Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja : Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus:3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Koisorannan palvelukeskus
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot: Tähkä, Koisotie 1 Koisotie 3-5.
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Tuomo Seppänen, lähijohtaja, 050-3121996, tuomo.seppanen3@vakehyva.fi
Reija Haara, vastaava ohjaaja, 040-8699849, reija.haara@vakehyva.fi
2. Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Koisorannan palvelukeskus on tarkoitettu täysi-ikäisille vantaalaisille ja keravalaisille asunnottomille. Asiakkaat ovat isolta osalta päihde -ja mielenterveysongelmaisia ja muita riippuvaisia. Koisorannan palvelukeskukseen kuuluvat ympärivuorokautinen asumispäivystys, Koisokodit ja päiväkeskus. Palvelukeskuksessa tarjotaan sekä perustason terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluita. Koisorannan palvelukeskus on sosiaalihuoltolakiin ja päihdehuoltolakiin perustuvaa kuntouttavaa asumispalvelua, jossa asiakaan tilanne selvitetään ja pyritään ohjaajaan hänet tarvittaviin palveluihin. Koisotie 5:ssä tarjotaan alakerrassa asumispäivystystä, joka on tilapäistä asumista, Koisokodeissa on 3 asuntoa tuettua asumista sekä 5 asuntoa lyhytaikaista arvoivaa asumista. Koisotie 3:ssa on Oraskoti. Palvelu on vuoden 2025 alusta tilapäistä asumispäivystystä tarjoavaa palvelua ja paikkoja on 10. Palvelukeskus kuuluu aikuissosiaalityöhön. Perustehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta. Lisäksi Palvelukeskuksen kokonaisuuteen kuuluu Koisotie 1 oleva Tähkä, jossa on tuettu asumista. Paikkoja on 15.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Ei tuota
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: Ei ole
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Ei ole
3. Omavalvontasuunnitelman laatiminenOmavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Tuomo Seppänen, lähijohtaja, Reija Haara, vastaava ohjaajaOmavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: vuosittain marraskuun loppuun mennessä. Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Asiakkaille ilmoitustauluilla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nettisivulla.
4. Laadunhallinta ja johtaminenPalveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: SHL lakiin perustuvaa toimintaa. Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Omavalvontasuunnitelman seuraaminen, Qpro. Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Yksikössä on lähijohtaja, joka vastaa toiminnasta. Lääkehoidosta vastaa päihdehuollon lääkäri. Henkilöstöstä vastaa lähijohtaja omien alaistensa osalta ja vastaava ohjaaja omien alaistensa osalta.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Tehtävistä vastaa yksikön lähijohtaja. Hänen poissa ollessaan vastaava ohjaaja sijaistaa lähijohtajaa ja vastaa riskienhallinasta. Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Lähijohtaja yksikön osalta, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue koskien hyvinvointialueen toimintaa kokonaisvaltaisesti.Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Opastetaan perehdytyksessä ja henkilöstökokouksissa. Teamsiin laitetaan ohjeet. Koulutusta järjestetään EA, alkusammutuskoulutus sekä poistumisharjoitus. Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• KaksikielisyysohjelmaLuettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika:• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: • Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika:• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika:• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika:• Lastensuojelulaitoksen lastensuojelulain 61 b §:n mukainen hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, päivitysaika:
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta. Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): Asiakaskunta. Päihde- ja mielenterveysongelmaisia asiakkaita. Kieliongelmia, koska 40 prosenttia ulkomaalaisia. Palvelukeskuksen tilat hieman sokkeloiset. Päivystyskäytävällä ei kameravalvontaa.Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Päihteitä ei saa käyttää yhteismajoituksessa. Varhainen puuttuminen päihdekäyttöön. Kameravalvonta ja vartija 24/7 yksikössä. Sähköiset ilmoitukset matalalla kynnyksellä kaikkiin uhka-, vaara ja läheltä piti tilanteisiin. Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Ei ole ostopalveluna
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: Käydään läpi henkilöstön kanssa, tehdään korjaavat toimenpiteet ja tiedotetaan palvelupäällikköä.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Lähijohtaja 1
Vastaava ohjaaja 1
Sosiaaliohjaaja 5
Sairaanhoitaja 3
Lähihoitaja 14
Sijaisten käytön periaatteet: henkilöstövuokraus, pitemmät sijaisuudet palkataan itse.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Satunnaisesti äkillisissä tilanteissa
Rekrytointi: Sopimus palveluntuottajan kanssa. Käytössä sähköinen järjestelmä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Tiedot tarkistetaan Terhikistä.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Henkilöstön perehdytys: Työntekijä perehdytetään työtehtäviin työvuoroissa.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Koulutuksista keskustellaan kehityskeskusteluissa. Vakella on käytössä Loki järjestelmä, josta näkee intran kautta tulevia koulutuksia.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Opiskelijalle valitaan aina oma ohjaaja, joka vastaa ohjaamisesta. Palvelukeskuksessa nimettyjä ohjaajia lähihoitajille on kaksi.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Palaute henkilöstökokouksissa, henkilökohtaisissa keskusteluissa. THL kysely vuosittain käydään läpi henkilökunnan kanssa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Epäkohtiin puututaan niiden tullessa ilmi.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Ei mitoitusvaatimuksia.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen: Lähtevän työntekijän tilalle rekrytään uusi työntekijä. Käytetään sijaisia tarvittaessa.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Äkillisiin työvuoropuutoksiin käytetään sijaisia tai tehdään työvuoromuutoksia. 2025 aikana käytetään varahenkilöä, joka asumispalveluiden yhteinen. Kysytään työvoimaa muista asumispalveluiden yksiköistä. Vastaava ohjaaja paikkaa tarvittaessa virkamääräyksellä.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Agnes Stenius-Ayoade
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Agnes Stenius-Ayoade
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Ei käytössä
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Toimintayksikön nimetty laitevastaava: sairaanhoitaja Jari Riikonen
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Koisotie 1, Tähkä 15 asuntoa, asukastila, sauna ja pesutilat sekä varastotilat
Koisotie 3, Oras 9 huonetta, 2 asukastila, yhteiset wc 3 kpl, 3 työhuonetta ja sosiaalitilat
Koisotie 5. Palvelukeskus, yhteismajoitustilat miehet 3 huonetta, naiset 2 huonetta, 1 erillishuone. Päivystyskäytävä 6 huonetta.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Palotarkastus Koisotie 1 ja Koisotie 3 Koisotie 5 28.11.2023
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: ei huomautettavaa
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt: Kaikista ilmoitus kiinteistönomistajan palvelunumeroon (VAV 0102351450)
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat: Kyseessä vuokratilat. Vuosittain suunnitelma seuraavan vuoden remonteista
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen: ei välineitä
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Käytössä Apottijärjestelmä. Uuden perehdytään ensimmäisinä asioina Apotin käyttöön. Koulutusta järjestetään Apotin toimesta jatkuvasti.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: Vaken tietoturvasuunnitelma. Vastuuhenkilö yksikössä lähijohtaja.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Vastuu Vake tasoinen.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Häiriöistä ilmoitetaan suoraan Apotille.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Noudatetaan erikseen laadittua häiriötilanne ohjeistusta.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Perehdytetään tietokoneen käyttöön. Tietoturvakoulutukset käydään vuosittain.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Käytössä jatkuvuustyöasema asumispäivystyksessä.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja: Tuomo Seppänen
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Veera Välitalo veera.valitalo@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Asiakas- ja potilastiedot kirjataan apottiin. Kaikki kirjataan järjestelmään.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Noudatetaan Vaken ohjeistusta.
Palvelun saatavuuden määräajat: Asumispäivystys auki 24/7
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: Ruokahuollon tuottaa Attendo Oy
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Palvelun tuottaa H&A siivouspalvelut. Asiakkaat vastaavat omasta pyykkihuollosta. Muusta pyykkihuollosta vastaa Puro Oy
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Noudatamme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeistusta. Konsultoimme tarvittaessa hygieniahoitajaa. Huomioimme nopeassa aikataulussa ja toimenpitein mahdolliset lude, syyhy ym. tapaukset.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Asiakas vastaa itse omista tavaroista ja rahoistaan. Asiakkaan on mahdollista jättää arvotavarat asumispäivystyksen puolella lukittavaan henkilökohtaiseen lokeroon, jonne avaimet ovat henkilökunnan toimistossa. Tähkässä ja Oraksessa asiakkaat vastaavat itse em. asioista.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Palvelukeskuksessa on 3 sairaanhoitajaa. Asiakasta tuetaan ja ohjataan terveydenhuollollisissa asioissa. Lääkehoito tapahtuu erillisen lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Asiakkaalla tulee olla omat lääkkeet ja yksiköissä ei ole lääkevarantoa.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Apotin kautta mahdollista lähettää työkoriviestejä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sisällä.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen:
Noudatamme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeistusta.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Omatyöntekijän nimeäminen: Asiakkaalle nimetään omatyöntekijä palveluihin tulon yhteydessä. Palvelukeskuksen puolella on nimetty omatyöntekijä sekä toissijainen työntekijä, jolla varmistetaan, että asiakkaalla on laajemmalla skaalalla oma ohjaaja saatavilla kiinni.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Asiakkaalla on oikeus saada itseä koskevia tietoja tietopyynnön kautta. Tiedot toimitetaan asiakkaalle Vaken kirjaamon kautta.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Jos yksiköissä huomataan asiakaan epäasiallista kohtelua, käydään keskustelu työntekijän kanssa. Tarvittaessa kuullaan asiakasta.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakasta ohjeistetaan mahdollisissa epäkohtatilanteissa. Näitä ovat keskustelu esihenkilön tai kyseessä olevan tahon kanssa. Muistutuksen tekeminen omasta tai toisen henkilön puolesta. Kantelu aluehallintavirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: Toteutumista seurataan Apotin kautta. Lisäksi saadaan kerran kuukaudessa raportti palvelusuunnitelmista, jotka on esillä toimialan johtoryhmässä.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen: Asiakkaalle annetaan riittävästi tietoa, jotta hän voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Asiakkaan oikeudet turvataan ja asiasta kuullaan palveluiden järjestämisessä.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: Asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma. Asiakkaalla on oma työntekijä sekä ns. varatyöntekijä.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: Asumispäivystyksen puolella voidaan asiakasta rajata palveluista uhkaavan käytöksen ja väkivallan vuoksi. Rajaaminen voi olla, että asiakas voi tulla vain yöksi palveluihin. Räikeimmissä uhkaamis- ja väkivalta tilanteissa voidaan asiakasta rajata pois palveluista kokonaan eri mittaisiksi määräajoiksi. Näissä tapauksissa tehdään yhteistyötä asiakkaan oman sosiaalityöntekijän kanssa, mikäli hänellä on nimetty sosiaalityöntekijä. Oras, Tähkä, sekä Koisokodeissa ei ole rajoittamistoimenpiteitä.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: Asiakas voi antaa kirjallista palautetta, jonka voi jättää nimettömänä asumispäivystyksen laatikkoon. Lisäksi asiakkaalla ja läheisillä on mahdollista antaa sähköistä palautetta netin kautta Qpro järjestelmän kautta.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Kaikkia palautteet käsitellään ja hyödynnetään palveluiden kehittämisessä.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Lähijohtaja
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Muistutukset käsitellään kirjallisesti. Ne dokumentit tallennetaan asiankirjan hallintajärjestelmään, joka on CaseM ja käytössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: Päivitys tehdään vähintään kerran vuodessa. Tarvittaessa päivityksiä tehdään, kun siihen on tarvetta. Raportoidaan neljän kuukauden välein. Julkaistaan Vaken sivuilla.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
Päivitetty 6.3.2025
Päivitetty 26.6.2025