Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusten palvelujen myöntämisen perusteet

Seniorineuvonta ohjaa ja opastaa ikääntyneitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ikääntyneitä asukkaita ja heidän läheisiään sekä yhteistyökumppaneita. Seniorineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai Maisa-asiakasportaalin kautta. Seniorineuvonta jalkautuu myös hyvinvointialueen asukkaiden pariin erilaisissa tapahtumissa ja kiertueilla, jolloin ohjausta ja neuvontaa saa kasvotusten. Asiakkaan voimavarojen, hyvinvoinnin ja arjen sujuvuuden tukeminen ovat neuvonnan lähtökohtana.

Seniorineuvonnasta voit kysyä esimerkiksi seuraavista asioista:

• Arkea sujuvoittavista asioista
• Erilaisten kerhojen, järjestöjen ja liikuntapalveluiden toiminnasta asukkaan omalla asuin alueella.
• Kuntien hyvinvointia tukevista palveluista kuten kirjasto- ja liikuntapalvelut
• Hyvinvointialueen palveluista: kotihoidosta, omaishoidon tuesta, perhehoidosta, asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa, muistisairaiden palveluista, liikkumisesta ja asioinneista, päivätoiminnasta, kuntoutuksesta sekä vapaaehtoistoiminnasta.

Vanhusten palveluita haetaan ottamalla yhteyttä Seniorineuvontaan, josta tarvittaessa varataan palvelutarpeen arviointikäynti. Seniorineuvontaan voi olla yhteydessä myös ilmoittaakseen huolen iäkkäästä henkilöstä.

Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta ja kartoitetaan asiakkaan voimavarat, toimintakyky sekä läheisverkosto. Palvelutarpeen arviointi sisältää:

1. yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta;
2. sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä;
3. asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan
4. arvion omatyöntekijän tarpeesta.

Vanhusten sosiaalityön tarkoituksena on tukea erilaisissa elämäntilanteissa olevia erityistä tukea tarvitsevia ikääntyneitä.

Sosiaalityö on asiakkaan elämänhallintaa ja itsemääräämisoikeutta tukevaa työtä. Asiakkaan tilanne ja tulevaisuuden toiveet kartoitetaan yhdessä asiakkaan kanssa ja kartoituksen perusteella tehdään tarvittaessa yhteinen suunnitelma. Vanhusten sosiaalityöstä asiakas saa ohjausta ja neuvontaa arjen tukemiseksi.

Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön ja hänen läheistensä tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta.

Sosiaalityö on sosiaalihuoltolain mukaan luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilön ja hänen läheisensä kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja läheisten omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta.

Vanhusten asiakasohjausyksikön tehtävänä on virka-aikainen sosiaalihuollon päivystys. Gerontologinen sosiaalityö vastaa osaltaan tästä.

Vanhusten sosiaalityö on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneelle erityisen tuen tarpeessa olevalle henkilölle, joka tarvitsee sosiaalityön asiantuntijuutta ja apua taloudelliseen, asumiseen, kaltoinkohteluun tai muihin kriisitilanteisiin liittyvissä asioissa, lisäksi esim. lentokentälle tulevat sosiaalityön apua tarvitsevat.

Palvelun tarvitsija voi olla asunnoton tai asunnottomuusuhan alla oleva asiakas, jolla toimintakyvyn heikentyminen, päihde, mielenterveys ja syrjäytymisen ongelmia. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen tarpeessa oleva henkilö (ensisijaisesti KELAn toimeentulotuki tai täydentävä toimeentulotuki).

Etsivä ja löytävä vanhustyö on ennaltaehkäisevää matalankynnyksen toimintaa, jolla pyritään tavoittamaan iäkkäät, jotka tarvitsevat tukea arjen hallintaansa tai ovat vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle.

Etsivä ja löytävä vanhustyö voi olla ohjaamista tai vierellä kulkemista, jonka avulla pyritään vahvistamaan asiakkaan omia voimavaroja, osallisuutta sekä kotona asumista. Toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan toimijuus, yksilölliset tarpeet ja tavoitteet.

Etsivä ja löytävä vanhustyö on määräaikaista, luottamuksellista ja maksutonta toimintaa. Sitä toteutetaan yhteistyössä verkostokumppaneiden kanssa.

Asiakasohjauksen arviointitoiminnan määräaikainen jakso tukee ja ohjaa muutostilanteissa asiakasta. Jakson aikana asiakkaan palvelutarvetta arvioidaan laajaalaisesti ja tuotetaan asiakkaan tarvitsemia palveluja (tilapäinen kotihoito, sosiaalinen kuntoutus, tukipalvelut). Arviointijakso järjestetään erityisesti sairaalasta kotiutumista tukemaan, vaativissa huoli-ilmoitustilanteissa sekä haastavissa elämäntilanne muutoksissa. Yksikön toiminta vastaa nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja asiakastarpeisiin. Asiakkaan voimavaroja vahvistetaan moniammatillisella yhteistyöllä. Yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa pyritään jakson aikana löytämään asiakkaan omaa toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista parhaiten tukevat palvelut mm. läheisten apu, avoimet kaupunkien palvelut, järjestötoimijoiden ja seurakunnan palvelut.

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalipalvelu, jolla tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua ja tavoitteellista määräaikaista tukea sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi.

Sosiaalisella kuntoutuksella vahvistetaan henkilön kykyä selviytyä arkipäivän toiminnoista ja vuorovaikutussuhteista. Palvelun tavoite voi olla sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, arkielämän ja asumisen taitojen tukemista tai päihteettömän arjen hallintaa.

Tilapäinen hoito päivätoiminnan ryhmissä on tarkoitettu omaishoitajille, jotka tarvitsevat hoidettavalleen hoitopaikkaa äkillisessä hoidon tarpeessa, kuten omaishoitajan lääkärikäynnin tai muu asiointikäynnin ajaksi. Tilapäinen hoito ryhmässä on maksuton palvelu. Palvelu ei sisällä kuljetusta tai aterioita.

Tilapäinen hoito toteutetaan päivätoiminnassa, jossa on kyseisenä päivänä kokopäiväryhmän toimintaa. Palvelusta sovitaan omaishoitajan ja päivätoimintakeskuksen työntekijän välisellä puhelinyhteydellä (ei edellytä päätöksentekoa)

Vanhusten kuntouttava päivätoiminta on sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä ylläpitävää ryhmämuotoista toimintaa, joka tukee ikäihmisen kotona asumista. Palvelu sisältää mm. kuntosaliharjoittelua, ulkoilua ja hienomotoriikkaa tukevaa toimintaa. Kuntouttava päivätoiminta tukee mielen hyvinvointia ja lievittää yksinäisyyden kokemusta. Kuntouttava päivätoiminta mahdollistaa omaishoitajan vapaapäivän.

Palvelua toteutetaan asiakastarpeiden pohjalta. Toimintaan tullaan ensisijaisesti itse järjestetyllä kuljetuksella. Tarvittaessa vähävarainen asiakas tai asiakas, joka ei muistisairauden tai läheisavun puuttumisen johdosta kykene kuljetusta järjestämään, voi päivätoiminnan päätöksen mukaisesti saada hyvinvointialueen järjestämän yhteiskuljetuksen, josta asiakkaalta peritään erillinen maksu.

Palvelu kohdennetaan ensisijaisesti omaishoitoperheiden tukemiseen ja mahdollisuuksien mukaisesti myös muille kotona asuville, joiden toimintakykyä ryhmätoiminta tukee ja joilla on myöntämisen perusteiden mukainen tarve palvelulle. Kuntouttava päivätoiminta korvaa kotihoidon käynnin tai omaishoitajan hoidon palvelupäivänä.

Kotikuntoutus on tavoitteellista, intensiivistä kuntouttavaa toimintaa, joka kestää määräajan esimerkiksi yhdestä kolmeen kuukauteen. Kotikuntoutuksen tavoitteena on tukea ja mahdollistaa asiakkaan kotona asumista kuntoutuksen keinoin. Kotikuntoutus tapahtuu asiakkaan kotona ja lähiympäristössä tai etäpalveluna. Kotikuntoutus sisältää kuntoutuksen, ohjauksen, arvioinnin, dokumentoinnin ja kirjallisen palautteen sekä mahdolliset ehdotukset jatkokuntoutumisen tueksi. Kotikuntoutuksen jatkona on mahdollista asiakkaan kuntoutumisen tueksi myöntää asiakkaan tarpeen mukaan etäryhmätoiminta tukipalveluna. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutumisen suunnitelma.

Kotikuntoutuksessa tulee huomioida asiakkaan toimintakyvyn eri osa-alueet kokonaisvaltaisesti. Kotikuntoutuksen avulla pyritään vahvistamaan asiakkaan toimintakykyä omassa tutussa ympäristössä vahvistaen fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä. Kotikuntoutus voi sisältää mm. lihasvoimaa ja tasapainoa tukevia harjoituksia, liikkuvuusharjoittelua, ulkoilua, kotiaskareita ja asioinnissa tukemista.

Kotikuntoutuksessa asiakkaalle laaditaan jakson päätteeksi liikkumissuunnitelma, jonka toteuttamista asiakas jatkaa itsenäisesti tai tarvittaessa läheisen tai muun toimijan kanssa.

Palvelu on tavoitteellista aktiivista kuntoutusta sekä laaja-alaista toimintakyvyn arviointia kodin ulkopuolisessa ympäristössä. Kuntoutusjakson keskimääräinen pituus on 30 vrk mutta jakson pituus arvioidaan yksilöllisesti asiakastarpeen mukaisesti.

Asiakkaat eivät yksilöllisten syiden takia voi esimerkiksi sairaalahoidon jälkeen kotiutua suoraan omaan kotiinsa, jatkaa omassa kodissaan asumista tai tarvitaan kuntoutusta ja toimintakyvyn arviointia omaan kotiin palaamisen mahdollistamiseksi tai jatkoasumistarpeiden selvittämiseksi.

Kuntoutuksen aikana asiakasta valmennetaan ja tuetaan itsenäiseen toimintaan päivittäisissä toimissa sekä elämisen hallinnassa mahdollistaen näin itsenäistä kotona asumista tarvittavien tukitoimien turvin.

Palvelu sisältää kotihoidon palvelun yhteisöllisessä asumisessa tai ympärivuorokautisen hoivan kuntoutus- ja arviointiyksikössä, kuntoutuksen, ateriat, liinavaatteet, pyykinpesun, turvapalvelun ja asunnon sähkön sekä siivouksen. Asiakas maksaa palvelussa itse lääkkeet, henkilökohtaiset hygieniatuotteet sekä vaatehankinnat.

Arviointi- ja kuntoutusjakso on aina määräaikaista ja jakson loppuessa asiakas siirtyy palvelutarpeen mukaiseen palveluun normaalin asiakasprosessin mukaisesti.

Arviointi- ja kuntoutustoimintaa tuotetaan turvallisessa ja esteettömässä kodinomaisessa ympäristössä yhteisöllisessä asumisessa (Kohti kotia-toiminta) tai ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.

Vanhusten tukipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään ikääntyneen henkilön kodissa sellaisia olosuhteita, että hän voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä.

Tukipalvelut on tarkoitettu kotona asuville vanhusasiakkaille, joiden toimintakyky on alentunut iän, sairauden tai vammautumisen vuoksi. Osa tukipalveluista kohdennetaan vain erityisen hauraassa asemassa oleville pienituloisille vanhuksille, joilla on vaara joutua toimeentulotuen asiakkuuteen.

Kotona asumisen tukipalvelujen turvin edistetään ikääntyneiden asiakkaiden itsenäistä elämää omassa kodissa. Palvelun myöntäminen perustuu yksilölliseen asiakkaan toimintakyvyn ja kokonaistilanteen arviointiin. Palvelujen tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Siivouspalvelujen myöntämisessä sovelletaan varallisuusharkintaa. Asiakkaan tilanteen arviointi kirjataan asiakkaan asiakassuunnitelmaan.

Tukipalvelupäätökset tehdään asiakkaan tarpeen mukaisesti. Toistaiseksi voimassa olevat päätökset päivitetään asiakkaan tilanteen muuttuessa. Palveluntarve ja palvelun saamisen edellytykset tarkistetaan asiakkaan tilanteen muuttuessa tai asiakassuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden tukipalvelujen tarve tarkistetaan RAI-toimintakykyarvion yhteydessä vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Palvelut tuotetaan joko hyvinvointialueen omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä, jos palveluseteli on kyseisen palvelun kohdalla käytössä. Palveluja myönnetään vuosittaisten määrärahojen puitteissa.

Ateriapalvelu on ensisijaisesti itse hankittava palvelu, jolloin yksityisasiakkaana voi valita haluamansa palveluntuottajan. Asiakas maksaa aterian ja toimituskustannukset itse valitsemansa palveluntuottajan hinnaston mukaisesti. Hyvinvointialue varmistaa palveluiden saatavuuden ja Seniorineuvonta tukee löytämään sopivan palvelun.

Joissain tilanteissa ateriapalvelu voidaan myöntää hyvinvointialueen järjestämänä tukipalveluna esimerkiksi veteraaneille. Tällöin palvelu voidaan järjestään ateriaautomaattipalveluna tai kotiin toimitettavana valmiina, lämmitettävänä tai lämpimänä ateriana.

Turva-auttamispalveluun kuuluvat turvapuhelimen asennus, laitevuokra, huolto, korjaukset, ympärivuorokautinen hälytyspäivystys sekä mahdolliset turva-auttajakäynnit. Tarvittaessa päivystäjä lähettää turva-auttajan ja kiireellisissä tilanteissa avunpyyntö välitetään eteenpäin hätäkeskukseen. Lisäksi asiakkaan on palvelutarpeen arvion / harkinnan mukaan mahdollista saada turvapuhelimeen omakustanteisia lisävarusteita kuten ovihälytin ja liesivahti.

Jos asiakkaalla ei ole kotihoidon asiakkuutta, palveluntarve arvioidaan tilanteen muuttuessa.

Siivouspalvelu helpottaa vanhusten arkea toimintakyvyn heikentyessä. Siivouspalvelu on tavallisesti itse ostettava palvelu. Palvelun voi saada edullisempaan arvonlisäverottomaan hintaan silloin, kun siivousapu on tarpeen esimerkiksi iän tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn alenemisen vuoksi. Asiakkaan tulee itse tarkistaa palveluntuottajalta, onko tällä oikeus myydä palvelu arvonlisäverottomana. Siivouspalvelu on itse ostettuna palveluna verovähennyskelpoinen.

Joissain erityistilanteissa siivousapua voidaan myöntää hyvinvointialueen järjestämänä tukipalveluna. Hyvinvointialueen järjestämänä tukipalveluna siivouspalveluun kuuluu kodin ylläpitosiivous 1 kerta/kk (2 tuntia/kerta). Ylläpitosiivous pitää sisällään lattioiden imuroinnin ja kosteapyyhinnän sekä mattojen imuroinnin, wc-tilojen/kylpyhuoneen ja keittiön siivouksen sekä roskien viennin ja pölyjen pyyhinnän. Ei sisällä mattojen vientiä ulos eikä ikkunoiden pesua.

Pienimuotoisten asunnon muutostöiden turvin edistetään itsenäistä elämää omassa kodissa. Asunnonmuutostyöt ovat ensisijaisesti itsenäisesti tai läheisen avulla hankittavaa palvelua, jolloin yksityisasiakkaana voi valita haluamansa palveluntuottajan ja sen mukaisen kustannuksen. Asiakkaita ohjataan oman kodin muutostöiden toteuttamisessa hyvinvointialueen toimesta.

Asiakas voi tarvittaessa hakea kotona asumisen tueksi pienehköjä asunnon muutostöitä (esim. kynnysten poisto, tukikahvojen asennukset tai muut vastaavat pienet korjaukset).

Etäryhmätoiminnalla tuetaan asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja omien voimavarojen säilymistä. Etäryhmätoiminnalla voidaan tukea ikäihmisten kotona asumista jo ennakoivasti, jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta osallistua itsenäisesti kodin ulkopuoliseen toimintaan esim. liikuntapalvelujen järjestämiin ryhmiin tai korttelikerhoihin.

Etäryhmätoimintaa voidaan käyttää sairaalasta kotiutumisen jälkeen tukemaan kuntoutumista ja psyykkistä sekä sosiaalista hyvinvointia.

Palvelua tuotetaan myös omaishoitoperheille, jotka tarvitsevat jaksamista ja hyvinvointia tukevaa palvelua. Asiakkaalla on mahdollisuus osallistua tukipalveluna myönnettävään etäryhmätoimintaan yksilöllisen tarpeen mukaan yhden tai useamman kerran viikossa. Tukipalvelusta veloitetaan kiinteä kuukausimaksu, joka alkaa ensimmäisen kokonaisen kuukauden alusta ja päättyy palvelun keskeytyessä saman kuukauden loppuun.

Palvelun alkaessa asiakkaan kotiin tuodaan etäyhteyden mahdollistava tablet-laite, jonka kautta etäryhmätoimintaan osallistuminen mahdollistetaan. Etäryhmätoimintaa tukipalveluna tuotetaan päivätoiminnan, kotikuntoutuksen tai etäkotihoidon yksiköissä asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan.

Tilapäinen kotipalvelu on vanhukselle kotiin annettavaa tilapäistä tukea, joka myönnetään kuuden kuukauden ajalle. Kyseessä on asiointiapu kotiin, jolla tuetaan asiakkaan kotona asumista. Avustaja käy asiakkaan kotona esimerkiksi kerran viikossa ennalta sovittuna ajankohtana. Avustajan apu voi olla ulkoiluapua, saattaja-apua, asiointiapua tai yhdessä tehtäviä tarpeellisia kotitöitä. Palvelua voidaan tuottaa työllistettyjen avustajien toimesta.

Sotaveteraaneille järjestetään kuntoutusta ja erilaisia palveluja, joilla voidaan tukea toimintakykyä ja kotona asumista.

Kuntoutus voi tapahtua avo-, laitos- tai päiväkuntoutuksena kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kotona asumista tukevat palvelut perustuvat palvelutarpeen kartoitukseen. Kotona asumista tukevia palveluita ovat esimerkiksi kotipalvelut ja kotihoito, siivouspalvelu, pyykkipalvelu, kuljetuspalvelu, asiointiapu, turvapuhelin, ateriapalvelut ja omaishoidon tuki.

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen hoitamista omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota hyvinvointialue järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Omaishoito korvaa muuta hyvinvointialueen palvelua, jolla tuetaan asiakkaan kotona asumista.

Omaishoitaja pitää huolta läheisestään, joka ei selviydy arjesta ilman apua sairauden, vammaisuuden tai muun erityisen huolenpidon tarpeen vuoksi. Omaishoitaja auttaa hoidettavaa jokapäiväisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa kuten pukeminen, ruokailu (ja/tai erityisen ruokavalion noudattaminen), wc-käynnit, peseytyminen sekä lääkitys ja hoidolliset toimenpiteet. Omaishoitaja auttaa kommunikoinnissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä (mukaan lukien vaihtoehtoisten tai korvaavien kommunikointitapojen käyttö ja niissä avustaminen).

Omaishoitajan apu voi olla myös ohjausta, opastusta, kannustusta ja muistuttelua, jotta henkilökohtaisiset toiminnot tulevat hoidetuksi. Omaishoitajan antama huolenpito voi olla myös vaativaa valvontaa. Tähän kuuluu muun muassa tilanteiden ennakointi ja todennäköisten vaaratilanteiden estäminen.

Omaishoitaja huolehtii hoidettavan tarpeista, ohjaa, opastaa, kannustaa ja muistuttelee, valvoo hoidettavaa, ennakoi tilanteita ja on varuillaan. Omaishoidon tuen myöntäminen edellyttää aina tavanomaisen läheissuhteen ylittävää, henkilökohtaiseen hoivaan ja hoitoon kohdistuvaa ohjausta, tukea ja/tai avustamista.

Hoidettavan tarpeita ovat jokapäiväiset henkilökohtaiset toiminnot kuten peseytyminen, pukeutuminen, ruokailu, wc-käynnit, siirtyminen, liikkuminen, sosiaalinen kanssakäyminen, ja kommunikointi sekä lääkitys, hoidolliset toimenpiteet ja turvallisuus.

Omaishoitajan hoitokerta sisältää esimerkiksi aamutoimet (kuten aamupesu, pukeminen ja aamupala) tai sairauden hoitoon liittyvä toimenpide/toimenpiteet. Kerta tyypillisesti sisältää huolehtimista useammassa jokapäiväisessä henkilökohtaisessa toiminnossa, mutta yksikin toiminto voi riittää.

Omaishoitaja voi lisäksi huolehtia (tai tehdä yhdessä hoidettavan kanssa) kotitaloustöistä kuten siivous, pyykkihuolto, asioinneista kuten ostokset, apteekkikäynnit ja laskujen maksaminen, sekä olla apuna ulkoilussa. Tällainen apu ei kuitenkaan pelkästään riitä omaishoidon tuen saamiseen.

Hoitoryhmä 1 on alin sitovuusluokka, sitovuudeltaan ja vaativuudeltaan kevyin. Omaishoidon sitovuus on säännöllistä joka päivä.

Hoitaja voi käydä työssä ja hänen ei tarvitse asua hoidettavan kanssa samassa taloudessa.

Hoitoryhmä 2 on keskimmäinen sitovuusluokka, sitovuudeltaan ja vaativuudeltaan raskaampi. Omaishoidon sitovuus on säännöllistä vuorokauden eri aikoina.

Hoitoryhmä 3 on ylin sitovuusluokka, sitovuudeltaan ja vaativuudeltaan raskain. Omaishoidon sitovuus on säännöllistä vuorokauden eri aikoina. Omaishoitaja huolehtii hoidettavasta lähes kaiken aikaa vuorokauden ympäri. Omaishoidettava ei voi asua yksin. Hoitoryhmässä päätökset tehdään moniammatillisessa työryhmässä ja palkkion myöntäminen edellyttää moniammatillisen työryhmän käsittelyä.

Perhehoidon tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen hoito. Perhehoidon tavoitteena on tarjota ikääntyneelle asiakkaalle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.

Perhehoito mahdollistaa ikäihmisen yksilöllisen hoivan ja huolenpidon. Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai hoidettavan kodissa. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennuksen käymistä ja soveltuvuutta tehtävään, ei edellytetä sosiaali- tai terveysalan koulutusta.

Osavuorokautista perhehoitoa voidaan myöntää asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja se voi toteutua joko päivä- tai yöaikaisena hoitona. Tuntimäärät määritellään toimeksiantosopimuksessa. Kesto kuitenkin alle 12 tuntia. Osavuorokautinen hoito voi toteutua joko asiakkaan tai perhehoitajan kodissa.

Lyhytaikainen perhehoito tukee asiakkaan kotona asumista. Lyhytaikainen perhehoito voi tarkoittaa joko säännönmukaisia hoitojaksoja tai yksittäistä, määräaikaista hoitojaksoa esim. toipilasaikana sairaalahoidon jälkeen ennen kotiutumista omaan kotiin. Lyhytaikainen perhehoito voi tapahtua joko hoidettavan tai hoitajan kodissa.

Lyhytaikainen perhehoito voi kestää enintään 14 päivää kuukaudessa asiakasta kohden. Erikseen sovittaessa tai yllättävissä tilanteissa määrä voidaan ylittää. Syynä voi olla esimerkiksi asiakasperheen tarpeet ja/tai pitkäaikaisen perhehoitajan vapaan toteuttaminen.

Pitkäaikainen perhehoito on jatkuvaa perhehoitoa, jolloin asiakas muuttaa perhehoitajan luokse pysyvästi. Pitkäaikainen perhehoito takaa läsnäolon yöaikaan, mikä luo hoidettavalle turvallisuutta.

Pitkäaikaiseen perhehoitoon siirryttäessä voidaan aluksi tehdä toimeksiantosopimus määräaikaisesta perhehoidosta niin sanotun tutustumisjakson ajaksi. Tutustumisjakson suositellaan olevan vähintään kuukauden mittainen, jotta perhehoitoon muuttava asiakas ja perhehoitaja ennättävät tutustua riittävästi ja voidaan arvioida perhehoidon soveltuvuus asumismuotona. Pitkäaikainen perhehoito voi olla jatkuvaa toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa tai lyhytaikaista määräajan kestävää perhehoitoa. Lähtökohtaisesti perhehoito katsotaan pitkäaikaiseksi sen kestäessä yhtäjaksoisesti vähintään 28 vuorokautta.

Kotihoidolla tarkoitetaan palvelua, jolla huolehditaan, että henkilö suoriutuu jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista kodissaan ja asuinympäristössään. Kotihoito tukee ikääntyneitä asiakkaita, jotka eivät pärjää omassa kodissaan itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujen turvin.

Kotihoitoa järjestetään ikääntyneelle henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi kotihoitoa järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella.

Ennen kotihoidon myöntämistä selvitetään läheisten mahdollisuus osallistua asiakkaan auttamiseen sekä kevyemmän palveluvalikon mahdollisuudet. Asiakkaat, joiden avun tarve on vähäinen ja jotka tarvitsevat apua yksinomaan suihkussa käyntiin, siivoukseen ja/tai muuhun kodinhoidolliseen tehtävään, ohjataan pääsääntöisesti hankkimaan palvelu itse yksityiseltä toimijalta.

Sairaalasta kotiutuville asiakkaille tai uusille asiakkaille, joiden palveluntarvetta on vaikea selvittää normaalin palveluohjauksen keinoin, toteutetaan pääsääntöisesti määräaikainen kotihoidon arviointijakso asiakasohjauksen arviointitiimin toimesta.

Tilapäinen kotihoito on määräaikainen palvelu, jota tuottaa ensisijaisesti arviointitiimi. Tilapäisen kotihoidon kesto on korkeintaan kaksi kuukautta.

Hoito toteutetaan, kunnes asiakas pääsee terveysasemalle, siirtyy säännöllisen kotihoidon asiakkaaksi (joka on joko kotikäyntejä tai etäkotihoitoa) tai pystyy muuten järjestämään palvelunsa.

Tilapäistä kotihoitoa voidaan asiakkaan tilanteen mukaan toteuttaa myös etäkotihoitona esimerkiksi ohjata asiakasta ottamaan lääkekuuri etäkotihoidon turvin.

Kotihoito tukee omassa kodissa asumista neuvonnan, ohjauksen, hoidon sekä kuntouttavan työotteen avulla.

Säännöllinen kotihoito myönnetään asiakkaille, joilla on säännöllisen kotihoidon palvelun tarve. Ensisijaisesti säännöllisen kotihoidon palveluihin otetaan asiakkaita, joilla on päivittäinen kotihoidon palvelujen tarve.

Säännöllistä kotihoitoa myönnetään myös asiakkaille, jotka tarvitsevat apua lääkehoidon toteutumiseen ja se toteutetaan apteekin lääkkeiden koneellisena annosjakeluna. Annosjakelu on säännöllistä, mutta ei viikoittaista, vaan yleensä kahden viikon välein toteutuva palvelu. Asiakkaat, jotka kykenevät itse tai läheisen avulla hankkimaan lääkehoidon lähiapteekista, ohjataan tämän palvelun piiriin.

Kotihoito tukee asiakkaita, jotka eivät pärjää omassa kodissaan itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujen turvin. Kotihoito on neuvontaa, ohjausta, hoitoa, jota toteutetaan kuntouttavalla työotteella. Kotihoitoa toteutetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti etäkotihoitona aina kun se on asiakkaan toimintakyky huomioiden mahdollista. Kotihoidon palvelussa hyödynnetään myös muita erilaisia teknologisia ratkaisuja, joilla tuetaan asiakkaan turvallista kotona asumista esimerkiksi lääkeannosteluautomaatti ja turvateknologia.

Lyhytaikaisella ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asiakkaan kodin ulkopuolella tapahtuvaa ympärivuorokautista hoitoa asumispalveluyksikössä tai perhehoidossa.

Asiakaslähtöisen, laadukkaan ja kustannusvaikuttavan palvelun tuottaminen niille hyvinvointialueen asukkaille, jotka tarvitsevat lyhytaikaishoidon palveluja kotona asumisen tukemiseksi. Hoito ja palvelu toteutetaan kuntouttavasti asiakkaan voimavaroja huomioiden niin, että hoito tukee omassa kodissa asuvaa asiakasta sekä omaishoitajien jaksamista ja tätä kautta myöhentää tai poistaa asiakkaiden tulevaa ympärivuorokautisen hoivan tarvetta.

Omaishoidettavan osavuorokautinen hoito voidaan toteuttaa silloin, kun se on omaisen työssä käymisen takia tarpeellista eikä palvelua ole toteutettavissa kuntouttavassa päivätoiminnassa.

Kriisiasiakkaalle tehdään määräaikainen päätös, joka maksimissaan kaksi (2) viikkoa.

Tilapäistä asumista järjestetään vanhukselle, joka erityisestä syystä tarvitsee asumisensa järjestämisessä hyvinvointialueen lyhytaikaista, kiireellistä apua eikä pysty hyödyntämään normaaleja asunnottomien palveluja.

Asuminen on kriisiluonteista lyhytaikaista asumista, jossa tehdään välittömästi suunnitelma jatkoasumisesta. Tavoitteena pysyvän asumisratkaisun löytyminen viipymättä.

Palveluun ohjaudutaan gerontologisen sosiaalityöntekijän päätöksellä ja se on mahdollinen vain erityistä tukea tarvitsevalle asiakkaalle, jolle on nimetty sosiaalityöntekijä omatyöntekijäksi.

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa sekä asiakkaan palvelutarpeen mukainen palvelu.

Vanhusten yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut ja hoidon ja huolenpidon tarpeensa kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi.

Tavoitteena on mahdollistaa asiakkaille turvallinen ja laadukas elämä toimintakyvyn rajoituksista huolimatta. Asiakkaille on mahdollista turvata yöaikaiset palvelut kotiin yksilöllisen tarpeen mukaisesti yökotihoidon tai hybriditalon henkilöstön tuottamana.

Ympärivuorokautinen palveluasuminen on ympärivuorokautista hoiva-asumista hoiva- ja pienryhmäkodeissa. Se on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät muistisairauden tai muiden toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi selviydy omaan tai yhteisöllisen asumisen kotiin järjestettävien palveluiden turvin.

Asiakkaiden avuntarve on säännöllistä ja jatkuvaa siten, että asiakas tarvitsee jatkuvaa valvontaa. Asiakkaiden sairaudet ovat siinä määrin vakaassa tilassa, että sairaalahoitoa ei tarvita.