Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Pitkä tie järjestöjen yhteistyön vahvistamiseen – ja nyt olemme perillä (tai ainakin kartalla). Kun Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestöyhteistyöneuvottelukunta aloitti työnsä viime vuonna, moni saattoi ajatella, että kyseessä on uusi rakenne ja uusi alku. Totta sekin, mutta samalla se oli pitkän kehityskaaren luonnollinen jatko. Tämän pöydän ääreen ei hypätty tyhjästä, vaan taustalla on vuosien järjestöjen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö, ideointi ja sinnikkäät keskustelut siitä, miten kolmas sektori ja julkinen sektori voivat kulkea samaan suuntaan.
Vantaalla on ollut poikkeuksellisen aktiivinen järjestökenttä jo pitkään. Vantaan Järjestörinki, monet paikalliset vertaistukea, hyvinvointia ja osallisuutta edistävät yhdistykset sekä vapaaehtoistyön verkostot ovat yhdessä rakentaneet siltoja viranomaisten ja kansalaisten välille jo ennen kuin hyvinvointialueista edes puhuttiin. Yhdessä Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston kanssa olemme saaneet myös keravalaisten yhdistysten äänen kuulumaan jo kehitysvaiheessa.
Sote-uudistuksen hahmottuessa järjestöissä ymmärrettiin nopeasti, että jos emme itse ole aktiivisia ja tuo ääntämme kuuluviin, joku muu kyllä päättää puolestamme. Monet toimijat osallistuivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen koordinoimaan pajatyöskentelyyn yhteistyömuodon kehittämiseksi hyvinvointialueellemme. Tavoitteena oli luoda toimiva yhteistyön malli, jossa kaikki yhdistykset tulevat edustetuiksi ja alueen paikallinen osaaminen ja hyvinvointia koskeva tieto ovat sekä yhdistysten että julkisen sektorin käytettävissä.
Järjestöjen toiminnalla, kuten neuvonnalla, vertaistuella ja vapaa-ajan harrastuksilla, on merkittävä rooli hyvinvointialueen asukkaiden yksinäisyyden vähentämisessä ja arjen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Tässä vaiheessa Vantaan Järjestörinki, Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ja monet muut alueen yhdistykset tekivät pioneerityötä: kartoitettiin toimijoita, rakennettiin yhteistä viestintää ja etsittiin keinoja, joilla järjestöjen työ saataisiin näkyväksi osaksi uuden hyvinvointialueen kokonaisuutta.
Kun järjestöyhteistyöneuvottelukunta lopulta perustettiin, tuntui siltä kuin olisimme viimein saaneet tulosta aikaiseksi ja luoneet “kokoontumispaikan” yhteiselle äänellemme. Ensimmäinen kausi oli luonnollisesti rakennusvaihetta: miten luodaan rakenteet, miten sovitaan toimintatavat ja miten löydetään yhteinen rytmi kahden maailman – julkisen ja järjestölähtöisen välillä.
Aina välillä tarpeet ja tavoitteet eivät kohdanneet, ja rytmi oli enemmän improvisaatiota kuin nuotinnettua sävellystä, mutta yhteistyön henki säilyi ja keskustelut olivat aitoja. Kauden aikana luotiin pohjaa sille, että järjestöjen ja hyvinvointialueen välinen vuoropuhelu ei olisi vain muodollista kuulemista, vaan kumppanuutta, jossa yhdessä etsitään ratkaisuja arjen hyvinvointiin.
Nyt kun minut on valittu uudelleen puheenjohtajaksi kokonaiselle kaudelle, olo on yhtä aikaa kiitollinen ja innostunut. Edessämme on paljon työtä, mutta myös paljon potentiaalia.
Hyvinvointialueiden toimintaympäristö on tiukka – talous, resurssit ja henkilöstö ovat paineessa. Samaan aikaan tarve yhteisöllisyydelle, osallisuudelle ja matalan kynnyksen tuelle kasvaa. Juuri näissä tilanteissa järjestöt ovat parhaimmillaan: siellä, missä ihminen kohdataan aidosti, ilman kiirettä ja lomakkeita.
Tämän kauden tavoitteena on juurruttaa järjestöyhteistyön toimintamalli osaksi hyvinvointialueen arkea ja päätöksentekoa. Haluamme vahvistaa järjestöjen tiedonkulkua, osallistumismahdollisuuksia ja roolia myös palveluketjujen rinnalla. Ja kyllä, haluamme pitää mukana myös inhimillisyyden ja sen pienen hymyn, joka syntyy, kun yhteinen pöytä on enemmän kuin kokous – se on yhteisö.
Järjestöyhteistyön matka ei ole pikajuoksu, vaan enemmänkin yhteisöllinen maraton, jossa juomapisteitä ovat kohtaamiset, luottamus ja yhteinen tahto. Välillä reitti mutkittelee, mutta suunta on oikea.
Tässä työssä neuvottelukunta toimii paitsi linkkinä ja keskustelualustana myös suunnannäyttäjänä. Järjestöt tuovat mukanaan arjen kokemuksen ja yhteisöjen äänen – sen, mitä ei aina näe tilastoissa, mutta joka tuntuu siellä, missä hyvinvointi todella syntyy: ihmisten välisessä yhteydessä.
Yhteistyö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa on meille järjestöille mahdollisuus rakentaa jotain pysyvää. Se on investointi yhteiseen hyvään, joka kantaa pidemmälle kuin yksittäinen hanke tai hallintokausi.
Ja kuten sanotaan: jos haluat mennä nopeasti, mene yksin – mutta jos haluat päästä pitkälle, mene yhdessä. Me olemme nyt menossa yhdessä.
Heli LumiaroPuheenjohtaja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön neuvottelukunta Toiminnanjohtaja, Vantaan Järjestörinki ry
Voit seurata järjestöyhteistyön neuvottelukunnan työn etenemistä neuvottelukunnan verkkosivuilta.