Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on vuosina 2024–2025 selvitetty keinoja ehkäistä yksinäisyyttä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Hyvinvointialueen, järjestöjen ja Keravan ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä järjestimme 30.9.2025 Nuorten aikuisten yksinäisyyden vähentämiseen liittyvän tapahtuman. Tavoitteena oli koota eri toimijoita kuulemaan tietoa yksinäisyydestä ja pohtimaan yhdessä, miten moniammatillisesti myös yksinäisyyttä voidaan vähentää ja ehkäistä.
Tapahtumassa kuultiin puheenvuoroja ammattilaisilta, jotka ovat tekemissä yksinäisyyden kanssa. Professori Niina Junttila Turun yliopistosta kuvasi yksinäisyyttä sosiaalisena kipuna, joka näkyy aivoissa samalla alueella kuin fyysinen kipu. Hänen mukaansa lasten ja nuorten yksinäisyys on kouluterveyskyselyjen mukaan laskussa, mutta 20–39-vuotiaiden yksinäisyys on kasvussa ja erityisesti nuorten miesten yksinäisyys on noussut huolestuttavasti – ensimmäistä kertaa tutkimushistorian aikana.
Junttila painotti, että yksinäisyys on ahdistava tunne, joka vie merkityksen ja kokemuksen siitä, että kuuluu joukkoon. Se voi pahimmillaan johtaa eristäytymiseen ja jopa työkyvyn menetykseen, jos emme huomaa ihmisiä ajoissa.
Keravan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pia Lohikoski muistutti, että yksinäisyyden ehkäisy ei ole kulu, vaan sijoitus hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi – yhteiskunnan tehtävä on turvata nämä oikeudet.
Punaisen Ristin yksinäisyystyön suunnittelija Milla Ruuska esitteli vapaaehtoistoimintaa keinona vähentää yksinäisyyttä. Jo pelkkä osallistuminen voi tuoda merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä auttajalle että autettavalle. Roope Ahonen Keravan lukiolta taas jakoi School to Belong -ohjelman tuloksia: Keravan lukio on ollut mukana jo kolme lukukautta, ja yksinäisyyden kokemuksiin on pystytty vaikuttamaan merkittävästi. Nuorisotyön koordinaattori Joel Saikkonen esitteli Vantaan kaupungin maksutonta vapaa-ajantoimintaa nuorille aikuisille ja saimme pienen esittelyn myös Keravan kirjaston tarjoamasta erilaisesta toiminnasta.
Yksinäisyys tuntui “yllättävän kylmältä” – kuin seisoisi sumussa keskellä hankea.
Tilaisuudessa kuultiin myös kokemusasiantuntija Oliver Sieväsen puheenvuoro. Hän kertoi avoimesti haastavasta lapsuudestaan, ADHD- ja autismikirjon diagnooseista sekä siitä, miten yksinäisyys tuntui “yllättävän kylmältä” – kuin seisoisi sumussa keskellä hankea. Yksinäisyys sisälsi pelkoa, epävarmuutta ja itseinhoa.
Käänne parempaan tuli, kun hän löysi vertaistuen ja harrastukset, jotka toivat merkityksellisyyttä ja vahvistivat tunnetta omasta arvosta. Nykyään Sievänen työskentelee koulunkäynninohjaajana vammaisopetuksessa ja vertaisohjaajana. Hänen viestinsä oli selvä: ensin pitää laittaa happimaski omille kasvoille, jotta voi auttaa muita.
Tapahtumassa esiintyi Keravalainen nuorten aikuisten yhtye Akustinen Idea.
Yksinäisyys ei ole vain tunne – se on yhteiskunnallinen haaste, joka vaikuttaa mielenterveyteen, työkykyyn ja hyvinvointiin. Yksinäisyys lisää riskiä masennukseen, ahdistukseen ja syrjäytymiseen. Se voi vaikuttaa työkykyyn ja elämänlaatuun. Siksi tarvitaan ratkaisuja, jotka madaltavat kynnystä kohdata muita ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Ratkaisuja on olemassa: vapaaehtoistoiminta, vertaistuki, matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja avoin keskustelu. Yksinäisyyden ehkäisy on investointi, joka hyödyttää meitä kaikkia.
Yksinäisyys ei ole häpeä, vaan inhimillinen kokemus. Jokainen meistä voi olla osa ratkaisua – kysymällä kuulumisia, tarjoamalla seuraa ja luomalla tilaa kohtaamisille. Pienillä teoilla voi olla suuri merkitys.
Kirjoittaja: Jenni Kaijala, erityisasiantuntija, VAKEhyva- hyvät palvelut hanke /HyväHyte-kärki
Hankkeen rahoittajana toimii EU