Järjestöt mukana sote-kehittämisessä – ”Nyt on paikka”

Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla –hankkeessa järjestöyhteistyötä on toteutettu pyytämällä järjestöedustajia mukaan projektiryhmään, palvelupaketteihin, palvelupolkutyöpajoihin ja jatkossa kytkemällä eri toimijoita mukaan uusien toimintamallien kokeiluihin. Lisäksi Teamsin välityksellä kokoontuu säännöllisesti Vantaa-Kerava alueen miepä-järjestöverkosto, jossa kaikilla toimijoilla on mahdollisuus tulla kuuntelemaan missä hankkeessa mennään, kommentoimaan meneillään olevia kehittämistoimenpiteitä ja suunnittelemaan yhdessä tulevaa. Verkosto on myös hyvä paikka järjestöjen keskinäisen tuntemuksen lisäämiselle ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiselle.

Nyt on aika pysähtyä kuulostelemaan kevään 2021 kehittämistyön tunnelmia.

Aktiivinen yhteydenpito kantaa hedelmää

Vantaan A-kilta Ry:ssä on otettu aktiivisesti osaa sote-palveluiden kehittämistyöhön, ”tulevaisuus ei tule, se tehdään!”. Mielenterveys- ja päihdekysymyksissä asiakas tarvitsee usein monen toimijan palveluita, joten parasta tukea asiakkaille saadaan yhteistyöllä. Osallistumalla palveluiden muotoiluun jo alusta saakka yhdessä järjestö- ja kuntatoimijat tulevat toisilleen tutuiksi, niin henkilötasolla kuin asiakkaalle tarjottavien palveluiden suhteenkin. Kun eri toimijoiden palvelut asetetaan samaan pöytään, löydetään yhteiset vahvuudet sekä mahdolliset aukot palveluiden kattavuudessa, joihin keskittyä kehittämistyössä. Myös resurssien rajallisuus pakottaa miettimään haasteita omia palveluita pidemmälle, kaikkea ei voi millään tehdä yksin, mutta yhteistyössä kukin voi keskittyä omiin vahvuuksiinsa.

Yhdessä kohti tulevaa

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on uusi, itsenäinen toimija. Nyt ei siis vain viilata vanhoja palveluita, vaan luodaan jotain uutta. Aivan kaikkea ei kuitenkaan hylätä, alueen hyvin toimivaa järjestöyhteistyötä jatketaan myös hyvinvointialueella eikä palveluiden tarve katoa minnekään. Paljon on kuitenkin kehittämismahdollisuuksia, henkilöiden välisiin suhteisiin perustuvasta yhteistyöstä voidaan siirtyä systemaattisempaan sopimuksiin ja rakenteisiin nojaavaan yhteistyömalliin hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä. Sopimuksellinen yhteistyömalli toisi entistä paremmin esille arvioinnin ja tuloksellisuuden merkityksen sekä lisäisi yhteistyön ennakoitavuutta ja jatkuvuutta. Muutos vaatii uutta ajattelutapaa, mutta hyvinvointialueeseen siirryttäessä on loistava paikka tehdä muutoksia.

Rakenteet ja ongelmien juurisyyt näkyville

Ongelmia ei kuitenkaan ratkaista, ellei niiden juurisyitä uskalleta kohdata yhdessä. Joskus omaan rahoitukseen liittyvät syyt, joskus taas muut syyt ovat estäneet näkemästä metsää puilta ja puhaltamasta yhteen hiileen. Myös järjestöjen roolin kirjoittaminen näkyväksi palvelujärjestelmään koetaan asiaksi, jota voisi vieläkin parantaa. Kun yhteistapaamisia voi taas järjestää, näitäkin kaivataan lisää, etäkokoukset kun eivät aina tarjoa parasta mahdollista kanavaa tutustua toisiin. ”Suhtautuminen kehittämiseen ja yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen on hyvää ja vahvaa! Se on hyvä alku mutta maali se ei ole.”

”Tähänastiset kokemukset yhteistyöstä hankkeen ja järjestöjen välillä ovat olleet positiivisia ja tuoneet kehittämistyöhön tärkeää näkökulmaa. Järjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana yhteisessä tekemisessä ja antaneet aikaansa tulevan hyvinvointialueen kehittämiseen. Toivottavasti saamme luotua pysyä rakenteita julkisten palveluiden ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön jatkossakin.” - Emmi Ikonen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden erityisasiantuntija Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeesta.

Tekstiä varten on haastateltu Vantaan A-kilta Ry:n Jouni Hottia sekä VVA Ry:n Juhani Haapamäkeä