Aikuissosiaalityön yhtenäinen alkuarviointi auttaa sekä työntekijöitä että asiakkaita – alkuarvioinnin yhteiskehittämistä työntekijöiden ja kokemusasiantuntijan kanssa

Alkuarviointi auttaa sosiaaliohjaajaa kertomaan palveluista ja tukivaihtoehdoista tuen tarpeiden mukaisesti. Työntekijä ottaa puheeksi ja kirjaa tietyn mallin mukaisesti alkuarviossa olevat, yhteisesti sovitut aiheet. Seuraavan työntekijän on luontevaa jatkaa työskentelyä, kun on selkeästi nähtävillä, mistä on viime kerralla keskusteltu sekä mitä tuen ja ohjauksen tarpeita asiakas on nostanut esille. Teemat, jotka eivät ole nousseet ensikohtaamisella esille, ovat myös selkeästi nähtävillä.

Aikuissosiaalityön ohjaus- ja neuvontapalvelun kehittämiseen on panostettu syksystä 2021 lähtien  

Aikuissosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan kehittämiseen on paneuduttu syksystä 2021 lähtien, kun yhteistyö käynnistyi Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeen neuvonnan ja asiakasohjauksen kärjen sekä kuntien aikuissosiaalityön kesken. Aloitin tuolloin sosiaaliohjaajan työni ohessa hankkeessa erityisasiantuntijana keskittyen aikuissosiaalityön ohjaus- ja neuvontapisteen kehittämiseen.

Kehittäminen alkoi vauhdikkaasti yhdessä Keravan sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Syksyllä järjestettiin kehittämiskokoukset, joissa käsiteltiin Keravan aikuissosiaalityön front desk -palvelun toimintaa, johon kuuluvat ohjaus- ja neuvontapisteen palvelu, aikuissosiaalityön virka-aikainen päivystys sekä puhelinneuvonta. Kehittämiskokouksissa nousseet aiheet työstettiin ja huomioitiin kehittämisessä. Uusien asiakkaiden kanssa tehtävä alkuarviointi ja alkuarviointilomakkeen jatkokehittäminen nousivat tärkeiksi kehittämiskohdiksi.

Yhteisen kehittämisen lopputuloksena rakentui seuraavanlainen alkuarviointi, jota käytetään asiakkaiden ottaessa yhteyttä soittamalla tai asioidessa aikuissosiaalityön ohjaus- ja neuvontapisteellä.  Alkuarviointi kirjataan sosiaalipalveluiden järjestelmään, kun asiakkaalla on sosiaalipalveluiden tarve.

Alkuarvioinnin osa-alueet ovat:

• Yhteydenoton syy
• Asuminen
• Talous/ rahapelaaminen
• Työllisyys/koulutus
• Terveys
• Päihteet
• Perhe- ja sosiaaliset suhteet/lähisuhdeväkivalta
• Yhteenveto lyhyesti ja yhteenvedon perustelut. Erityisen tuen tarpeiden perustelut.

Olimme yhteydessä Vantaan aikuissosiaalityön ja sosiaalineuvonnan asiantuntijoiden kanssa. Alkuarvioinnin mallin mukaista työskentelyä esiteltiin Vantaan aikuissosiaalityön työntekijöille sekä Asunnottomuuden ehkäisyhankkeelle. Yhtenäisen alkuarviomallin hyödyntäminen aloitettiin Vantaan asunnottomuuden ehkäisyhankkeessa keväällä 2022. Yhtenäistä asiakkaaksi tulon mallia ja asiakastyössä hyödynnettäviä materiaaleja kehitetään edelleen. Tässä vaiheessa on kehittynyt lyhyt alkuarviointi, alkuarviointilomake työntekijälle sekä viimeisimpänä ensimmäinen versio asiakkaalle annettavasta alkuarviointilomakkeesta.

Alkuarviointilomakkeen hyödyntäminen erityisesti palvelutarpeen arviointityössä 

Keravalla on lisäksi käytössä alkuarviointilomake, joka sisältää tarkempia kysymyksiä asiakkaan tilanteen ja tuen tarpeiden kartoittamiseksi. Helmikuussa 2022 järjestin Keravan aikuissosiaalityössä kehittämistyöpajan, jossa sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät yhteiskehittivät jo olemassa olevaa alkuarviointilomaketta entistä toimivammaksi. Alkuarviointilomakkeeseen kirjattiin uusina aiheina muun muassa suun terveydenhuollon puheeksiotto, lähisuhdeväkivalta sekä työ- ja koulutusteemat. Alkuarviointilomakkeen nähtiin ja arveltiin olevan erityisen hyvä työkalu sosiaalihuoltolain mukaisten palvelutarpeen arviointien laatimisen tukena sekä erityisen tuen tarpeiden arviointia varten. Alkuarviointilomakkeessa on esimerkkejä erityisen tuen tarpeiden täyttymisestä.

Sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät voivat käyttää ja palauttaa mieleen tarkentavia kysymyksiä aina jokaisen asiakkaan kohtaamisen yhteydessä. Alkuarviointilomakkeeseen saatiin kommentteja myös maahanmuuttajapalveluiden esihenkilöltä. Sosiaaliohjauksessa tai sosiaalityössä on mahdollista kartoittaa maahanmuuttajia koskevien kysymysten avulla heidän palveluihinsa liittyvät ja vaikuttavat asiat jo asiakkaaksi tulon vaiheessa tai palvelutarpeen arvioinnin laatimisen yhteydessä. Sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät voivat hyödyntää alkuarviolomakkeessa esille nostettavia aiheita ohjauksen ja neuvonnan vaiheessa sekä sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin laatimisen yhteydessä tuen ja ohjauksen tarpeiden mukaisesti.  

Alkuarviointilomakkeen kehittämistä ja arviointia kokemusasiantuntijan kanssa

Kokemusasiantuntijan kanssa tein tiivistä yhteistyötä lyhyen alkuarvioinnin ja alkuarviointilomakkeen kehittämisessä. Kokemusasiantuntija antoi tärkeitä huomioita alkuarvioinnin kysymysten käytöstä sekä hyödyistä työntekijän ja asiakkaan väliseen kohtaamiseen ja yhteiseen työskentelyyn. Kokemusasiantuntijan kommentit olivat ensiarvoisen tärkeitä. Esiin saatiin asiakkaan kokemuksia alkuarvioinnin ja alkuarviointilomakkeen käytöstä.

Alkuarviointi näyttäytyi kokemusasiantuntijan mukaan erinomaiselta asiakastyön työvälineeltä. Kokemusasiantuntijan kommentit on huomioitu alkuarviointilomakkeen viimeistelyssä. Kokemusasiantuntijan kanssa syntyi myös ajatus asiakkaalle annettavasta alkuarviointilomakkeesta, jota lähdimme yhteisesti kehittämään.

Asiakkaalle annettava alkuarviointilomakkeen ensimmäinen versio

Lomakkeen ensimmäisen version kehitimme yhdessä.

Kokemusasiantuntija hyödynsi osittain asiakkaalle tarkoitetussa alkuarviointilomakkeessa SOCCAN (Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen) aikuisväestön hyvinvointimittarin kysymyksiä, jotka hän koki kokonaisuuden kannalta tärkeäksi arviointia tehtäessä.

1. Asuin- ja toimintaympäristö A) Asumistilanne kysymykset nro 1–3,
2. Työ, osaaminen ja toimeentulo B) Talous kysymykset nro 2–3,
3. Koettu terveydentila C) Päihteiden käyttö kysymykset 1–3,
4. Perhe ja läheiset B) Lapset kysymykset 1,3–5, C) Perhe kysymykset 1–4,
5. Arki ja vapaa-aika B) Vapaa-aika kysymykset 1–3,

Aikuisväestön Hyvinvointimittari on työväline, jolla voidaan mitata asiakkaan kokemaa hyvinvointia ja siinä tapahtuneita muutoksia.

Kokemusasiantuntijan kanssa arvioimme, että asiakkaalle annettavaa alkuarviointilomaketta voisi hyödyntää sosiaaliohjaukseen ja sosiaalityön asiakkuuteen tulevien henkilöiden kanssa.

Sosiaaliohjaukseen tai sosiaalityöhön ensi kertaa tuleva asiakas saisi asiakkaan alkuarviointilomakkeen, johon hän voi tutustua ja täyttää paikan päällä. Lomakkeen avulla hän saisi tietoa siitä, millaisista asioista keskustellaan ja mitä asioita on mahdollista ottaa esille keskustelussa.

Kysymysten tarkoitus olisi auttaa henkilöä havainnoimaan tämänhetkistä elämäntilannettaan, kertomaan elämän haasteista ja tuen tarpeista, jolloin tuen saaminen voi helpottua, kun asiat saa oikein sanoitettua. Lomake toimisi myös muistin tukena. Eri asioiden kartoituksesta asiakas voi saada uusia näkökulmia omaan tilanteeseensa sekä löytää myös itse uudenlaisia näkökantoja asioihin ja ratkaisuja ongelmiin.

Halutessaan asiakas voisi valita, mistä kysymyksistä keskustellaan. Lomakkeen kysymyksiin olisi mahdollisuus palata myös myöhemmin. Lomakkeen voisi ottaa mukaan ja täyttää seuraavaan tapaamiseen. Työntekijältä olisi mahdollisuus saada tukea lomakkeen täyttämisessä.

Aika ja yhteiskehittäminen näyttävät, voisiko Aikuisväestön hyvinvointimittarin ja mahdollinen asiakkaalle annettavan alkuarviointilomakkeen käyttö yhdessä toimia asiakastyön tukena.  Koemme yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa, että asiakkaalle annettavaa alkuarviointilomaketta voisi hyödyntää ja ottaa käyttöön laajemmin sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa.

Kokemusasiantuntijan ajatuksia kehitystyöstä

”Sain keväällä KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankin kautta mahdollisuuden osallistua arviointi- ja kehitystehtävään kokemusasiantuntijana. Tehtävä sisälsi aikuissosiaalityön asiakkaaksi tulon ja alkuarvioinnin kehittämistä.

 

Alkuvaiheessa toin esiin vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tärkeyttä sekä kiireetöntä ilmapiiriä. Hyvän vuorovaikutuksen avulla saadaan yhteinen ymmärrys ja näkemys hoidettavista asioista ja tuen tarpeista, mikä lisää yhteyttä ja luottamusta sosiaalityön ammattilaisen ja asiakkaan välillä.

 

Toin esiin omia tunteita ja ajatuksia liittyen kokemuksiini sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Välillä asiat ovat vaikeita, ajatukset ja tunteet voivat heilahdella ja olla myllerryksessä tapaamistilanteessa. Keskustelu sosiaaliohjaajan kanssa voi jännittää, ahdistaa, kynnys kertoa asioista on korkea, mahdollisesti hävettää hakea apua tai tulee tunne, ettei ei osaa vastata, ei saa sanaa suustaan. Myös aiemmat kokemukset, joissa ei ole tullut kuulluksi, vaikuttavat kohtaamiseen ja sen kulkuun.

 

On mielenkiintoista jäädä seuraamaan, kuinka asiakkaan alkuarviointilomake otetaan vastaan ja tukeeko se asiakasta vuorovaikutuksessa ja asioinnissa sosiaalialan ammattilaisten kanssa.”

Heli Hämäläinen, koulutettu kokemusasiantuntija, KAP Vantaa -kokemusasiantuntijapankki

Emma Klemola, erityisasiantuntija, sosiaaliohjaaja Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hanke, neuvonnan ja asiakasohjauksen kehittämiskärki (Keravan kaupunki)