Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Koisorannan palvelukeskuksen vastaava ohjaaja Reija Haara on työskennellyt asunnottomien palvelujen parissa kohta kolmekymmentä vuotta. Työstä on kuitenkin löytynyt aina uusia puolia ja lähijohtajatehtäviin kokenut Haara lähti vasta vuosi sitten. Heikommassa asemassa olevista huolehtiminen on kuitenkin ollut aina hyvantekijän ohjenuorana.
Koisorannan palvelukeskuksen ovi on auki suojaa tarvitseville joka päivä.
Lähteminen ja palaaminen ovat toistuvia teemoja Koisorannan palvelukeskuksen vastaavan ohjaajan Reija Haaran uralla. Haaran ura asumispalveluissa alkoi keikkatöiden jälkeen ohjaajana silloisessa Koisorannan päivystävässä hoitokodissa, joka sijaitsi nykyisen Koisorannan palvelukeskuksen naapurissa. “Ympyrä sulkeutuu näin.” Haara naurahtaa. Matkan varrella on kertynyt kokemuksia niin Päihdeasiain kurssikeskuksesta, tukiasunto-ohjaajan tehtävästä kuin Tähkä- ja Oraskodeistakin.
Myös asiakkaiden kohdalla lähdöt ja paluut ovat arkipäivää. Koisorannan palvelukeskuksessa vietetyn yön jälkeen asiakkaat poistuvat omille teilleen. Jotkut palaavat ja jotkut eivät. Osa tarvitsee paikan vain yhdeksi yöksi ja osa nähdään palvelukeskuksen ovella uudestaan, joskus seuraavana päivänä, joskus vuosien päästä. Ovi on kuitenkin aina auki.
On niitäkin, joiden kohdalla lähtö on lopullinen. Haaran mieleen on jäänyt asiakkaita, joille on asumispalveluissa pystytty tarjoamaan inhimilliset olosuhteet loppuun asti.
“Elämä on hauras.”
"Hirveän rikasta työtähän tämä on ollut” Haara huokaa kuitenkin. Mieleen on jäänyt surullisten lähtöjen lisäksi paluita, entiset asiakkaat ovat saattaneet tulla vuosien päästä kertomaan, kuinka ovat saamansa avun turvin päässeet elämässään eteenpäin. Nämä toivon pilkahdukset jäävät mieleen ja antavat voimaa työhön. “Ja näitä on paljon.” Haara muistuttaa.
“Jotkut ovat kouluttautuneet alalle ja auttavat nyt muita.”
Vasta asiakkaiden tarinoiden jälkeen Haara alkaa muistella työhönsä liittyviä kehittämisprojekteja, joissa kokenut ohjaaja on saanut olla uransa aikana mukana. Vaikka vaikuttamisesta ja kehittämisestä on paljon hyviä muistoja, sadat kohdatut ja sadat autetut ihmiset ovat ne, joita Haara ensimmäiseksi muistelee, “Ihmisten elämä ja sen kirjo, se on se työ.”.
Vaikka nykyisessä vastaavan ohjaajan työssään Haara ei kohtaa asiakkaita samalla tavalla kuin ennen, kokee hän silti tekevänsä työtään juuri näitä varten. Jakamalla omaa kokemustaan johdettavilleen Haara varmistaa, että Koisorantaan päivittäin saapuvat asiakkaat saavat juuri sitä apua ja tukea, mitä tarvitsevat.
“Pystyy sitä omaa osaamistaan ja tietotaitoaan jakamaan työntekijöille ja sitä kautta hyödyttämään asiakasta."
Yksin vastaavankaan ohjaajan ei tarvitse työskennellä, vaan työtä tehdään yhdessä Koisorannan palvelukeskuksen toisen lähijohtajan ja muun henkilökunnan kanssa. ”Jokaisella on se oma elämänkokemus ja koulutus”, Haara kuvailee ja korostaa erityisesti elämänkokemuksen merkitystä työssä. Uusien työntekijöiden ammattitaito ja asenne on Haaran mukaan Koisorannassa kohdallaan ja työssä vaadittu elämänkokemuskin karttuu nopeasti päivittäin vaihtuvia asiakkaita kohdatessa.
Lähijohtajan työ vie Haaran yhä useammin toimistohuoneen tietokoneen ääreen, mutta asiakkaiden paras on edelleen vastaavan ohjaajan mielessä.
Aikanaan diakoni-sosiaaliohjaajaksi kouluttautuneen Haaran puheesta kuulee ihmisarvon tärkeyden ja lähes kolmekymmentä vuotta alalla puhuvat myös omaa kieltään. “Asiakaskuntana ovat ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.” kuvailee Haara jo opiskeluaikoina häneen vedonnutta ajatusmallia.
“Jotenkin nämä asiakkaat ovat vain sellaisia, että kolahtaa tämä homma.”
Vantaalle Haara tosin myöntää päätyneensä sattumalta, 90-luvun laman aikaan opiskelukaveri vinkkasi avoimesta paikasta Koisorannassa ja “sitä tarttuu siihen, mitä oli tarjolla.” Vuosien mittaan tarttumisesta keikkatöihin ja sijaisuuteen on muodostunut vankka ote ensin Vantaan kaupungin ja nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asumispalveluista.
Vaikka asunnottomuuden poistaminen on valtakunnallinen tavoite, Haara ei näe tällä hetkellä pikaratkaisua asunnottomuuteen. “Tuossa juuri suunniteltiin, pitäisikö rakentaa uutta lisäsiipeä, jotta saataisiin lisää tilaa.” Haara kuvaa asunnottomuustilannetta tällä hetkellä.
Pitkällä urallaan Haara on nähnyt sekä asunnottomuuden että asunnottomuuden hoidon muutoksen. Asumispalvelut ovat siirtyneet hallinnollisesti päihdepalveluista aikuissosiaalityöhön ja viimeisimpänä kunnilta hyvinvointialueelle ja maailman muutokset näkyvät myös asumispalvelujen asiakkaissa. “Ehkä suurelle yleisölle tulevat mieleen puistojen penkkien porukat, mutta asunnottomuus koskettaa tällä hetkellä hyvin paljon suurempaa osaa meistä” Haara kuvailee.
“Asunnottomuuden kirjo on hyvin toisenlainen tänä päivänä.”
Haara huomauttaa, että asunnottomuus ei ole kiinni vain tukipalveluista tai asuntojen määrästä. Ihmisen omat verkostot, psykiatrisen hoidon saatavuus, yhteiskunnan suhtautuminen maksuhäiriöihin ja muut tekijät vaikuttavat siihen, miten helposti ja kuka asunnottomaksi joutuu. “Ei meillä asiakaskunta ole ainakaan vähenemässä.” Haara huokaa.
Lähitulevaisuus on tuoreelle vastaavalle ohjaajalle omaan uuteen johtamisrooliin kasvamista, vaikka työkokemusta alalta onkin jo vuosikymmenten ajalta. Haara määrittelee työnsä päämääräksi lopulta sen tarpeettomaksi tekemisen, mutta sitä ennen Koisorannan palvelukeskuksen oven suojaa tarvitseville avaa vielä monena iltana kolmisenkymmentä vuotta sitten Koisorannan päivystävään hoitokotiin sijaiseksi tullut hyvantekijä.
KATSO AVOIMET TYÖPAIKAT>