Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon toimintaohje sisältää tietoa, miten hyvinvointialue järjestää, tuottaa ja toteuttaa toimeksiantosuhteita sekä ammatillista ikäihmisten ja vammaisten perhehoitoa.
Voit tulostaa halutessasi tämän sivun. Avaa ensin kaikki haitarilinkit ja tulosta sivu sen jälkeen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon toimintaohje sisältää tietoa, miten hyvinvointialue (myöhemmin käytetään ilmaisua “sijoittaja”) järjestää, tuottaa ja toteuttaa toimeksiantosuhteita sekä ammatillista ikäihmisten ja vammaisten perhehoitoa.
Toimintaohjeessa kuvataan perhehoidon keskeiset käsitteet, perhehoidon toteutus, korvauksiin liittyviä periaatteet, perhehoitajan asema ja tuen muodot sekä niiden toteutus. Toimintaohjeen tavoitteena on taata hyvinvointialueelle yhtenäinen ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon toteuttamismalli.
Ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon toimintaohjetta päivitetään ja arvioidaan tarvittaessa. Tarvittavat muutosesitykset tehdään perhehoidon vastuutyöntekijöiden toimesta yksiköissä, joissa perhehoidon järjestäminen tapahtuu (vanhusten palvelujen järjestäminen ja ostopalvelut/ikäihmisten perhehoito sekä vammaisten palvelujen järjestäminen ja hankinta/vammaisten perhehoito). Perhehoidon vastuutyöntekijät vievät esitykset eteenpäin omille esihenkilöilleen, minkä jälkeen muutokset käsitellään ja viedään hyväksyttäväksi vammaisten ja vanhusten palveluiden toimialan johtoryhmään.
Vuosittain toimintaohjeen liitteissä ja linkeissä huomioidaan mahdolliset muutokset, kuten indeksikorotukset palkkioihin ja kulukorvauksiin sekä mahdolliset muutokset asiakasmaksuihin.
Perhehoitoa ohjaa Perhehoitolaki (263/2015). Perhehoitolaki säätelee perhehoidon toteuttamista ja sen eri muotoja. Vammaispalvelujen perhehoidossa perhehoitolain lisäksi tärkeä ohjaava laki on Vammaispalvelulaki (675/2023) ja vanhusten perhehoidossa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012).
Toimeksiantosuhteista perhehoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat näiden lakien lisäksi useat muut lait, jotka turvaavat perhehoidossa olevan henkilön oikeudet ja määrittävät perhehoidon järjestämisen edellytykset. Näitä ovat muun muassa:
Ikäihmisten perhehoitoon liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä: vanhusten palvelujen järjestäminen ja ostopalvelut
Ikäihmisten palveluihin ja palvelutarpeen arviointiin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä Seniorineuvontaan. Seniorineuvonta palvelee:
Vammaisten perhehoitoon liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä: vammaisten palvelujen järjestäminen ja hankinnat, perhehoito.vahva@vakehyva.fi.
Vammaisten palveluihin ja palvelutarpeen arviointiin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä Vammaisneuvontaan. Vammaisneuvonta palvelee:
Vammaisneuvonta antaa neuvontaa ja ohjausta koskien vammaisille tarkoitettuja tukitoimia ja palveluja tai alle 65-vuotiaiden omaishoidon tukea.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii ympärivuorokautisena päivystysyksikkönä sosiaali- ja kriisipäivystys, joka toimii päivystävänä sosiaaliviranomaisena ja antaa tarvittaessa akuuttia kriisiapua.
Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee numerossa 09 4191 5800.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijät ovat sosiaali- ja kriisityön ammattilaisia. Apua voi hakea asiakas itse tai hänen läheisensä. Sosiaali- ja kriisipäivystykseen voi ottaa yhteyttä esimerkiksi:
Terveydentilaan liittyvissä asioissa olkaa yhteydessä omalle terveysasemalle. Kiireellisissä asioissa ja oman terveysaseman ollessa suljettu, soita päivystysavun numeroon 116117, josta sinua ohjeistetaan jatkohoitoon tarvittaessa. Hätätilanteissa soita aina numeroon 112.
Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai asiakkaan kotona. Sijoittaja tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa (Perhehoitolaki 263/2015).
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle asiakkaalle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.
Perhehoidossa olevalla asiakkaalla on muihin perhekodin jäseniin tasavertainen asema. Perhehoito tarjoaa asiakkaalle kiinteän lähiyhteisön, pysyvät ihmissuhteet, jokapäiväisiä kodin askareita, yksilöllistä hoitoa ja turvallisuutta. Perhehoito voi olla pitkäaikaista, lyhytaikaista tai osavuorokautista.
Perhehoitoon sijoittamisen lähtökohtana ovat asiakkaan elämäntilanne, aikaisemmat elämänkokemukset sekä tuen, ohjauksen, hoivan ja huolenpidon tarve. Asiakkaan soveltuminen perhehoitoon arvioidaan tilannekohtaisesti.
Asiakkaita sijoitetaan pitkäaikaiseen, lyhytaikaiseen tai osavuorokautiseen perhehoitoon. Perhehoito perustuu yksilölliseen asiakassuunnitelmaan ja toteutuu perhehoitajan tai asiakkaan yksityiskodissa.
Pitkäaikainen perhehoito on jatkuvaa perhehoitoa, jolloin asiakas muuttaa perhehoitajan luokse asumaan.
Pitkäaikaiseen perhehoitoon siirryttäessä voidaan aluksi tehdä toimeksiantosopimus määräaikaisesta perhehoidosta niin sanotun tutustumisjakson ajaksi. Tutustumisjakson suositellaan olevan vähintään kuukauden mittainen, jotta perhehoitoon muuttava asiakas ja perhehoitaja ennättävät tutustua riittävästi ja voidaan arvioida perhehoidon soveltuvuus asumismuotona.
Pitkäaikainen perhehoito voi olla jatkuvaa toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa tai tilapäistä määräajan kestävää perhehoitoa. Lähtökohtaisesti perhehoito katsotaan pitkäaikaiseksi sen kestäessä yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan (28–31 päivää).
Lyhytaikainen perhehoito tukee asiakkaan kotona asumista. Se voi olla määräaikaista ja ennakkoon suunniteltua tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa intervallityyppistä hoivaa ja huolenpitoa.
Lyhytaikainen perhehoito voi kestää enintään 14 päivää kuukaudessa asiakasta kohden. Erikseen sovittaessa tai yllättävissä tilanteissa määrä voidaan ylittää. Syynä voi olla esimerkiksi asiakasperheen tarpeet ja/tai pitkäaikaisen perhehoitajan vapaan toteuttaminen.
Osavuorokautista perhehoitoa voidaan myöntää asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja se voi toteutua joko päivä- tai yöaikaisena hoitona.
Tuntimäärät määritellään toimeksiantosopimuksessa, kesto on kuitenkin alle 12 h. Yli 12 h kestävä perhehoito luokitellaan lyhytaikaiseksi perhehoidoksi. Osavuorokautinen hoito voi toteutua joko asiakkaan tai perhehoitajan kodissa.
Perhehoitoon voidaan sijoittaa myös kriisiasiakkaita. Asiakkaat ohjautuvat tällöin perhehoitoon päivystyksen kautta tai suoraan asiakkaan omasta kodista esimerkiksi kotihoidon ohjaamana.
Sijoitus tehdään aina samana päivänä, kun kriisitilanne on arvioitu. Kriisiasiakkaiden sijoitukset tehdään toimeksiantosopimuksella ja sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia.
Perhehoitajaa tuetaan moniammatillisesti kriisisijoituksen aikana. Asiakkaan tilannetta arvioidaan kriisisijoituksen aikana ja asiakkaan vastuutyöntekijä vastaa asiakkaan kokonaistilanteesta ja jatkotoimenpiteistä.
Perhehoidon järjestämisestä ja perhehoitoon sijoittamisesta huolehtivat sijoittajan perhehoidon vastuutyöntekijät. Perhehoitoon sijoittamisessa otetaan huomioon asiakkaan omat toiveet, hänen läheistensä mielipide sekä perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan.
Perhehoidon vastuutyöntekijä arvioi perhehoitolain 5§ ja 6§ mukaisesti perhehoitajan ja perhekodin soveltuvuuden perhehoitoon.
Asiakasohjausyksikön vastuutyöntekijä ja perhehoidon vastuutyöntekijä arvioivat yhdessä asiakkaan ja/tai hänen omaisensa kanssa perhehoidon ja perhekodin soveltuvuuden asiakkaan tarpeisiin nähden. Perhehoitaja arvioi yhdessä perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa hänen omia valmiuksiaan suhteessa asiakkaan hoidon ja huolenpidon tarpeisiin.
Perhehoitoa suunniteltaessa selvitetään asiakkaan muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä tukitoimien tarve ja saatavuus. Perhehoito käynnistyy aina tutustumisella ja/tai tutustumisjaksolla.
Tehtäväaluepäällikkö allekirjoittaa toimeksiantosopimuksen, jossa määritellään muun muassa asiakkaan hoidettavuuden mukaan maksettavasta hoitopalkkiosta, kulukorvauksesta, käynnistämiskorvauksesta, perhehoitajan tuesta ja perhehoitajan vapaan toteuttamisesta.
Perhehoidon vastuutyöntekijä järjestää perhehoitajille tarvittavan tuen, joita ovat ennakkovalmennus, täydennyskoulutus, vertaistapaamiset, yhteydenpito ja tapaamiset perhehoitajan ja perhehoidon vastuutyöntekijän välillä, hyvinvointi- ja terveystarkastus sekä tarvittava työnohjaus.
Perhehoitajia ja perhekoteja koskevia tietoja ylläpidetään ja säilytetään sijoittajan perhehoitajarekisterissä (Apotti CRM) ja Oima-järjestelmässä rekisteriselosteen mukaisesti.
Sijoittaja tallentaa perhehoitajasta ja perhekodista seuraavat tiedot:
Pitkäaikaista perhehoitoa voidaan myöntää yhteisöllisen asumisen tai ympärivuorokautisen palveluasumisen vaihtoehtona silloin, kun asiakkaalle suunnitellaan pitkäaikaista asumista.
Pitkäaikaisen perhehoidon myöntämisen perusteet ovat samat, kuin pitkäaikaisen yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluissa.
Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan myöntää omaishoidon vapaapäivien toteuttamismuotona tai lyhytaikaisen yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen vaihtoehtona silloin, kun asiakkaalle suunnitellaan lyhytaikaista asumista.
Lyhytaikaisen perhehoidon myöntämisen perusteet ovat samat, kuin lyhytaikaisen yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluissa.
Osavuorokautista perhehoitoa voidaan myöntää omaishoidon vapaapäivien toteuttamismuotona tai esimerkiksi silloin, kun asiakkaan palvelutarpeessa ilmenee tarve lyhytaikaiselle tuelle kotona asumisen tueksi.
Osavuorokautista perhehoitoa voidaan myöntää kotona asumisen tueksi silloin, kun asumisessa on haasteita esimerkiksi turvattomuuden tai yksinäisyyden vuoksi, omaishoitajan jaksamisen tueksi, arjessa kuntouttavana jaksona esim. sairaalahoidon jälkeen sekä arjessa kuntouttavana toimintana muistisairaille (vrt. päivätoiminta).
Asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen tarkoittaa asiakkaan tuen ja palvelujen tarpeen kartoittamista sekä ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista hyvinvointia tukevista palveluista. Palvelutarpeen arviointia voi pyytää asiakas itse, asiakaan omainen, viranomainen tai muu henkilö.
Päätös asiakkaalle myönnettävästä palvelusta tehdään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakasohjausyksikössä, jossa moniammatillinen tiimi arvioi yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa asiakkaan yksilöllisen palvelun tarpeen ja laatii asiakkaalle sosiaalihuoltolain edellyttämän hoito- ja palvelusuunnitelman. Erityisen tuen tarpeen asiakkaalle laaditaan sosiaalihuoltolain edellyttämä asiakassuunnitelma.
Perhehoitoa voidaan ehdottaa asiakkaille, joiden katsotaan hyötyvän erityisesti tämän kaltaisesta palvelusta ja jotka täyttävät perhehoidolle asetetut myöntämisen perusteet. Mikäli perhehoito on asiakkaalle soveltuva palvelu, laitetaan asiakkaasta tieto perhehoidon vastuutyöntekijälle. Perhehoidon vastuutyöntekijä vastaa perhehoidon järjestämisestä sekä palvelun asianmukaisesta toteutuksesta ja valvonnasta.
Lakisääteiset omaishoidon vapaat voidaan järjestää perhehoitona. Perhehoito voi tällöin olla lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa. Omaishoidon vapaiden järjestämisestä perhehoitona tehdään viranhaltijapäätös kohdennettuna omaishoidon vapaisiin.
Omaishoitajalla on oikeus käyttää takautuvasti enintään neljän kuukauden aikaiset toteutumattomat omaishoidon vapaat. Asiakasmaksut perhehoidosta peritään voimassa olevan asiakasmaksuhinnaston mukaisesti.
Jos omaishoidon vapaat toteutetaan osavuorokautisena perhehoitona, myönnetään perhehoitoa seuraavalla tavalla:
Jos asiakasperheen toiveena on yli 7 h kestävä perhehoito, vastaa yksi perhehoitokerta yhtä omaishoidon vapaavuorokautta.
Jos omaishoidon vapaat toteutetaan lyhytaikaisena perhehoitona, määräytyy vapaiden määrä lakisääteisten omaishoidon vapaavuorokausien mukaan, riippuen omaishoidon luokasta.
Perhehoitajan valmiudet (ikäihmisten perhehoito)
Perhehoitajan valmiudet (vammaisten perhehoito)
Perhehoitajana toimiakseen henkilön tulee käydä ennakkovalmennus, jossa arvioidaan tehtävän edellyttämät perhehoitajan valmiudet. Henkilöllä tulee olla perhehoidon ennakkovalmennuksen todistuksen lisäksi hyväksytty yhteisarviointi perhehoitajana toimimisesta voidakseen toimia perhehoitajana.
Perhehoitajana ei voi lähtökohtaisesti toimia asiakkaan perheenjäsenet (vanhempi tai vanhemmat, asiakkaan sisarukset, lapset tai isovanhemmat). Mikäli asiakkaan vamma, kehitysvamma tai sairaus kuitenkin puoltaa läheisen perhehoitajuussuhdetta omaishoitajuuden sijaan, voidaan tätä erityisissä tilanteissa harkita myönnettäväksi, mikäli kyseessä on kotona asumisen tukeminen muun asumisen sijaan.
Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus (Perhehoitolaki 263/2015). Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta.
Perhehoitajaksi hakeutuva voi olla yksin asuva tai avio/-avosuhteessa asuva pariskunta. Molemmilta ei edellytetä ennakkovalmennusta, jos on tiedossa, että vain toinen puolisoista toimii perhehoitajana.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisten ja vanhusten palvelujen toimiala järjestää perhehoitajien ennakkovalmennuksia säännöllisin väliajoin asiakastarpeiden ja perhehoitoon myönnettyjen määrärahojen puitteissa.
Ennakkovalmennuksiin otetaan osallistujia ensisijaisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaista, mutta paikkoja voidaan tarjota myös lähihyvinvointialueiden asukkaille, jos valmennuksessa on tilaa.
Valmennuksen aikana tavataan myös perhehoitajaksi aikovan kanssa asuvaa perhettä, jos hän toimii perhehoitajana omassa kodissaan. Koko perheen tulee hyväksyä perhehoidon aloittaminen.
Ennakkovalmennus on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaille maksuton. Ulkokuntalaisille ennakkovalmennus maksaa 255 € (valmennus 200 € ja materiaalimaksu 55 €). Ulkokuntalainen voi hakea valmennusmaksuun rahoitusta omalta hyvinvointialueeltaan.
Mikäli maksu on omakustanteinen ja perhehoitajalle sijoitetaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaita, voidaan valmennusmaksu sekä materiaalimaksu korvata käynnistämiskorvauksena jälkikäteen. Korvauksen maksamisesta sovitaan ensimmäisen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perhehoidon asiakkaan sijoittamisen yhteydessä, toimeksiantosopimusta tehdessä.
Perhehoitajan ennakkovalmennuksen tavoitteena on:
Yhteydenoton jälkeen sovitaan alkuhaastattelu. Haastattelulomakkeena voidaan käyttää ennakkovalmennukseen hakeutuvan perustietolomaketta.
Perhehoidon ennakkovalmennuksesta kiinnostuneen henkilön hakemus käsitellään ja jos perhehoitolain mukaiset soveltuvuusehdot täyttyvät, kutsutaan hakija seuraavaan alkavaan ennakkovalmennukseen.
Ennen kuin henkilö voi toimia perhehoitajana, hänen tulee esittää lääkärinlausunto (T-todistus), josta käy esiin terveyteen liittyvät asiat, jotka puoltavat perhehoitajuutta. Lisäksi perhehoidon vastuutyöntekijä pyytää hyvinvointialueen sosiaalitoimelta hyvinvointialuelausunnon henkilön soveltuvuudesta perhehoitajaksi.
Toimeksiantosopimusta tehdessä alaikäisten asiakkaiden perhehoitajina toimivilta pyydetään nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, jonka perhehoitaja tilaa Oikeusrekisterikeskukselta (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Rikosrekisteriote tulee esittää aina uuden asiakkaan sijoituksen yhteydessä, jos edellisen otteen voimassaoloaika on umpeutunut (voimassa 6kk).
Perhekoti on perhehoitajan yksityiskoti, jossa toteutetaan perhehoitoa. Sijoittaja hyväksyy perhekodin kotikäynnillä, jossa todetaan kodin soveltuvuus perhehoitoon. (Perhehoitolaki 263/2015, 2§).
Lyhytaikaista ja osavuorokautista perhehoitoa voidaan järjestää perhehoitajan mahdollisessa toisessa kodissa, mikäli se on tosiasiassa koti eikä esimerkiksi toimistotila tai liikehuoneisto. Kodin tulee olla asumiseen tarkoitettu ja hyväksytty koti. (Perhehoitolaki 263/2015 3§).
Perhekodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin jäsenten tulee hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Huomiota kiinnitetään muun muassa perhekodin ihmissuhteisiin sekä perhehoitajan yhteistyökykyyn ja mahdollisuuksiin huomioida ja vastata asiakkaan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti.
Perhehoidossa olevalla asiakkaalla on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa.
Perhekotiin on tarvittaessa järjestettävä esteetön ympäristö ja erityisvarustus. Muutostyöt ja apuvälineet hankitaan ensisijaisesti esimerkiksi asiakkaalle myönnettynä vammaispalveluna.
Kuluihin, joihin ei ole saatavilla muuta tukea, voi hakea myös erillistä käynnistämiskorvausta. Perhehoitajan on varmistettava sijoittavan hyvinvointialueen perhehoidon vastuutyöntekijältä kaikkien muutostöiden, apuvälineiden ja muiden kulujen korvaaminen ennen niiden hankintaa tai toteutusta.
Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä mukaan luettuna perhehoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt.
Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on 6 §:n momentissa 1 ja toisella momentissa 3 säädetty kelpoisuus (Perhehoitolaki 263/2015 7§).
Asiakkaiden määrästä poikkeamisesta säädetään Perhehoitolain 9§:ssä.
Ammatillinen perhekoti on yritysmuotoinen ja Aluehallintoviraston luvanvarainen perhekotitoimija, jolla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 7 § tarkoitettu lupa antaa ammatillista perhehoitoa perhekodissa.
Ammatillisen perhekodin olosuhteiden tulee olla lähtökohdiltaan kuten yksityiskodissa annettavassa toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa. Ammatillinen perhehoito on kodinomainen asumisen vaihtoehto.
Kelpoisuus
Perhehoitajalla tulee olla joko yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukainen kelpoisuus (laillistetut sosiaalihuollon ammattihenkilöt: sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi) tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulu- tai opistotasoinen tutkinto ja riittävä työkokemus. Ammatillisen perhekotiyrittäjän tulee asua perhekodissa.
Sopimus
Sijoittaja laatii Perhehoitolain 11§ mukaisen sopimuksen perhehoidon järjestämisestä yksityisen palveluntuottajan, ammatillisen perhekodin kanssa. Lisäksi sijoittaja laatii Perhehoitolain 10§ tarkoittaman toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa.
Ammatillinen perhekoti hinnoittelee itse tarjoamansa perhehoitopalvelun ja on pääsääntöisesti sijoittajan järjestämässä kilpailutuksessa mukana. Yksityinen palveluntuottaja ei voi tehdä perhehoitolain 10§ tarkoittamaa toimeksiantosopimusta perhehoitajan kanssa, vaan se on aina tehtävä sijoittajan ja perhehoitajan välillä.
Asiakasmäärät
Ammatillisessa perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on 6 §:n 1 momentissa ja yhdellä 3 momentissa säädetty kelpoisuus. Samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt lasketaan mukaan enimmäismäärään.
Lisäksi erityisestä syystä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä poiketa. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. Asiakkaiden määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, asiakkaiden tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. (Perhehoitolaki 20.3.2015/263 9§)
Lait ja velvoitteet
Ammatillisia perhekoteja sitovat Perhehoitolain 11 § mukaisen sopimuksen velvoitteet ja ammatillisten perhekotien toimintaa valvoo Aluehallintovirasto. Palvelujen valvontaan ja toimenpiteisiin valvonnan yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseksi sovelletaan ammatillisten perhekotien ja muiden yksityisten perhehoidon palveluntuottajien osalta, mitä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain luvussa 4 säädetään.
Lain yksityisistä sosiaalipalveluista 5 §:n mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen on perustuttava sopimukseen tai sijoittajan tekemään hallintopäätökseen sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 §:n mukaisesti laadittuun palvelu-, hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaan taikka muuhun vastaavaan suunnitelmaan.
Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottaja vastaa siitä, että sopimuksen, palvelupäätöksen ja suunnitelman perusteella asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset. Toimintayksiköllä tulee myös olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toimintayksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset.
Pelastuslainsäädännössä määritellään yleisellä tasolla erilaisten toimijoiden vastuukysymykset. Sijoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että perhehoitajan määräysvallan piirissä noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Lisäksi tulee varautua asiakkaiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen onnettomuustilanteissa.
Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja perhehoidon vastuutyöntekijän esittämät mahdolliset turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet välittömästi. Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan pelastuslaitoksen ohjeen mukaisesti.
Perhehoidossa paloturvallisuuden haasteena on, että asiakkaiden toimintakyky on usein siinä määrin alentunut, että heidän kykynsä onnettomuustilanteessa ei riitä omatoimiseen pelastautumiseen.
Perhehoidon paloturvallisuus perustuu riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Näitä toimenpiteitä ovat SPEKin suositukset:
Perhekodin paloturvallisuutta arvioidaan kodin arviointikäynnillä vastuutyöntekijän toimesta. Arvioinnissa voidaan hyödyntää SPEK:n kodin turvallisuuden tarkistuslistaa.
Sijoittajan tehtävänä on valvoa, että sijoitus perhehoitoon toteutuu Perhehoitolain (263/2015) mukaisesti, ja että asiakas saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen hyvinvointialueen toimesta, johon henkilö on sijoitettu.
Sekä sijoittajan että hyvinvointialueen sosiaalihuolto voi tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy.
Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävät tilat voidaan tarkastaa ainoastaan, jos tarkastaminen on välttämätöntä asiakkaan aseman ja asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 46§). Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Tarkastaja on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin. Tarkastuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Tarkastajalla on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana (Perhehoitolaki 263/2015 22§).
Jos perhekoti tai siellä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijoittajan on pyrittävä ohjauksen avulla saavuttamaan korjaustoimenpiteet. Jos korjaustoimenpiteet eivät ole asetetussa määräajassa toteutuneet, sijoittajan on huolehdittava, että asiakkaan hoito järjestetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Tarvittaessa asiakkaat siirretään heidän tarpeitaan vastaavaan hoitopaikkaan (Perhehoitolaki 263/2015 22§).
Toimeksiantosuhteinen perhehoito rinnastetaan julkisen sektorin itsensä tuottamiin palveluihin, joten perhehoitoon ei sovelleta Lakia yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011).
Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja sijoittaja sopivat perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet (Perhehoitolaki 263/2015 10 §). Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun asiakkaan osalta erikseen ja se tehdään lähtökohtaisesti ennen perhehoitosijoituksen alkamista. Tässä laissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen tehnyt ei ole työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen hyvinvointialueeseen.
Sijoittajalla on käytössä yhtenäinen toimeksiantosopimuspohja. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa ja sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi sekä myös silloin, kun sen tarkistamiseen on muutoin aihetta (Perhehoitolaki 263/2015 10§). Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja sijoittajan viranhaltija hallinto- tai johtosäännön mukaan. Toimeksiantosopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii.
Perhehoitaja voi tarvita sijaishoitajaa esimerkiksi lomansa ajaksi. Perhehoitajan sijaishoitajana toimivalle henkilölle tehdään oma erillinen toimeksiantosopimus, jossa sovitaan seuraavista asioista:
Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen sijoittajaan. Sijaishoitajalle järjestettävään koulutukseen ja tukeen sovelletaan 15 §:ää ja hänen sosiaaliturvaansa 20 §:ää. (Perhehoitolaki 14§)
Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään seuraavan kahden kuukauden kuluttua (Perhehoitolaki 263/2015 12§). Irtisanomisajalta hoitopalkkio maksetaan täysimääräisenä ja kustannuksista korvataan todelliset perhehoidosta aiheutuneet kustannukset. Perhehoidon irtisanomisajan palkkiota ei makseta, jos perhehoito on keskeytynyt ja palkkion maksu perhehoitajalle on päättynyt ennen irtisanomisajan alkamista. Molemmat osapuolet, perhehoitaja ja sijoittaja, voivat irtisanoa sopimuksen. Irtisanomisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Sijoittaja toimittaa irtisanomisilmoituksen perhehoitajalle.
Irtisanomisajasta riippumatta sijoittaja voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi. Jos valvonnan yhteydessä perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan sijoittajan tulee esittää tarvittavat toimenpiteet asian korjaamiseksi. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (Perhehoitolaki 263/2015). Tällöin myös perhehoitajille maksettavat palkkiot ja muut mahdolliset korvaukset päättyvät välittömästi.
Mikäli perhekodista on tehty lastensuojelu- tai muu ilmoitus, perhekotiin tehdään ennalta ilmoittamaton valvontakäynti. Mikäli valvontakäynnin yhteydessä todetaan puutteita asiakkaan hoivassa ja huolenpidossa tai olosuhteet perhekodissa ovat sopimattomat ja kysymyksessä on akuutti tilanne, tulee asiakas sijoittaa välittömästi turvaan. Tällaisessa tilanteessa toimeksiantosopimus puretaan välittömästi ja perhehoidon hoitopalkkioiden sekä korvausten maksaminen päättyy välittömästi. Tarkastajalla on oikeus mennä kaikkiin tiloihin ja ottaa valokuvia tarkastuksen aikana. (Perhehoitolaki 263/2015 22§)
Määräaikainen toimeksiantosopimus on voimassa tietyn ajanjakson ajan ja päättyy sovitun määräajan jälkeen. Määräaikainen sopimus tehdään lähtökohtaisesti asiakkaan palvelutarpeen arvion mukaisesti. Perhehoitajien lomanaikaiset toimeksiantosopimukset tehdään usein määräajaksi vastaamaan asiakkaiden tarvetta loma-ajan hoidolle.
Mikäli esille nousee huoli perhekodin ihmissuhteista tai olosuhteista tai perhekodista on tehty muun muassa lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolaissa tarkoitettu ilmoitus, tulee sijoittajan pyrkiä ohjauksen avulla saavuttamaan tarvittavat korjaustoimenpiteet. Perhehoitajan kanssa laaditaan suunnitelma tarvittavista korjaustoimenpiteistä.
Suunnitelmaan määrätään tietty aikaraja, jonka aikana puutteet tulee korjata. Mikäli tilanteeseen ei ole tullut muutosta asetetussa määräajassa, asiakas tai asiakkaat uudelleen sijoitetaan, ja toimeksiantosopimus irtisanotaan välittömästi.
Irtisanomis- ja purkamistilanteissa tulee aina ottaa huomioon perhehoidossa olevan asiakkaan asema, kuulla häntä ja varata hänelle mahdollisuuksien mukaan aikaa sopeutua muutokseen. Asiakkaalle ja asiakasohjauksen vastuutyöntekijälle ilmoitetaan perhehoidon päättymisestä. Ennen irtisanomista ja purkamista kuullaan perhehoitajaa hallintolain mukaisesti.
Asiakasohjauksen vastuutyöntekijä ja perhehoidon vastuutyöntekijä arvioivat yhteistyössä asiakkaan hoitoisuuden ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon hoitoisuusluokkien 1-3 mukaan. Pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettava hoitopalkkio perustuu asiakkaan hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Asiakkaan toimintakykyä ja hoidon vaativuutta arvioidaan yksilöllisesti asiakkaan päivittäisen ohjauksen, valvonnan ja avun tarpeen mukaan. Osavuorokautisessa perhehoidossa hoitopalkkio ja kulukorvaus perustuu toteutuneeseen perhehoidon kestoon.
Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Kulukorvausta ei makseta asiakkaan kotona toteutuvasta perhehoidosta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa erikseen harkittavaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannusten korvauksista säädetään tarkemmin Perhehoitolaissa (263/2015).
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on määritellyt ikäihmisten ja vammaisten perhehoitoon yhtenäiset palkkiot ja kulukorvaukset. Ajankohtaiset ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset löytyvät VAKEn perhehoidon palkkiot -sivulta.
Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat veronalaista tuloa. Perhehoitajan palkkion ja korvausten yhteismäärästä vähennetään tulonhankkimiskuluna lähtökohtaisesti sijoittajan ilmoittama kustannusten korvausten yhteismäärä. Vaihtoehtoisesti perhehoitaja voi vaatia vähennystä todellisten kulujen perusteella. Tällöin perhehoitajan tulee selvittää kaikkien tulon hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, joka vähennetään sijoittajan ilmoittamien kustannusten korvausten yhteismäärän sijasta. Perhehoidon palkkioita ja kulukorvauksia tarkistetaan vuosittain indeksikorotusten mukaisesti (Aluehallitus 14.12.2022 § 269).
Perhehoitajan tulee hankkia perhehoidon palkkiota varten verokortti verotoimistosta. Verottajan ohjeen mukaan perhehoitaja ei saa käyttää palkan verokorttia. Verokortti koskee perhehoitajan palkkioita ja kustannusten korvauksia. Maksetusta hoitopalkkiosta kertyy perhehoitajalle eläkettä. Perhehoitajan eläke-eduista säädetään Julkisten alojen eläkelaissa (81/2016).
Pitkäaikaisessa perhehoidossa maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus asiakkaan hoitoisuusluokan mukaisesti kuukausipalkkiona ja -kulukorvauksena niiltä kuukausilta, kun asiakas on ollut perhehoidossa. Mahdolliset keskeytykset kuukauden aikana voivat vaikuttaa palkkion maksamiseen. Perhehoitajan tulee aina ilmoittaa vastuutyöntekijälle, jos asiakkaan perhehoito keskeytyy.
Lyhytaikaisessa perhehoidossa maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus päiväkohtaisesti asiakkaan hoitoisuusluokan mukaisesti. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan jokaisesta hoitopäivästä, myös tulo- ja lähtöpäiviltä. Esimerkiksi perhehoitojakso, joka alkaa perjantaina ja päättyy sunnuntaina, oikeuttaa kolmen päivän hoitopalkkioon ja kulukorvaukseen.
Osavuorokautisessa perhehoidossa hoitopalkkio maksetaan toteutuneiden tuntien mukaisesti palkkioluokittain 2–4 h, 4–7 h ja 7–12 h.
Kriisiasiakkaiden sijoittaminen perhehoitoon. Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio hoitoisuusluokka 3 mukaan sekä kulukorvaus.
Perhehoidon toteumia seurataan ja raportoidaan Oima-järjestelmässä. Lyhyt- ja osavuorokautinen perhehoitaja ilmoittaa kuukausittain Oimaan toteutuneet perhehoidon päivät, joiden pohjalta hoitopalkkiot maksetaan. Pitkäaikainen perhehoitaja ilmoittaa Oimaan ainoastaan pitämänsä vapaapäivät ja muut mahdolliset muutokset hoitojaksoissa. Perhehoitajat saavat erilliset ohjeet ja koulutuksen Oiman käyttöön liittyen, jossa kuvataan tarkemmin perhehoitojaksojen raportointiin liittyviä asioita.
Asiakkaan voimassa oleva perhehoidon päätös määrittää, kuinka paljon perhehoitoa voi kuukausittain olla ja kuinka pitkään päiviä voi kerryttää. Myönnettyä määrää ei voi ylittää ja hoitopalkkio maksetaan ainoastaan asiakkaalle myönnetyn määrän osalta voimassa olevan päätöksen ja toimeksiantosopimuksen mukaisesti.
Perhehoitajan tulee itse seurata toteutuneiden perhehoitopäivien määrää suhteessa asiakkaalle myönnettyyn. Seuranta onnistuu Oima-järjestelmän kautta. Toteutuneiden hoitopäivien raportointi on edellytys perhehoitajan hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksulle.
Hoitopalkkio maksetaan aina seuraavan kuukauden 15. päivä. Perhehoitajan tulee raportoida toteutuneet hoitopäivä Oimaan kuukauden 3. päivään mennessä. Esimerkiksi tammikuussa toteutuneet hoitopäivät perhehoitaja käy merkitsemässä Oimaan helmikuun 3.päivään mennessä, jolloin hoitopäivistä maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus helmikuun 15.päivä.
Perhehoidossa olevan asiakkaan hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista maksetaan perhehoitajalle kulukorvausta. Perhehoitolaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn kulukorvauksen. Kulukorvausten määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti (Perhehoitolaki 263/2015).
Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa asiakkaan ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaisista menoista (Perhehoitolaki 263/2015). Peruskulukorvauksen lisäksi voidaan maksaa erityislisää esimerkiksi erityisruokavaliosta ja muista erityisistä syistä johtuen. Mikäli asiakkaan tarpeista aiheutuu erityisiä kuluja, ne voidaan korvata perhehoitajalle erilliskorvauksena erillisen sopimuksen mukaisesti. Kulukorvaus on perhehoitajalle veronalaista tuloa. Kustannusten korvauksena ilmoitetut tulot vähennetään automaattisesti verotuksessa tulonhankkimiskuluna.
Peruskulukorvauksella katetaan perhehoidossa asiakkaan:
Asiakkaan kotona annettavasta lyhytaikaisesta perhehoidosta ei makseta kulukorvausta.
Mikäli perhehoito edellyttää käynnistämiskorvauksen harkintaa, laaditaan käynnistämiskorvauksesta suunnitelma. Perhehoidon vastuutyöntekijä laatii esityksen käynnistämiskorvauksesta johtoryhmälle, joka arvioi käynnistämiskorvauksen tarpeen ja tekee päätöksen. Käynnistämiskorvauksella tehtävät hankinnat kohdennetaan aina perhehoidossa olevaan asiakkaaseen.
Käynnistämiskorvaus maksetaan kuitteja vastaan. Perhehoitajan tulee huomioida, että käynnistämiskorvauksesta vähennetään perhehoitajalle määrätty veroprosentti. Lisäksi perhehoitajan tulee itse huolehtia, että käynnistämiskorvaus käsitellään hänen lopullisessa verotuksessaan tulonhankkimiskuluina.
Katso lisää perhehoitajan verotuksesta: Perhehoitajan verotus (vero.fi)
Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Mikäli asiakkaan palveluntarve perhehoidossa muuttuu, voi käynnistämiskorvausta myöntää myös tarpeen mukaan. Hankinnat tehdään tämän toimintaohjeen mukaisesti ja niistä on sovittava etukäteen sijoittajan kanssa. Lisäksi käynnistämiskorvausta myönnetään, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla.
Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät perhehoidossa olevan asiakkaan henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Perhehoitajalle voidaan maksaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta, esimerkiksi asuntoon kohdistuviin välttämättömiin muutostöihin, kalusteisiin ja vuodevaatteisiin. Käynnistämiskorvausta ei pääsääntöisesti myönnetä tavanomaisiin kodin varustuksiin kuuluviin kodinkoneisiin. Maksimikorvaus vahvistetaan vuosittain.
Käynnistämiskorvauksella tehdyt kiinteät hankinnat ovat sijoittajan omaisuutta ja niiden poistoaika on neljä vuotta siten, että hankinnan arvosta poistuu kunakin vuonna neljäsosa (25 %). Mikäli perhehoito päättyy lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan sopia osan takaisinmaksusta esimerkiksi pyytämällä perhehoitajalta ostotarjous. Vaihtoehtoisesti osa hankinnoista palautetaan sijoittajalle. Kiinteisiin hankintoihin ei kuulu kulutustavarat, joiden käyttöikä on 1–3 vuotta.
Toimeksiantosopimusneuvottelun yhteydessä sovitaan mahdollisesta matkakorvauksesta, joka aiheutuu perhehoitotehtävässä. Mikäli matkakorvauksista ei ole sovittu toimeksiantosopimuksessa tulee perhehoitajan tehdä erillinen anomus matkakorvauksiin liittyen. Vain ennalta sovitut ja hyväksytyt matkat korvataan verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti.
Katso lisää: Perhehoitajan verotus - vero.fi.
Perhehoitolain 263/2015 17 § 2 mom. sekä 3 mom. ovat erikseen harkittavia korvauksia. Ansionmenetyskorvausta voidaan maksaa perhehoitajalle, joka siirtyy omasta ansiotyöstään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle päätoimiseksi perhehoitajaksi.
Päätoimiseksi perhehoitajaksi määritellään perhehoitaja, joka aloittaa pitkäaikaisen perhehoidon vähintään yhden asiakkaan kohdalla ja/tai joka ei ole perhehoitotehtävän ulkopuolella ansiotyössä eikä näin ollen kuulu työterveyshuollon piiriin. Päätoimiseksi perhehoitajaksi luetaan myös säännöllisesti vähintään 14 päivää kuukaudessa lyhytaikaista perhehoitoa tekevä perhehoitaja.
Ansionmenetyskorvauksen maksamisesta päättää sijoittaja. Ansionmenetyskorvausta maksetaan korkeintaan yhden vuoden ajan. Ansionmenetyskorvausta ei makseta sellaisilta kuukausilta, joissa perhehoidon toteutumisen ehdot eivät täyty. Ansionmenetyskorvaus ei kerrytä eläkettä.
Perhehoitajalle kertyy vapaan oikeutta perhehoitolain mukaan kaksi vuorokautta kuukaudessa alkaneen 14 vuorokauden jälkeen, jona hän on toiminut toimeksiantosuhteisena perhehoitajana (Perhehoitolaki 263/2015 13§). Vapaan toteuttamisesta sovitaan aina toimeksiantosopimuksen yhteydessä.
Vapaaoikeus perhehoitajan tukimuotona on toimeksiantosopimuskohtainen, eli vapaaoikeus ei muodostu perhehoitajuudesta ylipäätään vaan kunkin lapsen, nuoren tai aikuisen perhehoitajana toimimisesta. Perhehoitajalla on vapaistaan ilmoitusvelvollisuus ja suunnitelluista vapaista on ilmoitettava sijoittajalle vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Osavuorokautista perhehoitoa toteuttavalle perhehoitajalle ei kerry vapaata.
Sijoittaja myöntää pitkäaikaiselle perhehoitajalle vapaata 3 vuorokautta kuukaudessa, yhteensä 36 vuorokautta vuodessa. Jos perhehoidossa on myös muiden hyvinvointialueiden asiakkaita, voidaan vapaapäivien määrä neuvotella muiden hyvinvointialueiden kanssa yhteneväiseksi. Neuvottelu käydään perhehoitajan, perhehoidon vastuutyöntekijän ja toisen hyvinvointialueen kesken.
Lähtökohtaisesti perhehoidon vapaat tulee pitää vähintään 2 vuorokauden yhtämittaisina jaksoina (esim. pe-su) ja ne voivat olla kestoltaan enintään kuukauden mittainen jakso. Erityistilanteissa vapaajakso voidaan sopia yli kuukauden mittaiseksi, jos asiakkaan sijaishoito saadaan järjestymään asiakkaan ja sijoittajan kannalta sujuvasti. Vapaapäiviä kuluttaa jokainen viikonpäivä, myös pyhäpäivät ja arkipyhät. Vuoden aikana kertyneet vapaat on pidettävä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.
Perhehoitajalle, joka on toiminut 12 kk perhehoitajana, maksetaan yhden kuukauden ylimääräinen hoitopalkkion summa heinäkuun palkkiomaksun yhteydessä.
Mikäli perhehoitaja on toiminut perhehoitajana yli 14 vrk mutta alle 12 kk:tta, esim. 3 kk:tta. Kuukauden hoitopalkkio / 12 kk:lla x 3 = maksettava summa.
Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajan vapaa korvataan hoitopalkkiona silloin, kun perhehoitaja on toiminut perhehoitajana vähintään 14 päivää yhden kuukauden aikana. Vapaata kertyy tällöin 2vrk/kk.
Vapaaoikeus perhehoitajan tukimuotona on toimeksiantosopimuskohtainen eli vapaaoikeus muodostuu kunkin lapsen, nuoren tai aikuisen perhehoitajana toimimisesta. Toisin sanoen toimeksiantosopimuksia ja eri asiakkaiden hoitopäiviä ei lasketa yhteen, vaan oikeus vapaaseen muodostuu aina yhden asiakkaan hoitopäivistä.
Yhden vapaavuorokauden korvaus on yhden hoitopäivän palkkio kyseisen asiakkaan hoitoisuusluokan mukaisesti. Kulukorvausta ei makseta. Vapaapäivän korvaus maksetaan seuraavan kuukauden palkkionmaksussa.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio täysimääräisenä vapaan ajalta. Kulukorvauksesta maksetaan 50 %, mikäli perhehoidossa hoidettavien henkilöiden hoito järjestetään muualla kuin vakituisessa perhekodissa. Jos pitkäaikaisen perhehoitajan vapaan ajaksi perhekotiin tulee sijaishoitaja, maksetaan kulukorvaus pitkäaikaiselle perhehoitajalle täysimääräisenä.
Perhekotiin tulevalle sijaishoitajalle maksetaan tilapäisen perhehoidon hoitopalkkio ja matkakorvaus Verohallinnon päätöksen mukaisesti. Sijaishoitaja hakee matkakorvauksen vain yhdeltä hyvinvointialueelta, mikäli sijoittajakuntia on useita. Matkakorvaukset tulee hakea vuorotellen eri sijoittajakunnista.
Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa oleva asiakas menee perhehoitajan vapaan ajaksi toiseen perhekotiin, maksetaan sijaishoitajalle tilapäisen perhehoidon hoitopalkkio ja kulukorvaus. Poikkeuksellisesti, jos vapaapäivien pitäminen ei ole lainkaan mahdollista, voidaan perhehoitajalle maksaa pitämättömistä vapaista rahallinen korvaus, joka on yhden kuukauden hoitopalkkion suuruinen. Mikäli vapaapäivistä osa jää pitämättä, pitämättömiä vapaapäiviä ei korvata rahana. Perhehoitaja ei ole oikeutettu lomarahaan, koska kyseessä ei ole työsuhde vaan toimeksiantosuhde.
Mikäli pitkäaikainen perhehoito keskeytyy asiakkaasta johtuvasta syystä ja keskeytyminen kestää yli 30 päivää, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua keskeytymisen alkamisesta. Kulukorvauksia ei makseta keskeytymisen ajalta, koska kuluja ei muodostu perhehoidon ollessa keskeytynyt.
Mikäli pitkäaikainen perhehoitaja sairastuu ja perhehoito keskeytyy sairastumisen vuoksi, perhehoitajan tulee viipymättä ilmoittaa sairastumisestaan perhehoidon vastuutyöntekijälle. Tarvittaessa sijoittaja järjestää asiakkaille toisen hoitopaikan tai sijaishoitajan perhekotiin. Jos perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairastumisen takia ja asiakkaalle järjestetään korvaava hoitopaikka, maksaa sijoittaja hoitopalkkion Kelan sairauspäivärahan omavastuuajalta perhehoitajalle. Perhehoitajan tulee toimittaa tällöin perhehoidon vastuutyöntekijälle sairaslomatodistus. Perhehoitaja voi hakea sairauspäivärahaa KELA:sta. Perhehoitajan tulee tällöin toimittaa sairaslomatodistus KELA:an.
Mikäli perhehoito jatkuu perhekodissa, tulee päätoimisen perhehoitajan ilmoittaa sijoittajalle, kuka perhehoitoperheessä on ottanut vastuun asiakkaan hoidosta ja huolenpidosta. Esimerkiksi jos puoliso on sairastunut ja työssä käyvä puoliso ottaa hoidollisen vastuun sairastuneen puolison sairausloma-ajalla, voidaan hoitopalkkiota sekä kulukorvauksia edelleen maksaa, mikäli asiakas on edelleen perhekodissa.
Mikäli lyhytaikaisena perhehoitajana toimiva perhehoitaja sairastuu, maksetaan hänelle sovittujen perhehoitopäivien hoitopalkkiot korkeintaan Kelan sairauspäivärahan omavastuuajalta. Kulukorvausta ei makseta. Mikäli sairausloman ajalle ei ole sovittu perhehoitopäiviä / -jaksoja, hoitopalkkiota ei makseta. Ensisijaisesti sairausloman aikaiset perhehoitojaksot pyritään siirtämään toiseen ajankohtaan, jolloin hoitopalkkiota ei korvata perhehoitajalle kahteen kertaan.
Jos perhehoitajalle maksetaan samanaikaisesti ansionmenetyskorvausta, ei korvauksia (hoitopalkkiota) makseta omavastuuajalta.
Mikäli perhehoitajalle sattuu perhehoitotehtävässä tapaturma, tulee perhehoitajan välittömästi ilmoittaa tapaturmasta perhehoidon vastuutyöntekijälle, joka käynnistää tarvittavat toimenpiteet tapatuman ilmoittamiseksi.
Ikäihmisten pitkäaikaisessa perhehoidossa yksin toimivalla perhehoitajalla on mahdollisuus saada asiointiapua 4 h/vko. Asiointivapaa voidaan pitää joko yksittäisenä 4 h jaksona tai kahtena 2 h jaksona.
Asiointiapu järjestetään aina osavuorokautisena perhehoitona, jolloin toinen perhehoitaja tulee perhekotiin vapauttamaan pitkäaikaisen perhehoitajan.
Asiointiavulla halutaan tukea yksin toimivan perhehoitajan mahdollisuutta toimia pitkäaikaisena perhehoitajana. Tuki pyritään aina järjestämään, mutta sijoittajalla ei ole siihen velvollisuutta. Asiointiavun järjestäminen on mahdollista, jos osavuorokautista perhehoitoa toteuttavia perhehoitajia on saatavilla.
Perhehoitajan oikeuksista ja hänen asemaansa koskevista asioista säädetään Perhehoitolaissa (263/2015) ja niistä sovitaan tarkemmin toimeksiantosopimuksessa.
Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista asiakasta varten vastuutyöntekijä (Perhehoitolaki 263/2015). Perhehoitajien vastuutyöntekijänä toimii perhehoidon vastuutyöntekijä. Asiakkaan asioista vastaa asiakasohjauksen asiakkaan omatyöntekijäksi nimetty henkilö.
Perhehoitajan eläke-eduista säädetään Julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Perhehoitajalle karttuu eläkettä kaikista hoitopalkkioista ilman alarajaa. Vuonna 2017 tuli voimaan eläkeuudistus, joka vaikuttaa muun muassa eläkeikään ja eläkkeen karttumiseen.
Lisätietoa Keva.fi ja Työeläke.fi.
Perhehoitajan on tiedotettava eläkkeelle siirtymisestään hyvissä ajoin (vähintään 2 kuukautta aiemmin) sijoittajan perhehoidon vastuutyöntekijää. Perhehoitaja voi jatkaa perhehoitajana yhteisestä sopimuksesta 70 ikävuoteen saakka. Harkinnanvaraisesti perhehoitoa voidaan jatkaa myös pidempään sekä pitkä- että lyhytaikaisessa perhehoidossa, jos perhehoitajan terveydentila tämän sallii ja perhehoidon jatkuminen on asiakkaan edunmukaista. Sijoittajalla on oikeus vaatia perhehoitajalta todistusta terveydentilaan liittyen vuosittain, kun perhehoitaja on täyttänyt 70 vuotta. Perhehoidon sopimukset tehdään määräaikaisena, kun perhehoitaja täyttää 70 vuotta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on vakuuttanut kaikki hyvinvointialueen toimeksiantosopimussuhteiset perhehoitajat perhehoitotilanteissa mahdollisesti tapahtuvien tapaturmien varalta. Perhehoitotilanteessa tapahtuneesta tapaturmasta tulee ilmoittaa välittömästi perhehoidon vastuutyöntekijälle, joka ilmoittaa tapaturmasta eteenpäin vakuutusyhtiölle ohjeistuksen mukaisesti Helpon työtapaturmailmoituksen täyttöohjeet (editaprima.fi).
Perhehoitajat kuuluvat hyvinvointialueen yleisen vastuuvakuutuksen piiriin (vakuutusnumero 351-1099447-F).
Sijoittajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa vahingonkorvausvastuuvakuutusta perhehoidossa asiakkaan aiheuttamiin vahinkoihin. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja vahingon kärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa asiaa voidaan selvittää yhdessä perhehoitajan ja sijoittajan kanssa. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen ja varmistaa, että se sisältää myös perhehoidossa asiakkaiden vahinkovakuutuksen.
Sijoittaja vastaa muun muassa perhehoitajille suunnatun täydennyskoulutuksen, tuen ja työnohjauksen sekä mentoroinnin järjestämisestä. Päätoimiselle perhehoitajalle voidaan korvata myös muun tahon järjestämästä koulutuksesta aiheutuvia kuluja. Koulutustarpeen ilmetessä, koulutustarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Alla kuvattuna prosessi koulutusten hakemisesta:
Perhehoitolain 15 §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi. Päätoimisella perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole ansiotyössä perheen ulkopuolella eikä näin ollen työterveyshuollon piirissä. Muille toimeksiantosuhteisille perhehoitajille mahdollisuus tarkastukseen tulee järjestää tarvittaessa. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa.
Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tarkoituksena on arvioida ja lisätä perhehoitajan hyvinvointia sekä ehkäistä sairauksia. Tarkastukseen osallistuminen on vapaaehtoista mutta suositeltavaa. Säännölliset hyvinvointi- ja terveystarkastukset mahdollistavat perhehoitajan hyvinvointiin koskeviin riskitekijöihin puuttumisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Hyvinvointi- ja terveystarkastus on perhehoitajalle maksuton. Perhehoitaja voi varata ajan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemilta. Ajanvarauksessa mainitkaa, että kyseessä on perhehoitajan terveystarkastus. Menkää varaamanne aikana terveystarkastukseen ja ottakaa mukaanne henkilötodistus ja terveydentilaanne liittyvät asiakirjat. Terveysasemalla varatun ajan käyttämättä jättäminen ilman peruutusta johtaa sakkomaksuun.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päätoimisten perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset järjestetään hyvinvointialueen omilla terveysasemilla 100 km säteellä asuville perhehoitajille kotikunnasta riippumatta. Perhehoitaja voi hakeutua tarkastukseen valitsemalleen VAKEn terveysasemalle varaamalla ajan puhelimitse tai ottamalla yhteyttä sähköisesti. Terveys- ja hyvinvointitarkastukseen hakeutuminen ei edellytä toisella hyvinvointialueella asuvaa perhehoitajaa tekemään hoitopaikan valintaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
Yli 100 km säteellä asuville perhehoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastukset järjestetään ostopalveluna siten, että perhehoitajalle laaditaan maksusitoumus yksityiselle palveluntuottajalle. Perhehoitaja valitsee palveluntuottajan itse ja ilmoittaa toivomansa palveluntuottajan tiedot maksusitoumuksen laatimista varten. Maksusitoumukset laaditaan perhehoitajan asioista vastaavassa toimintayksikössä. Maksusitoumusta varten on laadittu yhteinen lomake toimialojen käyttöön.
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla ja luotettavilla menetelmillä suoritettua hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tekee terveydenhoitaja.
Hyvinvointi- ja terveystarkastusten tavoitteena on perhehoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Tarkastuksessa päähuomio on perhehoitajan jaksamisessa, tuen tarpeen tunnistamisessa ja perhehoitajan kuormittumisen riskitekijöissä. Perhehoitajaa tuetaan tekemään hänen omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäviä valintoja.
Tarkastuksessa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:
Tarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilannetta yhdessä perhehoitajan kanssa ja laatii yhteenvedon tilanteesta. Tarkastus voi sisältää tarvittavat peruslaboratoriotutkimukset terveysasemien tutkimus- ja seurantaohjeen mukaisesti. Hyvinvointi- ja terveystarkastusta koskevat tiedot kirjataan potilasasiakirjoihin.
Tarvittaessa perhehoitaja ohjataan jatkotutkimuksiin, hoitoon tai kuntoutukseen hänen oman hyvinvointialueensa terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhoitaja tekee kirjauksen potilastietoihin, jonka jälkeen perhehoitaja ottaa yhteyttä oman asuinhyvinvointialueensa terveydenhuollon palveluihin.
Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiat ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa luottamuksensuoja ja siihen liittyvät salassapitovelvoitteet ovat keskeinen edellytys hyvälle ja ammattieettisesti kestävälle toiminnalle sekä asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämälle yksityisyyden suojalle. Salassapito kuuluu myös merkittävänä osana perhehoitoon. Asiakasta koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä ja jo tieto asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa.
Perhehoitajalla on oikeus saada asiakkaasta hoidon kannalta välttämätön tieto. Perhehoitajaa koskee elinikäinen vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000), mikä tarkoittaa sitä, että asiakkaaseen liittyviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin, kun ne koskevat muita, kun asiakasta itseään.
Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). Vertaisuuteen perustuvan tuen piirissä (mentorointi, perhehoitajien vertaisryhmä) perhehoitajaa sitoo salassapitovelvollisuus. Salassa pidettävistä asioista voi puhua vain asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Se koskee myös perhehoitajan muita perheenjäseniä ja muita perhehoitoon lyhytaikaisesti osallistuvia henkilöitä. Perhehoidossa olevaa asiakasta koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säilytetään asianmukaisesti lukitussa paikassa. Salassa pidettävät asiakirjat palautetaan perhehoidon päättyessä sijoittajalle tai hävitetään tietoturvasäännösten mukaisesti.
Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista perhehoidon vastuutyöntekijälle ja siihen hyvinvointialueeseen, joka on sijoittanut asiakkaan sekä hyvinvointialueelle, jossa perhekoti sijaitsee (Perhehoitolaki 263/2015, 21 pykälä).
Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa ensisijaisesti hänelle sijoitetun asiakkaan olosuhteissa tapahtuneista muutoksista muun muassa:
Lisäksi perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa, jos hän saa tiedon toisen perhehoitajan uupumisesta tai hänellä herää huoli toisen perhehoitajan tavasta tai kyvystä hoitaa asiakkaita. Ilmoitus tehdään perhehoidon vastuutyöntekijälle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.
Asiakkaalle tehdään päätös perhehoitoon sijoittamisesta. Päätös tarkistetaan asiakkaan elämäntilanteen muuttuessa. Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle tehdään tarvittavat suunnitelmat, jotka arvioidaan tarpeen mukaan. Suunnitelmat tehdään ja tarkistetaan yhdessä muun muassa sijoittajan perhehoidon vastuutyöntekijän, perhehoitajan, asiakkaan ja hänen lähiomaisensa, sekä tarvittaessa muiden perhehoitoon osallistuvien kanssa.
Perhehoidossa olevalle asiakkaalle sijoittajan asiakasohjausyksikön vastuutyöntekijä laatii asiakassuunnitelman, johon voidaan sisällyttää perhehoidon tavoitteet. Suunnitelmaan kirjataan myös mahdolliset muut palvelut, kuten kotihoito tai työ- ja päivätoiminta. Suunnitelma voidaan tehdä yhteistyössä sijoittajan perhehoidon vastuutyöntekijän, perhehoitajan, asiakkaan ja hänen lähiomaisensa, sekä tarvittaessa muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan ja aina, jos joku osapuolista sitä vaatii.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluhinnasto jakautuu hyvinvointialueen toimialojen tarjoamiin palveluihin palvelualueittain. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue päättää maksujen tarkistamisesta vuosittain, mikäli maksuja ei ole määrätty laissa tai asetuksessa.
Kaikki Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen veloittamat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut perustuvat sovellettavaan lainsäädäntöön, lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1201/2020, jäljempänä asiakasmaksulaki) ja asetukseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992). Voimassa olevat asiakasmaksut löytyvät Asiakasmaksut-sivulta.
Lääkehoidon lähtökohtana on aina asiakas- ja potilasturvallisuus, myös perhehoidossa. Toimeksiantosuhteisilta perhehoitajilta ei vaadita sosiaali- tai terveysalan koulutusta, mutta perhehoitajilla on oltava riittävä tieto ja osaaminen asiakkaan käytössä olevista lääkkeistä. Erityisen tärkeää on, että perhehoitaja tuntee annostelemiensa lääkkeiden vaikutukset, erityispiirteet, keskeisimmät riskit, annostelussa huomioitavat asiat, mahdolliset sivu- ja haittavaikutukset ja toimintatavat vaaratapahtumissa. (Valvira)
Sijoittaja perehdyttää perhehoitajia lääkehoitoon perhehoidon ennakkovalmennuksessa. Lisäksi asiakkaan sijoittamisvaiheessa perehdytetään perhehoitaja asiakkaan lääkehoitoon yhteistyössä omatyöntekijän, läheisen ja tarvittaessa asiakkaan lääkärin kanssa. Perhehoitajan kanssa voidaan tarpeen mukaan sopia lisä- ja täydennyskoulutuksesta lääkehoidon suhteen.
Perhehoidon asiakkaat käyttävät julkisen terveydenhuollon lääkäripalveluita tai omakustanteisesti yksityislääkäreitä. Jos asiakkaalla on kotihoidon asiakkuus, vastuulääkärinä toimii kotihoidon lääkäri. Hoitosuhteessa oleva lääkäri vastaa asiakkaan hoidosta terveyden- ja sairaanhoidon osalta. Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa lääkehoito pohjautuu asiakaskohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan. Sijoittaja vastaa perhehoidon valvonnasta myös lääkehoidon osalta. Koska hyvinvointialue tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa, yksittäiseen perhehoitoperheeseen/-kotiin ei tarvita erillistä lääkehoitosuunnitelmaa. Perheessä toimitaan asiakaskohtaisen lääkehoitosuunnitelman puitteissa. Asiakaskohtaisella lääkehoitosuunnitelmalla tarkoitetaan lääkärin tekemää suunnitelmaa kyseisen henkilön lääkehoidosta. Yksinkertaisimmillaan se on lääkemääräys eli resepti.
Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan henkilön lääkkeiden jakaminen toteutetaan ensisijaisesti annosjakeluna. Lääkkeiden jakamisesta voi vastata myös perhehoitaja tai asiakkaan läheinen. Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa (sekä asiakkaan kotona toteutuvassa perhehoidossa, että perhekodissa toteutuvassa perhehoidossa) perhehoidossa asiakkaalla tulee olla ajantasainen lääkelista ja lääkkeiden tulee olla jaettuina dosetteihin tai apteekin annospusseihin perhehoidon ajaksi. Perhekodissa lääkkeet tulee säilyttää lukitussa kaapissa. Jääkaapissa säilytettävät lääkkeet säilytetään oikeassa säilytyslämpötilassa.
Perhehoitaja voi antaa asiakkaalle vain ajantasaisen lääkelistan/reseptin mukaisia lääkkeitä lääkärin antaman ohjeistuksen mukaan. Pistoshoitoa vaativa lääkehoito toteutetaan joko koulutuksen saaneen ja osaamisen tason varmistaneen perhehoitajan toimesta tai kotihoidon toimesta. Perhehoitajaa tuetaan riittävän osaamisen saavuttamiseen lääkehoidon käytäntöjen, vaikutusten ja seurannan osalta. Perhehoitajan tulee varmistaa, että hänen omat valmiutensa vastaavat asiakkaan tarvitsemaan lääkehoidon tarpeisiin ja että perhehoitaja saa riittävät ja ajantasaiset tiedot asiakkaan lääkehoitoon liittyen.
Lääkehoidon poikkeamatilanteissa perhehoitaja on yhteydessä asiakasta hoitavaan lääkäriin heti, kun se on mahdollista. Lisäksi perhehoitaja tiedottaa poikkeamasta asiakkaan läheistä, asiakkaan vastuutyöntekijää sekä perhehoidon vastuutyöntekijää. Jos kyseessä on väärän lääkkeen tai väärän lääkemäärän antamisesta, perhehoitaja on yhteydessä Myrkytystietokeskukseen p. 0800 147 111 tai p. 09 471 977 ja toimii sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti. Kiireellisissä ja akuuteissa tilanteissa perhehoitaja soittaa hätäkeskukseen (112).
Perhehoidossa olevan asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen edunvalvojalleen. Asiakkaan käyttöraha on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöönsä hänen omien toiveidensa mukaan. Asiakkaan mahdollisesti saamat työtulot tai työosuusrahat jäävät hänen omaan käyttöönsä. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista tulee perhehoitajan sopia huoltajan, asioiden hoitajana olevan lähiomaisen tai edunvalvojan kanssa. Suositeltavaa on, että perhehoitaja pitää kirjaa käyttövarojen käytöstä.
Asiakkaalle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli hän ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa. Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle tai alle 18-vuotiaalle lapselle vanhempien rinnalle hoitamaan raha-asioita. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin käytöstä ja käyttövaran määrästä. On suositeltavaa, että asiakkaan edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana toimii muu henkilö kuin perhehoitaja (Laki holhoustoimesta 442/1999).
Pitkäaikaisessa perhehoidossa asiakkaan perhekodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan tai sijoittajan perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa. Omaisuusluetteloon kirjataan hoidettavan varoilla kaikki yli 200 euroa maksaneet hankinnat (tai edunvalvojan ohjeen mukaisesti).
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun ja kohteluun sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaana. Asiakkaalla on oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus sellaiselle sosiaalihuollon toimivaltaiselle vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle, joka voi vaikuttaa muistutuksen tekijän tilanteen muuttamiseksi, jos muistutus on aiheellinen.
Asiakkaan valokuvaamiseen tai videoimiseen sekä matkustamiseen tarvitaan erillinen kirjallinen lupa joko asiakkaalta, huoltajalta, läheiseltä tai edunvalvojalta. Eri asia ovat perhehoitoperheen omaan käyttöön otetut valokuvat ja videot, joita katsellaan perhepiirissä, sukulaisten tai perheen ystävien kanssa. Tällaista käyttöä rajoitukset eivät koske.
Perhehoidossa noudatetaan tavanomaisen perhe-elämän periaatteita. Rajoittamis- ja väkivaltatilanteiden riskejä arvioidaan ennakoinnin näkökulmasta. Perhekodissa voidaan yhdessä määritellä arjen toimintakäytännöt sekä kunkin asiakkaan tarvitsema apu ja ohjaus.
Kriisitilanteissa otetaan yhteyttä viranomaiseen (hätäkeskus) ja sen jälkeen ilmoitetaan sijoittajalle. Mikäli asiakas katoaa perhehoidossa ollessaan, tulee perhehoitajan tehdä lähietsintä. Ellei kadonnut sen tuloksena löydy, on katoamisesta ilmoitettava poliisille, sijoittajalle ja perhehoidon vastuutyöntekijälle. Perhehoitajan on tehtävä kriisi- ja väkivaltatilanteista kirjallinen ilmoitus.
Kriisi- ja väkivaltatilanteiden jälkiselvittelyssä perhehoitaja saa tukea asian käsittelemiseen perhehoidon vastuutyöntekijältä, joka tarvittaessa ohjaa ja tukee perhehoitajaa hakemaan myös kriisiapua. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero on 09 4191 5800. Perhehoidon arkeen liittyviä tapahtumia ja tilanteita voidaan myös käydä läpi perhehoitajien tapaamisissa salassapitovelvollisuus huomioiden.
Perhehoitajalla tulee olla tieto perhehoidossa olevan asiakkaan mahdollisesta hoitotahdosta, jonka mukaisesti hän toimii. Mikäli asiakas kuolee perhekodissa, perhehoitaja ilmoittaa asiakkaan kuolemasta ensin poliisille.
Tämän jälkeen poliisi saapuu perhekotiin ja toteaa asiakkaan kuoleman. Samalla suljetaan pois mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään lähimpään terveyskeskukseen, jossa lääkäri vahvistaa kuoleman. Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta asiakkaan omaisille ja sijoittajalle. Perhekodissa voidaan mahdollisesti järjestää muistotilaisuus yhteistyössä seurakunnan kanssa.
Saattohoitotilanteissa ja kuolemantapauksissa perhehoitaja saa tukea asian käsittelemiseen perhehoidon vastuutyöntekijältä, joka tarvittaessa ohjaa ja tukee perhehoitajaa hakemaan myös kriisiapua tai muuta perhehoitajan tarvitsemaa apua. Saattohoitotilanteita ja kuolemantapauksia voidaan myös käydä läpi perhehoitajien tapaamisissa salassapitovelvollisuus huomioiden.