Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
”Osaamisen kehittäminen on itselleni todella tärkeää”, opetushoitajana Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimiva Kati Pajari korostaa ja kertoo aina olleensa hyvin sitoutunut sekä itsensä kehittämiseen että koko alan käytäntöjen edistämiseen.
”Tarvitsemme sekä syväosaajia että alan moniosaajia”, korostavat Maarit Nurmijoki-Matilainen (vas.) ja Kati Pajari.
Pitkäksi ja polveilevaksi uraansa kuvaava Pajari kertoo kaiken saaneen alkunsa innostuksesta ja rohkeasta asenteesta. Kesätyöt kotipaikkakunnan terveyskeskuksessa sysäsivät kohti lähihoitajaopintoja Iisalmessa, ja sittemmin oma-aloitteisuus vei vastavalmistuneen työhön Vantaalle.
– Soitin suoraan Katriinan sairaalaan ja päivä valmistumisen jälkeen lähdin putkikassin kanssa kohti pääkaupunkiseutua, alun perin Kajaanista lähtöisin oleva ammattilainen kertaa tarinaansa.
Vantaalla vierähti muutama vuosi, kunnes uteliaisuus vei nuoren hoitajan Lontooseen. Päivystyksen valvontayksikössä vietettyjen Englannin vuosien jälkeen kotimaa kutsui jälleen, ja työt vakiintuivat pian Meilahden neurologiselle osastolle.
– Siellä vierähti kymmenen vuotta ja välissä opiskelin myös sairaanhoitajaksi.
Neurologiselta Pajari siirtyi päivystykseen ja siellä, etulinjassa, kuluivat myös koronavuodet.
Elämäntilanteen muutoksen myötä tuli ajankohtaiseksi päivätöiden etsiminen, ja huomio kiinnittyikin opetushoitajan paikkaan sairaalapalveluissa Vantaalla – siinä samaisessa sairaalassa, mistä ura Vantaalla vuosia aiemmin alkoi.
– Tulin valituksi ja täällä olen jälleen, samoissa maisemissa opetushoitajan roolissa, Pajari toteaa huvittuneena kulkemastaan ympyrästä.
Hän kertoo kokeneensa alalla paljon. Takana on erilaisia työpaikkoja niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon parissa. Hän toteaakin kaikesta koetusta olleen paljon hyötyä työssään nyt ja aiemmin.
– Työurani on ollut juuri se, mitä olen tarvinnut tätä työtä tehdäkseni.
VAKEn henkilöstökonsultti Maarit Nurmijoki-Matilainen sanoo Pajarin olevan täydellinen esimerkki hyvinvointialueen peräänkuuluttamasta ura-ajattelusta. Hänen mukaansa enää ei ole tarpeen lukkiutua perinteiseen ajatukseen urasta, jossa eteneminen tarkoittaa ainoastaan siirtymistä esihenkilöksi tai muihin vastaaviin tehtäviin.
– Haluamme kannustaa henkilöstöämme kohti omia urapolkujaan, johdonmukaisesti ja ennen kaikkea työnantajan tukemana, Nurmijoki-Matilainen kertoo.
Hän jatkaa strategisena tavoitteena olevan, että 30 prosenttia henkilöstöstä on suunnitellun ja dokumentoidun urasuunnittelun piirissä vuoteen 2025 mennessä.
Opetushoitajan toimenkuva on moninainen ja mukaan mahtuu paljon myös aivan matalan kynnyksen opastusta ja tukea.
– Ollaan läsnä ja jaetaan osaamista hoitajalta hoitajalle, Pajari kuvailee tärkeää tehtäväänsä ja korostaa perehdytyksen merkitystä.
Nurmijoki-Matilainen on samaa mieltä ja linjaa kaiken alkavan juuri osaamisen tukemisesta.
– Urapolku alkaa perehdytyksestä, itsekin alun perin sairaanhoitajan työhön valmistunut Nurmijoki-Matilainen korostaa.
Hän painottaa myös perehdytyksen ja urapolun yhteyttä, sillä juuri oikein kohdennettu perehdytys on ensiarvoista henkilöstön pysyvyyden kannalta.
– Olisikin tärkeää saada mahdollisimman moni kiinnostumaan tästä monien mahdollisuuksien alasta, henkilöstökonsultti tiivistää ja painottaa jokaisen arvokasta panosta työssä.
Pajari on täysin samoilla linjoilla ja kuvailee epävarmuuden omasta osaamisesta nakertavan työhyvinvointia rotan lailla.
Hän kannustaakin jokaista pitämään huolta omasta osaamisestaan, sillä alan ammattitaito antaa valtavat mahdollisuudet moneen.
– Kerron aina ylpeästi olevani sairaanhoitaja ja lähihoitaja.
Juttu on julkaistu Sairaanhoitajalehden numerossa 4/2023.