Hyvinvointialueen palvelut herättävät kansainvälistä kiinnostusta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue sai vieraita Etelä-Korean Gwangjun kaupungista. Paikalliset viranomaiset tutustuivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluihin sekä suomalaiseen palvelujärjestelmään.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialan toimialajohtaja Kirsi Leväpelto otti perjantaina 21.4.2023 vastaan eteläkorealaisen Gwangjun kaupungin sosiaali- ja terveysalan päättäjiä näiden tutustuessa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueeseen. Etelä-Korean kuudenneksi suurimman, noin 1,5 miljoonan asukkaan kaupungin päättäjät saapuivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tutustumaan suomalaiseen hyvinvointivaltioon ja sen palvelujärjestelmään. Erityisesti vieraita kiinnostivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, työntekijöiden tehtävät hyvinvointialueella ja perheiden tuki.
Puolitoistatuntisen vierailun aikana eteläkorealaiset vieraat saivat kuulla Kirsi Leväpellon puheenvuorot Suomen palvelujärjestelmästä sekä sosiaalityön palveluista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Lisäksi vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Terhi Tehola esitteli vammaisten palveluja ja niiden järjestämistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Päihdepalvelut sekä vammaisten itsemääräämisoikeudet herättivät kysymyksiä
Eteläkorealaisia vieraita kiinnostivat vammaisten palveluissa erityisesti sijaisperhepalvelut ja niiden järjestäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä asumisyksiköissä asuvien vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä ja sen mahdolliset rajoitukset. Tulevan vammaispalvelulain muutokset herättivät myös keskustelua. Lokakuusta alkaen Suomessa myös vammaiset eläkeikäiset saavat tarvitsemiltaan osin vammaisten tukipalveluja, kun taas Etelä-Koreassa nämä siirtyvät kokonaan eläkeikäisten palvelujen piiriin.
Aikuissosiaalityön palveluista keskusteltiin muun muassa asumispalveluista sekä Asunto ensin -mallista. Vieraille avattiin toimintamallia, jossa asumispalvelujen asukkailta ei edellytetä päihteettömyyttä, ja erilaisia itsenäisen elämän tuen palveluja, kuten kuntouttavaa työtoimintaa. Erityisesti Asunto ensin -malli herätti kysymyksiä, kuten verorahojen käytöstä päihderiippuvaisten asuntoihin, joissa ei edellytetä päihteettömyyttä. Mallia Leväpelto selitti ajatuksella, että sekä ympäröivälle yhteiskunnalle että päihderiippuvaisille henkilöille on turvallisempaa, kun ihmisillä on oma asuinpaikka kadulla asumisen ja sen tuomien lieveilmiöiden sijasta.