Rahapeliongelmista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Suomen rahapelijärjestelmä uudistuu näillä näkymin porrastetusti seuraavan kahden vuoden aikana. Veikkaus Oy:n monopoli jatkuu vuoden 2026 loppuun, minkä jälkeen myös muut yhtiöt voivat hakea lupaa rahapelien järjestämiseen Suomessa. Tässä blogissa ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön yksikön asiantuntijamme pohtii, mitä muutos voi tuoda tullessaan.

Kaksi punaista nopppaa tietokoneen näppäimistön päällä.

Kuva: Mostphotos

Rahapelilain uudistuksen myötä vedonlyöntipelit ja verkossa pelattavat nopeatempoiset raha-automaattipelit tulevat kilpailunalaisiksi vuodesta 2027 alkaen. Riskinäkökulmasta juuri nämä nopeatempoiset pelit, joissa tapahtuu paljon toistoja ovat kaikkein haitallisimpia pelityyppejä.

Nopeatempoisissa peleissä niin sanottu pelin kovuus on korkea. Peleihin on mahdollista laittaa hyvin lyhyessä ajassa todella suuri määrä rahaa.

Miksi rahapelit koukuttavat?

Hedelmäpelien eli slottipelien koukuttavuus perustuu niiden suunnitteluun. Niiden äänimaailma ja visuaalinen ilme on tehty houkuttelevaksi. Äänillä ja visuaalisilla vihjeillä voidaan korostaa pieniä pelin sisällä tapahtuvia voittoja, vaikka pelaaminen sillä hetkellä olisi kokonaispeli huomioiden tappiollista. Tämä luo illuusion siitä, että pelaaja on voittoputkessa ja motivoi jatkamaan pelaamista. Voittojen epävarmuus ja ennakoimattomuus ovat koukkuja, jotka pitävät pelaajat kiinni peleissä.

Erilaisten pelikoneiden ohjauspainikkeiden rooli peleissä antaa pelaajalle valheellisen hallinnan tunteen. Pelit myös ilmoittavat usein, onko pelaaja melkein voittanut. Tämä luo illuusion siitä, että voitto on todella lähellä ja pelaajat jatkavat pelaamista pidempään kuin he olivat suunnitelleet.

Mitä ovat pelihaitat?

Pelaamisesta koituvat haitat voivat ilmetä niin sosiaalisesti, psyykkisesti, somaattisesti kuin taloudellisestikin. Pelaaminen muuttuu ongelmalliseksi silloin, kun se vie kaistaa muilta tärkeiltä ja merkityksellisiltä asioilta kuten ihmissuhteilta, harrastuksilta tai hyvinvoinnista huolehtimisesta. Peliriippuvuudessa pelaaminen on pakonomaista.

Taloudellisessa mielessä pelaaminen vie enemmän rahaa kuin siihen olisi varaa hävitä. Tappioiden jahtaaminen pelaamalla on yksi ongelmallisen pelaamisen merkeistä. Pelatessa tunteet menevät laidasta laitaan, äärimmäisestä euforiantunteesta pakokauhuun. Unet ja keskittymiskyky voivat häiriintyä peliajatusten ja slottien pyöriessä yölläkin.

Ennaltaehkäisyn rooli arpajaislain uudistuksen alla

A-klinikkasäätiön Addiktiokyselyn mukaan valtaosa suomalaisista (64 %) vastustaa nettikasinoiden sääntelyn höllentämistä ja edellyttää peliyhtiöiltä vastuullisuutta. Kyselyn vastaajista 84 % oli sitä mieltä, että peliyhtiötä tulisi velvoittaa tiedottamaan rahapeliriippuvuuden riskistä.

Rahapelien helppo saatavuus on yksi tekijä, joka saattaa lisätä peliongelmien määrää. Peliongelmien ennaltaehkäisy ja kuluttajien toiveet vastuullisesta järjestelmästä eivät saa unohtua arpajaislakia uudistaessa.

Vantaan ja Keravan alueella riskitasoisesti pelaa noin 5 % asukkaista

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut tuoreita tilastoja rahapelaamisen tilasta Vantaan ja Keravan alueella. THL:n mukaan Vantaan ja Keravan alueella 19 % asukkaista pelaa rahapelejä viikoittain tai useammin. Vähintään alhaisen riskin tasolla pelaa 5 % alueen asukkaista. Täten riskipelaaminen koskettaa yli 20 000 pelaajaa. Rahapeliongelmat koskettavat tätä huomattavasti suurempaa ihmisjoukkoa, kun pelihaitat heijastuvat laajasti myös pelaajien läheisiin.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että suurin osa rahapeliongelmia kokevista ei hakeudu avun piiriin. Arviolta vain noin 10–30 % hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terve Suomi 2022 -kyselyn perusteella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asui 10 000 henkilöä, joilla oli akuutti rahapeliongelma.

Tämä tarkoittaisi, että tuosta joukosta vain noin 1000–3000 henkilöä olisi hakeutunut jonkin hyvinvointialueen palvelun piiriin. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että pelaaja olisi hakeutunut palveluun saadakseen apua pelaamisen hallintaan. Hän saattaa olla palveluiden piirissä esimerkiksi uniongelmien, stressistä kumpuavien somaattisten oireiden, taloudellisten haasteiden tai ahdistuksen vuoksi.

Rahapelaamisen puheeksiotto Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella

Vuonna 2024 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toteutetun päihdetilannekyselyn mukaan rahapelaamisen puheeksioton taso sosiaali- ja terveyspalveluissa oli 5,5 %. Kyselyyn vastanneista aikuisista neuvontaa rahapelaamisesta oli saanut vain 0,8 %.

Tarkastelimme puheeksioton tasoa tarkemmin eri ikäryhmiä vertailemalla. Ikäryhmäkohtainen vertailu paljasti, että 18–30-vuotiailta kysytään suhteessa eniten rahapelaamisesta (9,8 %) kun taas 46–60-vuotiailta kysytään kaikkein vähiten (3,5 %). Eläkeikäisiltä oli kysytty rahapelaamisesta kaikkein vähiten. Työtilanteen mukaan vertailu paljasti, että kokopäivätyössä olevilta kysyttiin rahapelaamisesta huomattavasti harvemmin (2,8 %) kuin työttömiltä tai lomautetuilta (21,2 %). Päihdetilannekyselyn tulosten ja ajankohtaisen lakiuudistuksen kannalta on keskeistä, että kiinnitämme erityistä huomiota rahapelaamisen puheeksioton ja mini-interventioiden toteutumiseen.

Tiedämme, että häpeä ja leimautumisenpelko saattavat estää sen, että pelaajat itse ottaisivat puheeksi ongelmallisen rahapelaamisensa. Onnistunut hoito vaatii kuitenkin usein asiakkaan omaa, suurta rohkeutta tuoda avoimesti tilannettaan esille. Monesti pelaamisesta toipuminen alkaa kunnolla vasta sitten, kun asiasta kertoo rehellisesti läheiselle tai ammattilaiselle.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta apua rahapelaamiseen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta saa apua, jos oma tai läheisen rahapelaaminen huolettaa. Tietoa päihde- ja mielenterveyspalveluihin hakeutumisesta löydät täältä: Päihde- ja mielenterveyspalvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.

Kirjoittaja on Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön yksikön asiantuntija Alli Pätynen