Työpajaohjaaja Anne Paananen-Nyman: ”Täällä asiakasta varten”

Valmennustalo Luxin kädentaitopajan työpajaohjaaja Anne Paananen-Nyman istahtaa haastattelua varten valmennustalon aulan penkille rennosti. Matkan varrelle on mahtunut työkokeiluja, kuntouttavan työtoiminnan jaksoja muun muassa asukaspuistoissa ja iltapäiväkerhoissa ja onpa Paananen-Nyman suorittanut ompelijan koulutuksenkin. Lisäksi aikanaan Paananen-Nyman aloitti lähihoitajaopinnot, jotka kuitenkin keskeytyivät masennuksen vuoksi. Myöskin Paananen-Nymanin romanitausta on, valitettavaa kyllä vieläkin, tehnyt työpaikan saamisesta vaikeaa. Nyt kuitenkin Paananen-Nyman on löytänyt paikkansa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta.

Työpaikka valmennustalo Luxissakin jäi lähes toteutumatta, Paananen-Nymanin aiemmassa vahtimestarin työssä kun vaadittiin ICT-taitoja, joita hän ei kokenut hallitsevansa. “Etkös sä saa täältä jokaiselta apua?” oli Paananen-Nymanin silloinen kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja tokaissut ja oli oikeassa. Työkavereiden tukeminen kuuluu valmennustalo Luxin henkeen.

“Valmennustalo Luxissa annetaan mahdollisuus.”

“Mikä vapauden tunne” kuvaa Paananen-Nyman palkkatyön aloittamista valmennustalossa. Sen lisäksi, että säännöllinen palkka mahdollisti omillaan toimeen tulemisen, oli siirtymä työlliseksi myös henkisesti suuri askel. “Ei kai tämä voi olla totta” silloin tuore vahtimestari mietti ensimmäisinä työpäivinään.

Innostusta asiakastyöstä

Paananen-Nymanille asiakaskohtaamiset ovat työpajaohjaajan työn suola. Joskus asiakastapaukset saattavat olla haastaviakin, mutta Paananen-Nyman on päättänyt, että hän ei nosta käsiään pystyyn, “Ei, otan tämän haasteena.”. Kaikissa ihmiskohtaamisissa piilee myös mahdollisuus oppia, työpajaohjaaja toteaa. Yksin työtä ei kuitenkaan tarvitse valmennustalo Luxissa tehdä, vaan esimerkiksi sosiaaliohjaajat ovat työpajaohjaajan ja valmennustalon asiakkaiden tukena.

Myös omasta kokemuksesta työttömän työnhakijan arjesta on Paananen-Nymanille apua asiakaskohtaamisissa, “tietää, missä asemassa asiakkaat ovat”. Omakohtainen kokemus ja Suomen romaniyhdistyksen kokemusasiantuntijaperehdytyksen käyminen tarjoavat työpajaohjaajalle myös näkökulmaa mielenterveyden kysymysten käsittelyyn. “Vaikka kasvot hymyilevät, ei voi olettaa, että kaikki on hyvin.” Paananen-Nyman on myös ollut itse avoin omasta taustastaan ja saanut valmennustalosta itse tukea ja kannustusta.

“Täällä on opittu tuntemaan minut.”

Hyvä kiertämään

Omat hyvät kokemuksensa Paananen-Nyman haluaa myös jakaa eteenpäin työpajaohjaajana. Hän on saanut itse valmennustalo Luxissa mahdollisuuden näyttää taitonsa ja päästä työelämään ja samat mahdollisuudet hän toivoo voivansa tarjota myös omille asiakkailleen. Valmennustalo Luxissa ohjaajien ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden välillä ei ole Paananen-Nymanin aikana ollut henkistä kuilua, vaan kaikki ovat luontevasti saman katon alla. Tätä henkeä Paananen-Nyman omalta osaltaan pyrkii edistämään työssään.

“Tottakai toivon, että jossain vaiheessa saisi vakituisen työn jostain.” Paananen-Nyman ei vielä ole varma siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta ihmisten kanssa työskentelyä hän haluaa jatkaa.