Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan hyvinvointialueella tulee olla alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyvinvointialueen vastuulla olevien opiskeluhuoltopalvelujen järjestämiseksi. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan opiskeluhuollon alueellisessa yhteistyöryhmässä ja se perustuu koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Suunnitelmassa kuvataan opiskeluhuollon palvelujen järjestämistä. Sen avulla myös turvataan tasalaatuinen palvelu ja vahvistetaan yhteistyötä. Suunnitelma ohjaa opiskeluhuollon henkilöstön työtä.
Opiskeluhuolto on kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä, jolla edistetään, ylläpidetään ja luodaan edellytyksiä oppilaan ja opiskelijan hyvälle oppimiselle, psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille. Opiskeluhuollon palveluja toteutetaan esi-, perus- ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille, heidän huoltajilleen sekä oppilaitosyhteisöille.
Opetustoimi, varhaiskasvatus ja hyvinvointialue toteuttavat opiskeluhuoltoa suunnitelmallisena monialaisena yhteistyönä ja sitä tehdään yhdessä myös opiskelijoiden, heidän huoltajiensa ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaista ja ehkäisevää ja se kuuluu kaikille. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on puolestaan yksilöllistä, ehkäisevää ja tukea antavaa.
Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma on alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman liitteenä. Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman tavoitteita arvioidaan alueellisen hyvinvointisuunnitelman arvioinnin yhteydessä.
Suunnitelmassa:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen opiskeluhuollon palvelut:
Opiskeluhuollon palvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Järjestämisvastuu (OhL 9§)
Hyvinvointialue vastaa opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä alueellaan sijaitsevien oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää opiskeluhuollon palvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Hyvinvointialue voi tällöinkin tukea koulutuksen järjestäjää opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisessä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. (Ohl 25.5.2022/377) Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää.
Opiskeluhuollon kokonaisuus (OhL 3§)
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisessa koulutuksessa annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.
Opiskeluhuoltoon sisältyvät perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestäjän ja lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 99 §:n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen järjestäjän päättämä opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. (14.12.2017/886.) Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä hyvinvointialueen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa
Lähipalveluperiaate (ThL 15 a§; OhL 9§)
Hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuoltopalvelut alueellaan sijaitsevien oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2913) 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa ja koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. Opiskeluhuoltopalvelujen on muodostettava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus ja toimittava yhteistyössä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien, vanhempien ja huoltajien, opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluhuoltopalvelujen on oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon palvelut ensisijaisesti koulussa tai oppilaitoksessa. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjän on tarjottava hyvinvointialueen käyttöön tarkoitukseen soveltuvat tilat palvelujen järjestämiseksi. Jos opetuksen tai koulutuksen järjestäjän ei ole mahdollista tarjota tarkoitukseen soveltuvia tiloja koulusta tai oppilaitoksesta, hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tarjoamissa koulun tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. (ThL 15 a §.)
Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa (OhL 17§)
Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon pääsy on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 a ja 51 b §:ssä säädetyn mukaisesti. (OhL 17§.)
Oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja (OhL 15§)
Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen on oltava opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut ensisijaisesti oppilaitoksessa. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. (OhL 15§.)
Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. (OhL 15§.)
Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. (OhL 9§.)
Jos oppilas tai opiskelija on arvion perusteella ohjattu muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin vastaanotolle, ja ammattihenkilö toteaa, että potilas tarvitsee terveysongelman hoitoon lääkärin tekemän tutkimuksen tai hoidon, pääsy lääkärin vastaanotolle on järjestettävä ammattihenkilön vastaanottoa seuraavien seitsemän vuorokauden aikana. (ThL 51 a§.)
Yhteisöllinen opiskeluhuolto (OhL 4§)
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto (OhL 5§)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 5 § määritelmän mukaan yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia:
1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja;
2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja;
3) monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa;
4) 10 §:ssä tarkoitettuja koulutuksen järjestäjän järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan 14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa monialaisessa asiantuntijaryhmässä ja siitä laaditaan opiskeluhuoltokertomus siten kuin 20 §:ssä säädetään.
Ohjausvelvollisuus (OhL 11§ ja 16§)
Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja (11§). Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot (16§).
Perusopetuslaki, lukiolaki ja laki ammatillisesta koulutuksesta
Perusopetuslaki, lukiolaki ja laki ammatillisesta koulutuksesta säätelevät mm. opiskelijalle annettavaa tukea ja opiskeluhuollon järjestämistä kurinpidon yhteydessä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu ammatillisen koulutuksen osalta SORA-lainsäädäntö.
Lisäksi soveltuvin osin seuraavat lait:
Opiskeluhuollon suunnittelua, toteuttamista sekä arviointia ohjaavat useat lait ja asetukset. Tarkemmin seuraavissa:
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki | 1287/2013 | Lainsäädäntö | Finlex
Perusopetuslaki | 628/1998 | Lainsäädäntö | Finlex
Lukiolaki | 714/2018 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki ammatillisesta koulutuksesta | 531/2017 | Lainsäädäntö | Finlex
Terveydenhuoltolaki | 1326/2010 | Lainsäädäntö | Finlex
Sosiaalihuoltolaki | 1301/2014 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä | 523/2015 | Lainsäädäntö | Finlex
Nuorisolaki | 1285/2016 | Lainsäädäntö | Finlex
Lastensuojelulaki | 417/2007 | Lainsäädäntö | Finlex
Työturvallisuuslaki | 738/2002 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta | 621/1999 | Lainsäädäntö | Finlex
Tietosuojalaki | 1050/2018 | Lainsäädäntö | Finlex
Sähköisen viestinnän tietosuojalaki | 516/2004 | Suomen säädöskokoelma | Finlex
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta | 338/2011 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki vapaasta sivistystyöstä | 632/1998 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista | 785/1992 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista | 812/2000 | Lainsäädäntö | Finlex
Asetus lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta | 60/1991 | Sopimussarja | Finlex
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia sovelletaan
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia ei sovelleta
3. Alueellisen opiskeluhuollon keskeiset periaatteet
Opiskeluhuolto on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin laissa säädetään.
Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuollon palvelua tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi ja tarvittaessa käytetään tulkkipalveluja.
Kuva: opiskeluhuollon kokonaisuus
Yhteisöllinen opiskeluhuolto on toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa voidaan toteuttaa esimerkiksi tilanteessa, jossa koulussa havaitaan levottomuutta ja kaverisuhdehaasteita. Tilannetta voidaan tällöin käsitellä koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa sovitaan yhteisöllisistä toimenpiteistä koko kouluyhteisön tueksi. Yhteisesti voidaan sopia opiskeluhuollon palvelujen osalta esimerkiksi seuraavaa; toteutetaan yhteistyössä luokissa ryhmämuotoisia tuokioita vuorovaikutuksesta, tuetaan opettajia ryhmän dynamiikan ja arjen rakenteiden tarkastelussa ja käsitellään jaksamista ja koulupäivän rytmiä oppilaiden kanssa. Toimien vaikutuksia seurataan opiskeluhuoltoryhmässä.
Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto on yksittäisille oppilaille ja opiskelijoille annettavia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla ehkäisevää tai tarjota varhaista tukea.
Opiskeluhuollon palveluissa painotetaan varhaista tukea, ennaltaehkäisyä ja matalan kynnyksen palveluja lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Opiskeluhuoltopalvelujen on oltava oppilaiden ja opiskelijoiden helposti saavutettavissa. Palvelut järjestetäänkin ensisijaisesti koulussa tai oppilaitoksessa. Lisäksi tarjotaan sähköisiä palveluja mahdollisuuksien mukaan. Tietoa palveluista annetaan mm. koulujen tapahtumissa, oppilaitosten viestintävälineissä, sosiaalisessa mediassa ja internetsivuilla. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on yksi Suomen monikielisimmistä hyvinvointialueista. Opiskeluhuollon palveluista onkin tärkeää viestiä monikanavaisesti ja monikielisesti huomioiden palvelujen yhdenvertaisuus.
Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000). Opiskeluhuollon palveluissa toimitaan kulttuurisensitiivisesti, ja tarvittaessa palvelujen toteuttamisessa hyödynnetään esimerkiksi tulkin apua.
Opiskeluhuoltoa tulee toteuttaa yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei sen sijaan ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. (Ohl 2013, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 1992 ja 2000)
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti myös opiskeluhuollossa turvataan vammaisten lasten ja nuorten yhdenvertainen oikeus hyvinvointiin, osallisuuteen ja tarvitsemiinsa opiskeluhuollon palveluihin osana yleistä opiskeluhuoltoa. Opiskeluhuollon palvelut pyritään järjestämään siten, että ne ovat vammaisille lapsille ja nuorille saavutettavia, esteettömiä ja yksilölliset tarpeet huomioivia, mukaan lukien kohtuulliset mukautukset, oikea‑aikainen tuki ja toimiva monialainen yhteistyö. Vammaisten lasten ja nuorten näkemykset huomioidaan heitä koskevissa opiskeluhuollon toimissa heidän ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, ja heidän osallisuuttaan vahvistetaan.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisenä yhteistyönä. Hyvinvointialue vastaa opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisestä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sijaitsevissa oppilaitoksissa. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia opiskeluhuoltopalveluille soveltuvat tilat oppilaitoksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tilojen tulee olla opiskelijoiden helposti saavutettavissa.
Kuva: Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaista ja kuuluu kaikilla toimijoille
Kaikilla opiskeluhuollon ammattilaisilla yhteisesti: Monialainen verkostoyhteistyö, konsultaatio, suunnitelmat, tuki ja seuranta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä opiskeluyhteisön hyvinvointia edistävä yhteisöllinen työ.
Kouluterveydenhuolto on peruskoululaisille ja heidän perheilleen suunnattu lakisääteinen terveyspalvelu, joka on saatavilla koululla tai sen välittömässä läheisyydessä (Terveydenhuoltolaki 2022). Kouluterveydenhuollon tehtäviin sisältyvät:
Kouluterveydenhuollon palveluiden toteuttamista ja sisältöjä ohjaa Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja heidän ylläpitämä NEUKO- tietokanta.
Täältä löydät lisätietoa kouluterveydenhuollon palvelusta:
Kouluterveydenhuolto | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä toiminta. Opiskeluterveydenhuoltopalveluiden tavoitteena on ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia
Opiskeluterveydenhuollon palveluiden toteuttamista ja sisältöjä ohjaa Opiskeluterveydenhuollon opas vuodelta 2021 sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä NEUKO- tietokanta. Opiskeluterveydenhuolto on järjestettävä niin, että opiskelijalla on mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon ja palvelujen on oltava saatavilla ainakin arkipäivisin päiväsaikaan. Lisäksi toisen asteen opiskelijan tulee tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta.
Täältä löydät lisätietoa opiskeluterveydenhuollon palvelusta:
Toisen asteen opiskeluterveydenhuolto | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Kuraattoripalvelut Kuraattori edistää ja tukee opiskelijoiden oppimista, koulunkäyntiä ja opiskelua, hyvinvointia sekä sosiaalisia valmiuksia ja toimintakykyä. Kuraattori tekee yhteistyötä perheiden, oppilaitoksen muiden työntekijöiden ja yhteistyöverkostojen kanssa. Kuraattoripalvelut ovat lakisääteisiä, vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Kuraattoripalvelut ovat osa sosiaalihuollon palveluja.
Täältä löydät lisätietoa kuraattoripalvelusta:
Neuvolaikäisten kuraattoripalvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Perusopetuksen kuraattoripalvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toisen asteen kuraattoripalvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Psykologipalvelut Psykologi tukee opiskelijan oppimista, koulunkäyntiä, opiskelua sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia ja hyvinvointia. Psykologi voi tehdä myös psykologisia arviointeja liittyen esimerkiksi opiskelijan tunne-elämän haasteiden tai oppimisvaikeuksien taustasyiden selvittelyyn ja tarvittaessa ohjaa muihin palveluihin jatkotutkimuksiin tai hoitoon. Psykologi tekee perheen sekä muiden läheisten ja yhteistyötahojen kanssa yhteistyötä. Psykologipalvelut ovat lakisääteisiä, vapaaehtoisia ja luottamuksellisia.
Täältä löydät lisätietoa psykologipalvelusta:
Neuvolaikäisten psykologipalvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Perusopetuksen psykologipalvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Opiskeluhuollon psykologipalvelut toisella asteella | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä
Alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtäviä ovat:
huolehtia muista kuin 1–3 kohdassa tarkoitetuista sille erikseen annettavista tehtävistä
Jäsenet: hyvinvointialueen opiskeluhuollon hallinnon edustus, hyvinvointialueen työntekijäedustus, koulutuksen järjestäjien edustus, opiskelijoiden edustus / nuorisovaltuusto, alaikäisten opiskelijoiden huoltajien edustus, kaksikielinen (ruotsin kieli) edustus.
Opiskeluhuollon ohjausryhmä
Koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa yleisestä suunnittelusta ja kehittämisestä. Se varmistaa opiskeluhuollon strategisen kytkeytymisen oppilaitoksen toimintaan, laatii tarvittavat suunnitelmat ja seuraa niiden toteutumista yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Ryhmä vastaa yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta sekä arvioinnista.
Ryhmän kokoonpano ja toimintatavat päätetään paikallisesti. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen tai sille asetetut tehtävät voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltoryhmät
Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä tai muu tehtävään soveltuva monialainen oppilaitoskohtainen ryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja, joka myös vastaa opiskeluhuollon lainmukaisesta toteuttamisesta. Muita jäseniä ovat mm. opettaja, psykologi, terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori ja opiskelijoiden edustaja.
Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä koordinoi koko oppilaitosyhteisön tekemää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtäviä ovat:
Kuva: THL
Oppimisen tuen lakiuudistuksen myötä opiskeluhuollon rooli on vahvistunut erityisesti monialaisessa yhteistyössä, jossa opiskeluhuollon asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti oppilaskohtaisten tukitoimien arviointiin ja suunnitteluun. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on noussut keskeiseksi osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria. Opettajien ja opiskeluhuollon välinen yhteistyö on selkeytynyt. Vastuunjaot kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Esiopetuksessa opiskeluhuollon ja oppimisen tuen rajapintoja on täsmennetty, jotta lapsen kokonaisvaltainen tuki voidaan toteuttaa saumattomasti.
Lue muutoksesta lisää täältä: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki | Opetushallitus
Monialainen asiantuntijaryhmä
Opiskelijoiden asioiden monialaisen käsittelyn mahdollistaa opiskelijan tueksi tapauskohtaisesti koottava monialainen asiantuntijaryhmä. Työskentelyn tavoitteena on yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittäminen ja palvelujen järjestäminen. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä poikkeuksellisesti ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä.
Monialaisessa asiantuntijaryhmässä voivat kokoontua mm. seuraavat asiantuntijat: opettaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, terveydenhoitaja, erityisopettaja, rehtori ja muut ammattilaiset esim. koulu- ja opiskelijavalmentaja.
Lisäksi yhteistyötä tehdään laajasti monissa eri yhteistyöfoorumeissa
Opiskeluhuollon palvelut tekevät yhteistyötä myös mm. seuraavien tahojen kanssa:
Kuva: yhteistyörakenne
Yhteistyö päihteidenkäytön ehkäisemiseksi
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita toteuttamaan ehkäisevää päihdetyötä osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.
Kunnat edistävät ehkäisevän päihdetyön toimia eri hallinnon aloillaan, kuten kouluissa ja oppilaitoksissa. Hyvinvointialueiden tulee puolestaan huolehtia kuntien ja hyvinvointialueen työn yhteensovittamisesta, kuntien tuesta, sekä siitä, että ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettava työ on merkittävässä roolissa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudessa. Vastuu oppilaitoksissa toteutettavasta ehkäisevästä päihdetyöstä on kunnilla, työtä tehdään kuitenkin monialaisessa yhteistyössä yhdessä kuntien, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kesken.
Opiskeluhuoltoryhmä voi koordinoida koulujen ja oppilaitosten ehkäisevää päihdetyötä yhteistyössä koulun tai oppilaitoksen johdon kanssa. Apuna työssä ovat koulutuksen järjestäjän opiskeluhuolto- ja päihdesuunnitelmat sekä kunnan tai hyvinvointialueen tarjoama tuki. Alueellinen hyvinvointisuunnitelma sisältää alueellisen ehkäisevän päihdetyön suunnitelman. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelmassa kuvataan hyvinvointialueen, kaupunkien ja alueen muiden toimijoiden kanssa yhdessä toteutettavan ehkäisevän päihdetyön tavoitteet ja toimenpiteet. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma sisältää myös tavoitteet ja toimenpiteet lasten ja nuorten parissa tehtävälle ehkäisevälle päihdetyölle.
Koulun ja oppilaitoksen johto huolehtii henkilöstön riittävästä perehdyttämisestä ehkäisevään päihdetyöhön liittyviin sääntöihin ja menettelytapoihin sekä toimintakulttuuriin liittyviin käytäntöihin ja opetussisältöihin. Perehdytyksessä voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että kaikki henkilöstön jäsenet osaavat ottaa oppilaiden tai opiskelijoiden päihteiden käytön, tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön tai rahapelaamisen puheeksi johdonmukaisesti aina, kun huoli herää tai käyttöä havaitaan. Lisäksi opiskeluterveydenhuollossa tehdään terveystarkastuksissa systemaattista päihteidenkäytön puheeksiottoa kaikille oppilaille/opiskelijoille tietyillä luokka-asteilla ja toisella asteella. (Ehkäisevän päihdetyön johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa | Opetushallitus)
Yhteistyö opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta
Kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa lasten, nuorten ja yhteisön turvallisuus on koko henkilöstön vastuulla. Oppilaitosten toimintakulttuurin tulee edistää turvallisuutta ja hyvinvointia, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa, sekä kehittää yhteisöllisyyttä. Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ennaltaehkäisevää työtä tehdään yhteistyössä koulutuksenjärjestäjien kanssa. Yhteisöllisiä toimintamalleja rakennetaan yhdessä mm. opiskelijoiden, huoltajien, nuorisotyön, poliisin tai seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa.
Alle 15-vuotiaiden tekemissä rikoksissa tukee alueen moniammatillinen Ankkuri-toiminta, jota koordinoi poliisi. Opiskeluhuollon yksilökohtaisten palveluiden lisäksi hyvinvointialueella yleisimpiä yhteistyötahoja ovat perheneuvola sekä sosiaalihuollon palvelut.
Koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmissa kuvataan suunnitelma oppilaan/opiskelijan suojaamiseksi häirinnältä.
VANTAA: Kiusaamisen vastainen työ Vantaalla | Vantaa
KERAVA: Kouluturvallisuus - Kerava
KEUDA: Kiusaamisen-hairinnan-ja-vakivallan-vastainen-suunnitelma-2025.pdf
Yhteistyö tilanteissa, kun poissaoloja on kertynyt tai opintojen eteneminen on vaarantunut
Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus seurata oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Poissaoloihin tulee puuttua myös oppilashuollollisin keinoin ja pyrkiä yhteistyössä koulutuksen järjestäjän henkilöstön sekä huoltajan kanssa turvaamaan opiskelijan koulunkäynti ja opintojen eteneminen. Hyvinvointialueen opiskeluhuollon työntekijät tekevät yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien laatimien yhteisesti sovittujen mallien mukaisesti.
Opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstöresursointia ohjaavat valtakunnallisesti lait ja suositukset. Näiden toteuttamisella taataan riittävä henkilökunta opiskeluhuoltopalveluihin ja lakisääteisten tehtävien hoitoon. Työntekijämitoitus katsotaan alueellisena kokonaisuutena huomioiden, että opiskeluhuolto on ennaltaehkäisevää opiskelijoiden hyvinvointia tukevaa yhteisöllistä ja yksilöllistä työtä. Opiskeluhuollon painopisteen ollessa ennaltaehkäisyssä ja yhteisöllisessä opiskeluhuollossa. Yhteistyöllä koulutuksen järjestäjän kanssa varmistetaan oikein kohdennetut resurssit ja opiskeluhuollon kokonaisuus sekä yhteisten käytänteiden kehittäminen.
Kuraattori- ja psykologipalveluiden mitoitus on lakisääteinen. Kuraattoripalveluissa 670 opiskelijaa / htv ja psykologipalveluissa 780 opiskelijaa / htv. Kuraattoreiden ja psykologien lakisääteinen mitoitus koskee esi- ja perusopetuksen sekä 2.asteen palveluita.
Terveydenhoitajien ja lääkäreiden mitoitukset ovat suosituksia. THL:n suositus kouluterveydenhoitajien osalta on 460 oppilasta / htv ja koululääkäreiden suositus on 2100 oppilasta/htv perusasteella. Esiopetusikäisten terveydenhoitajien mitoitussuositus on 320 lasta/htv. Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajien suositus on 570 opiskelijaa/htv ja lääkäreiden suositus 1800 opiskelijaa/htv. THL:n mitoitussuositukset koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on laskettu kokoaikaisen työntekijän vuoden työajan mukaan eli henkilötyövuotta kohti, kun vuosilomaa ei ole sijaistettu.
Opetuksen järjestäjät ilmoittavat vuosittain huhtikuun loppuun mennessä oppilas- ja opiskelijamäärät, joilla suunnitellaan tulevan lukuvuoden henkilöstömitoitus ja aluejako. Myös väestöennuste alueen lapsista ja nuorista auttaa suunnittelemaan tarvetta.
Hyvinvointialueella seurataan opiskeluhuollon palvelujen toteutumista säännöllisesti. Palveluun pääsyn määräaikoja ja palvelun kysyntää seurataan oppilaitoksittain ja resurssia suunnataan tarpeen mukaan esimerkiksi kriisitilanteissa.
Koulutuksenjärjestäjien ilmoittamiin opiskelijamääriin ja vakansseihin perustuva mitoitustaulukko suunnitelman liite 1.
MITTARIT:
TOIMENPITEET:
Opiskeluhuoltopalveluita kehitetään hyödyntäen systemaattisesti opiskelijoiden kokemustietoa, jota saadaan mm. asiakaspalautteista, valtakunnallisesta kouluterveyskyselystä ja erilaisista koulukohtaisista kyselyistä.
MITTARI:
Rakenteen ja työnjaon kuvaus
Toteutettu yhteiskehittäminen toimijoiden välillä
Alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ovat osa hyvinvointialueen toimintasuunnitelmaa ja jokainen oppilas- ja opiskeluhuollossa työskentelevä on omalta osaltaan vastuussa niiden toteuttamisesta. Alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman seurannasta vastaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä. Seurantaa tehdään ryhmän kokouksissa, joita pidetään vähintään neljä kertaa lukuvuodessa. Lisäksi alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma raportoidaan vuosittain hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman raportoinnin yhteydessä.
Liite 1
V
EO
ka. toteuma
EO 2025
PO
ka. toteuma
PO 2025
2.aste
2.aste 2025
780
460
palvelu
tarjotaan neuvolasta
570
2100
tarjotaan
neuvolasta
1800