Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Järjestöavustuksen hakija voi jäädä pohtimaan, miksi avustusta ei myönnetty tai miksi summa oli haettua pienempi. Siksi on tärkeä avata, miten avustukset myönnetään.
Hyvinvointialueilla on lakisääteinen tehtävä edistää alueen järjestöjen toimintaedellytyksiä. Yksi keino on avustusten myöntäminen. Jaamme vuosittain avustuksia yleishyödyllisille yhdistyksille ja muille yhteisöille, joiden tehtävänä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Avustuksia haetaan enemmän kuin niitä voidaan myöntää. Esimerkiksi vuodelle 2025 avustuksia haettiin noin 2,6 miljoonan euron edestä, kun avustusmääräraha oli 920 000 euroa. Monet avustusperiaatteet täyttävät hakijat ovat jääneet ilman avustusta, mikä ymmärrettävästi voi herättää kysymyksiä.
Avustuspäätöksessä lukevat perustelut ovat niukat, eikä päätöksen taustalla käyty keskustelu näy pöytäkirjoissa. Hakija voi jäädä pohtimaan, miksi avustusta ei myönnetty tai miksi saatu avustus oli haettua pienempi. Avaan tässä siksi laajemmin hakemusten käsittelyä.
Avustusten myöntäminen perustuu aluehallituksen hyväksymiin yksityiskohtaisiin avustusperiaatteisiin, jotka jättävät kuitenkin harkinnanvaraa. Avustusperiaatteita on täsmennetty, mutta perusperiaatteet ovat pysyneet samana: toiminnan tulee tukea ja täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluja ja kohdistua haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin.
Saapuneista hakemuksista tarkistetaan ensimmäisenä vähimmäisvaatimusten täyttyminen, jotta prosessissa voidaan edetä. Vähimmäisvaatimuksia ovat esimerkiksi hakijan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus, toiminnan avoimuus alueen asukkaille ja hakijan riittävä näyttö sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevasta toiminnasta.
Kun vähimmäisvaatimukset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin määrärahaa on käytettävissä, on pisteyttämällä löydettävä eroja hakijoiden välille. Pisteytys perustuu avustusperiaatteisiin. Avustusta myönnettäessä kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, toteutukseen ja vaikuttavuuteen.
Toiminnan laajuutta selvitetään ensisijaisesti toimintaan osallistuvien vantaalaisten ja keravalaisten määrällä. Osallistujamäärä ei kuitenkaan kerro koko totuutta, koska toiminnat ovat luonteeltaan erilaisia. Laajuutta tarkastellaan myös sen perusteella, tavoittaako toiminta molempien alueen kaupunkien asukkaita.
Toiminnan toteutuksen arvioinnissa tarkastellaan sitä, miten toiminnan tavoitteet on määritetty. Parhaan arvion saa, kun tavoitteet ovat konkreettiset, realistiset ja ne sisältävät myös määrällisiä mittareita.
Toiminnan vaikuttavuuden arviointiin vaikuttaa hakijan suunnitelma vaikuttavuuden arvioinnista. Mitä suurempi myönnettävä avustus on, sen tarkempia vaatimuksia on toiminnan vaikuttavuuden osoittamiselle. Kumppanuusavustusta saavien tulee seurata toiminnan vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin, esimerkiksi muutoksia elämänlaadussa. Pienempien toiminta-avustusten osalta voi riittää osallistujamäärien ja osallistujien tyytyväisyyden seuraaminen.
Avustusten myöntämisessä huomioidaan lisäksi hyvinvointialueen oma palvelutoiminta sekä asukkaiden tarpeet, alueelliset erityispiirteet ja alueen hyvinvointihaasteet. Näiden kriteerien täyttymisen arvioinnissa hyvinvointialueen ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa – erilaisia palveluita tuottavat toimialat arvioivat niitä koskevat hakemukset. Parhaan arvion saa, kun toiminta täydentää VAKEn järjestämisvastuulla olevia palveluita selvästi ja tuki koetaan merkittävänä.
Mikäli hakija on saanut aiemmin VAKElta avustusta, huomioidaan myös edellisen avustuksen käyttö niin sanottujen käyttöselvityksien avulla.
Avustushakemusten sisäisen arvioinnin lisäksi tehdään tiivistä yhteistyötä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä hyvinvointialueiden että kuntien lakisääteinen tehtävä, ja molemmat myöntävät järjestöavustuksia. Alueellamme on sovittu, että samaan toimintaan voi saada avustusta vain yhdeltä taholta, joten vuoropuhelua käydään tiiviisti.
Avustusesitys laaditaan, kun arvioinnit ovat valmiit. Arviointeja täydentävät avustusten alueellinen kohdentuminen, eri ikä- ja kohderyhmille suunnattujen toimintojen kattavuus sekä arvio siitä, millaiset mahdollisuudet hakijalla on tuottaa toimintaa avustusmäärällä, jos se on selvästi pienempi kuin haettu summa. Eri vaiheissa punnitaan, onko vaikuttavampaa antaa useammalle järjestölle pieniä avustuksia vai harvemmille toimijoille suurempia summia, joilla toimintaa voitaisiin toteuttaa suunnitellussa laajuudessa.
Avustusesitys siirtyy hyvinvointialueen johtoryhmän kautta lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan käsiteltäväksi, ja sieltä aluehallitukselle hyväksyttäväksi.
Se, että hakija ei saa avustusta hyvinvointialueelta ei tarkoita, että toiminnalle ei olisi tarvetta. Esimerkiksi vuonna 2025 lähes kaikki avustuksen hakijat täyttivät vähimmäisvaatimukset, mutta avustusta pystyttiin myöntämään vain puolelle hakijoista. Järjestöt ovat hyvinvointialueelle tärkeitä kumppaneita, ja siksi hyvinvointialuejohtajamme esittää tulevalle vuodelle 50 000 euron lisäystä järjestöavustuksiin.
Olemme keränneet hakijoilta palautetta avustushaun eri vaiheista, ja tietoja on syvennetty työpajassa järjestöjen kanssa. Avustuskokonaisuutta on käsitelty myös järjestöyhteistyön neuvottelukunnan kanssa.
Teimme vuoden 2026 hakuun muutoksia saamiemme palautteiden pohjalta. Hakijat ovat esimerkiksi toivoneet saavansa enemmän tietoa siitä, millaiselle toiminnalle alueella olisi tarve. Tämän myötä vuoden 2026 avustushaulle asetettiin painopisteet, jotka on täsmennetty alueellisesta hyvinvointisuunnitelmasta. Olemme myös luopuneet pakollisesta omarahoitusosuudesta.
Avustuskokonaisuutta kehitetään myös jatkossa yhteistyössä järjestöjen ja hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on, että prosessi on selkeä kaikkien osapuolten näkökulmasta, ja avustusten myöntämistä ohjaavat alueen asukkaiden tarpeet ja toiminnan vaikuttavuus.
Hyvinvointialueen avustushaku vuodelle 2026 on auki 1.–31.10.2025. Lue lisää avustuksistamme sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevaan toimintaan.
Haluatko kuulla lisää VAKEn hyte-, osallisuus- ja järjestöyhteistyötoiminnasta? Tilaa uutiskirjeemme sähköpostiisi.
Kirjoittaja:
Erityisasiantuntija Hilda Hakkarainen, hilda.hakkarainen@vakehyva.fi