Omavalvontasuunnitelma Koisorannan palvelukeskus

Palveluntuottaja : Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Y-tunnus:3221356–1

Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA

Postiosoite: PL 1000, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)

Palveluyksikön nimi: Koisorannan palvelukeskus

Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Tähkä, Koisotie 1  Koisotie 3-5. 

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:

Jarmo Karppinen, palveluyksikön esimies, 050-3121996, jarmo.karppinen@vakehyva.fi

Reija Haara, vastaava ohjaaja, 040-8699849, reija.haara@vakehyva.fi

2. Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):

Koisorannan palvelukeskus on tarkoitettu täysi-ikäisille vantaalaisille ja keravalaisille asunnottomille. Asiakkaat ovat isolta osalta päihde -ja mielenterveysongelmaisia ja muita riippuvaisia. Koisorannan palvelukeskukseen kuuluvat asumispäivystys (avoinna 16.2 alkaen klo 17-09), Koisokodit ja Avoin olohuone (avoinna arkisin klo 9-17). 

Palvelukeskuksessa tarjotaan sekä perustason terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluita. Koisorannan palvelukeskus on sosiaalihuoltolakiin ja päihdehuoltolakiin perustuvaa kuntouttavaa asumispalvelua, jossa asiakaan tilanne selvitetään ja pyritään ohjaamaan hänet tarvittaviin palveluihin.  Koisotie 3:ssa ja 5:ssä tarjotaan asumispäivystystä (paikkoja yhteensä 52 ja lisäksi 10 ylipaikkaa), joka on tilapäistä asumista. Koisokodeissa on 8 paikkaa tuetussa asumisessa.

 Palvelukeskus kuuluu aikuissosiaalityöhön. Perustehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta. Lisäksi Palvelukeskuksen kokonaisuuteen kuuluu Koisotie 1 oleva Tähkä, jossa on tuettu asumista. Paikkoja on 15. 

Helmikuun 16. päivä toiminnan aloittaa Avoin olohuone, jossa tarjotaan asiakkaille sosiaaliohjausta, terveyspalveluja (sairaanhoitajan vastaanotto, lääkäri käy kerran viikossa) ja ohjattua toimintaa.

Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Ei tuota

Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: Ei ole

Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Ei ole

3. Omavalvontasuunnitelman laatiminen
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Jarmo Karppinen palvelukeskuksen esimies, Reija Haara, vastaava ohjaaja
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: vuosittain marraskuun loppuun mennessä. 
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Asiakkaille ilmoitustauluilla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nettisivulla. 
 

4.    Laadunhallinta ja johtaminen
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: SHL lakiin perustuvaa toimintaa. 
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Omavalvontasuunnitelman seuraaminen, Qpro. 
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Yksikössä on palvelukeskuksen esimies, joka vastaa toiminnasta. Lääkehoidosta vastaa päihdehuollon lääkäri. Henkilöstöstä vastaa palvelukeskuksen esimies omien alaistensa osalta ja vastaava ohjaaja omien alaistensa osalta. 
 

5.1.    Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Tehtävistä vastaa yksikön palvelukeskuksen esimies. Hänen poissa ollessaan vastaava ohjaaja sijaistaa lähijohtajaa ja vastaa riskienhallinasta. 

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Palvelukeskuksen esimies yksikön osalta, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue koskien hyvinvointialueen toimintaa kokonaisvaltaisesti.

Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Opastetaan perehdytyksessä ja henkilöstökokouksissa. Teamsiin laitetaan ohjeet. Koulutusta järjestetään EA, alkusammutuskoulutus sekä poistumisharjoitus. 

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
•    Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
•    Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
•    Lääkehoitosuunnitelma
•    Laitevastaavan käsikirja
•    Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
•    Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
•    Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
•    Valmiussuunnitelma
•    Tietoturvasuunnitelma
•    Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
•    Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
•    Meillä töissä – käsikirja 
•    Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
•    Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
•    Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
•    Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika:
•    Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika:    
•    Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika:
•    Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika:
•    Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika:
•    Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, päivitysaika:

5.2.    Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:

• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.
• Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. 
   
• Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
  Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
• Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

5.3.    Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): Asiakaskunta. Päihde- ja mielenterveysongelmaisia asiakkaita. Kieliongelmia, koska 40 prosenttia ulkomaalaisia. Palvelukeskuksen tilat hieman sokkeloiset. Päivystyskäytävällä ei kameravalvontaa.

Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Päihteitä ei saa käyttää yhteismajoituksessa. Varhainen puuttuminen päihdekäyttöön.  Kameravalvonta ja vartija 24/7 yksikössä. Sähköiset ilmoitukset matalalla kynnyksellä kaikkiin uhka-, vaara ja läheltä piti tilanteisiin. 

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Ei ole ostopalveluna

5.4.    Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:

Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: 

Käydään läpi henkilöstön kanssa, tehdään korjaavat toimenpiteet ja tiedotetaan palvelupäällikköä. 

5.5.    Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:

• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.
• Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti.
• Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.
• Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.

Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: 

Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:

Sosiaalihuollon epäkohdista tehdää Spro-ilmoitus, terveydenhuolto koskevissa epäkohdissa Haipro-ilmoitus. Työntekijä tovat tietoisia ilmoitusvelvollisuudestaan.
 

6.1. Palvelukeskuksen henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstön määrä ja rakenne 16.2.2026 alkaen: 

Palvelukeskuksen esimies 1

Vastaava ohjaaja 1

Sosiaaliohjaaja 4

Sairaanhoitaja 2

Lähihoitaja 12

Sijaisten käytön periaatteet: henkilöstövuokraus, pitemmät sijaisuudet palkataan itse. 

Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Satunnaisesti äkillisissä tilanteissa

Rekrytointi: Sopimus palveluntuottajan kanssa. Käytössä sähköinen järjestelmä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Tiedot tarkistetaan Terhikistä. 

6.2. Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:

Henkilöstön perehdytys: Työntekijä perehdytetään työtehtäviin työvuoroissa. 

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Koulutuksista keskustellaan kehityskeskusteluissa. Vakella on käytössä Loki järjestelmä, josta näkee intran kautta tulevia koulutuksia. 

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Opiskelijalle valitaan aina oma ohjaaja, joka vastaa ohjaamisesta. Palvelukeskuksessa nimettyjä ohjaajia lähihoitajille on kaksi. 

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Palaute henkilöstökokouksissa, henkilökohtaisissa keskusteluissa. THL kysely vuosittain käydään läpi henkilökunnan kanssa. 

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Epäkohtiin puututaan niiden tullessa ilmi. 

6.3. Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Ei mitoitusvaatimuksia. 

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Lähtevän työntekijän tilalle rekrytään uusi työntekijä. Käytetään sijaisia tarvittaessa. 

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:

Äkillisiin työvuoropuutoksiin käytetään sijaisia tai tehdään työvuoromuutoksia. Vuodesta 2025 alkaen käytetään varahenkilöä, joka asumispalveluiden yhteinen. Kysytään työvoimaa muista asumispalveluiden yksiköistä. Vastaava ohjaaja paikkaa tarvittaessa virkamääräyksellä.

6.4. Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Työikäisten avoterveydenhuollon yksikön (Avoimen olohuoneen) lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Agnes Stenius, sijainen Riikka Viander

Asumispäivystyksessä ei ole tarjolla tuettua lääkehoitoa (tehty päätös 2.2.2026)

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Agnes Stenius, sijainen Riikka Viander

Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Ei käytössä

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: 

Toimintayksikön nimetty laitevastaava: sairaanhoitaja Jari Riikonen

6.5 Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Koisotie 1, Tähkä, 15 asuntoa, asukastila, sauna ja pesutilat sekä varastotilat ja henkilökunnan wc sekä toimistotila.

Koisotie 3,  9 huonetta, 2 asukastilaa, asiakas wc:t 4 kpl, 3 työhuonetta ja henkilökunnan sosiaalitilat, jossa henkilökunnan wc ja suihkuhuone.

Koisotie 5. Palvelukeskus, yhteismajoitustilat miehet 3 huonetta, naiset 2 huonetta, 1 erillishuone. Päivystyskäytävä 6 huonetta. 

Avoin olohuone käyttää toiminnassaan ruokasalia ja ruokasalin siivessä olevia kuntosalia, saunaa ja pesutupaa. Lisäksi sairaanhoitajat ja sosiaaliohjaajat ottavat asiakkaita vastaan 1. kerroksen vastaanottohuoneissa.

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Palotarkastus Koisotie 1 ja Koisotie 3   Koisotie 5 28.11.2023

Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: ei huomautettavaa

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Kaikista ilmoitus kiinteistönomistajan palvelunumeroon (VAV 0102351450)

Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: Kyseessä vuokratilat. Vuosittain suunnitelma seuraavan vuoden remonteista

Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: ei välineitä

6.6. Tietojärjestelmät ja tegnologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Käytössä Apottijärjestelmä. Uuden perehdytään ensimmäisinä asioina Apotin käyttöön.  Koulutusta järjestetään Apotin toimesta jatkuvasti.

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Vaken tietoturvasuunnitelma. Vastuuhenkilö yksikössä palveluyksikön esimies. 

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Vastuu Vake tasoinen.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Häiriöistä ilmoitetaan suoraan Apotille. 

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Noudatetaan erikseen laadittua häiriötilanne ohjeistusta. 

Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Perehdytetään tietokoneen käyttöön. Tietoturvakoulutukset käydään vuosittain. 

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Käytössä jatkuvuustyöasema asumispäivystyksessä.

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: 

6.7. Asiakas-ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Jarmo karppinen

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Veera Välitalo veera.valitalo@vakehyva.fi

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Asiakas- ja potilastiedot kirjataan apottiin. Kaikki kirjataan järjestelmään. 

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Noudatetaan Vaken ohjeistusta.

7. Palvelun sisällölinen valvonta

Palvelun saatavuuden määräajat: Asumispäivystys auki päivittäin klo 17-09 ja Avoin olohuone arkisin klo 9-17.

Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: 

Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Ruokahuollon tuottaa Attendo Oy

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Palvelun tuottaa H&A siivouspalvelut. Asiakkaat vastaavat omasta pyykkihuollosta. Muusta pyykkihuollosta vastaa Puro Oy

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Noudatamme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeistusta. Konsultoimme tarvittaessa hygieniahoitajaa. Huomioimme nopeassa aikataulussa ja toimenpitein mahdolliset lude, syyhy ym. tapaukset. 

Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Asiakas vastaa itse omista tavaroista ja rahoistaan. Asiakkaan on mahdollista jättää arvotavarat asumispäivystyksen puolella lukittavaan henkilökohtaiseen lokeroon, jonne avaimet ovat henkilökunnan toimistossa. Tähkässä ja Koisokodissa asiakkaat vastaavat itse em. asioista. 

Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Palvelukeskuksessa on 2 sairaanhoitajaa. Asiakasta tuetaan ja ohjataan terveydenhuollollisissa asioissa. Lääkehoito tapahtuu vain työikäisten avoterveydenhuollon yksikössä. Asiakkaalla tulee olla omat lääkkeet ja yksiköissä on työikäisten avoterveydenhuollon yksikön lääkevarasto.

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Apotin kautta mahdollista lähettää työkoriviestejä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sisällä. 

Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:

Noudatamme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeistusta. 

8.1. Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:

Omatyöntekijän nimeäminen: Asiakkaalle nimetään omatyöntekijä palveluihin tulon yhteydessä. Palvelukeskuksen puolella on nimetty omatyöntekijä sekä toissijainen työntekijä, jolla varmistetaan, että asiakkaalla on laajemmalla skaalalla oma ohjaaja saatavilla kiinni. 

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Asiakkaalla on oikeus saada itseä koskevia tietoja tietopyynnön kautta. Tiedot toimitetaan asiakkaalle Vaken kirjaamon kautta. 

Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Jos yksiköissä huomataan asiakaan epäasiallista kohtelua, käydään keskustelu työntekijän kanssa. Tarvittaessa kuullaan asiakasta. 

Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakasta ohjeistetaan mahdollisissa epäkohtatilanteissa. Näitä ovat keskustelu esihenkilön tai kyseessä olevan tahon kanssa. Muistutuksen tekeminen omasta tai toisen henkilön puolesta. Kantelu aluehallintavirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille. 

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: Toteutumista seurataan Apotin kautta. Lisäksi saadaan kerran kuukaudessa raportti palvelusuunnitelmista, jotka on esillä toimialan johtoryhmässä. 

8.2 Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen: Asiakkaalle annetaan riittävästi tietoa, jotta hän voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Asiakkaan oikeudet turvataan ja asiasta kuullaan palveluiden järjestämisessä.

Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: Asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma. Asiakkaalla on oma työntekijä sekä ns. varatyöntekijä. 

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: Asumispäivystyksen puolella voidaan asiakasta rajata palveluista uhkaavan käytöksen ja väkivallan vuoksi. Rajaaminen voi olla, että asiakas voi tulla vain yöksi palveluihin. Räikeimmissä uhkaamis- ja väkivalta tilanteissa voidaan asiakasta rajata pois palveluista kokonaan eri mittaisiksi määräajoiksi. Näissä tapauksissa tehdään yhteistyötä asiakkaan oman sosiaalityöntekijän kanssa, mikäli hänellä on nimetty sosiaalityöntekijä. Tähkässä ja Koisokodeissa ei ole rajoittamistoimenpiteitä, kuten ei Avoimessa olohuoneessakaan.

8.3 Sosiaali- ja potilasvastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: 

Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 

Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 

Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. 

Sähköpostiyhteydenotot:

sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4. Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: Asiakas voi antaa kirjallista palautetta, jonka voi jättää nimettömänä asumispäivystyksen laatikkoon. Lisäksi asiakkaalla ja läheisillä on mahdollista antaa sähköistä palautetta netin kautta Qpro järjestelmän kautta. 

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Kaikkia palautteet käsitellään ja hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. 

8.5. Muistutusten käsittely

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Lähijohtaja

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Muistutukset käsitellään kirjallisesti. Ne dokumentit tallennetaan asiankirjan hallintajärjestelmään, joka on CaseM ja käytössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. 

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: Päivitys tehdään vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa päivityksiä tehdään, kun siihen on tarvetta.  Raportoidaan neljän  kuukauden välein. Julkaistaan Vaken sivuilla. 

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:

Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):

Päivitetty 6.3.2025

Päivitetty 26.6.2025

Päivitetty 4.2.2026, Jarmo Karppinen, palveluyksikön esimies  (esihenkilötiedot, palveluaikojen muutokset, Avoimen olohuoneen toiminta lisätty)