Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
VAKEn Asunnottomana vapautuvien vankien sosiaalityön tiimissä kokeiltiin kokemusasiantuntijan hyödyntämistä osana asiakastyötä. Kokeilun tavoitteena oli parantaa rikoserityisestä työskentelystä hyötyvien asiakkaiden palvelua.
Teksti on kirjoitettu yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa ja suorat lainaukset ovat kokemusasiantuntijan havaintoja ja reflektointia aiheesta.
Sosiaalityön voidaan katsoa olevan ennen kaikkea inhimilliseen hyvinvointiin tähtäävää, kokonaisvaltaista työtä, jolla voidaan vaikuttaa myös uusintarikollisuuteen. Osallisuutta lisäävällä muutostyöllä voidaan vaikuttaa. Asunnottomana vankilasta vapautuvan kohdalla tämä tarkoittaa intensiivistä rinnalla kulkemista, joustavia palveluita ja toipumisorientoitunutta työskentelytapaa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Asunnottomana vankilasta vapautuvien sosiaalityön (myöhemmin vankityö tai vankitiimi) asiakaskuntaan kuuluvat yli kahdeksan kuukauden vankeustuomiota suorittavat asunnottomana vapautuvat vantaalaiset ja keravalaiset vangit. Asiakkaalle laaditaan palvelutarpeen arvio ja tehdään jo vankilassaoloaikana yhteistyössä asiakkaan, sosiaalityön ja vankilan henkilökunnan kanssa suunnitelmaa vapautumisen jälkeiselle ajalle. Työskentely on elämänmuutokseen tähtäävää suunnitelmallista aikuissosiaalityötä, jonka päätavoitteina ovat pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja uusintarikollisuuden ennaltaehkäiseminen.
Tiimissä työskentelee sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, he ovat osa Työikäisten asumisen erityissosiaalipalveluiden ja sosiaalisen kuntoutuksen yksikköä, tarkemmin pitkäaikaisasunnottomien asumisen erityissosiaalipalvelujen tiimiä.
Asiakkuuden kesto palvelussa on jokaisella asiakkaalla yksilöllinen, mutta työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen asuminen tai pitkäaikaisesti oikeanlaisen tuen löytyminen ja turvallinen, rikokseton elämä. Työtä tehdään jalkautuen asiakkaan omaan toimintaympäristöön ja verkostoihin. Yhteistyötä tehdään Rikosseuraamuslaitoksen, hyvinvointialueen omien toimijoiden ja järjestöjen sekä hankkeiden kanssa. Työskentely on intensiivistä ja asiakkaita tavataan yksilöllisen tarpeen mukaan tiiviistikin.
Tukea tarvitaan yleisesti asumiseen, talouden- ja arjen hallintaan, etuusjärjestelmässä toimimiseen, työllistymiseen tai koulutukseen, päihteettömyyteen, rikoksettomuuteen, riittävien terveyspalveluiden saamiseen sekä sosiaalisen ja viranomaisverkoston hallintaan. Asiakkailla on usein myös pieni tai olematon sosiaalinen verkosto ja he voivat olla monella tavalla syrjäytyneitä tai syrjäytettyjä.
Toipumisorientoitunut työote on keskiössä asiakastyössä. Toipumisorientoituneessa työotteessa keskeistä on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen esimerkiksi voimaantumisen ja toivon teemojen kautta.
Desistanssi- ja identiteettityöskentely ovat olennainen osa lähiohjauksen työskentelyä vankityön asiakkaiden kanssa. Asiakkuuden ja yhteisen työskentelyn lähtökohtana toimii luottamuksen rakentuminen, jonka jälkeen voidaan syventyä identiteettityöskentelyyn (kuka olen rikoshistoriani lisäksi). Tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan harjoitella asiakkaiden kanssa tapaamisilla keskustellen, mielikuvaharjoittelulla sekä asiointikäyntien yhteydessä eri ympäristöissä. Tarkoitus on löytää keinoja ja pohtia malleja eri tunteiden käsittelyyn sekä omaan toiminnanohjaukseen. Lisäksi harjoitellaan itsesäätelykykyä erityisesti väkivaltaisiin aiemmin opittuihin toimintamalleihin liittyen.
Asunnottomana vapautuvien vankien tiimissä virisi alkuvuodesta 2023 ajatus kokemusasiantuntijuuden ja -asiantuntijaosaamisen vahvistamisesta osana asiakastyötä. Kokemusperäistä tietoa ja osaamista voi välittää toisten ihmisten ymmärryksen lisäämiseksi vaikkapa palveluiden käytöstä. Kokemusasiantuntija voi toimia asiakkaan ja palvelujärjestelmän työntekijän välissä myös ”tulkkaamassa” ja auttaa asiakasta sanoittamaan omaa tilannettaan ja omia tarpeitaan ja palvelujärjestelmän työntekijää sanoittamaan palvelujärjestelmän käytäntöjä, niin että asiakas ymmärtää ne. Kevään kehittämispäivän tuloksena hahmottelimme kokemusasiantuntijuutta tiimissä seuraavasti:
Saimme kokeiluun mukaan KAP-hankkeen koulutetun kokemusasiantuntijan. Hankkeessa on koulutettu kokemusasiantuntijoita Vantaan sote-palveluihin esimerkiksi asiakastyöhön, palvelujen kehittäjiksi sekä kokemustutkijoiksi. Kokemusasiantuntija vankityössä -kokeilu toteutettiin syys-marraskuussa 2023.
Kehittämistyö alkoi yhdessä koulutetun kokemusasiantuntijan kanssa suunnittelemalla parin kuukauden rupeamaa yhdessä. Kävimme vilkasta keskustelua aiheesta ja vankitiimi toi myös esille sen, että aiemmin asiakkaat eivät ole suhtautuneet varauksettomasti tai edes kovin vastaanottavaisesti kokemusasiantuntijan mukaan ottamiseen asiakastyöhön. Päätimme, että kokemusasiantuntija tulee mukaan asiakkuuden alusta asti, jolloin asiakkaan voi olla helpompi vastaanottaa myös kokemusasiantuntija.
Asunnottomana vapautuvien vankien sosiaalityössä ollut aiemmin haasteena saada asiakkaat suostumaan kokemusasiantuntijan läsnäoloon tapaamisille. Luottamuksen rakentuminen on oleellinen osa työskentelyä, ja asiakkaat ovat sanoittaneet, etteivät halua kertoa arkaluontoisia asioita ulkopuolisille henkilöille.
”Kuulin että suurin osa asiakkaista on suhtautunut kielteisesti siihen että he tapaisivat sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän lisäksi kokemusasiantuntijan -- itse uskon vahvasti siihen että on tärkeätä kuulla muutostarinaa ja kokemusta rikollisuudesta ja päihteistä irrottautumisesta.”
Pilotoinnin tavoitteena oli, että kokemusasiantuntija työskentelee osana tiimiä ja tulee asiakkaiden suostumuksella mukaan tapaamisille. Tarkoituksena oli myös saada kokemuksia, kuinka kokemusasiantuntijaa voitaisiin hyödyntää työskentelyssä palveluiden parantamiseksi. Kokemusasiantuntija Tommi Tamminen työskenteli Asunnottomana vapautuvien vankien sosiaalityön tiimissä seitsemänä päivänä syys-marraskuun välisenä aikana.
Kokemusasiantuntijapilotti toteutui osittain suunnitelman mukaan, hieman alkuperäistä pienemmällä työajalla. Silti saimme jo rohkaisevia kokemuksia siitä, miten asunnottomana vapautuvien vankien sosiaalityön tiimin asiakkaat voisivat hyötyä kokemusasiantuntijuudesta ja miten asiantuntijuutta voi jakaa asiakastyössä ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan välillä.
Pilottijakson aikana yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa asiakastapaamisia toteutui yhteensä kuusi kappaletta. Tapaamisia toteutettiin toimistotapaamisina Versossa ja kotikäynteinä asiakkaiden luona. Osa sovituista tapaamisista peruuntui pilottijaksolla. Asiakkaiden vaihtelevat elämäntilanteet vaikuttavat tapaamisten peruuntumisiin. Asiakkaita tiedotettiin kokemusasiantuntijuuden pilotoinnista ennen tapaamisia ja käytiin läpi tiimin työntekijöiden vaitiolovelvollisuus. Asiakkaat antoivat suostumuksen kokemusasiantuntijan läsnäololle mukana tapaamisilla.
Tapaamisilla käytiin läpi akuutisti hoidettavia asioita, asiakkaiden kuulumisia ja vointia sekä kokemusasiantuntijan tarinaa. Kokemusasiantuntija kertoi omia kokemuksiaan päihteistä ja rikoksista irtaantumisesta sekä kuinka ylläpitää tilannetta. Tapaamisilla heräsi keskustelua teemoihin liittyen ja asiakkaiden palaute oli positiivista. Rikollisesta elämäntavasta irtaantuminen koettiin kunnioitettavana saavutuksena.
”Toisella tapaamisella oli minun ikäiseni ja samantapaisilla taustoilla oleva asiakas joka otti tosi hyvin vastaan kokemusasiantuntijan ja kuunteli kokemuksiani hyvin kiinnostuneena. Kertoi että arvostaa paljon rikollisuudesta ja päihteistä irrottautumista ja sanoi että on hienoa kun olen mukana tapaamisella. Tästä tapaaminen alkoi heti tosi hyvällä meiningillä. Hän kertoi rehellisesti päihteiden käytöstä ja hankalasta tilanteesta rikosmaailmassa. Oli hyvä että itselläni oli kokemusta juuri samankaltaisista tilanteista niin pystyin saamaan hänen kanssaan samaistumiskokemusta ja varmasti luottamusta.”
Pilottijaksolla saatiin paljon positiivia kokemuksia sosiaaliohjaaja-kokemusasiantuntija työparityöskentelystä.
”Tässä tapaamisessa sain kokea työparimallityöskentelyä parhaimmillaan. Oli jotenkin tosi siistiä. Hyvin jakautui puhuminen työparin kanssa ja olimme samoilla linjoilla kokoajan ja puhalsimme yhteen hiileen. -- Tämä aika kun olen KAP Vantaan palkkalistoilla työskennellyt täällä VAKEHYVA:n toimistolla on ollut kyllä todella hyödyllistä mun kokemusasiantuntija uralle ja kokemukselle sosiaali alalle. Hyvää oppia saanut kohtaamisista kun olen saanut seurata työkavereitteni työskentelyä. Ja päässyt kokeilemaan itsekin sellaista kohderyhmää josta olin aikaisemmin ajatellut että en pysty työskentelemään heidän kanssaan.”
Pilotoinnin aikana vahvistui käsitys kokemusasiantuntijuudesta asunnottomana vapautuvien vankien sosiaalityössä.
”Kokemusasiantuntijaa valittaessa tällaisiin tehtäviin on syytä kiinnittää huomiota riittävään muutostyöskentelyyn. -- Jos esim työskentelee jonkun kanssa joka on ollut läheinen kentällä ollessa ja vetäminen ja rikosten teko on yhdessä sujunut hyvin niin siinä voisi alkutaipaleella helposti tempautua juttelemaan vanhoista hyvistä ajoista ja sen myötä retkahdus ym. riski kasvaa. Tai muuten vaan saa kummankin osapuolen toipumisen pysymään paikoillaan/menemään taaksepäin.”
Huomiota jatkossa tulee kiinnittää riittävään tilaan ja aikaan reflektoida ja purkaa asiakastyön tilanteita, ihmisten vaikeat ja monimutkaiset tilanteet ovat ammattilaisellekin kuormittavia.
“Siitä sitten suoraan seuraavaan tapaamiseen joka olikin ihan erilaista. Tämä oli teamssissä ja mukana asiakkaan lisäksi päihdetyöntekijä laitoksesta sekä meidän tiimin sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Asiakas oli aika kiihkeässä tilassa ja välillä aika aggressiivinenkin.”
“Tuli tässä mieleen että vitsi mut on kyllä otettu joka paikassa hyvin vastaan missä olen kokemusasiantuntijana työskennellyt. Aina otettu jaksamista huomioon eikä ole yritetty pakottaa mihinkään ja on kuunneltu ja arvostettu mun kokemusta. Tällä alalla on mun mielestä niin ihania ihmisiä ja se onkin yksi syy miksi olen jäänyt sosiaalialalle töihin.”
“Koskettavia juttuja saa kyllä kokea tässä työssä useina päivinä viikossa. Se on ihan mahtavaa. Välillä niin raskasta mutta välillä niin voimaannuttavaa! Ja ne voimaannuttavat hetket vie voiton niistä raskaista.”
Kokemusasiantuntijan havainnot asiakkaiden kohtaamisesta ja reflektointi asiakastapaamisiin liittyen lisäävät ammattilaisen ymmärrystä asiakkaan tilanteesta. Parhaimmillaan kokemusasiantuntija voi toimia kulttuuritulkkina ja auttaa vahvistamaan yhteistyötä.
“Olipas tosi hyvä tapaaminen asiakkaan kanssa ketä olin aikaisemmin tavannut teamsin kautta. Oli tosi voimaannuttavaa kun asiakas kuunteli kokemustani kunnioittavan oloisesti ja saimme hyvän samaistumispinnan heti kun kerroin omasta taustastani ja meillä samantapaista taustaa.”
“Hänellä tuntui olevan motivaatiota muutokseen ja kiinnostusta lähteä kokeilemaan erilaisia tukitoimia kuten vertaistukiryhmiä ja kuntouttavaa työtoimintaa. Hän myös kutsui minut mukaan seuraavalle tapaamiselle hänen kotiinsa.”
Aikuissosiaalityön ja rikosseuraamusalan asiakasryhmille on yhteistä useiden erilaisten sosiaalisten ongelmien samanaikaisuus. Aikuissosiaalityön asiakkaita ovat esimerkiksi taloudellisessa ahdingossa tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa olevat, riippuvuus- ja mielenterveysongelmaiset ja asunnottomuutta kokeneet. Myös vankilasta vapautuneilla on useimmiten työttömyyttä, taloudellisia ja asunnon saannin vaikeuksia sekä terveyteen, päihteiden käyttöön ja elämänhallintaan liittyviä haasteita. Monet tarvitsevat intensiivistä ja pitkäaikaista muutostyötä ja sopivia sosiaalipalveluita.
Asunnottomuutta kokeneet ja rikostaustaiset, heikossa asemassa olevat sosiaalityön asiakkaat hyötyvät kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteistyöstä. Se auttaa rakentamaan luottamusta ja kiinnittymään palveluihin. Monella asiakkaalla on paljon epäluottamusta palveluita ja viranomaisia kohtaan ja tarvittavan tuen ja palvelun vastaanottaminen voi olla vaikeaa. Parhaassa tapauksessa yhteistyö kokemusasiantuntijan kanssa voi rohkaista asiakasta identiteetti- ja desistanssityöskentelyn aloittamiseen, tai sen syventämiseen, ja asiakas pystyy hyödyntämään hänelle tarjottua tukea siten, että oma tilanne alkaa muuttua paremmaksi ja osallisuus vahvistuu.
Kirjoittajat: sosiaaliohjaaja Joona Karhunen, kokemusasiantuntija Tommi Tamminen ja johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tuomisto