Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ilmasto-ohjelma

Pariisin ilmastosopimus on kansainvälinen, oikeudellisesti sitova sopimus, johon myös Suomi on sitoutunut (Valtioneuvoston asetus 76/2016 Pariisin sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta). Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Pyrkimyksenä on, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja päästöjä sitovat nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panostus kasvihuonekaasujen vähentämiseen on tärkeä. 

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä kuten uusiutuvan energian lisäämistä, energiatehokkuuden parantamista ja liikenteen päästöjen vähentämistä. Kansallinen ja EU-lainsäädäntö vaikuttavat eri aloille ja organisaatioihin. Lainsäädäntö kehittyy ilmasto- ja ympäristöystävällisempään sekä päästövähennyksiä vaativaan suuntaan. Tämä asettaa velvoitteita myös hyvinvointialueille.
 

Valtakunnallisissa tavoitteissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:2) on tavoite, jonka mukaan hyvinvointialueiden ”Toiminta on taloudellisesti kestävää ja kustannusten kasvua hidastetaan suhteessa palveluntarpeen kasvuun”. Tavoitteen taustaksi on kirjattu, että ”Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa ja päätöksenteossa huomioidaan sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden tasapaino hyvinvointitalousajattelun mukaisesti. Nykyistä parempi tasapaino on erityisen tärkeää tulevia sukupolvia koskevassa päätöksenteossa”. 

Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli vuonna 2023 yhteisiä valtakunnallisia tavoitteita ja indikaattoreita ilmastovastuulliselle Sote-sektorille (EKO-SOTE-hanke). Hankkeen tarkoituksena oli muotoilla ehdotus kansallisesta tavoitteesta, ohjausmekanismeista ja seurantaindikaattoreista soten ympäristövaikutusten vähentämiseksi Suomessa. EKO-SOTE-hankkeessa laskettiin Suomen soten hiilijalanjälki lähtötason määrittämistä varten. Koko soten osuus oli 6,5 % Suomen hiilijalanjäljestä vuonna 2019: sosiaalihuollon osuus oli 2,3 % ja terveydenhuollon 4,2 %. Hankinnoilla on keskeinen rooli, sillä päästöistä 78,5 % oli tuotteiden ja materiaalien tuotantoketjuissa syntyneitä. Sosiaalihuollossa näiden osuus oli 68,3 % ja terveydenhuollossa 84,0 %.  

Kansallinen tavoite ja ehdotus ohjausmalliksi muotoiltiin EKO-SOTE-hankkeessa yhdessä eri asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Tavoitteeksi esitettiin ”Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuoteen 2035 mennessä”. 

EKO-SOTE-hankkeen raporttia, temaattisia osa-alueita, tavoitteita ja indikaattoreita on hyödynnetty VAKEn ilmasto-ohjelman valmistelussa.

Hyvinvointialueen toiminta kuluttaa energiaa, vettä ja materiaaleja sekä tuottaa päästöjä ja jätettä. Monilla arkityöhön liittyvillä käytänteillä ja asioilla kuten hankinnoilla, toimitiloilla, ajoneuvoilla ja ICT-laitteilla on merkitystä ilmaston ja ympäristön kannalta.  

Edellä mainitussa EKO-SOTE-hankkeessa ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto määriteltiin seuraavasti:  

Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa yksilöiden ja väestön terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalisen tuen ja hoivan tarpeisiin, ja johtaa optimaalisiin tuloksiin vaarantamatta paikallista tai globaalia ympäristöä ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksia vastata omiin sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiinsa.

 

Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tarkoittaa sitä, että ihmisen ja muun luonnon terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan. Luonnon järjestelmät ylläpitävät elämää, koska ne tuottavat muun muassa puhdasta vettä, happea ja ravintoa. Ihminen on riippuvainen luonnosta (ilma, jota hengitämme, vesi, kasvi- ja eläinperäinen ravinto, luonnon virkistyskäyttö). Ihminen puolestaan vaikuttaa toimillaan ympäristöön ja sen tilaan paikallisesti ja globaalisti. Samalla luonnon ja muun ympäristön tila vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin esimerkiksi ilmansaasteiden kautta.

Suomessa ilmastonmuutoksen suorat terveysvaikutukset liittyvät etenkin helteiden ja muiden sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin haittoihin sekä mielenterveysvaikutuksiin. Ilmastonmuutokseen ja ympäristön saastumiseen liittyvät elinympäristömme muutokset voivat suoraan tai epäsuorasti vahingoittaa terveyttämme. Ilmanlaadussa, eläinten ja kasvien levinneisyydessä, ruuan ravitsemuslaadussa ja saatavuudessa sekä veden laadussa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa terveyteemme paikallisesti.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on kyse erilaisten organisaation toiminnasta suoraan tai epäsuorasti aiheutuvien haitallisten päästöjen vähentämisestä. Päästöjä vähentämällä saastutetaan vähemmän ympäristöä, pienennetään organisaation hiilijalanjälkeä ja edetään kohti hiilineutraaliustavoitetta. 

Käytännön esimerkkejä toimista, joilla vähennetään organisaation päästöjä, ovat esimerkiksi jätemäärien vähentämiseen, vesistö-/viemäripäästöjen vähentämiseen, kemikaaliturvallisuuteen ja ympäristövastuulliseen lääkehoitoon liittyvät toimet. Samoin energiatehokkuuteen, sähkön ja veden säästämiseen, ympäristövastuullisiin hankintakäytäntöihin, vähäpäästöiseen liikenteeseen ja liikenteen vähentämiseen esim. etäpalveluja kehittämällä, tai kestävään ravitsemukseen liittyvät toimet tähtäävät päästöjen vähentämiseen. Näitä kaikkia toimia edistetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnassa.

Suomen kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 esittää vision, kolme päämäärää, tavoitteet ja toimenpiteet sille, miten Suomi sopeutuu ilmastonmuutokseen vuosina 2023–2030. Suunnitelma on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää.   

Sopeutumissuunnitelman visio on ”hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa”. Päämäärät ovat 1) Yhteiskunnan toimijoilla on vahva tahto sopeutua ilmastonmuutokseen, 2) Yhteiskunnan toimijoilla on käytössään tehokkaat keinot sekä luontoon että yhteiskuntaan kohdistuvien ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arvioimiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, ja 3) yhteiskunnan toimijoilla on kyky ennaltaehkäistä, varautua ja hallita sekä luontoon että yhteiskuntaan kohdistuvat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit.

Ilmastonmuutokseen varautuminen tarkoittaa varautumista ilmastonmuutoksen suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi muuttuvat sääolosuhteet ja lisääntyvät helteet. Epäsuorat vaikutukset ovat huomattavasti hankalammin määriteltävissä ja tunnistettavissa ja ne pitävät sisällään epävarmuuksia, mutta tällaisia voivat olla esimerkiksi lisääntynyt pakolaisuus, energian hinnan muutokset sekä ruoan hinnan kohoaminen. Ilmastonmuutokseen varautuminen on siis hyvinvointialueen toimintojen varmistamista muuttuvissa olosuhteissa. Käytännössä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvät toimet ovat osana hyvinvointialueen normaalia varautumissuunnittelua, jossa huomioidaan laaja-alaisesti toimintaympäristön riskejä tai ne liittyvät yksittäisiin ohjeistuksiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveyshaittoihin kuten helteisiin varautumiseen tai potilaiden ja henkilökunnan kuumuudelta suojaamiseen.  

Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset huomioidaan päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa osana toimintaympäristön analyysiä. Sopeutuminen ja varautuminen muuttuvaan ympäristöön edellyttävät ilmastovaikutusten huomioimista laaja-alaisesti, yhteistyössä kuntien kanssa erityisesti hyvinvointialueen toiminnalle kriittisen infrastruktuurin näkökulmasta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon erityisesti rakentamisessa, riskikartoituksissa ja toimintavarmuuden turvaamisessa. Esimerkiksi kunnat ovat ilmastostrategioiden lisäksi huomioineet ilmastonmuutokseen sopeutumistarvetta laatimalla tulvastrategioita ja hulevesisuunnitelmia, jotka myös hyvinvointialueen on syytä huomioida. 

Laaja-alainen riskeihin ja onnettomuuksiin varautuminen, mukaan luettuna ympäristöriskit, on oleellinen osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintaa. 

Pelastuslaitos varautuu ilmastonmuutokseen mm. valtakunnallisia järjestelmiä ja toimintamalleja kehittämällä. Lisäksi kehitetään yhteistä johtamisjärjestelmää ja johtokeskustoimintaa, jotta pelastuspalveluiden saatavuus turvataan eri olosuhteissa.  

Hyvinvointialueen toiminnassa sekä haitallisten päästöjen vähentäminen että muuttuviin luonnonolosuhteisiin varautuminen ja sopeutuminen on huomioitu erilaisin toimenpitein. Myös jatkossa nämä asiat huomioidaan ja niitä kehitetään. 

VAKEn sairaalapalveluissa ja vanhuspalveluissa esimerkiksi helteisiin on varauduttu tekemällä kuumuudelta suojaavia toimenpiteitä. Kiinteistöihin on asennettu ilmalämpöpumppuja sekä erilaisia verhoja ja suojakalvoja. Henkilöstöä on ohjattu pitämään ikkunat kiinni päivisin ja tuulettamaan öisin sekä huolehtimaan asiakkaiden ja potilaiden nesteytyksestä erityisesti helteillä. Kotiin vietävissä palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaiden nesteytyksestä huolehtimiseen (mm. nestelista, juomat). 

 

Hyvinvointialuestrategian sisältämän hiilineutraalisuustavoitteen lisäksi eräissä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muissa keskeisissä asiakirjoissa ja ohjelmissa on linjauksia ja tavoitteita, joissa viitataan resurssiviisauteen ja ympäristövastuullisuuteen. Näitä ovat mm. hyvinvointialueen Uudistusohjelma (Aluevaltuusto 29.4.2024 § 22) ja Hankintastrategia (Aluevaltuusto 4.3.2024 § 11). Lisäksi kirjanpitolain mukaan organisaation toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä.  

Päällekkäisen raportoinnin välttämiseksi muissa VAKEn ohjelmissa ja suunnitelmissa jo olevia ja niiden yhteydessä raportoitavia tavoitteita ei toisteta ilmasto-ohjelmassa. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Uudistusohjelmassa kuvataan alueen toimenpiteet tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi sekä talouden tasapainottamiseksi. Taloudellisen vastuun lisäksi kaikkeen kuluttamiseen liittyy myös ympäristö- ja sosiaalinen vastuu. Uudistusohjelma on osa hyvinvointialuestrategian toteuttamista. Uudistusohjelmassa todetaan, että ohjelman talouden tasapainottamista tukeva toiminnan yleinen resurssiviisaus tukee myös hyvinvointialueen strategista tavoitetta hiilineutraaliudesta ja ympäristövastuullisuudesta. Tämä ajatus konkretisoituu eräissä uudistusohjelman tavoitteissa. Ohjelman toimenpiteenä on esimerkiksi vähähyötyisten hoitojen lopettaminen terveydenhuollossa. Vähähyötyisiä hoitoja lopettamalla saadaan paitsi vapautettua ammattilaisten työaikaa, niin myös kohdennettua resursseja siten, että ne käytetään ennen kaikkea niihin potilaisiin, jotka hyötyvät eniten hoidosta, sekä niihin, joilla on vakavammat oireet, suurempi sairausriski tai jotka ovat huonommassa asemassa. 

Uudistusohjelman tavoitteena on myös tilojen ja toimipisteiden käytön tarkastelu, optimointi ja kapasiteetin hallinta. Hyvinvointialueelle siirtyneet vuokrasopimukset ja tilat käydään kokonaisvaltaisesti läpi ja harkitaan, tarvitaanko hyvinvointialueella kaikkia sille siirtyneitä tiloja ja toisaalta ovatko sille siirtyneet tilat aidosti sellaisia, jotka parhaiten palvelevat niissä tapahtuvaa toimintaa.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmassa 2024–2034 (aluevaltuusto 29.4.2024 § 23) toistetaan alueen kaupunkien periaate, eli alueellisesti merkittävänä tavoitteena on kasvaa kestävästi ja sijoittaa kasvu vahvojen joukkoliikenneyhteyksien varteen.  

Vantaan kaupungin palveluverkkosuunnitelman 2022–2031 (Vantaan kaupunginvaltuusto 19.12.2022 § 5) yhtenä periaatteena on, että palvelut sijaitsevat pääsääntöisesti raideliikenteen ja joukkoliikenteen laatukäytävien varsilla ja ne ovat helposti sekä kestävästi saavutettavia (esteettömyys, julkinen liikenne, kävely, pyöräily).  Myös Keravalla palveluverkkosuunnittelussa lähtökohtana on, että palvelut ovat joko lähipalveluja tai niihin pääsee vähintään julkisella kulkuvälineellä (Keravan palveluverkko 2023–2033, KV 5.6.2023).

 

Hyvinvointialuestrategiassa valtuustokauden palveluverkkoa koskevaksi tavoitteeksi on asetettu, että palveluverkon määrittelyssä huomioidaan palvelujen saavutettavuus, asiakkaiden palvelutarpeet ja alueelliset näkökohdat. Asiakkaita palvelevat asiointitilat pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan niin, että ne on helppo saavuttaa myös joukkoliikennettä käyttäen. 

Yksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteista on vastuullisuus. Se sisältää taloudellisen, yhteiskunnallisen ja ekologisen vastuullisuuden. Hankinnat toteutetaan kestävällä tavalla, jotta ne tukevat hyvinvointialueen kustannustehokasta toimintaa, yhteiskunnan tasapuolista kehittymistä ja hyvinvointialueen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen strategiassa on tavoite ”Kehitämme toimintamme sekä palvelujemme vaikuttavuutta, laatua, kustannustehokkuutta sekä ympäristöystävällisyyttä”, ja sen alatavoite ”Huomioimme ympäristön ja kestävän kehityksen toiminnassamme ja päätöksenteossamme”. Pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmassa 2024 todetaan, että ”Huomioimme ympäristön ja kestävän kehityksen pelastuslaitoksen jatkuvuudenhallinnan asettamissa rajoissa. Uusien paloasemien rakentamisessa sekä vanhojen paloasemien kehittämisessä ja ajoneuvokaluston hankinnoissa huomioimme kestävän kehityksen näkökulmat”. 

Kirjanpitolain (30.12.2015/1620, 3 luku 1 a §) mukaan organisaation toimintakertomuksessa on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toiminnassa suuntana on päästöjen vähentäminen ja toiminnassa pyritään resurssiviisauteen. Vuonna 2022 ja 2023 ympäristötuottoja tai -investointeja ei ollut. Ympäristökulut vuonna 2023 olivat yhteensä 187 558, 90 euroa. (Lähde: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tilinpäätös ja toimintakertomus 2023. Aluevaltuusto 10.6.2024) 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) edistämistyössä sekä hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa ympäristö on Stiglitzin komission (Stiglitz & al. 2009) tekemän mallin mukaisesti tunnistettu yhdeksi hyvinvoinnin osa-alueeksi.  

Luonnonympäristö ja sen nykyinen ja tuleva tila vaikuttavat ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin monin eri tavoin. Luonnossa liikkuminen, kuten kävely metsäpoluilla tai ulkona harrastaminen, lisää fyysistä aktiivisuutta, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia.  Luonnossa oleminen voi vaikuttaa myönteisesti mielialaan. Vihreä ympäristö ja luonnon monimuotoisuus voivat luoda positiivisia tuntemuksia ja lisätä henkistä hyvinvointia.   

Lahden seudulla on laadittu Luontoaskel terveyteen -niminen alueellinen terveys- ja ympäristöohjelma, joka yhdistää Päijät-Hämeen terveys- ja ympäristötavoitteet. Ohjelmatyön taustalla ovat suuret, toisiinsa kytkeytyneet haasteet: yleistyvät kansansairaudet ja terveysriskit, kuten astma, diabetes, lihavuus ja masennus sekä luontokato ja ilmastonmuutos. Luontoaskel terveyteen -ohjelman tavoitteiden kannalta keskeiset arkielämän valinnat liittyvät ravitsemukseen, liikkumiseen, asuinympäristöön ja luontoyhteyteen.

Lahden seudun terveys- ja ympäristöohjelmassa todetaan, että elämäntapamme ei ole kestävä, mikä ilmenee niin terveysongelmina kuin luonnonvarojen ylikulutuksena. Ohjelmassa kehitetään terveellisiä, sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja ympäristön kannalta kestäviä arkea tukevia käytäntöjä ja rakenteita, jotka helpottavat vastuullisia elämäntapavalintoja. Uuden tutkimustiedon mukaan pitkäaikaissairauksia voidaan ehkäistä ja lievittää vahvistamalla luontoyhteyttä ja muuttamalla elintapoja. Asiantuntijoiden yhteistyön avulla pyritään parantamaan niin terveyttä kuin ympäristöä. 

 

Myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on huomioitu terveellisten elintapojen, liikkumisen ja luontoyhteyden sekä yhteistyön merkitys tärkeänä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Lakisääteisissä, vuosittaisissa Hyte-neuvotteluissa ja alueellisen hyvinvointisuunnitelman painopisteiden määrittelytyössä todettiin, että hyvinvointialueen tulee edistää yhdessä kuntien, HUS-yhtymän ja muiden kumppaneiden kanssa terveellisiä elintapoja sekä liikkumista ja kulttuurihyvinvointia. Näitä edistetään hyvinvointialueella monin eri tavoin. Hyvinvointisuunnitelmien jatkotyöstössä otetaan edellä mainitut näkökohdat erityisesti huomioon. 

Esimerkiksi VakeHyva Hyvät palvelut -hankkeen HyväHyte-kärjessä tehdään töitä sen eteen, että asukkaat löytävät helposti kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaan toimintaan, ja että kuntien ja järjestöjen toiminta tulee osaksi sosiaali- ja terveyshuollon palveluvalikkoa. Hankkeessa edistetään sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaita ennaltaehkäisevästi hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten liikunta-, luonto- ja kulttuuripalveluihin sekä yhteisölliseen toimintaan. Tähän työvälineeksi kehitetään parhaillaan muun muassa hyte-palvelutarjotinta. Hyvinvointialueen ja muun muassa kuntien yhteistyönä kehitetään lisäksi parhaillaan myös elintapaneuvonnan sekä ehkäisevän päihdetyön palveluja. 

Ohjelman tavoitteiden valmistelun yhteydessä syksyllä 2023 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstölle tehtiin ilmastokysely, jonka vastauksia on hyödynnetty ohjelman valmistelussa.  

Hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmillä oli maaliskuussa 2024 mahdollisuus kommentoida ilmasto-ohjelman tavoite- ja toimenpideluonnoksia. Kommentit on huomioitu ohjelman valmistelussa. 

Vantaan ja Keravan ilmasto-ohjelma toimeenpanee hyvinvointialuestrategian tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman tavoitteet on asetettu vuoden 2030 loppuun. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2030 niiden päästöjen osalta, joiden vähentämiseen sillä on suora päätäntävalta tai vaikutusmahdollisuuksia (Scope 1). Epäsuorat ja välilliset päästöt (Scope 2 ja 3) huomioidaan niin hyvin kuin se on mahdollista.  

Seuraavassa esitetään ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet sekä avataan niiden sisältöä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vuonna 2024 hyväksytyn hankintastrategian yhtenä tavoitteena on vastuullisuus. Hankintojen kilpailutuksissa tuotteiden ja palvelujen kestävyyden ja ekologisuuden vaatimukset arvioidaan ja huomioidaan hankintakohtaisesti mahdollisuuksien mukaan. Hankintastrategian pohjana on kokonaistaloudellinen näkökulma. Hankintoja toteutetaan kokonaisuuksia katsoen, jotta kasvaviin palvelutarpeisiin voidaan vastata. Hankintojen vastuullisuuden varmistamiseksi hyvinvointialueen hankinnoille määritellään yhteiset vastuullisuustavoitteet ja hankinnoissa käytetään vastuullisuuskriteereitä. 

Yritysten kestävyysraportointia koskeva Euroopan unionin direktiivi (2022/2464) ja sitä toimeenpaneva kansallinen lainsäädäntö tulevat voimaan asteittain vuosina 2023–2026.  Ympäristöä, ihmisoikeuksia ja muita sosiaalisia seikkoja koskevat tiedot vaikutuksista julkistetaan jatkossa vuosittain yritysten toimintakertomukseen sisällytettävässä kestävyysraportissa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tulevina vuosina VAKEn hankinnoista on enemmän tietoa saatavilla, koska yritykset raportoivat paremmin. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue pyrkii erilaisilla käytännöillä tukemaan ekologista työntekoa. Etätyön tekeminen on mahdollistettu niissä tehtävissä, joissa se on työtehtävien osalta mahdollista, tarkoituksenmukaista ja työnantajan edun mukaista. Työntekijöiden julkisen liikenteen käyttöä tuetaan ePassin valinnaisen työmatkaedun muodossa. Osana henkilöstöetujen valikoimaa selvitetään myös polkupyöräetu.  

Myös VAKEn palvelualueilla ja -yksiköissä asiakastyössä on erilaisia niiden toimintaan sopivia ekologisia käytänteitä. Esimerkiksi aikuissosiaalityön asumispalveluissa Koisoniityn palvelukeskuksessa aistillisuus on nostettu yhdeksi tulevaisuuden kulmakiveksi ja on siellä yhtenä toiminnan osa-alueena. Vihreä hoiva "Green Care" on osana työtä. Yleisesti ottaen vihreä hoiva on ekologista ja hiilineutraalia, siinä on kyse asiakkaiden ja työntekijöiden yhteisestä ponnistuksesta. Esimerkkinä asiakas voi saada tullessaan oman nimikkotaimen tai muuta vastaavaa. Yleisesti luontoyhteyttä pidetään yllä.  Lisäksi yksiköissä on viherkasveja, joissakin on palstaviljelyä tai kasvihuoneita.

 

Laadittaessa hyvinvointialueelle päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin (EVA) toimintamallia vuoden 2024 aikana otetaan mallissa huomioon ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutukset huomioidaan osana toimintamallin laadintaa ja tulevina vuosina ne ovat osa päätösten vaikutusten ennakkoarviointia. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimitilojen ja asuntojen hallinta perustuu toistaiseksi lähes kokonaan vuokrasopimuksiin. Uusissa omissa kohteissa huomioidaan viherrakentaminen ja energiatehokkuus. Uusien kiinteistöjen suunnittelussa hyödynnetään rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmiä.  

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kartoittaa olemassa olevien kiinteistöjen osalta energian käytön määrän, energian säästöpotentiaalin ja uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet. Suurimpien vuokranantajien osalta aloitetaan mm. energian ja veden kulutuksen tietojen kerääminen. Suurimpia vuokranantajia ovat (helmikuu 2024) VAV-konserni, Vantaan kaupunki, Vivamus Kiinteistöt Oy ja Keravan kaupunki. 

VAKEn toimialoilla ja yksiköissä, esimerkiksi aikuissosiaalityön asumisyksiköissä, ajatellaan energiatehokkaasti ja valot sammutetaan, kun poistutaan huoneesta, vettä käytetään asianmukaisesti ja tuulettimia tms. ei jätetä päälle työpäivän jälkeen. Asumispalveluissa joissakin yksiköissä pidetään ekotekotapahtumia säännöllisesti. 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tähtää uusiutuvan sähkön käyttöön. Kilpailutuksissa huomioidaan em. tavoite yhtenä kriteerinä.  

Kerava-Tuusula-paloasemakiinteistölle rakennetaan vuoden 2024 aikana maalämpöjärjestelmää. Tällä tavoin luovutaan nykyisestä ilmastoa kuormittavasta lämmitysjärjestelmästä ja otetaan askelia kohti vihreämpää lämmitysmuotoa. Tikkurilan valmiusasemalla suositaan viherkattorakentamista, niiltä osin kuin se on rakentamisluvan ehtona. 

 

Vähäpäästöinen infra ja prosessit, tavoitteet: 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden käytössä olevat ajoneuvot ovat leasing-autoja, joita pelastuslaitos hallinnoi. Palveluja tuotetaan kansalaisille kotiin kaikkina vuorokauden aikoina. Tiettyinä vuodenaikoina ja yllättävien keliolosuhteiden aikoina voi ilmetä haasteita ajoneuvojen käyttökelpoisuuden kanssa. Tämä asettaa omat vaatimuksensa ajoneuvoille. 

Pelastuslaitoksen tulee varautua omassa toiminnassaan kaikenlaisiin keliolosuhteisiin, jotta avun tarvitsija saa hänelle tuotetun palvelun häiriöttömästi. Pelastuslaitoksen tulee huomioida myös poikkeusolot ja muut häiriötilanteet, jolloin tienhoidolliset toimenpiteet eivät ole prioriteetin ykkösasia. 

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kiinteistöt ovat pilottina sähköautojen latauspisteiden rakentamisessa pelastuslaitoksen omille ajoneuvoille. Rakentamisinfran kautta saadaan lisättyä tulevaisuudessa sähköautojen lukumäärää pelastuslaitoksella. Infran valmistuttua voidaan niin ikään tarjota henkilöstölle mahdollisuus ladata omia ajoneuvojaan korvausta vastaan asemilla.  

Vähäpäästöinen liikenne ja kuljetukset, tavoitteet: 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strateginen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. VAKEn hiilidioksidipäästöjä vähennetään nykyiseltä tasolta eri toimenpitein, keskittyen sellaisiin tavoitteisiin ja mittaristoihin, joiden toimeenpano ja seuranta on vaikuttavaa ja kustannustehokasta.  

Jätteen määrän vähentämistä voidaan edistää mm. paremmalla hävikin hallinnalla, jätteen kierrätysastetta kasvattamalla ja ohjeistuksin.  

Esimerkiksi Tikkurilan vanhustenkeskuksen suunnittelussa jätelogistiikan suunnitteluun on panostettu. Kerroskohtaiset jätehuonetilat suunnitellaan niin, että kierrätys mahdollistuu asianmukaisesti. Kerroskohtaiset kierrätysjätteet toimitetaan yhteiseen jätehuoneeseen, mistä jätehuolto noutaa ne. Vanhustenkeskukseen tulee biojätteitä varten imukuilu. Sekajätteen osalta tarkoitus on pyrkiä siihen, että jätehuollon nouto olisi vain 2–3 kertaa viikossa, vaikka itse rakennus on suuri. 
 

Terveydenhuollon toimialalla ollaan aloittamassa ”Karsi käsineitä VAKEssa” – kampanjaa ja kampanjan on tarkoitus laajentua koskemaan myöhemmin myös muita toimialoja. Kampanjan tavoitteena on tehostaa suojakäsineiden oikeanlaista käyttöä ja näin parantaa käsihygieniaa ja potilasturvallisuutta. Kampanjalla tavoitellaan myös ympäristövaikutuksia.  Koko VAKEssa käytettiin vuonna 2023 muovisia kertakäyttöisiä suojakäsineitä 8.6 miljoonaa kappaletta ja arvion mukaan tästä syntyi noin 38 600 kg sekajätettä. Suojakäsineiden oikeanlaisella käytöllä voidaan vähentää käsineiden käyttöä ja näin vähentää muovijätteen määrää merkittävästi.
  

Aikuissosiaalityön asumisyksiköissä kierrätys on huomioitu hyvin, jätteet erotellaan ja lisäksi joidenkin yksiköiden pihalla on käytössä komposti. Työllistymistä ja osallisuutta tukevien palvelujen Työvalmennus Luotsaamossa pyritään käyttämään kestohansikkaita kertokäyttöisten sijaan aina kun se on mahdollista. Ekologisuuden lisäksi tässä on ajatuksena myös kustannussäästö

 

. 

Lääkejätteen ja muun sairaalajätteen määrän vähentämiseksi VAKEn sairaalapalveluissa on siirrytty uudenlaisiin käytänteisiin ja toimintamalleihin. VAKEn sairaalapalveluissa osastoilla on siirrytty antoajankohtaiseen lääkkeen jakoon. Tämä tarkoittaa, että lääkkeet jaetaan potilaskohtaisiksi annoksiksi juuri ennen antoajankohtaa toisin kuin aikaisemmin, jolloin lääkkeet jaettiin valmiiksi vuorokaudeksi kerrallaan. Aikaisemmin, kun jo jaetun vuorokauden lääkkeisiin tuli lääkemuutoksia, päätyivät vaihdetut lääkkeet lääkejätteeksi. Nyt lääkejätettä syntyy aiempaan verrattuna hyvin vähän, koska lääkkeitä ei jaeta etukäteen. Suonensisäisiä antibiootteja määrättäessä arvioidaan mahdollisuus ns. pumpun käyttöön, jolloin mahdollistuu vähemmän laajakirjoisen lääkkeen käyttö, kun se annostellaan tasaisemmin. Näin ehkäistään resistenttien mikrobikantojen syntymistä ja tuotetaan vähemmän oheisjätettä lääkepulloista, letkuistoista jne. Myös haavanhoitotuotteiden käyttöä on optimoitu koko terveydenhuollon toimialalla. Valitsemalla oikean tuotteen voidaan harventaa hoitoväliä ja vähentää kulutusta samalla, kun haavan hoito on tarkoituksenmukaista. Tämä työ jatkuu edelleen. 

Ruokahävikkiseurannan aloittamiseksi on tarkoitus käynnistää pilotti yhteistyössä palveluntuottajan kanssa.  

Vihreän siirtymän tukemiseksi on olemassa erilaisia ulkopuolisia rahoitusinstrumentteja, joiden avulla VAKEn ilmastotavoitteita voitaisiin edistää vuoteen 2030 mennessä.  

Resurssiviisaus kaikessa toiminnassa, tavoitteet:  

Digitalisaatio mahdollistaa paitsi uusia tapoja toteuttaa olemassa olevia palveluja, myös täysin uudenlaisia palvelumuotoja. Digitalisaatio on nostettu keskeiseksi mahdollistajaksi vihreän siirtymän saavuttamisessa.  

Vaikka digitalisointi aiheuttaa negatiivisia ympäristövaikutuksia siinä tarvittavien laitteiden käytön ja valmistuksen kautta, on digitalisoinnin avulla myös mahdollista vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia ainakin liikkumisen osalta.

Hyvinvointialueen kaikilla toimialoilla hyödynnetään ja kehitetään erilaisia teknologisia ratkaisuja, digitaalisia- ja etäpalveluja sekä uusia toimintamalleja. Neuvonnan ja ohjauksen palveluja tarjotaan kasvokkain, puhelimitse ja digipalveluna. Asiakkaita ohjataan myös omahoitoon mm. videomateriaalien ja animaatioiden avulla.  

Erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla on mahdollista edistää hoitoon pääsyä ja palveluihin ohjautumista sekä vähentää liikkumisen tarvetta palveluihin. Etäasiointi ja digitaaliset vastaanotot eivät kuitenkaan ole itsearvoisia tavoitteita esimerkiksi terveydenhuollon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Etäasiointi ja digitaaliset palvelut sekä ekologisen kestävyyden toimet on toteutettava aina sosiaalisesti kestävällä tavalla palvelujen saanti ja laadukkuus turvaten. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioon erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät. 

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa hyödynnetään teknologisia ratkaisuja silloin, kun asiakkaat ja henkilöstö saavat niistä tarvitsemaansa lisäarvoa palvelujen laadukkaaseen järjestämiseen. Toimialalla kehitetään mm. sähköistä perhekeskusta, etäryhmäpalveluja sekä sähköisiä ajanvarausmahdollisuuksia 

Digitaaliset ratkaisut tukevat vanhusten kotona asumista. Vanhusten palvelujen toimialalla hyödynnetään teknologisia palveluratkaisuja siten, että niistä muodostuu asiakkaan hyvinvointia ja ammattilaisten työtä tukeva kokonaisuus, joilla myös vähennetään henkilökunnan liikkumista ja samalla vapautetaan aikaa asiakastyöhön (mm. sähkölukot kotihoidon asiakkaille, lääkerobotiikan hyödyntäminen, etäkonsultaatiovälineistön käyttöönotto). Vanhusten kotona asumista tuetaan ja kotihoidon palvelutarpeen kasvuun vastataan kustannustehokkaan etäkotihoidon yksilö- ja ryhmätoimintoja lisäämällä.  Sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä vahvistetaan mm. uudenlaisia ryhmätoimintana toteutettavia etäpalveluja kehittäen.  

Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialalla otetaan käyttöön sähköisiä palveluja, kuten mobiili-Apotti ja etävastaanotot. Ajantasaisten ja käyttäjäystävällisten sähköisten asiointipalvelujen avulla parannetaan asiakkaan mahdollisuuksia saada tietoa, nopeutetaan palveluprosessia sekä vähennetään asiakaskäyntejä, puheluita ja muuta viranomaistyötä.  

Myös terveydenhuollon palvelujen toimialalla kehitetään digi- ja etäpalveluja. Digitaalisten palvelujen tehostaminen ja laajentaminen sekä ammattilaisten välisessä työssä että potilashoidossa vapauttaa resursseja muuhun työhön. 

Terveydenhuollon palvelujen toimialan strategisena tavoitteena on toiminnan uudistaminen ja sen yhtenä toimenpiteenä on, että annetaan vain vaikuttavaa hoitoa. Palveluvalikko käydään läpi ja hoito-ohjeistukset päivitetään. Säästöt näistä toimenpiteistä näkyvät muutaman vuoden kuluessa komplikaatioiden ja kalliiden hoitojen tarpeen vähentyessä. Terveydenhuollon näkökulmasta laadukkaan ja vaikuttavan hoidon lisääminen ja vähähyötyisten hoitojen vähentäminen, perusterveydenhuollon ja peruspalveluiden vahvistaminen sekä hoidon jatkuvuuden parantaminen ovat myös ilmastotyökaluja, kun potilaat eivät päädy erikoissairaanhoitoon, missä resurssien käyttö on suurempaa.  

Toimialoilla toimeenpannaan VAKEn hankintastrategiaa eli siellä käytetään tuotteita, joiden hankinnassa on huomioitu vastuullisuus myös ilmastonäkökulmasta. Uudet digitaaliset ratkaisut lisäävät ICT-laitteiden ja -hankintojen tarvetta. Elektroniikkajäte on nopeasti kasvava jätelaji, ja suurin osa jätteestä syntyy valmistusvaiheen aikana. VAKEn hankintastrategia ohjaa vastuullisiin hankintoihin. 

Digitaaliset palvelut ja etähoito, tavoitteet: 

Hyvinvointialueen toimialojen ilmastotietoisuutta ja resurssiviisautta vahvistetaan mm. VAKEn ilmasto-ohjelman tavoitteiden jalkauttamisen sekä tiedottamisen, ohjeistusten ja Vastuullinen VAKE-intranet-sivujen kautta.  

Osana ohjelman jalkautusta selvitetään keinot ja mahdollisuudet ylläpitää ilmastoasioita työyhteisöissään edistävien toimijoiden verkostoa. 

Ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan aluehallitukselle ja edelleen aluevaltuustolle vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Ohjelman tavoitteet on asetettu vuoden 2030 loppuun.