Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Syyskaudella VAKEn yhteiskehittäjäryhmä kokoontui pohtimaan rakenteellisen sosiaalityön merkitystä ja mahdollisuuksia. Aiheet, joita ryhmässä nousi esille, olivat asiakkaiden palveluihin pääsy, mielenterveyden haasteet sekä arjen kuormitus. Nämä teemat näyttäytyvät asiakkaiden elämässä entistä moninaisemmin. Tässä tekstissä kokoamme yhteen kehittäjätiimin keskeiset havainnot, keskustelut ja teemat, joita olemme lähteneet edistämään.
Yhteiskehittäjäryhmä on perustettu vuonna 2022 Vaken sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä. Ryhmän tavoitteena on lisätä asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa ja sen rajapinnoilla. Toiminnalla vahvistetaan myös kehittäjäkumppanuutta, jossa tarkoituksena on häivyttää valtasuhdetta asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
Ryhmässä kehittäjäasiakkaat, koulutetut kokemusasiantuntijat, sosiaalisen kuntoutuksen- ja aikuissosiaalityön ammattilaiset sekä ryhmään kutsut vierailijat kehittävät toimintaa rinta rinnan.
Yhteiskehittämisen keskeisenä lähtökohta toimii luottamus siihen, että palveluiden käyttäjillä on voimavaroja, arvokasta tietoa, kokemusta ja osaamista, jota tarvitaan palvelujen kehittämisessä (Keskitalo & Vuokila-Oikkonen, 2022, 11). Toiminnan kehittämiseen tulee uusia ja erilaisia näkemyksiä, kun palveluiden kehittämisessä on mukana myös palveluiden käyttäjiä.
Syksyn ryhmä käynnistyi uudella kokoonpanolla, johon saatiin kaksi kokemusasiantuntijaa EskoTyö Oy:n kokemusasiantuntijapankista. Lisäksi ryhmä täydentyi uusilla kehittäjäasiakkailla sosiaalisen kuntoutuksen tiimistä sekä työntekijöillä idän ja lännen aikuissosiaalityöstä. Ryhmä kokoontui syyskaudella kuusi kertaa.
Ryhmällä on ollut jokaiselle tapaamiskerralle erilaiset teemat ja tehtävä. Ensimmäisellä tapaamisella sosiaalityöntekijä, YTM ja erikoissosiaalityöntekijä Rea Nieminen avasi ryhmälle rakenteellisen sosiaalityön perusteita, tehtäviä ja mahdollisuuksia. Aloitustapaaminen loi yhteisen käsityksen siitä, mitä rakenteellinen sosiaalityö on, miksi se on tärkeää. Ryhmä sai tietopohjaa sille, mitä kaikkea rakenteellinen sosiaalityö pitää sisällään.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 7 §) säädetään, että rakenteellisella sosiaalityöllä tulee huolehtia sosiaalisia ongelmia ja sosiaalista hyvinvointia koskevan tiedon välittymisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tulee hyödyntää sosiaalihuollon asiantuntemusta.
Ennen varsinaista kehittämistyöhön ryhtymistä, ryhmä kartoitti omat vahvuutensa.Tämän avulla pystymme hyödyntämään jäsenten osaamista tarkoituksenmukaisella tavalla. Ryhmästä löytyi valtavasti erilaista, toisiaan täydentäviä taitoja ja vahvuuksia kehittämisprosessissa hyödynnettäväksi. Lisäksi ryhmässä korostuu kokemusasiantuntijuus ja kokemuksien kautta kertynyt tieto. Työelämän edustajilla on puolestaan vahva ammatillinen ymmärrys palvelujärjestelmästä.
Se mikä tuntui yhdistävän lähes kaikkia, oli rohkeus nostaa esiin vaikeita asioita ja teemoja. Totesimme, että ryhmällä on monipuolinen osaaminen ja kyky tarkastella ilmiöitä monesta näkökulmasta. Sen lisäksi meitä yhdistää halu kehittää palveluita aidosti paremmiksi ja asiakasystävällisemmiksi.
Palvelujärjestelmä on muutoksessa ja palveluiden saavutettavuudessa esiintyy haasteita. Tämä näyttäytyy myös asiakkaiden arjessa ja näkyy haasteina, kuten arjen ja mielen kuormituksena sekä yksinäisyytenä. Asiakkaiden lisääntynyt palveluntarve ja kriisiytyneet elämäntilanteet vaativat sekä uusia ratkaisuja että entistä vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämän tekstin tavoitteena on avata, mitä teemoja kehittäjäryhmässä nousi syksyn aikana esiin ja miten niitä työstettiin. Kirjoitus käsittelee myös sitä, mitä lähdemme jatkokehittämään keväällä 2026. Tekstin on tarkoituksena toimia ajatusten herättäjänä, katsauksena sekä pohjana jatkotyölle.
Toisella tapaamiskerralla ryhmä syventyi rakenteellisen sosiaalityön prosessiin. Keskustelimme erityisesti siitä, miten asiakastyöstä ja sen vaikuttavuudesta voisi kerätä ja analysoida tietoa. Pohdimme, millaisia keinoja ryhmällämme olisi saada ajankohtaista tietoa esimerkiksi lopetettujen tai olemassa olevien palveluiden vaikuttavuudesta tai asiakastyytyväisyydestä. Koska sosiaalisen kuntoutuksen ostopalvelut päädyttiin kohdentamaan vain välttämättömiin tarpeisiin ja vahvistamaan hyvinvointialueen omaa tuotantoa, halusimme tarkastella miten muutokset ovat vaikuttaneet asiakkaisiin.
Erään määritelmän mukaan rakenteellisen sosiaalityön ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa ja muuttaa yhteiskunnallisia ja sosiaalisia rakenteita, jotka heikentävät ihmisten hyvinvointia ja aiheuttavat eriarvoisuutta. Ideana on, että rakenteellisen sosiaalityön kaksoissidos yhdistää yksilön henkilökohtaiset kysymykset laajempiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. (Närhi 2023, 27.)
Pohdimme ryhmässä ilmiöitä, jotka näkyvät asiakkaiden elämässä. Tarpeiden kartoitus auttoi suuntaamaan työskentelyä teemoihin, jotka vaikuttavat asiakkaiden arkeen juuri nyt. Tärkeiksi teemoiksi nousi: Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyminen, kotoa ulos lähtemisen vaikeus, palveluihin pääsyn haasteet, mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet, osallisuuden vahvistaminen, osatyökykyisyyden tukeminen sekä arjen taloustilanteen kuormittavuus.
Syyskauden seuraavat kehittäjäryhmän tapaamiset keskittyivät ryhmän vahvuuksiin, rakenteelliseen sosiaalityöhön sekä tiedon tuottamisen prosessiin.
Rakenteelliseen sosiaalityöhön sisältyy sosiaalinen raportointi, ja tässä kehittäjäryhmässä toteutamme sitä yhteiskirjoittamisen ja sosiaalisen raportoinnin työkalun avulla. Sosiaalisen raportin taustaksi päätimme toteuttaa kevätkaudella kyselyn sosiaalisessa kuntoutuksessa oleville ja siinä aiemmin mukana olleille aikuissosiaalityön asiakkaille. Myös ryhmän sisällä on valtavasti kokemusta ja tietoa työn alla olevaan teemaan liittyen. Keskusteluissa tuli esille muunmuassa kokemuksia siitä, mikä tekee haastavaksi palveluihin hakeutumisen tai hoidon piirissä pysymisen.
Käytimme soveltaen prosessin kuvaukseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamaa mallia julkaisusta Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö (THL 2023, 79)
Yksi eniten keskustelua herättäneistä teemoista oli sosiaali- ja terveydenhuollon, ja erityisesti mielenterveyspalveluiden saavutettavuus. Ryhmässä todettiin, että palveluihin voi olla vaikea päästä ja että asiakkaat kohtaavan paljon muutoksia ja työntekijöiden vaihtuvuutta. Tämä aiheuttaa kuormitusta ja turhauttavaa oman tarinan kertausta. Ryhmäläiset kuvasivat kokemuksiaan:
"On vaikea saada yhteyttä ammattilaisiin. Chat viestiketjut suljetaan, puhelut ovat maksullisia, ja järjestelmät turhauttavat."
Keskeisenä havaintona ryhmästä nousi, että ennaltaehkäisevät palvelut eivät ole riittävän saavutettavia. Osallistujat kertoivat, että hoidon jatkuvuus puuttui ja että palveluiden piirissä: “Kaikki alkaa aina alusta katastrofien kautta.” Tähän haluttiin muutosta, koska koettiin että se on asiakkaan kuntoutumisen kannalta huolestuttavaa. Arveltiin myös, ettei pirstaleinen hoitopolku ole järkevää tai kustannustehokasta myöskään sairaanhoitopiireille, jos se aiheuttaa asiakkaan siirtymisen erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, mutta toki vielä vielä kalliimmaksi tulee hoitamattomuus. Maksettava hinta on sekä rahallinen että inhimillinen. Tulisi siis keskittyä varhaiseen hoitoon pääsyyn ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.
“Sosiaalinen eristäytyminen on pelottavan ajankohtainen asia ja saa uusia ulottuvuuksia vuosi vuodelta”
Ryhmässä oltiin huolissaan asiakaskunnasta, joiden heikentyneet voimavarat voivat estää hoitoon hakeutumisen kokonaan. Palveluverkon ulkopuolelle putoaminen ja syrjään jääminen heikentää entisestään sosiaalista toimintakykyä. Ryhmässä pohdittiin, etteivät sovituille ajoille saapumattomat asiakkaat ole välttämättä ”hoito kielteisiä” tai “epä motivoituneita”, vaan eivät vain yksinkertaisesti pääse pois kodistaan huonon voinnin takia.
Syrjään jääminen voi estää osallistumasta yhteiskunnan normaaleihin toimintoihin. Syyt ovat moninaisia, kuten työttömyys, mielenterveysongelmat, päihdesairaudet tai joutuminen muista syistä yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. (STM 2026.) Täytyy löytää asiakaslähtöisempiä ja tehokkaampia keinoja tukea näitä kotiin jumittuneita ihmisiä, jotta he saavuttavat tarvitsemansa palvelut. Tämän erityisen haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän toivoisi siis erityisesti saavan tukea ja ymmärrystä voimavarojensa sekä toimintakykynsä vahvistamiseksi.
“Meneekö kaikki voimavarat siihen yrittää täyttää vaatimuksia mitä kansaneläkelaitos ja työvoimatoimisto milloinkin tarvitsee?”
Kehittäjäryhmän työ oli vielä aluillaan, mutta pohdimme olisko mahdollista rakentaa kokemusasiantuntijatoimintaan perustuva palvelupaketti. Tämä voisi olla kynnyksettömänä toimintaa sosiaalityön rinnalle. Palveluiden äärelle voi olla vaikea päästä yksin ja tätä tukemassa sosiaalinen kuntoutus voisi olla avainasemassa.
Vaikka palvelupolkujen pirstaleisuus nousi keskeiseksi teemaksi, päätti ryhmä lopulta keskittyä sosiaaliseen kuntoutukseen. Huomasimme, että se on palvelu, joka yhdistää monia keskusteluissa esiin nousseita teemoja.
Vastaa yksinäisyyden, mielenterveyden ja osallisuuden tarpeisiin
Tukee arjen hallintaa ja taloudellista selviytymistä
Auttaa asiakkaan palvelupolun sujuvoittamisessa
Ryhmäläisillä on vahvaa kokemustietoa palvelun toimivuudesta ja puutteista
Sosiaalinen kuntoutuksen kehittäminen valikoitui siis jatkotyön pääteemaksi. Rakenteelliset muutokset, kuten esimerkiksi kotiin vietävien ostopalveluiden käytön vähentäminen, ovat synnyttäneet tarpeen kehittää uusia ratkaisuja vanhojen toimintojen tilalle. Tärkeää olisi myös säilyttää jo vakiintuneita ja toimivia käytössä olevia palveluita.
Osallistuessani yhteiskehittäjäryhmään työntekijänä, minulla on ollut ainutlaatuinen tilaisuus kuulla asiakkaiden sekä kokemusasiantuntijoiden näkökulmia ja ajatuksia sekä keskustella yhdessä tärkeiksi koetuista teemoista.
“Yhdessä kehittäminen on ollut todella antoisaa ja haastaa myös pohtimaan omaa ammatillisuutta ja reflektoimaan omaa työtä sekä työtapoja.”
Työntekijänä olen saanut mahdollisuuden kuulla, millaisia kokemuksia ja ajatuksia asiakkailla on sosiaalisen kuntoutuksen palveluista tai muuten palvelujärjestelmästä. Mitkä asiat toimivat hyvin ja missä olisi parantamisen varaa? Olen huomannut millaisia ongelmia tai haasteita asiakkaat ovat kohdanneet esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden saatavuudessa. Olen myös huomannut miten asiakkaat ovat kokeneet tietynlaiset tilanteet tai asiat.
Olen laittanut merkille, että työntekijät saattavat käyttää ammatillista sanastoa, joita asiakkaat eivät aina ymmärrä. Sanastoa on silloin avattu asiakkaalle. Aina ei edes itse huomaa käyttävänsä ammatillista sanastoa, sillä se on niin vakiintunutta puhuttaessa päivittäin muiden ammattilaisten kanssa. Tähän ei aina tule kiinnittäneeksi huomiota työarjessa, mutta tässä yhteiskehittämisen ryhmässä tämä on tullut esiin ja paremmin tietoisuuteen.
“Ryhmässä olemme voineet pysähtyä asioiden äärellä ja tarkemmin tarkastella jotakin yksittäistä asiaa. Asioista on voinut keskustella ja pohtia yhteisesti eri näkökulmista.”
Työntekijänä alkaa helposti ajattelemaan palveluita työntekijän näkökulmasta. On ollut virkistävää kuulla asiakkaiden näkökulmia ja ajatuksia, joita ei ehkä itse ole koskaan tullut ajatelleeksi.
Työntekijänä on ollut ilo tehdä töitä ryhmässä, jossa työntekijältä on “karissut” tietynlainen “valta-asetelma”. Olemme tasavertaisesti voineet keskustella ja ihmetellä asioita ja vaihtaa ajatuksia keskenään hyvin avoimessa, lämpimässä ja mukavassa ilmapiirissä. Yhteiskehittäjäryhmään on aina ollut ilo tulla ja ilo lähteä jatkamaan muita työtehtäviä.
Syksyn aikana eräs ryhmäläisistä aloitti kokemusasiantuntijakoulutuksen ja toinen ryhmän jäsen piti kokemuspuheenvuoron Soccan aamukahveilla aiheesta: ”Nuorten aikuisten sosiaalinen kuntoutus”. Työryhmässä toimimisen myötä aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen yhteistyö on syventynyt. Olemme yhdessä tärkeiden asioiden äärellä, ja meiltä löytyy yhteinen tahtotila vaikuttaa.
“Ryhmä on tuonut itsevarmuutta ja innostusta vaikuttaa yhteiskuntaan ja sen palveluihin konkreettisesti ja antanut kokemuksen työryhmässä toimimisesta.”
Ryhmäläiset ovat kokeneet osallisuuden tunnetta, päästessään vaikuttamaan asioihin. Ryhmässä on päässyt myös tutustumaan uusiin ihmisiin. Kuulluksi tuleminen vahvistaa myös luottamuksen syntymistä (Blomqvist-Kurki, Mursu & Rantakokko. 2021, 75).
“Ryhmä on tuonut sisältöä arkeen, ja antanut mahdollisuuden vaikuttaa itselle tärkeään aiheeseen. Olen päässyt pois kotoa, jonne olen suurimmaksi osaksi jumiutunut.”
Ryhmään on jäänyt muutamia asiakkaita vapaaehtoisen roolissa vielä sosiaalityön asiakkuuden päätyttyäkin. Ryhmästä on muodostunut tiivis yhteen hiileen puhaltava porukka, joilla on yhteinen tahtotila vaikuttaa epäkohtiin. Ryhmässä on kivasti toteutunut turvallisemman tilan periaate ja se on mahdollistanut osallistumisen “juuri omana itsenä”.
“Olen saanut tuoda omaa näkemystä ja kokemusta työntekijöille, jotta he voisivat jatkossa tehdä palveluista entistä parempia asiakkaille.”
Syksyn työskentely on vahvistanut, että rakenteelliselle sosiaalityölle ja uusille ratkaisuille on akuutti tarve sillä asiakkaiden kokemus palveluihin pääsyn vaikeudesta on vahva ja toistuva ilmiö. Olemme oppineet myös toisistamme, yhteistyöstä ja yhdessä kehittämisestä.
“Olen saanut paremman ja positiivisemman kuvan itsestäni, ja oppinut enemmän omista taidoista, kyvyistä ja voimavaroista.”
Sosiaalisen kuntoutuksen ytimessä vaikuttaa tulevaisuuden usko sekä toivo. Sosiaalinen kuntoutus toimintana vahvistaa yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan sosiaalista toimintakykyä. Muutokset voidaan tehdä mahdollisiksi. (Raivio 2018, 115.)
Sosiaalinen kuntoutus tarjoaa keinoja vastata moniin ajankohtaisiin haasteisiin. Yhteiskehittäjäryhmällä on tärkeä rooli tiedon tuottamisessa ja muutoksen vauhdittamisessa ja toimintamme jatkuu keväällä. Silloin tarkoituksena on muuttaa yhteiset pohdinnat konkretiaksi ja edistää esille tulleita teemoja.
Terveisin: Marika, Tuomas, Rea, Nana, Anna-Sofia, Nina, Sanna, Mari, Maria, Mea, Mikko, Julian
Yhteiskehittäjäryhmän vastuuhenkilöiden yhteystiedot: Marika Aalto marika.aalto@vakehyva.fi & Tuomas Ernamo tuomas.ernamo@vakehyva.fi