Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Lastensuojelun, vammaisten ja ikäihmisten perhehoito Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella
Tämän perhehoidon käsikirjan tarkoituksena on kuvata, miten Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (VAKE) toteutetaan lastensuojelun, vammaisten ja ikäihmisten toimeksiantosuhteista perhehoitoa.
Käsikirjassa kuvataan VAKEn perhehoidon kokonaisuutta sekä perhehoidon yhtenäisiä toimintatapoja ja -periaatteita. Käsikirjan tavoitteena on vahvistaa perhehoidon asiakaslähtöisyyttä, laatua ja yhdenmukaisuutta.
Perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitolain (263/2015) mukaista toimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota asiakkaalle turvallinen, kodinomainen ja inhimillinen hoitoympäristö, jossa asiakkaan yksilölliset tarpeet voidaan huomioida kokonaisvaltaisesti.
Perhehoito perustuu hoivan, huolenpidon ja arjen yhteisöllisyyden tarjoamiseen perhehoitajan kodissa tai hoidettavan omassa kodissa. Perhehoitoa voidaan toteuttaa lyhytaikaisesti tai pitkäaikaisesti.
Perhehoidon tavoitteena on:
Perhehoito on osa hyvinvointialueen sosiaalipalveluita, ja sitä toteutetaan yhteistyössä perhehoitajan, hoidettavan, hoidettavan läheisten ja viranomaisten kanssa.
Perhehoitolaki (263/2015): perhehoitoa ohjaa perhehoitolaki. Perhehoitolaki säätelee perhehoidon toteuttamista ja sen eri muotoja.
Lastensuojelulaki (417/2007): lastensuojelussa perhehoitolain lisäksi tärkeä ohjaava laki on lastensuojelulaki. Lastensuojelulaki määrittelee lastensuojelun rakenteet ja periaatteet.
Vammaispalvelulaki (675/2023): vammaispalvelujen perhehoidossa perhehoitolain lisäksi tärkeä ohjaava laki on vammaispalvelulaki.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012): ikäihmisten perhehoidossa perhehoitolain lisäksi tärkeä ohjaava laki on laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista.
Toimeksiantosuhteista perhehoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat yllä olevien lakien lisäksi useat muut lait, jotka turvaavat perhehoidossa olevan henkilön oikeudet ja määrittävät perhehoidon järjestämisen edellytykset. Näitä ovat muun muassa:
Lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perhehoidon järjestämistä ohjaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosääntö, jossa on määritelty vastuut perhehoidon järjestämiseen liittyen.
Perhehoidon keskeisiä yleisiä arvoja ovat ihmisarvon kunnioittaminen, kodinomaisuus, turvallisuus, yksilöllisyys ja osallisuus.
Nämä toteutuvat perhe-elämän arjessa läheisten ihmissuhteiden, kiintymyksen ja kiintymyssuhteen, pysyvyyden sekä hoidettavan omien valintojen kautta. Tavoitteena on tarjota perheenomaista hoivaa ja tukea elämänlaadun parantamiseksi, olipa kyse lapsista, vammaisista tai ikäihmisistä.
Lastensuojelussa perhehoito on laissa määritelty ensisijainen sijoitusmuoto, joka voi toteutua vastaanottoperhehoitona tai pitkäaikaisena perhehoitona. Tämän lisäksi järjestetään sijaishoitoa, eli lomitusta, pitkäaikaisille perhehoitajille ja vastaanottoperheille.
Lastensuojelun perhehoitoon sijoitettavat lapset ja nuoret ovat lastensuojelun asiakkaita. Päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee lastensuojelun sosiaalityöntekijä.
Lastensuojelun perhehoidossa lapselle järjestetään turvallinen hoito sijaisperheessä silloin, kun omassa kodissa ei voida turvata lapsen kasvua ja kehitystä. Lastensuojelun perhehoitoon sijoittaminen edellyttää lastensuojelun asiakkuutta sekä hyvinvointialueen lapsesta vastaavan sosiaalityöntekijän tekemää sijoituspäätöstä.
Lasten sijaishuolto: lasten sijaishuollossa perhehoito toteutetaan pitkäaikaisena perhehoitona. Pitkäaikainen perhehoito on jatkuvaa perhehoitoa, jossa asiakas muuttaa perhehoitajan luokse asumaan. Ennen muuttoa pitkäaikaiseen perhehoitoon lapsi tutustuu sijaisperheeseen. Lisäksi lapsen huoltajilla ja läheisverkostolla on mahdollisuus käydä tutustumassa sijaishuoltopaikkaan.
Lasten sijaishuollossa järjestetään myös sijaishoitona lyhytaikaista perhehoitoa, jolla tuetaan pitkäaikaisten perhehoitajien jaksamista ja mahdollistetaan perhehoitajan vapaiden toteutuminen. Lyhytaikaista perhehoitoa kutsutaan usein lomitukseksi.
Vastaanottoperhetoiminta: on osa lastensuojelun perhehoitoa, jossa tehtävään valmennettu vastaanottoperhe ottaa lyhytaikaisesti hoitaakseen lapsen, joka ei voi asua kotona. Lapset sijoitetaan vastaanottoperheisiin lastensuojelun päätöksellä. Vastaanottoperheissä on paikkoja kaikenikäisille lapsille.
Vammaisten ja ikäihmisten perhehoito voi toteutua pitkäaikaisena, lyhytaikaisena tai osavuorokautisena perhehoitona. Perhehoidolla voidaan vastata esimerkiksi omaishoidon vapaapäivien järjestämiseen.
Perhehoito perustuu yksilölliseen asiakassuunnitelmaan sekä päätökseen, joka tehdään vammaisten tai vanhusten asiakasohjausyksikössä laaja-alaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella.
Pitkäaikainen perhehoito: tarkoittaa jatkuvaa perhehoitoa, jolloin asiakas muuttaa perhehoitajan luokse asumaan. Kun siirrytään pitkäaikaiseen perhehoitoon, voidaan alussa tehdä toimeksiantosopimus määräaikaisesta perhehoidosta niin sanotun tutustumisjakson ajaksi. Tutustumisjakson suositellaan olevan vähintään kuukauden mittainen, jotta perhehoitoon muuttava asiakas ja perhehoitaja ehtivät tutustua riittävästi ja perhehoidon soveltuvuus asumismuotona voidaan arvioida.
Pitkäaikainen perhehoito voi olla jatkuvaa toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa tai tilapäistä määräajan kestävää perhehoitoa. Lähtökohtaisesti perhehoito katsotaan pitkäaikaiseksi sen kestäessä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan.
Lyhytaikainen perhehoito: tukee asiakkaan kotona asumista. Se voi olla määräaikaista ja ennakkoon suunniteltua tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa intervallityyppistä hoivaa ja huolenpitoa. Lyhytaikainen perhehoito voi toteutua joko asiakkaan tai perhehoitajan kodissa.
Lyhytaikainen perhehoito voi kestää enintään 14 päivää kuukaudessa asiakasta kohden. Erikseen sovittaessa tai yllättävissä tilanteissa määrä voidaan ylittää. Syynä voi olla esimerkiksi asiakasperheen tarpeet ja/tai pitkäaikaisen perhehoitajan vapaan toteuttaminen.
Osavuorokautinen perhehoito: osavuorokautista perhehoitoa voidaan myöntää asiakkaan tarpeiden mukaisesti, ja se voi toteutua joko päivä- tai yöaikaisena hoitona. Tuntimäärät määritellään toimeksiantosopimuksessa, mutta kesto on kuitenkin alle 12 tuntia päivässä. Osavuorokautinen perhehoito voi toteutua joko asiakkaan tai perhehoitajan kodissa.
Perhehoito on sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. VAKEssa perhehoidon toteuttamista ja järjestämistä ohjaavat perhehoitolaki sekä hyvinvointialueen toimialojen perhehoidon toimintaohjeet.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella perhehoitoa järjestetään asiakasryhmittäin eri toimialoilla ja palvelualueilla:
Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka sijoittajan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella toteuttaa perhehoitoa omassa kodissaan tai asiakkaan kotona. Perhehoitaja ei ole työsuhteessa sijoittajaan eikä ole yksityinen palveluntuottaja.
Perhehoitajaksi voi ryhtyä aikuinen tai perhe, joka haluaa tarjota kodinomaista hoivaa ja arjen tukea henkilölle, joka ei voi asua omassa kodissaan tai tarvitsee tukea kotona asumiseen. Tehtävään soveltuu henkilö, jolla on koulutuksen, kokemuksen tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella valmiudet perhehoidon toteuttamiseen.
Perhehoitajaksi voivat hakeutua vastuulliset ja tehtävään sitoutuneet aikuiset eri elämäntilanteista ja kulttuuritaustoista: yksinasuvat, pariskunnat (myös samaa sukupuolta olevat) sekä lapsiperheet. Aiempi sosiaali- tai terveysalan koulutus ei ole edellytys, sillä tehtävään tarjotaan tarvittava koulutus ja tuki.
Tärkeää on, että perhehoitajaksi ryhtyvän elämäntilanne mahdollistaa sitoutumisen tehtävään, ja että hänellä on yhteistyövalmiuksia toimia hoidettavan asioissa. Perhehoito koskettaa koko perhettä, ja kaikkien perheenjäsenten tulee suhtautua myönteisesti perhehoidon aloittamiseen.
Ennen perhehoitajaksi ryhtymistä ja perhehoidon aloittamista tulee käydä ennakkovalmennus, jossa arvioidaan tehtävän edellyttämät perhehoitajan valmiudet. Yhteinen päätös perhehoitajaksi ryhtymisestä ja hyväksymisestä tehdään ennakkovalmennuksen jälkeen.
Ennen kuin henkilö voi toimia perhehoitajana, hänen tulee esittää lääkärinlausunto (T-todistus), josta käy esiin terveyteen liittyvät asiat, jotka puoltavat perhehoitajuutta. Lisäksi pyydetään perhehoitajan asuinalueen hyvinvointialueelta (tai Helsingin kaupungilta) lausunto siitä, ettei perhehoitajaksi hakeutuvilla ole ehdottomia esteitä toimia perhehoitajana.
Alaikäisten asiakkaiden perhehoitajina toimivilta pyydetään nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, jonka perhehoitaja tilaa Oikeusrekisterikeskukselta (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Lastensuojelussa pyydetään lisäksi hakijaa esittämään todistus luottotiedoistaan.
Perhehoitajaksi ei voida hyväksyä henkilöä tai perhettä, jos elämäntilanne tai olosuhteet estävät tehtävään sitoutumisen ja turvallisen hoivan tarjoamisen. Esteitä voivat olla esimerkiksi:
Jos kiinnostuit perhehoitajuudesta, hakulomakkeet löydät seuraavien linkkien takaa:
Lisätietoja perhehoitajaksi hakeutumisesta löydät myös verkkosivuiltamme:
Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava perhehoitolain edellyttämä ennakkovalmennus, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.
Ennakkovalmennuksen tarkoituksena on arvioida ja tukea perhehoitajaksi hakeutuvan henkilön valmiuksia toimia perhehoitajana. Jos perhehoitajaksi hakee pariskunta, tulee molempien suorittaa ennakkovalmennus, vaikka vain toinen jäisi kokoaikaisesti kotiin tai toimisi päätoimisena perhehoitajana.
Perhehoitajan ennakkovalmennuksen tavoitteena on:
Perhehoitajalta edellytetyt valmiudet vaihtelevat hieman sen mukaan, hoitaako hän lapsia, vammaisia vai ikäihmisiä. Yleisiä perhehoitajalta edellytettäviä valmiuksia ovat:
Perhekoti on perhehoitajan yksityiskoti, jossa toteutetaan perhehoitoa. Sijoittaja hyväksyy perhekodin kotikäynnillä, jossa todetaan kodin soveltuvuus perhehoitoon.
Perhekodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Tilojen vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, että perhekoti tarjoaa hoidettavalle turvallisen ja tarkoituksenmukaisen asuinympäristön.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa asiakkaalla tulee pääsääntöisesti olla oma ikkunallinen huone.
Perhekodin soveltuvuutta arvioitaessa huomiota kiinnitetään myös perhekodin ihmissuhteisiin ja perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon hoidettavan tarpeet ja vastata niihin hänen etunsa mukaisesti.
Perhekodin jäsenten tulee hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Perhehoidossa olevalla asiakkaalla on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa. Perhehoidossa olevan asiakkaan on saatava käyttää kaikkia kodin yhteisiä tiloja.
Perhehoito perustuu hyvinvointialueen kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun asiakkaan osalta erikseen ja se tehdään ennen perhehoitosijoituksen alkamista.
Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja sijoittaja sopivat perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet.
Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa ja sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi sekä silloin, kun sen tarkistamiseen on muutoin aihetta. Sopimuksen allekirjoittavat perhehoitaja ja sijoittajan viranhaltija hallinto- tai johtosäännön mukaan. Toimeksiantosopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Toimeksiantosopimuksen tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii.
Perhehoitajien tietoja säilytetään ja käsitellään asiakastietojärjestelmä Apotissa ylläpidettävässä perhehoitajarekisterissä. Rekisterin ylläpidosta vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus.
Sopimuksiin ja palkkioihin liittyvät asiat hallinnoidaan Oima-järjestelmässä. Perhehoitajaa koskevia tietoja ei kirjata perhehoidossa olevan asiakkaan asiakastietoihin, ellei se ole välttämätöntä asiakkaan asioiden hoitamisen kannalta.
Henkilötietojen käsittelyn ensisijaisena tarkoituksena on perhehoidon järjestäminen. Tietoja käytetään myös toisiolain eli lain sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019) mukaisesti palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen, tilastointiin ja seurantaan sekä tieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen.
Perhehoitajarekisterin perhehoitajaan liittyviä tietoja säilytetään hyvinvointialueen hallinnollisina asiakirjoina 10 vuotta toimeksiantosopimuksen päättymisestä. Säilytys toteutetaan hyvinvointialueen tiedonohjaussuunnitelman mukaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa luottamuksensuoja ja siihen liittyvät salassapitovelvoitteet ovat keskeinen edellytys hyvälle ja ammattieettisesti kestävälle toiminnalle sekä asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämälle yksityisyydensuojalle. Salassapito kuuluu merkittävänä osana myös perhehoitoon.
Perhehoitajalla on oikeus saada asiakkaasta hoidon kannalta välttämätön tieto. Perhehoitajille annetut tiedot asiakkaasta ovat luottamuksellisia. Jo tieto perhehoidon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa.
Perhehoitajaa koskee elinikäinen vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkaaseen liittyviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin, kun ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei voi paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta perhehoitajana on päättynyt. Vaitiolovelvollisuus koskee myös perhehoitajan muita perheenjäseniä ja muita perhehoitoon lyhytaikaisesti osallistuvia henkilöitä.
Perhehoidossa olevaa asiakasta koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säilytetään asianmukaisesti lukitussa paikassa. Salassa pidettävät asiakirjat palautetaan perhehoidon päättyessä sijoittajalle tai hävitetään tietoturvasäännösten mukaisesti.
Myös vertaisuuteen perustuvan tuen piirissä (mentorointi, perhehoitajien vertaisryhmä) perhehoitajaa sitoo salassapitovelvollisuus. Salassa pidettävistä asioista voi puhua vain asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella.
Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa ja hoidettavan olosuhteissa tapahtuneista muutoksista. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi aikomus ottaa perhehoitoon uusia asiakkaita, perhesuhteiden tai elämäntilanteen muutokset, sairastuminen, töiden aloittaminen tai perhekodissa tapahtuvat muutokset.
Lisäksi perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa, jos hänelle tulee tieto tai herää huoli toisen perhehoitajan uupumisesta tai tavasta tai kyvystä hoitaa asiakkaita.
Hätätilanteet: hätätilanteissa tulee aina soittaa hätänumeroon 112.
Sosiaali- ja kriisipäivystys: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii ympärivuorokautisena päivystysyksikkönä sosiaali- ja kriisipäivystys (puh. 09 4191 5800), joka toimii päivystävänä sosiaaliviranomaisena ja antaa tarvittaessa akuuttia kriisiapua. Sosiaali- ja kriisipäivystykseen voi ottaa yhteyttä silloin kun kyseessä on sairastuminen, onnettomuus tai muu akuutti kriisi joka vaikuttaa hoidon järjestymiseen.
Terveysasemat: hoidettavan terveydentilaan liittyvissä asioissa ollaan yhteydessä omalle terveysasemalle. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvät terveysasemien yhteystiedot.
Kiireellisissä asioissa ja oman terveysaseman ollessa suljettu ota yhteyttä päivystysavun numeroon 116117, josta sinut ohjeistetaan jatkohoitoon tarvittaessa.
Perhehoitajan tulee tiedottaa kriisitilanteesta omaa vastuutyöntekijäänsä tai asiakkaan vastuutyöntekijää.
Pitkäaikainen perhehoito voi päättyä toimeksiantosopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen, hoidettavan kuolemaan tai lapsen täysi-ikäistymiseen.
Lastensuojelun perhehoidossa lapsen täysi-ikäistyessä sijoitusta on sosiaalityöntekijän arvion mukaan mahdollista jatkaa perhehoidossa jälkihuollon ympärivuorokautisena tukena. Vastaanottoperhehoito päättyy, kun lapsi palaa kotiinsa tai sijaishuoltopaikka muuttuu. Vastaanottoperheissä jälkihuollon sijoitus ei ole mahdollinen.
Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi.
Perhehoidon päättymistilanteissa perhehoitajaa pyritään tukemaan hyödyntämällä erilaisia tukimuotoja. Jo ennen perhehoidon päättymistä käydään vuoropuhelua perhehoitajan kanssa, ja tavoitteena on ensisijaisesti perhehoidon ennakoitu päättyminen. Perhehoidon päättymistilanteissa perhehoitaja saa tukea omalta vastuutyöntekijältään, ja häntä ohjataan vertaistuen piiriin.
Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannusten korvauksista säädetään perhehoitolaissa. Hoitopalkkion määrästä sovitaan toimeksiantosopimuksessa hyvinvointialueen vahvistamien ohjeiden mukaisesti.
Perhehoidossa olevan asiakkaan hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista maksetaan perhehoitajalle kulukorvausta. Perhehoitolaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn kulukorvauksen. Perhehoitaja ei ole elatusvelvollinen.
Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa asiakkaan ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot. Peruskulukorvauksen lisäksi voidaan maksaa erityislisää esimerkiksi erityisruokavalion tai muiden erityisten tarpeiden takia. Mikäli asiakkaan tarpeista aiheutuu erityisiä kuluja, ne voidaan korvata perhehoitajalle erilliskorvauksena erillisen sopimuksen mukaisesti.
Perhehoidon palkkioita ja kulukorvauksia tarkistetaan vuosittain indeksikorotusten mukaisesti. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa ja maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Kustannusten korvauksena ilmoitetut tulot vähennetään automaattisesti verotuksessa tulonhankkimiskuluna. Perhehoitajien palkkiot sekä kulukorvaukset maksetaan Oima-järjestelmässä.
Lastensuojelun perhehoidon palkkiot löytyvät Perhehoidon palkkiot -sivulta.
Kulukorvauksella ja lapsilisällä katetaan perhehoitolain määrittelemien ylläkuvattujen tavanomaisten menojen lisäksi myös ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Kulukorvaus sisältää myös lapsen käyttövarat.
Kulukorvaus lakkautetaan, kun lapsi on tilapäisesti poissa perhehoidosta yli 30 vuorokautta yhtäjaksoisesti. Kulukorvausta maksetaan sen kuukauden loppuun, kun lapsi tai nuori muuttaa pois perhehoidosta tai kun perhehoidon tarve muutoin lakkaa. Kulukorvauksen määrä voidaan muuttaa erillisellä päätöksellä pienemmäksi, jos oleellinen osa lapsen tai nuoren elinkustannuksista maksetaan muulla tavoin.
Vastaanottoperheet: vastaanottoperheille, jotka sitoutuvat toimimaan yksinomaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen käytössä, maksetaan peruskorvausta varausmaksuna. Kun sijoitus alkaa, perheelle maksetaan jokaiselta hoitopäivältä hoitopalkkio ja kulukorvaus. Lisäksi käytössä on freelance-vastaanottoperheitä, joille hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan siitä alkaen, kun sijoitus alkaa. Freelance-vastaanottoperheille maksetaan myös päivystyskorvausta silloin, kun perhehoitaja on valmiina vastaanottamaan lapsia omalla päivystysvuorollaan virka-ajan ulkopuolella.
Ikäihmisten ja vammaisten perhehoidossa perhehoidosta maksettava hoitopalkkio perustuu asiakkaan hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Asiakkaan toimintakykyä ja hoidon vaativuutta arvioidaan yksilöllisesti asiakkaan päivittäisen ohjauksen, valvonnan ja avun tarpeen mukaan. Ajantasaiset palkkiot löytyvät Perhehoidon palkkiot -sivulta.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus asiakkaan hoitoisuusluokan mukaisesti kuukausipalkkiona ja -kulukorvauksena niiltä kuukausilta, kun asiakas on ollut perhehoidossa. Mahdolliset keskeytykset kuukauden aikana voivat vaikuttaa palkkion maksamiseen. Perhehoitajan tulee aina ilmoittaa vastuutyöntekijälle perhehoidon keskeytyksistä.
Lyhytaikaisessa perhehoidossa maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus päiväkohtaisesti asiakkaan hoitoisuusluokan mukaisesti. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan jokaisesta hoitopäivästä, myös tulo- ja lähtöpäiviltä. Esimerkiksi perhehoitojakso, joka alkaa perjantaina ja päättyy sunnuntaina, oikeuttaa kolmen päivän hoitopalkkioon ja kulukorvaukseen.
Osavuorokautisessa perhehoidossa hoitopalkkio maksetaan toteutuneiden tuntien mukaisesti palkkioluokittain.
Asiakkaan kotona annettavasta osavuorokautisesta tai lyhytaikaisesta perhehoidosta ei makseta kulukorvausta.
Käynnistämiskorvauksen tarkoituksena on kattaa sijoituksen alkuvaiheessa tarvittavat välttämättömät hankinnat.
Käynnistämiskorvausta ei pääsääntöisesti käytetä kodin kunnostustöihin eikä kuluihin, jotka kuuluvat kulukorvauksen piiriin. Korvaus on käytettävissä sijoituksen ensimmäisen vuoden aikana, ja sen myöntämisen perusteena on aina perhehoidossa olevan asiakkaan tarve. Hankinnoista tulee sopia etukäteen perhehoitajan vastuutyöntekijän kanssa.
Käynnistämiskorvausta tulee hakea aina erikseen ja se maksetaan kuitteja vastaan. Käynnistämiskorvaus voidaan myöntää vasta sen jälkeen, kun toimeksiantosopimus on allekirjoitettu.
Korvauksesta vähennetään perhehoitajalle määrätty veroprosentti, ja perhehoitajan tulee huolehtia, että korvaus käsitellään lopullisessa verotuksessa tulonhankkimiskuluina. Lisätietoa verotuksesta löytyy Verohallinnon ohjeesta.
Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Mikäli asiakkaan palveluntarve muuttuu, korvausta voidaan myöntää myös myöhemmin tarpeen mukaan. Korvaus kattaa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat, kuten kalusteet ja vuodevaatteet. Korvausta ei yleensä myönnetä tavanomaisiin kodinkoneisiin. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä vahvistetaan vuosittain.
Perhehoidon alkaessa sovitaan mahdollisista perhehoitotehtävästä aiheutuvista matkakorvauksista. Matkakorvauksista sovitaan toimeksiantosopimuksessa tai perhehoitaja tekee erillisen anomuksen matkakorvauksien saamiseksi. Vain ennalta sovitut ja hyväksytyt matkat korvataan toimialojen perhehoidon toimintaohjeiden mukaisesti.
Matkakustannusten korvausta maksetaan yleisellä kulkuneuvolla tai omalla autolla tehdyistä matkoista.
Korvattavia matkakustannuksia voi syntyä esimerkiksi:
Ansionmenetyskorvaus on erikseen harkittava korvaus ja sitä voidaan maksaa perhehoitajalle, joka siirtyy omasta ansiotyöstään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle päätoimiseksi perhehoitajaksi. Päätoimiseksi perhehoitajaksi määritellään perhehoitaja, joka aloittaa pitkäaikaisen perhehoidon vähintään yhden asiakkaan kohdalla ja joka ei ole perhehoitotehtävän ulkopuolella ansiotyössä. Päätoimiseksi perhehoitajaksi luetaan myös säännöllisesti vähintään 14 päivää kuukaudessa lyhytaikaista perhehoitoa tekevä perhehoitaja.
Ansionmenetyskorvauksen maksamisesta päättää sijoittaja. Korvausta maksetaan enintään yhden vuoden ajan, eikä sitä makseta kuukausilta, jolloin perhehoidon toteutumisen ehdot eivät täyty. Korvaus ei kerrytä eläkettä. Ansionmenetyskorvauksen lisäksi perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio.
Perhehoitolain mukaan perhehoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana.
Vapaan toteuttamisesta sovitaan aina toimeksiantosopimuksen yhteydessä. Vapaaoikeus perhehoitajan tukimuotona on toimeksiantosopimuskohtainen. Toimeksiantosopimuksessa määritellään, kertyykö vapaaoikeus perhehoitajuudesta ylipäätään vai kunkin lapsen, nuoren tai aikuisen perhehoitajana toimimisesta.
Hyvinvointialue huolehtii tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan asiakkaan hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi. Perhehoitajan vapaa voidaan järjestää sijaishoitajan avulla tai tarjoamalla hoidettavalle tilapäinen hoitopaikka toisessa perhekodissa tai yksikössä.
Perhehoitajalla on vapaistaan ilmoitusvelvollisuus ja suunnitelluista vapaista on ilmoitettava sijoittajalle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Jos perhehoitaja ei sovitusti käytä lakisääteistä oikeuttaan vapaaseen, voidaan kertyneet vapaapäivät korvata rahallisesti.
Perhehoitajien palkkiot, kulukorvaukset ja muut korvaukset maksetaan Oima-järjestelmän kautta.
Oimassa perhehoitaja voi ilmoittaa perhehoitoon liittyviä tapahtumia ja päivittää omia tietojaan suoraan järjestelmään. Myös sopimusten valmistelu ja allekirjoitus tapahtuvat sähköisesti Oiman kautta.
Perhehoidon toteumia seurataan ja raportoidaan Oimassa:
Löydät lisätietoja Oimasta sivulta Oima-palvelu.
Perhehoitolain mukaan perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle nimetään jokaista asiakasta varten vastuutyöntekijä. Perhehoitajalle on järjestettävä riittävä mahdollisuus tavata vastuutyöntekijää ja saada häneltä tukea.
Perhehoitajan ja vastuutyöntekijän väliseen yhteydenpitoon sisältyy perhehoidon käytännön asioissa ohjeistaminen sekä muu yleinen keskustelu perhehoidon asioihin liittyen. Vastuutyöntekijän tuki on säännöllistä ja sen toteuttaminen suunnitellaan perhehoitajan tarpeiden mukaan.
Perhehoidon järjestämisestä vastaava hyvinvointialue vastaa toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla perhehoitajalle annettavasta koulutuksesta. Ennakkovalmennuksen lisäksi perhehoitajille tarjotaan asiakasryhmäkohtaista täydennyskoulutusta sekä kaikille perhehoitajille yhteistä lääkehoito- ja hätäensiapukoulutusta.
Täydennyskoulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan perhehoitajien toiveita ja tarpeita kuunnellen. Perhehoitajille suositellaan esimerkiksi Perhehoitoliiton järjestämiä koulutuksia.
Perhehoitajille tarjotaan tukea, jonka ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa jaksamista perhehoitajan tehtävässä. Tuen tarkoituksena on myös varmistaa, että perhehoitajilla on riittävät voimavarat ja valmiudet tehtävän hoitamiseen laadukkaasti ja turvallisesti.
VAKEssa perhehoitajille tarjottavia tukimuotoja ovat:
Lisää tietoa perhehoitajille tarjottavasta tuesta saat perhehoidon yhteyshenkilöiltä.
Perhehoitolain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi.
Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole ansiotyössä perheen ulkopuolella eikä näin ollen työterveyshuollon piirissä. Muille toimeksiantosuhteisille perhehoitajille mahdollisuus tarkastukseen tulee järjestää tarvittaessa. Hyvinvointi- ja terveystarkastus on perhehoitajalle maksuton.
Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tarkoituksena on arvioida ja lisätä perhehoitajan hyvinvointia sekä ehkäistä sairauksia. Tarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Säännölliset hyvinvointi- ja terveystarkastukset mahdollistavat perhehoitajan hyvinvointiin koskeviin riskitekijöihin puuttumisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on perhehoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Tarkastuksessa päähuomio on perhehoitajan jaksamisessa, tuen tarpeen tunnistamisessa ja perhehoitajan kuormittumisen riskitekijöissä. Perhehoitajaa tuetaan tekemään hänen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä valintoja.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päätoimisten perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset järjestetään hyvinvointialueen omilla terveysasemilla 100 km säteellä asuville perhehoitajille kotikunnasta riippumatta.
Perhehoitaja voi hakeutua tarkastukseen valitsemalleen VAKEn terveysasemalle varaamalla ajan puhelimitse tai ottamalla yhteyttä sähköisesti. Terveys- ja hyvinvointitarkastukseen hakeutuminen ei edellytä toisella hyvinvointialueella asuvaa perhehoitajaa tekemään hoitopaikan valintaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
Yli 100 km säteellä asuville perhehoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastukset järjestetään ostopalveluna siten, että perhehoitajalle laaditaan maksusitoumus yksityiselle palveluntuottajalle. Perhehoitaja valitsee palveluntuottajan itse ja ilmoittaa toivomansa palveluntuottajan tiedot maksusitoumuksen laatimista varten. Maksusitoumukset laaditaan perhehoitajan asioista vastaavassa toimintayksikössä.
Terveystarkastuksiin hakeutumisesta löytyy lisätietoa verkkosivuiltamme Perhehoitajien terveystarkastukset.
Hyvinvointialue on vakuuttanut kaikki hyvinvointialueen toimeksiantosopimussuhteiset perhehoitajat perhehoitotilanteissa mahdollisesti tapahtuvien tapaturmien varalta. Tapaturman sattuessa perhehoitaja on välittömästi yhteydessä vastuutyöntekijään. Tapaturmasta tehdään tapaturmailmoitus.
Hyvinvointialueella ei ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa vahingonkorvausvastuuvakuutusta perhehoidossa asiakkaan aiheuttamiin vahinkoihin. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja vahingon kärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa asiaa voidaan selvittää yhdessä perhehoitajan ja sijoittajan kanssa.
On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen ja varmistaa, että se sisältää myös perhehoidossa olevien asiakkaiden vahinkovakuutuksen.
Perhehoitoon asiakkaan sijoittaneen hyvinvointialueen tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu Perhehoitolain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Asiakaskohtaista valvontaa toteuttaa vastuutyöntekijä ja yleistä laadunvalvontaa toteuttaa hyvinvointialueen laadunvalvontayksikkö.
Sekä sijoituksen tehnyt hyvinvointialue että hyvinvointialue, jonka alueelle sijoitus on tehty, voi tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan, toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Tarkastuskäynti voidaan tehdä myös ennalta ilmoittamatta. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi.
Jos perhekoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hyvinvointialueen on pyrittävä ohjauksen avulla saamaan aikaan korjaus asiassa. Mikäli korjausta ei ole asetetussa määräajassa tapahtunut, hyvinvointialueen on tällöin huolehdittava, että hoidettavan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa hoidettavat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan muuhun hoitopaikkaan.
Perhehoitoa järjestetään asiakkaille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan tai tarvitsevat tukea kotona asumiseen ja tarvitsevat hoivaa, huolenpitoa ja arjen tukea. Perhehoitoa järjestetään sekä lapsille, vammaisille että ikääntyneille.
Palvelu perustuu yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin ja yhteistyöhön asiakkaan, hänen läheistensä, perhehoitajan sekä hyvinvointialueen kanssa. Päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee hyvinvointialue.
Lastensuojelun perhehoidossa lapselle järjestetään turvallinen hoito sijaisperheessä silloin, kun omassa kodissa ei voida turvata lapsen kasvua ja kehitystä. Lasten sijaishuoltoon sijoitetut lapset tarvitsevat pitkäaikaista ja jatkuvaa huolenpitoa ja muuttavat perhehoitajan luokse asumaan. Vastaanottoperheisiin sijoitetut lapset tarvitsevat lyhytaikaista huolenpitoa yleensä erilaisten kriisitilanteiden vuoksi.
Lapset sijoitetaan perhehoitoon lastensuojelun päätöksellä ja sijoitus tehdään yhteistyössä huoltajien ja sosiaalityöntekijän kanssa lapsen edun mukaisesti.
Ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon myöntäminen perustuu ajantasaisiin Vantaan ja Keravan aluehallituksen hyväksymiin palvelujen myöntämisen perusteisiin.
Ajantasaiset vanhusten ja vammaisten palvelujen myöntämisen perusteet löytyvät verkkosivuiltamme:
Lastensuojelun perhehoitoon sijoittaminen edellyttää lastensuojelun asiakkuutta sekä hyvinvointialueen lapsesta vastaavan sosiaalityöntekijän tekemää sijoituspäätöstä.
Lastensuojelussa käytetään ensisijaisesti avohuollon tukitoimia. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyden tai kasvun ja kehityksen, joudutaan turvautumaan sijaishuoltoon, jota toteutetaan ensisijaisesti perhehoitona. Perhehoidon sijoituksen tarve arvioidaan yksilöllisesti lapsen tarpeet ja etu huomioiden yhteistyössä huoltajien, lapsen ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa.
Lapselle etsitään sopiva pitkäaikainen sijaisperhe lastensuojelun sijaishuollon asiakasohjausryhmässä. Lapsen ja vanhempien toiveet otetaan huomioon, kun sijaisperhe valitaan.
Palvelutarpeen arviointia voi pyytää asiakas itse, hänen omaisensa, viranomainen tai muu henkilö. Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen tarkoittaa asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeen kartoittamista sekä ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista hyvinvointia tukevista palveluista.
Päätös asiakkaalle myönnettävästä palvelusta tehdään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakasohjausyksikössä, jossa moniammatillinen tiimi arvioi yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa asiakkaan yksilöllisen palvelun tarpeen ja laatii asiakkaalle sosiaalihuoltolain edellyttämän hoito- ja palvelusuunnitelman. Erityisen tuen tarpeen asiakkaalle laaditaan sosiaalihuoltolain edellyttämä asiakassuunnitelma.
Perhehoitoa voidaan ehdottaa asiakkaille, joiden katsotaan hyötyvän erityisesti tämän kaltaisesta palvelusta ja jotka täyttävät perhehoidolle asetetut myöntämisen perusteet. Mikäli perhehoito on asiakkaalle soveltuva palvelu, asiakkaasta välitetään tieto perhehoidon vastuutyöntekijälle. Perhehoidon vastuutyöntekijä vastaa perhehoidon järjestämisestä sekä palvelun asianmukaisesta toteutuksesta ja valvonnasta.
Vammaisten ja ikäihmisten perhehoidosta peritään asiakasmaksu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti. Asiakasmaksut ja lisätietoja löytyy verkkosivultamme Asiakasmaksut ja -laskutus -sivulta.
Lastensuojelun perhehoidossa on oikeus periä kustannusten kattamiseksi erilaisia tuloja ja etuuksia asiakasmaksuista annetun lain nojalla.
Perhehoidossa olevalle asiakkaalle laaditaan asiakassuunnitelma, jonka tekoon osallistuvat asiakas, hänen huoltajansa tai lähiomaisensa, perhehoitaja sekä sosiaalityöntekijä tai perhehoidosta vastaava työntekijä sekä tarvittavat hoitotahot ja muut yhteistyökumppanit.
Asiakassuunnitelmaan kirjataan perhehoidon tavoitteet, sekä millä keinoilla tavoitteisiin päästään. Suunnitelmaan kirjataan myös mahdolliset muut palvelut. Perhehoitoon sijoitetun asiakkaan asiakassuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa tai tarpeen mukaan.
Lastensuojelun perhehoidossa lapselle nimetään oma sosiaalityöntekijä. Hän vastaa lapsen asioiden hoitamisesta pyrkien ensisijaisesti sopimaan lapsen vanhempien ja huoltajien kanssa lapsen asioista. Työskentely pohjautuu yhdessä laadittuun lapsen asiakassuunnitelmaan.
Ikäihmisten ja vammaisten perhehoidossa asiakkaalle nimetään oma vastuutyöntekijä asiakasohjausyksiköstä. Vastuutyöntekijä vastaa perhehoidossa olevan asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja tarvittavista palveluista.
Lääkehoidon lähtökohtana on aina asiakas- ja potilasturvallisuus, myös perhehoidossa. Perhehoitajalla tulee olla riittävä tieto ja osaaminen asiakkaan käytössä olevista lääkkeistä. Erityisen tärkeää on, että perhehoitaja tuntee annostelemiensa lääkkeiden vaikutukset, erityispiirteet, keskeisimmät riskit, annostelussa huomioitavat asiat sekä mahdolliset sivu- ja haittavaikutukset. Lisäksi perhehoitajan on tiedettävä, miten toimia vaaratapahtumissa.
Hyvinvointialue tarjoaa perhehoitajille lääkehoidon koulutusta riittävän lääkehoidon osaamisen varmistamiseksi. Perhehoitajan tulee huolehtia, että hänen omat valmiutensa vastaavat asiakkaan lääkehoidon tarpeita ja että hän saa riittävät ja ajantasaiset tiedot asiakkaan lääkehoidosta.
Perhehoidon asiakkaat käyttävät julkisen terveydenhuollon lääkäripalveluita tai omakustanteisesti yksityislääkäreitä. Jos asiakkaalla on kotihoidon asiakkuus, vastuulääkärinä toimii kotihoidon lääkäri. Hoitosuhteessa oleva lääkäri vastaa asiakkaan hoidosta terveyden- ja sairaanhoidon osalta.
Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa lääkehoito pohjautuu asiakaskohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan, jolla tarkoitetaan lääkärin tekemää suunnitelmaa kyseisen henkilön lääkehoidosta. Yksinkertaisimmillaan tämä on lääkemääräys eli resepti. Koska hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa, yksittäiseen perhehoitoperheeseen tai -kotiin ei tarvita erillistä lääkehoitosuunnitelmaa. Sijoittaja vastaa perhehoidon valvonnasta myös lääkehoidon osalta.
Lääkehoidon poikkeamatilanteissa perhehoitaja on yhteydessä asiakasta hoitavaan lääkäriin heti, kun se on mahdollista. Lisäksi perhehoitaja tiedottaa poikkeamasta asiakkaan läheistä, asiakkaan vastuutyöntekijää sekä perhehoidon vastuutyöntekijää.
Jos kyseessä on väärän lääkkeen tai väärän lääkemäärän antamisesta, perhehoitaja on yhteydessä Myrkytystietokeskukseen puh. 0800 147 111 tai puh. 09 471 977 ja toimii sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Kiireellisissä ja akuuteissa tilanteissa perhehoitaja soittaa hätäkeskukseen 112.
Perhehoidossa olevan asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen, alaikäisen lapsen huoltajalle tai asiakkaan edunvalvojalle. Asiakkaan käyttöraha on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöönsä hänen omien toiveidensa mukaan. Asiakkaan mahdollisesti saamat työtulot ja työosuusrahat jäävät ensisijaisesti hänen omaan käyttöönsä.
Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista tulee perhehoitajan sopia huoltajan, asioiden hoitajana olevan lähiomaisen tai edunvalvojan kanssa. Perhehoitaja pitää kirjaa käyttövarojen käytöstä.
Lapselle kuukausittain maksettava käyttövara sisältyy kulukorvaukseen. Lastensuojelulain 55 §:n mukaan lapselle tai nuorelle on hänen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia tarpeita varten annettava kalenterikuukaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen.
Hyvinvointialue tallettaa sijoituksen aikana lapselle tulevista tuloista (esim. eläke, vammaistuki, elatustuki) 40 % lapsen itsenäistymisvaroiksi. Itsenäistymisvarat on tarkoitettu käytettäväksi nuoren itsenäistymisen tukemiseksi, ja niillä voidaan kattaa esimerkiksi ajokortin hankkimisen kustannukset sekä nuoren ensimmäisen oman kodin varusteet. Jos lapselle ei ole kertynyt sijoituksen aikana itsenäistymisvaroja, hyvinvointialue tukee sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa.
Perhekotiin asiakkaalle hankitut tavarat ovat lähtökohtaisesti asiakkaan omaisuutta. Luvussa 3.2 Käynnistyskorvaus on kuvattu käynnistämiskorvauksella tehtyjen hankintojen periaatteita.
Hoidettavalla on sosiaalihuollon asiakkaana oikeus hyvään palveluun ja kohteluun. Tyytymättömyyden aiheet on suositeltavaa käsitellä ensisijaisesti perhehoitajan tai oman vastuutyöntekijän kanssa. Sekä asiakkaalle että perhehoidettavalle on nimetty oma vastuutyöntekijä, jonka tehtävä on edistää asiakkaan oikeuksien toteutumista.
Mikäli keskustelulla ei löydetä ratkaisua tilanteeseen, asiakas tai asiakkaan asioiden hoitaja voi tehdä muistutuksen, jonka tekemiseen ohjeet löytyvät Muistutus ja kantelu -sivulta.
Hyvinvointialueen tekemistä päätöksistä on mahdollista valittaa. Asiakkaalle toimitettavat päätökset sisältävät ohjeet valituksen tekoon.
Hoidettavan valokuvien sekä videoiden julkaisemiseen tarvitaan erillinen kirjallinen lupa joko asiakkaalta, huoltajalta, läheiseltä tai edunvalvojalta. Lasta koskevan kuvausluvan voi antaa lapsen huoltaja. Kuvauslupaa ei tarvita perhehoitoperheen omaan käyttöön tuleviin valokuviin ja videoihin, joita katsellaan perhepiirissä, sukulaisten tai perheen ystävien kanssa.
Alaikäistä hoidettavaa koskevasta matkustamisesta keskustellaan yhdessä verkoston kanssa. Alaikäisen matkustusluvan myöntää lapsen sosiaalityöntekijä.
Pitkäaikaiset sijaisperheet, PRIDE-valmennus:
Vastaanottoperheet, lyhytaikainen perhehoito:
Vammaisten perhehoito:
Vammaisten palvelut ja palvelutarpeen arviointi:
Ikäihmisten perhehoito:
Ikäihmisten palvelut ja palvelutarpeen arviointi: