Harjula – 60 vuotta kohtaamisia

Tekoälyn tuottama tiivistelmä tästä uutisesta:

• Harjula on kuntouttavan sijaishuollon yksikkö, joka täytti 60 vuotta. Yksikön vastaava ohjaaja Jani on työskennellyt siellä 20 vuotta ja kertoo, että Harjulan henki ja avoin kohtaaminen ovat syitä työntekijöiden pysyvyyteen.
• Harjulassa käytetään systeemistä ajattelua, jossa nuorten elämä nähdään kokonaisuutena. Nuoria ei eristetä perheestään tai kavereistaan, vaan he käyvät normaalisti koulussa ja tapaavat läheisiään.
• Jani näkee, että lööppiotsikot antavat väärän kuvan lastensuojelusta. Harjula tarjoaa laitoshoitoa lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat turvallisen ympäristön kasvaa kotinsa ulkopuolella. Suurin osa lastensuojelun palveluista tukee koko perhettä, jotta he voivat asua yhdessä.

Harjulassa jo 20 vuotta työskennellyt Jani muistelee juhlapäivänä omaa aloitustaan Harjulassa. Harjoittelupaikkaa kysynyt oman kylän opiskelija otettiin osaksi Harjulaa ensin opiskelijaharjoittelijana, sitten sijaisena ja lopulta vakituisena työntekijänä. ”Paljon puhutaan siitä VAKE-uraputkesta, tässä kohtaahan se on toteutunut, kun jaksaa pitkään odottaa” Jani tokaisee.

20 vuotta samassa työpaikassa saattaa kuulostaa sosiaali- ja terveysalalla paljolta, mutta Jani kertoo Harjulassa työntekijöiden pysyvän, yli 30 vuoden konkareitakin talosta löytyy. Syyksi Jani arvelee ”Harjulan hengen”, joka näkyy hänen mukaansa ennen kaikkea mutkattomana suhtautumisena toisiin. Vierailijat ovat kuvanneet tunnelmaa lämpimäksi ja mukavaksi, mutta se, mistä kaikesta Harjulan henki muodostuu, on Janillekin arjen mysteereitä.

Arvostava kohtaaminen hengen rakentajana

Kaikkien, niin nuorten kuin työntekijöidenkin, avoin kohtaaminen on ollut Harjulan kantava voima jo yksikön perustamisesta 60 vuotta sitten lähtien. Juhlaa varten kootuista lehtileikkeistä vuosien varrelta löytyy yksikön ensimmäisen johtajan ajatuksia arvostavasta kohtaamisesta jo ajalta, jolloin silloisten poikakotien yleinen toimintamalli painottui kuriin ja järjestykseen.

”Siellä on useampiakin kohta, joista mä ajattelen, että ihan käsittämätöntä, että 60 vuotta sitten tällä alalla on ajateltu näin.”

 

Nykyään systeeminen ajattelu, jossa nuorten elämä nähdään kokonaisuutena, johon vaikuttavat useat eri tekijät, on sosiaalialalla ja myös Harjulassa arkipäivää. Nuoria ei pyritä eristämään perheestään tai kavereistaan vaan nämä nähdään osana tämän elämää ja verkostoa. Jani kertoo, että Harjulan nuoret käyvät normaalisti koulussa, tapaavat kavereitaan ja vanhempiaan. Eräs nuori oli juuri tavannut isäänsä vuosien jälkeen Harjulan pihapiirissä grillailun merkeissä.

Vastaavatko otsikot todellisuutta?

Jani näkee lööppiotsikoinnin antavan epätodellisen kuvan lastensuojelusta ja nuorten tilanteesta Vantaalla. Lastensuojelutyössä käytetään nykyään paljon avohuollon palveluja, perhetyötä ja muita perheen tukitoimia. Sijoitukset kodin ulkopuolellekin pyritään pitämään lyhyinä ja arviomaan, voiko lapsi palata turvallisesti kotiinsa.

”Tämä on tosi paljon muuta kuin se, mikä näkyy lööpeissä. Lastensuojelu ei vie kenenkään lapsia väkisin ja sijoitus on aina viimesijainen keino.”

 

Jani näkee, että tämän päivän Vantaalla entistä pienempi joukko nuoria on marginalisoitu ja tällä joukolla elämänhallinnan haasteet korostuvat. ”Näistä saa sitten reviteltyä otsikoita” Jani hymähtää. Esimerkiksi alkoholinkäyttöä ei enää juuri Harjulassa näy menneiden vuosien tapaan. Tänä päivänä mielenterveyshaasteet korostuvat nuorten parissa tehtävässä työssä, tosin mielenterveyden ongelmia myös diagnosoidaan aiempaa tarkemmin, Jani muistuttaa.

”Mä sanon tähän, että se on se kohtaaminen.” Jani paljastaa lopuksi sen, mikä työssä Harjulassa on tärkeintä tänään, tulevaisuudessa ja oli jo 60 vuotta sitten silloin Rekolassa sijainneessa nuorisokodissa.

Mistä apua haastaviin perhetilanteisiin?

Harjula tarjoaa lastensuojelun laitoshoitoa, joka on tarkoitettu lapsille tai nuorille, jotka tarvitsevat turvallisen ympäristön kasvaa kotinsa ulkopuolella. Lapsi tai nuori sijoitetaan kotinsa ulkopuolelle vain silloin, kun sijoitus on välttämätöntä. Suurin osa VAKEn lastensuojelun palveluista on koko perheen tukemista niin, että perhe voi asua yhdessä. Vuonna 2024 saamistamme yli 16 000 lastensuojeluilmoituksesta valtaosa ratkesi, kun tukea tarvitseva perhe ohjattiin VAKEn muihin tai alueen järjestöjen palveluihin.

Jos sinusta tuntuu siltä, että tarvitset neuvoja tai tukea lapsiperheen arkeen, ota yhteyttä lapsiperheiden neuvontaan ja ohjaukseen. Voit soittaa meille numeroon 09 4191 5200 maanantaista perjantaihin kello 9–12. Palvelemme myös chatissa, jonka löydät palvelun sivuilta.

Jos perheesi tilanne vaatii välitöntä puuttumista, soita lapsiperheiden ja lastensuojelun päivystykseen. Palvelemme maanantaista perjantaihin kello 8–15 numerossa 09 4191 5500.