Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Jokaisen elämään kuuluu huolia ja murheita. Mielenterveyden haasteista puhutaan silloin, kun tunteet tai mieliala rajoittavat elämää pitkäaikaisesti. Mielenterveyteen kannattaa hakea apua mahdollisimman ajoissa, silloin kun itsestä tuntuu siltä, että voisi tarvita apua, tai kun läheiset huomaavat avun tarpeen.
Mielenterveyttä kuvataan olotilaksi, jossa ihminen pystyy elämään elämäänsä ilman, että hänen tunteensa, ajatuksensa tai käytöksensä rajoittavat elämää tai toimintakykyä tai aiheuttavat kärsimystä. Mielenterveys ei ole jatkuvaa hyvinvointia tai oireiden puuttumista, välillä elämässä on luonnostaan vaikeita aikoja ja ahdistusta. Mielenterveyttä voi pitää voimavaroina, jotka auttavat pärjäämään elämässä ja ovat hyvinvoinnin perusta.
Mielenterveyteen vaikuttavat monet ihmisen sisäiset ja ulkoiset tekijät. Mielenterveyttä vahvistavat esimerkiksi fyysinen terveys, tunnetaidot, hyvät ihmissuhteet, turvallisuus sekä työ- ja koulutusmahdollisuudet.
Mielenterveyden häiriöistä puhutaan silloin, kun oma mieliala, tunteet, ajatukset tai käytös rajoittavat tai haittaavat elämää tai aiheuttavat kärsimystä pitkäaikaisesti. Mielenterveyden häiriöt on jaettu lääketieteellisesti eri osa-alueisiin ja diagnooseihin, kuten ahdistuneisuus-, masennus- tai syömishäiriöihin. Mielenterveyshäiriön diagnosoinnin tekee aina terveydenhuollon ammattilainen.
Nuoruudessa aivojen ja kehon kehitys on voimakasta, mikä vaikuttaa mielialaan, suhteisiin muihin ihmisiin sekä kokemukseen omasta itsestä. Nuorista noin 20–25 prosentilla on jokin mielenterveyden häiriö.
Omaan mielenterveyteen kannattaa hakea apua aikaisessa vaiheessa. Oma tai läheisen huoli jaksamisesta on hyvä syy ottaa meihin yhteyttä. Jos apua saa aikaisessa vaiheessa, oireiden kehittyminen mielenterveyden häiriöiksi voidaan jopa estää.
Mielenterveyteen kannattaa hakea apua esimerkiksi, kun seuraavat oireet jatkuvat viikkojen ajan tai esiintyvät yhdessä:
Joskus mielenterveyden häiriöiden oireita ei huomaa itse, tällöin läheisten huolestuneisuus kannattaa ottaa vakavasti.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tarjoaa perustason mielenterveyspalveluja lapsille ja nuorille. Perustason palvelut tarkoittavat sitä, että sinun kannattaa olla ensin yhteydessä meihin ja keskustelemme kanssasi tilanteestasi. Kuuntelemme sinua ja teemme kanssasi suunnitelman jatkosta. Joskus yksi keskustelukerta voi auttaa lievittämään ahdistusta, joskus taas tarvitaan useampia tapaamisia. Teemme yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja voimme ohjata sinut erikoissairaanhoidon palveluihin, jos tilanteesi vaatii sitä.
Voit tulla keskustelemaan voinnistasi koulusi kuraattorille tai psykologille. Jos olet 13–21-vuotias voit ottaa yhteyttä myös nuorten psykososiaaliseen tukeemme.
Alle kouluikäisten mielenterveyspalvelut saat neuvolasta.
Avun hakeminen mielenterveyskysymyksiin voi jännittää. Me VAKEssa lupaamme kohdata sinut omana itsenäsi ja ottaa sinut vakavasti. Työntekijämme ovat koulutettuja kohtaamisessa ja kuuntelevat sinua.
I talked about anything and still felt safe. - Asiakaspalutettamme
I talked about anything and still felt safe.
- Asiakaspalutettamme
Avun hakeminen mielenterveyskysymyksiin ei ole harvinaista tai häpeä, vuonna 2023 noin joka viides 13–17-vuotias ja noin joka neljäs 18–22-vuotias oli hakenut terveydenhuollon palveluista apua mielenterveyteensä. Tämän lisäksi apua haetaan esimerkiksi Sekasin-chatista.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella saat erikoissairaanhoidon palvelut HUSista. Erikoissairaanhoidon palveluita tarvitaan silloin, kun tilanne on vaikea ja hyvinvointialueen omat palvelut eivät riitä. Mielenterveyskysymyksissä erikoissairaanhoito voi olla esimerkiksi syömishäiriön hoitoa tai osastohoitoa sairaalassa.
Tarvitset lääkärin tai päivystyksen lähetteen erikoissairaanhoitoon. Hae apua opiskeluhuollosta, mielenterveys- ja päihdeasemilta tai terveysasemiltamme. Kiireellisissä hätätilanteissa soita hätänumeroon 112.
Turvallinen ja ennakoitava arki auttavat lasta ja nuorta jaksamaan elämän myötä- ja vastoinkäymisissä. Tutut rutiinit, vanhempien johdonmukainen käyttäytyminen ja kodin turvallinen ilmapiiri lisäävät lapsen ja nuoren voimavaroja.
Vanhemman ei tarvitse olla supervanhempi, voit tukea lastasi esimerkiksi:
Nuoreksi kasvamiseen kuuluu oman identiteetin etsintä ja etäisyyden ottaminen vanhempiin. Nuori voi myös kokea, että mielenterveyskysymyksistä on vaikea puhua tai että vanhemmat tai ammattilaiset eivät ymmärrä häntä. Vaikka nuori välillä reagoisikin vahvasti tai yrittäisi työntää sinua pois, hän kuitenkin tarvitsee turvallista aikuista elämäänsä.
Voit luoda kannustavan keskusteluympäristön nuoren kanssa:
Usein vanhempi huomaa lapsen käytöksen muutokset nopeasti. Tällöin on hyvä ottaa asia lapsen kanssa puheeksi rauhassa ja kuunnellen. Vanhempana ei tarvitse kuitenkaan olla yksin lapsen ainoa tuki. Jos sinulla herää huoli lapsestasi tai tämän sivun Milloin kannattaa hakea apua? -kohdan esimerkit kuvaavat lastasi, ota meihin yhteyttä ja kysy apua. Jos et tiedä, mikä palvelu sopii tilanteeseesi parhaiten, soita lapsiperheiden neuvontaan ja ohjaukseen. Palvelemme maanantaista perjantaihin kello 9-12 numerossa 09 4191 5200!
Lapsen mielenterveyden haasteet vaikuttavat koko perheeseen. Muista huolehtia myös omasta sekä perheen muiden jäsenten hyvinvoinnista. Löydät vertaistukea perheille esimerkiksi hyvinvointitarjottimelta tai FinFami-yhdistykseltä.
Jos sinusta tuntuu siltä, että omat keinosi ovat lopussa, voit tehdä lastensuojeluilmoituksen myös omasta lapsestasi. Lastensuojeluilmoitus voi olla ratkaisu vaikeisiin tilanteisiin ja helpotus vanhemmalle. Käsittelemme kaikki lastensuojeluilmoitukset ja sovimme kanssasi siitä, miten tuemme sinua ja lastasi. Löydät ohjeet ilmoituksen tekemiseen Huoli lapsesta tai nuoresta -sivultamme.