Tavoitteena yhteinen pelastuslaitos

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Tällä hetkellä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, tai tuttavallisemmin KUP, toimii kuntien välisellä yhteistoimintasopimuksella 8 kunnan yhteisenä pelastuslaitoksena: Vantaa, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää ja Mäntsälä.

Uudenmaan erillisratkaisun myötä muodostettiin KUPin alueelle kaksi hyvinvointialuetta, Keski-Uusimaa sekä Vantaa ja Kerava. Periaatteessa KUP voitaisiin jakaa kahtia ja muodostaa hyvinvointialueille omat pelastuslaitokset, mutta se sotisi hyvinvointialueuudistuksen periaatteita vastaan: tavoitteena oli isommat hartiat järjestäville tahoille. Jakamisen myötä pelastustoimen kustannukset kasvaisivat ja toiminnallisuus sekä sen myötä palvelutaso kärsisi.

Molempien alueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet (VATE:t) päättivät syksyllä 2021, että yhteinen pelastuslaitos on valmistelun tavoite. Tällä hetkellä valmistelemme yhteistoimintasopimusta, joka tullaan esittelemään molemmille aluevaltuustoille keväällä 2022. Jos aluevaltuustot hyväksyvät sopimuksen, sijoittuu pelastuslaitos hallinnollisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen organisaatioon. Pelastuslaitoksen ylimpänä pelastusviranomaisena toimisi pelastuslautakunta, johon tulisi yhtä monta jäsentä molemmista aluevaltuustoista. Tällä varmistettaisiin se, että Keski-Uusimaa pystyy ohjaamaan omalta osaltaan pelastuslaitoksen toimintaa.

Pelastuslaitoksen toiminta

KUP on tällä hetkellä väestöpohjaltaan Suomen 4. suurin pelastuslaitos: me palvelemme yli 475 000 ihmistä. Työntekijöitä meillä on hieman yli 500. Lisäksi saamme tarvittaessa mobilisoitua 30 sopimuspalokunnasta yhteensä 500 vapaaehtoista lisäkäsiparia.

Pelastuslaitoksen ensimmäisenä tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään onnettomuuksia. Tätä toteutetaan palotarkastuksilla, turvallisuusviestinnällä ja mm. asiantuntijaohjauksella. Yhteensä kontaktoimme eri keinoin muutamia kymmeniätuhansia ihmisiä joka vuosi.

Jokaista onnettomuutta ei onnistuta ehkäisemään. Tällöin pyrimme rajoittamaan vahingot mahdollisimman pieniksi. Vuosittain meillä on n. 8000 pelastustehtävää, joita ovat mm. liikenneonnettomuudet ja erilaiset tulipalot. Lisäksi tuotamme suuren osan alueen ensihoitopalveluista: meidän ambulanssimme ajavat joka vuosi yli 35 000 ensihoitotehtävää alueellamme.

Uudistuksen tavoitteet

Hyvinvointialueuudistus varmistaa pelastuslaitoksen mahdollisuudet toimia jatkossakin ensihoitopalveluiden tuottajana. Lisää synergiaetuja voidaan hakea mm. myös pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisypalveluista sekä kotiin vietävistä sote-palveluista.

Koronapandemia on nostanut suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen aiempaa näkyvämmäksi toiminnaksi. Myös sen osalta on mahdollista hakea synergiaetuja. Pelastuslaitoksen varautuminen tullaan yhteensovittamaan kahden hyvinvointialueen sote-palveluiden sekä tarvittavilta osin HUS:n kanssa. Lisäksi jatketaan tiivistä yhteistoimintaa kuntien kanssa.

Perimmäinen tavoite on, että alueen asukkaat, yritykset, yhteisöt yms. saavat jatkossakin vähintään yhtä hyvää palvelua kuin nyt – järjestävän tahon muutoksen ei pitäisi näkyä asiakkaalle. Valtakunnallisista tavoitteista voi lukea tarkemmin Sisäministeriön laatimasta oivallisesta infopaketista.

Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö ja hyvinvointialueiden pelastuslaitoksen valmistelujohtaja