vaivatonta. Toimintayksikön vastuuhenkilön on kirjattava muistutus, käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava kirjallinen vastaus viivyttelemättä perusteluineen.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Muistutuksista ilmi tulleet epäkohdat ja puutteet, huomioidaan yksikön omavalvonnassa. Jos havaitaan, että perheryhmäkodin tai yksikön toiminnassa on asiakasturvallisuutta vaarantavia toimintakäytäntöjä, puututaan asiaan välittömästi ja korjataan toimintaa niiltä osin.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Omavalvontasuunnitelma jaetaan yksikön henkilökunnalle ja se on nähtävillä yksikön ilmoitustaululla. Omavalvontasuunnitelma laitetaan näkyville VAKE:n sivuille ohjeistuksen mukaisesti.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:
Omavalvontasuunnitelmaa tarkastellaan neljän kuukauden välein saadun palautteen avulla ja päivitetään myös aina silloin, kun yksikön toiminnassa tapahtuu muutoksia.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
10.10.2024 Päivitetty omavalvontasuunnitelma kokonaisuudessaan, yksikön vastaava ohjaaja Jani Määttä
17.3.2025 Päivitetty muistutuksen saajan yhteystiedot, yksikön vastaava ohjaaja Jani Määttä