“Tästähän tulee ihan huippupaikka” – Kataja avasi ovensa pitkän odotuksen jälkeen

Vantaan luoteiskulmassa, lähellä Katriinan sairaalaa, sijaitseva kuntouttavan sijaishuollon osasto Kataja avautui loppukesästä 2024. Katajassa asuu huostaanotettuja 7–12-vuotiaita lapsia, joilla on erityisen tuen tarpeita, esimerkiksi nepsy-oireita. Kun ensimmäinen lapsi pääsi muuttamaan Katajaan, ilmassa oli erityistä odotuksen tuntua. “Me olimme rakentaneet ja sisustaneet tätä osastoa ja odottaneet kovasti remontin valmistumista.” kertoo yksikön vastaava ohjaaja Marjo Mäkelä.  

Tavanomaista ja turvallista lapsen elämää

Katajassa jokaisella lapsella on oma huoneensa, joiden lisäksi aikaa vietetään yhteisissä oleskelu- ja ruokailuhuoneissa. Katajan erityispiirteenä jokaisella lapsella on huoneessaan oma kylpyhuone. Katajan sisustuksessa on kiinnitetty erityisesti huomiota kodikkuuteen ja yksikön työntekijät ovat olleet mukana sisustuksen suunnittelussa aktiivisesti. “Viime viikolla tuohon toimistoon olivat ilmestyneet verhot.” Mäkelä hymyilee.

Katajassa asuvat lapset on sijoitettu yksikköön pitkäaikaisesti ja yksikkö onkin heille kuin koti. Lapset käyvät koulussa, tapaavat kavereitaan ja elävät sijoituksesta huolimatta tavanomaista lapsen elämää. Välillä Katajan asukkaiden kaverit vierailevat Katajassakin, jos yksikön tilanne on rauhallinen. Joskus Katajassakin vierailua rajoitetaan, mutta samoin tehdään kodeissakin, jos ajankohta ei ole hyvä, Mäkelä muistuttaa.

Läheiset osaksi lasten elämää

Kotiasumisesta Katajan erottaa toki se, että lasten vanhemmat eivät asu heidän kanssaan samassa asunnossa. Katajassa lapsella onkin omatyöntekijä, joka vastaa lapsen viikko-ohjelmasta ja viettää tämän kanssa aikaa. Omatyöntekijä vastaa verkostotyöstä esimerkiksi lapsen koulun kanssa, mutta työhön kuuluvat myös iltasadut, ostoskäynnit ja yhdessäolo lapsen kanssa.

Lapsen sijoitus tämän kodin ulkopuolelle tehdään vain silloin, kun se on lapsen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Jokaisen Katajassa asuvan lapsen sosiaalityöntekijä onkin arvioinut tämän tilanteen ja tehnyt pidemmän aikavälin suunnitelman lapsen ja tämän perheen tukemiseksi.

Katajassa Mäkelä haluaa kääntää päälaelleen käsityksen siitä, että lastensuojelu erottaisi perheitä. Yksikössä pyritään pitämään lapsen perhe ja muut läheiset mukana tämän elämässä, jos se on kaikkien elämäntilanteen ja turvallisuuden puitteissa mahdollista. Nykyisin lapsen läheiset voivat tulla sovitusti viettämään aikaa lapsen kanssa perhehuoneeseen ja tulevaisuudessa suunnitelmissa on yhteisiä iltapalahetkiä ja muut ohjelmaa, Mäkelä paljastaa.

“Jos meillä olisi sekä vanhempi että meidän lastensuojelumme tuki ymmärtämässä lasta, arki sujuisi parhaiten.”

 

Lastensuojelun tavoitteena on lapsen edun toteutuminen ja usein vanhempien läsnäolo lapsen elämässä edistää tätä, vaikka lapsi olisikin sijoitettu Katajaan tai muuhun yksikköön. Katajassa on lapsia monista taustoista ja Mäkelä muistuttaa, että myös perheet, joissa vanhempien vanhemmuuden taidot ovat hyvät, saattavat tarvita lastensuojelun tukea, jos omat voimat eivät riitä.

Kiitosta kaikille katajalaisille

“Nyt minulle kirkastuu itsellenikin taas, mihin päin ollaan menossa.” Mäkelä naurahtaa. Uuden yksikön perustaminen on ollut koko sen henkilöstölle suuri ponnistus ja Mäkelä antaa kiitosta kaikille katajalaisille yksikön alkutaipaleelta. Haastavissakin tilanteissa Katajassa on puhallettu yhteen hiileen, ja yksikön henki on pysynyt hyvänä.

“Katajaa ei ole vain avattu, vaan tämä on mennyt ihan superhyvin.”

 

Tällä hetkellä Katajan arki sujuu hyvin ja tilaa uusillekin lapsille on. Joulun lähestyessä Katajassa jatketaan tilojen sisustamista kodikkaiksi, yhteistä tutustumista ja suunnitelmallista työtä lapsien parhaaksi.