Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Eron jälkeenkin molemmat vanhemmat ovat vanhempia lapselleen, oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Tuemme lapsia ja vanhempia myös silloin, kun vanhempien parisuhde on jo päättynyt.
Vaikka vanhemmat ovat eronneet, lapsen yhteisiä asioita on silti hoidettavana.
Kun perheen vanhemmat ovat eronneet, on usein edessä asuntojen etsintä. Vuokra-asuntojen etsinnässä auttaa esimerkiksi VAKE-vinkkaa -artikkelimme Mistä hakea vuokra-asuntoja?. Asunnonhaussa apunasi on myös aikuissosiaalityön neuvonta ja ohjaus, johon voit olla yhteydessä myös chat-palvelun kautta.
Erossa sovitaan myös lapsen asuinpaikasta ja -järjestelyistä. Lapsen asumisesta päätettäessä ajatellaan ensisijaisesti lapsen etua. Lapsi voi asua joko kokonaan toisen vanhemman luona, molempien vanhempien luona vuoroasumisjärjestelyissä tai oheishuoltajan luona. Lastenvalvojamme auttavat vanhempia sopimaan lapsen asumis- ja tapaamisjärjestelyistä. Vaikka lapsi asuisi molempien vanhempiensa luona, hänellä on vain yksi virallinen asuinpaikka, joka vaikuttaa esimerkiksi lapsen saamiin palveluihin ja tukiin.
Vaikka lapsi asuisi vain toisen vanhemman luona, hänellä on oikeus tavata ja pitää yllä myönteistä suhdetta myös toiseen vanhempaan. Lastenvalvojamme auttavat ja neuvovat lapsen tapaamisoikeuden toteuttamisessa ristiriitatilanteissa. Jos toinen vanhempi muuttaa eron jälkeen, siitä on ilmoitettava toiselle vanhemmalle viimeistään kolme kuukautta ennen muuttoa.
Jos perheen vanhemmat ovat olleet naimisissa, avioliiton purkautuessa tehdään ositus, jossa vanhempien omaisuus jaetaan. Jos vanhemmilla on avioehto, osituksen sijaan tehdään omaisuuden erottelu. Ositussopimuksen voi tehdä itse tai juristin avulla. Jos osituksesta ei päästä sopuun, ositusta voi pyytää käräjäoikeudelta.
Eron jälkeen toinen vanhemmista voidaan määrätä maksamaan toiselle elatusapua. Vanhemmat voivat sopia elatusavun määrästä keskenään tai tuomioistuin voi määrätä elatusavun maksusta. Lastenvalvojamme voivat vahvistaa vanhempien keskinäisen elatusapusopimuksen. Jos sovittua tai määrättyä elatusapua ei ole maksettu, Kela voi maksaa vanhemmalle elatustukea.
Usein eron jälkeen monet arjen kulut, kuten vuokra ja sähkölasku, eivät enää jakaudu vanhempien kesken. Ero voikin tuoda mukanaan yllättäviä kuluja. Elämäntilanteesi muuttuessa myös oikeutesi eri tukiin, kuten asumis- tai toimeentulotukeen voi muuttua. Tarkista oikeutesi eri tukiin Kelasta. Neuvoja ja tukipalveluja tiukkoihin taloudellisiin tilanteisiin löydät verkkosivujemme Jos rahat eivät riitä -sivulta.
Vanhempien ero on lapsen elämässä suuri muutos. Erotilanteessa on hyvä pyrkiä pitämään lapsen muut elämän rutiinit ja turvaverkot ennallaan. Harrastukset, kaveripiiri ja koulu tai päiväkoti ovat lapselle usein tärkeitä kiinnekohtia perhe-elämän suurissa muutoksissa ja lapsen pärjäämistä erotilanteessa tukee se, jos näihin ei tule erotilanteessa suuria muutoksia. Eroperheen arkea helpottavat esimerkiksi kalenterin pitäminen, molempien vanhempien johdonmukainen kasvatustapa ja lapsen näkemysten aito kuuleminen.
Lapsen arjen rutiineista, kuten harrastuksiin viennistä, kannattaa pyrkiä sopimaan vanhempien kesken.
Ero voi herättää kipeitä tunteita. Lapsiperheen erossa myös lapset ovat vanhempien lisäksi osapuolina erossa. Lapselle on tärkeää tarjota aikaa käsitellä vanhempien eropäätöstä sekä mahdollisuus tulla kuulluksi. Erolle on tärkeää antaa syy ja muistuttaa lapselle, ettei ero ole hänen syynsä. Vaikka eron toisen osapuolen toiminta saattaisi ärsyttää, lapselle on hyvä muistuttaa molempien vanhempien rakastavan häntä.
Eron jälkeen monesta perheen käytännön asiasta pitää sopia toisen vanhemman kanssa. Monista asioista voi tehdä vanhempien kesken suulliset sopimukset, mutta myöhemmin mahdollisissa riitatilanteissa niiden todistaminen on vaikeaa. Lastenvalvojamme auttavat monissa sopimuksissa ja osaan sovittavista asioista tarvitaan lastenvalvojan vahvistus.
Eron jälkeenkin yhteys toiseen vanhempaan säilyy useimmissa tapauksissa ainakin yhteisen lapsen kautta. Vaikka puolisosta voikin erota, vanhemmuus on elämän mittainen tehtävä ja pidemmän päälle se onnistuu parhaiten yhteistyössä toisen vanhemman kanssa. Lapsen molempien vanhempien on huolehdittava lapsen oikeudesta myönteiseen suhteeseen toiseen vanhempaan.
Eron herättämistä tunteista voi olla hyvä keskustella yhdessä toisen kanssa tai itsenäisesti parisuhde- ja eroneuvonnassamme.
Vertaistukea eroon löydät esimerkiksi Hyvinvointitarjottimelta. Paikalliset seurakunnat järjestävät usein eroryhmiä eroaville ja eronneille. Apuaeroon-sivustolta löydät myös eroryhmiä sekä tukichatin erokysymyksiin.
Lapsen huoltajana toimiminen tarkoitaa sitä, että huoltajalla on oikeus päättää ja saada tietoa monista lapsen asioista, edustaa tätä ja toimia tämän edunvalvojana. Päätöksiä tehdessä huoltajan tulee kuulla myös lapsen näkemyksiä.
Huoltajalla on myös vastuu lapsesta, esimerkiksi tämän hoidosta ja kasvatuksesta.
Huoltajuus ei tarkoita samaa kuin lapsen asumis- tai vanhempien tapaamisjärjestelyt. Molemmat vanhemmat voivat toimia lapsen huoltajina, vaikka lapsi ei asuisikaan toisen luona.
Lastenvalvojamme auttavat eronneita perheitä sopimaan monista lapsen uoltajuuteen liittyvistä asioista ja neuvovat huoltajuuskysymyksissä.
Yhteishuolto tarkoittaa sitä, että lapsen molemmat vanhemmat jatkavat lapsen huoltajina. Tällöin huoltajan oikeudet ja velvollisuudet ovat molemmilla vanhemmilla. Yhteishuolto vaatii vanhemmilta yhteistyötä ja sopimista monista asioista. Jos lapsen huoltajat haluavat sopia keskenään tehtävänjaosta, lapsen elämä eri osa-alueiden vastuista voidaan sopia. Myös tuomioistuin voi määrätä huoltajien välisestä tehtävänjaosta. Lähtökohtaisesti eron jälkeen molemmat vanhemmat jatkavat lapsen huoltajina, kuuluvat tämän elämään läheisesti ja soivat yhdessä lapsen kasvatuksesta.
Yksinhuolto tarkoittaa sitä, että lapsella on vain yksi huoltaja. Tällöin lapsen huoltaja voi yksin päättää lasta koskevista asioista, lapsen näkökulmia kuunnellen. Yksinhuoltajuudessa lapsen vanhempi, joka ei ole huoltaja, ei saa tehdä lasta koskevia päätöksiä eikä saada lapsen tietoja ilman lapsen huoltajan lupaa tai tuomioistuimen päätöstä.
Yksinhuolto ei vapauta toista vanhempaa lapsen elatusvelvollisuudesta. Molemmilla vanhemmilla on huoltajuusmuodosta riippumatta oikeus pitää yllä suhdetta lapseensa.
Oheishuolto tarkoittaa sitä, että lapsen vanhempien lisäksi joku muu henkilö on lapsen huoltaja. Oheishuoltajalla on samat oikeuden ja velvollisuudet kuin lapsen vanhemmillakin, jos he ovat lapsen huoltajia, mutta oheishuoltajalla ei ole lapsen elatusvelvollisuutta.
Vanhemmat voivat päättää oheishuollosta sopimalla siitä keskenään tai tuomioistuin voi päättää lapsen oheishuollosta. Oheishuollon pitää olla lapsen edun mukaista.
Vanhempien ero voi herättää monenlaisia tunteita lapsessa. Lapsen reagointi eroon vaihtelee ja siihen vaikuttavat muun muassa lapsen aiemmat kokemukset ja temperamentti sekä vanhempien eron hoitaminen.
Vanhempien ero kuormittaa lasta ja usein lapsi kokee vanhempien erotessa kriisin, joka kuitenkin menee ohi. Erotilanteessa voi esiintyä esimerkiksi uniongelmia, alavireisyyttä, vanhempiin takertumista, tunteiden sääntelyn vaikeutta tai tahallista ärsyttämistä. Lapsi voi myös kokea hylkäämisen pelkoa ja vältellä ikäiselleen normaalia käytöstä, kuten kiukuttelua. Joskus vanhempien ero voi myös olla lapselle helpottavaa.
Lasta auttaa erotilanteessa mahdollisuus sanoittaa tunteitaan turvallisessa ympäristössä. Lapselle tulee olla selvää, että häntä ei hylätä, vaikka hän olisikin eri mieltä vanhempiensa kanssa tai oirehtisi erosta. Lapsen ei myöskään tarvitse huolehtia vanhempien jaksamisesta, vaan vanhemmat huolehtivat edelleen lapsesta.
Erossa rutiinien pysyvyys ja vanhempien ennustettava käytös auttaa lasta pärjäämään. Lapsen arjessa tulisi välttää muita äkillisiä muutoksia tai tempoilevaa käytöstä. Vanhempien keskinäinen yhteistyö, lapsen asioista sopiminen ja johdonmukaiset kasvatustavat auttavat lasta erotilanteessa.
Erossa lapsi voi kokea lojaliteettiristiriitaa vanhempien välillä. Vanhempien ei tulisi alkaa kilpailla lapsen suosioista tai syyttää toista vanhempaa vaan tehdä lapselle selväksi, että molemmat vanhemmat välittävät lapsesta ja että ero ei ole lapsen syytä.
Tukea eron käsittelyyn lapsen kanssa saat esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnastamme sekä nuorten psykologisen tuen tiimistä. Lapsiperheiden avoimissa kohtaamispaikoissa saat vertaistukea muilta vanhemmilta ja lapsesi pääsee viettämään aikaa muiden lasten kanssa. Jos perheesi on lastensuojelun asiakas, lapsesi voi saada tukihenkilön, jonka kanssa keskustella erosta ja sen herättämistä tunteista.
Tukihenkilö- ja muuta vapaaehtoistoimintaa löydät myös Hyvinvointitarjottimelta.
Lapsen asioista pyritään ensisijaisesti sopimaan vanhempien kesken. Jos lapsen asioista ei päästä sopuun lastenvalvojan tapaamisissa, vanhemmat voivat hakeutua perheasioiden sovitteluun. Perheasioiden sovittelussa vanhempien tukena on puolueettomia sovittelijoita, joiden avulla vanhemmat voivat sopia lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvistä asioista. Sovitut asiat voi myöhemmin vahvistaa lastenvalvojalla. Jos vanhemmat eivät halua perheasioiden sovitteluun tai se ei tuota tulosta, huoltoriidat voidaan sovitella käräjäoikeudessa.
Jos lapsen asioista ei saada sopua, lapsen asioiden järjestäminen voidaan ratkaista käräjäoikeudessa. Käräjäoikeudelta voi myös hakea muutosta aiemmin sovittuihin lapsen asioihin, jos lapsen elämän olosuhteet ovat muuttuneet. Sovittelu on oikeudenkäyntiä nopeampi ja edullisempi tapa sopia lapsen asioista.
Vieraannuttaminen tarkoittaa lapsen tahallista erottamista toisesta vanhemmasta. Se voi olla sovittujen asioiden tekemättä jättämistä, yhteydenpidon jättämistä lapsen vastuulle, toisen vanhemman jatkuvaa moittimista tai jopa perättömiä syytöksiä ja yhteisten sopimusten laiminlyöntiä.
Vieraannuttaminen on väkivaltaa, joka vaikuttaa molempien vanhempien lisäksi haitallisesti myös lapseen. Se voi aiheuttaa lapselle esimerkiksi masennusta, itsetunto-ongelmia ja haasteita luoda kiintymyssuhteita.
Väkivalta ei kuulu ihmissuhteisiin myöskään eron jälkeen. Väkivaltaa voivat olla fyysisen väkivallan lisäksi esimerkiksi alistaminen, kontrollointi, uhkailu, haukkuminen tai taloudellinen väkivalta.
Akuuteissa henkeäsi ja terveyttäsi uhkaavissa tilanteissa soita hätänumeroon 112. Turvakodeista saat itsellesi ja perheellesi paikan, jossa asua väliaikaisesti, jos et voi väkivallan uhan vuoksi asua kotonasi. Lue lisää turvakodeista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.
Rikosuhripäivystyksen verkkosivujen Oppaat ja ohjeet -sivulta löydät tietoa ja ohjeita muun muassa lähestymiskiellon hakemisesta ja lähisuhdeväkivallan eri muodoista.
Lue lisää lähisuhdeväkivallasta verkkosivujemme Väkivallaton VAKE -sivuilta.