Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Puheterapeutti Merja Hartikka nauttii siitä, että saa etsiä työssään ratkaisuja monenlaisten asiakkaiden ongelmiin. Suurin palkinto tulee, kun voi auttaa lasta puheen pulmissa ja perheen tilanne helpottuu.
Puheterapeutti Merja Hartikka harjoittaa uusia taitoja lasten kanssa leikin keinoin – toisinaan myös leikkitaidot kaipaavat harjoitusta.
Merja Hartikka on logopedian eli ihmisäänen, puheen, kielen ja kommunikaation asiantuntija. 35 vuotta puheterapeuttina työskennellyt Merja aloitti työuransa Nurmijärvellä. Vantaalle hän siirtyi vuonna 2001, Jokivarren koulun dysfasia- eli kehityksellisten kielihäiriöiden oppilaiden puheterapeutiksi.
”Parin vuoden työrupeama koulussa oli mielenkiintoinen, sillä toimi oli uusi ja toimenkuva piti rakentaa itse.”
Seuraavaksi Merja pääsi perehtymään puheterapeutin perusvastaanottotyöhön, jossa asiakkaina oli kaiken ikäisiä, pääpainon ollessa alle kouluikäisissä lapsissa. Työhuone sijaitsi ensin Rekolanmäen koululla, mutta kun Koivukylän sosiaali- ja terveysasema avautui Karsikkokujalle vuonna 2007, siirtyi Merja sinne.
Vuoden 2023 alusta hän on työskennellyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialalla. Asiakkaat ovat pääasiassa alle kouluikäisiä.
”Monenlaisten muutosten keskellä olen iloinnut siitä, että olen saanut pitää oman työhuoneen, jossa voin ottaa asiakkaita vastaan.”
Merja pitää työnsä parhaina puolina monipuolisia asiakasryhmiä sekä moniammatillista yhteistyötä. Asiakkaita tulee terveydenhuollon lähetteillä, varhaiskasvatuksen henkilöstön ohjaamana ja vanhempien yhteydenotoilla.
Työ vaatii epävarmuuden sietoa, mutta tuo myös vapautta: Puheterapiassa ei ole olemassa valmista käsikirjaa, josta valitaan takuuvarmasti auttava menetelmä. Kokenut asiantuntija osaa valita eri vaihtoehtoja, joista lähdetään kokeilemaan, mistä olisi eniten hyötyä asiakkaalle. Keskeistä on asiakkaan aito kohtaaminen ja selkeiden toimintaohjeiden antaminen.
”Tässä työssä saa käyttää luovuutta.”
Merja on viihtynyt koko työuransa julkisella sektorilla. Hänelle työn monipuolisuus on rikkaus.
”Hyvinvointialueen töissä ei voi erikoistua hyvin kapeaan puheterapian alaan, vaan jokaisen puheterapeutin pitää tietää laaja-alaisesti kaikesta.”
Työ on nopeatempoista ja rajatuilla tapaamiskäynneillä pitää pystyä auttamaan asiakkaita.
”Minulla on harkintavalta annettujen raamien sisällä, kuinka usein ja pitkään asiakasta tapaan.”
Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin.
”Meillä kannustetaan kehittämään työtä. Jos esimerkiksi arvioin, että voin antaa tukea useammalle perheelle samalla kertaa perustamalla ryhmän, voin tehdä sen.”
Esimerkkinä työmenetelmien kehittämisestä Merja mainitsee korona-aikana syntyneet etäkurssit, joissa vanhemmille opetetaan tukiviittomien ja kuvien käyttöä lapsille, joilla on viivästynyt puheenkehitys, epäselvä puhe tai kehitysvamma.
”Kursseista saamani palaute on saanut minut vakuuttuneeksi tällaisen tuen merkityksestä.”
Puheterapiassa on myös otettu käyttöön äännekioskeja, joissa lapset saavat apua S-, K-, L- ja R-äännevirheisiin. Äännekioskitapaamisissa asiakkaan tilanne arvioidaan ja kotiin annetaan yksilölliset harjoitteluohjeet. Parhaimmassa tapauksessa tämä riittää, eikä muuta puheterapeuttista tukea tarvita. Äännekioskit on otettu hyvin vastaan, sillä niiden avulla asiakkaat pääsevät aiempaa nopeammin palvelun piiriin.
Merja iloitsee myös siitä, että asiakastyötä tekevät puheterapeutit pääsivät mukaan kehittämään puhelinpalvelua, lähetekäytäntöjä ja hoitopolkuja. Uudistusten avulla puheterapiajonoa on saatu lyhennettyä.
Tällä hetkellä ison osan Merja työajasta viekin puheterapian puhelinpalvelun eli ajanvarauksen ja neuvonnan sekä siihen liittyvien oheistöiden hoitaminen.
”Pidän nopeatempoisesta ja sirpaleisestakin työstä, joten tämän tyylinen työ sopii hyvin minulle. Tässä työssä voin hyödyntää tietämystäni hoitoprosesseista, joihin olen perehtynyt osallistuttuani miltei koko työurani ajan kuntoutustyöryhmien toimintaan.”
Kuvien avulla voidaan tukea niin puheen ymmärtämistä kuin tuottoakin.
Kun Merja aloitti työuransa puheterapeuttina, olivat muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat asiakkaat harvinaisia. Nyt monikielisiä on yhä suurempi asiakkaista, mikä ei ole ihme, sillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella puhutaan yli 120 kieltä.
“Monikielisyys on samanaikaisesti rikkaus ja haaste”.
Jotta lasta voidaan auttaa, täytyy ammattilaisen ymmärtää koko perheen kieli- ja kulttuuriympäristöä. Työskentely tulkin avustuksella tuo lisähaastetta sekä lapsen arviointiin että vanhemman haastatteluun ja ohjaukseen.
Jos lapsen kielelliset taidot eivät vastaa ikäodotuksia, täytyy selvittää, ovatko lapsen heikot kielelliset taidot merkki kielellisestä vaikeudesta vai vain riittämättömästä altistumisesta arvioitavalle kielelle. Käytännössä se usein selviää vasta, kun aletaan tehostetusti tukea lapsen kielen kehittymistä ja seurataan sitä. Puheterapian tukena hyvinvointialueella työskentelee Moniku-ohjaajia, jotka tukevat monikulttuurisen ja -kielisen lapsen ja vanhempien varhaista vuorovaikutusta ja kielenkehitystä.
Peilin ääressä on hyvä tehdä suun motoriikan ja puhemotoriikan harjoituksia.
Tärkeä osa Merjan työtä on ohjata puheterapeutiksi opiskelevien harjoitteluja. Pääosin hän ohjaa maisterivaiheen neljän kuukauden harjoittelua tekeviä.
”On aina yhtä ihana seurata valmistumassa olevan puheterapeutin kasvua ammattiin ja nähdä, kuinka ammatilliset siivet alkavat kantaa.”
Harjoittelijoiden lisäksi Merja jakaa tiimivastaavana pitkäaikaista osaamistaan perehdyttämällä ja mentoroimalla uusia työntekijöitä.
Pientä tietokonenörttiyttä Merja saa harjoittaa Apotti-tukihenkilönä.
”Niin paljon kuin asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia on moitittukin, eikä lainkaan syyttä, minä seikkailen mielelläni Apotin maailmassa. Järjestelmässä on lukuisia työtäni helpottavia ominaisuuksia.”
Merja huolehtii myös puheterapian pienimuotoisesta kommunikaatioapuvälineiden lainauspalvelusta. Pääosin apuvälineistä vastaa HUS:n apuvälinekeskus, mutta hyvinvointialueen puheterapiassa on lainattavissa muun muassa erilaisia kommunikaatiokansioita.
Kun työkaverit ympärillä ovat vuosien saatossa vaihtuneet, on Merjan mielessä monesti käynyt ajatus, pitäisikö hänenkin vaihtaa työpaikkaa. Myös lähipiiri on ihmetellyt, miksi Merja ei hakeudu parempi palkkaiseen työhön esimerkiksi yrityksiin.
”Minut on kuitenkin pitänyt Vantaalla ja nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella työn monipuolisuus, jollaista en usko missään muualla voivani tehdä. Lisäksi mahtava työyhteisö, vahva kollegiaalinen ja lähijohtajan tuki, yhdessä tekemisen meininki ja moniammatillinen yhteistyö muiden erityistyöntekijöiden kanssa ovat saaneet minut pysymään nykyisessä.”
Vaikka Merja tekee tällä hetkellä valtaosin muuta kuin suoraa vastaanottotyötä, asiakkaiden kohtaaminen on edelleen työn suola.
”Kun pystyn auttamaan lasta kommunikoimaan ja perheen arki helpottuu, saan parhaan palkinnon työstäni.”
KATSO AVOIMET TYÖPAIKAT>