Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Tälle sivulle kootaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vuosittaiset selvitykset sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021: 29 §) edellyttää, että hyvinvointialue seuraa muun muassa:
Lisäksi on seurattava sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuutta.
Näihin tietoihin perustuen hyvinvointialueen on laadittava vuosittain selvitys hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvointialueen talouden tilasta. Selvitys on toimitettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja sosiaali- ja terveysministeriölle sekä julkaistava se julkisessa tietoverkossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on 21.5.2026 antanut vastauksen sosiaali- ja terveysministeriön järjestämislain 29 § mukaiseen selvityspyyntöön hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta.
Selvitys täydentää valtioneuvoston ohjaustiedon tietopohjaa, ja sitä hyödynnetään muun muassa syksyn 2026 hyvinvointialueneuvotteluihin valmistautumisessa sekä THL:n asiantuntija-arvioiden ja STM:n vuosittaisen selvityksen laadinnassa.
Selvitystä varten hyvinvointialueille on esitetty kysymyksiä, joiden vastausten tulee perustua nykytietoon ja sen perusteella tehtyihin ennusteisiin tulevasta. Tietopyyntö perustuu järjestämislain 29 §:n 2 momentin mukaiseen jaotteluun sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja talouden tila, valtakunnalliset tavoitteet ja hyvinvointialueneuvotteluissa annetut toimenpidesuositukset, hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutuminen sekä investoinnit.
Tässä osiossa pyydetään arviointia ja tietoja hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta koskevista teemoista. Kysymykset on laadittu STM:n vuotuiseen selvitykseen koottujen STM:n ehdotusten pohjalta.
Toiminnan ja talouden kestävä uudistaminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole vaarantunut lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen. Vuonna 2025 palvelujen saatavuus pysyi pääosin hoitotakuun ja muiden säädösten rajoissa. Yksittäisissä palveluissa (mm. lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut sekä vammaispalvelujen hakemuskäsittely) esiintyi ajoittaista kuormitusta, johon vastattiin lisäämällä omaa palvelutuotantoa, uudelleen kohdentamalla resursseja ja kehittämällä toimintamalleja.
Ensihoidon vasteajat ovat ylittäneet palvelutasopäätöksen toistuvasti. Vammaispalveluissa hakemusten käsittely ja palvelutarpeen arviointi on joissakin tapauksissa kestänyt yli lakisääteisen määräajan.
Erinomaisesti
Keskeisiä esteitä ovat sääntely- ja tietosuojakysymykset, tietojärjestelmien yhteentoimivuus, rajalliset kehittämisresurssit sekä henkilöstön osaamistarpeet. Lisäksi kansallisten linjausten ja ohjeistusten keskeneräisyys hidastaa laajamittaista käyttöönottoa.
Palvelujen saatavuus, hoidon jatkuvuus ja palveluketjut
Hoidon jatkuvuutta on vahvistettu perusterveydenhuollossa muun muassa omatiimi- ja omalääkärimallien kautta terveysasemien vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Käytössä oleva omatiimimalli tarkoittaa, että kaikki hyvinvointialueen asukkaat ovat jatkuvuusmallin piirissä. Lisäksi kaikille kotihoidon, palveluasumisen ja vammaispalvelujen asiakkaille sekä omaishoidettaville ja -hoitajille on nimetty omalääkäri. Hoidon jatkuvuuttaseurataan COCI- ja SLICC-indekseillä. Mallien kattavuutta laajennetaan vaiheittain niihin potilasryhmiin, jotka hyötyvät jatkuvasta hoitosuhteesta eniten.
0
Lääkinnällinen kuntoutus on hyvinvointialueella yhteensovitettu osaksi potilaan hoitokokonaisuutta moniammatillisten tiimien, yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien sekä hoitoketjujen kehittämisen kautta. Kuntoutustarve arvioidaan osana muuta hoitoa, ja kuntoutus kytkeytyy perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen prosesseihin. Kuntouttava työote on keskeinen osa erityisesti kotihoitoa ja avopalveluja, mikä tukee hoidon jatkuvuutta ja kotona selviytymistä. Kuntoutuspalvelujen saatavuus on pysynyt hyvällä tasolla vuonna 2025.
Ikääntyneiden vältettävissä olevia päivystyskäyntejä on pyritty vähentämään vahvistamalla kotiin vietäviä palveluja ja kehittämällä lääkäripalveluja ikääntyneiden arjen hoidon tueksi. Hyvinvointialueella kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut tuotetaan omana toimintana, omilla lääkäreillä, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta ja mahdollistaa lääketieteellisten ongelmien hoitamisen asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäreiden, kotisairaalatoiminnan sekä liikkuvien palvelujen avulla akuutteihin mutta ei-päivystyksellisiin tilanteisiin voidaan vastata oikea-aikaisesti ilman päivystykseen ohjautumista. Lisäksi ympärivuorokautinen palveluohjaus ja tiiviimpi yhteistyö ensihoidon kanssa tukevat tarkoituksenmukaista hoitoa ja vähentävät päivystyskäyntejä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella häiriötilanteiden kannalta välttämätön oma tuotanto varmistetaan ylläpitämällä riittävää omaa palvelutuotantoa, vahvistamalla varautumista ja turvaamalla toiminnan jatkuvuus erityisesti kriittisissä palveluissa. Palvelut järjestetään monituottajamallilla, mutta häiriötilanteissa oma tuotanto toimii ensisijaisena turvaavana ratkaisuna ostopalvelujen rinnalla tai niiden tilapäisesti estyessä.
Omaa tuotantoa on vahvistettu erityisesti kotiin vietävissä palveluissa, sairaala- ja kuntoutuspalveluissa sekä kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalveluissa. Näiden palvelujen avulla voidaan häiriötilanteissa turvata hoidon jatkuvuus ja vastata asiakkaiden akuuteihin tarpeisiin ilman riippuvuutta yksittäisistä ostopalvelutuottajista.
Lisäksi häiriötilanteisiin varautumista tukevat valmius- ja jatkuvuussuunnitelmat, ostopalvelusopimuksiin tehdyt varautumiseen liittyvät vaatimukset palveluntuottajalle sekä tuotantotapojen systemaattinen arviointi. Hyvinvointialue seuraa ja arvioi jatkuvasti oman tuotannon ja ostopalvelujen välistä suhdetta sekä niiden kustannus- ja palveluvaikuttavuutta, jotta palvelujen turvaaminen on mahdollista myös poikkeus- ja häiriötilanteissa.
Yhteistyössä vammaispalvelujen sekä perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien välillä on tunnistettu haasteita erityisesti vastuunjaossa, tiedonkulussa ja palvelujen yhteensovittamisessa (muun muassa vammaisten lasten iltapäivätoiminta). Haasteita on ilmennyt muun muassa palvelujen ja tukitoimien ajoituksessa, käytännön yhteistyökäytännöissä sekä siinä, miten lapsen tai nuoren yksilölliset tuen tarpeet nivoutuvat samanaikaisesti sosiaali-, terveys- ja opetustoimen vastuisiin.
Lisäksi haasteita on aiheuttanut eri toimijoiden toisistaan poikkeava lainsäädäntö- ja toimintaympäristö, mikä on voinut hidastaa päätöksentekoa ja vaikeuttaa sujuvien palvelupolkujen muodostamista erityisesti nivelvaiheissa.
Haasteisiin on pyritty vastaamaan selkeyttämällä yhteistyörakenteita ja vastuita, laatimalla yhteisiä menettelytapaohjeita sekä vahvistamalla säännöllisiä yhteistyöfoorumeita hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välillä. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa on kehitetty, jotta vammaisten lasten ja nuorten palvelukokonaisuudet muodostuvat aiempaa sujuvammiksi ja ennakoivammiksi.
Perusterveydenhuollon digitaalisen asioinnin vaikuttavuutta seurataan tiedolla johtamisen avulla hyödyntämällä käyttö- ja asiointimääriä, vasteaikoja sekä asiakas- ja potilaspalautetta osana laadun ja omavalvonnan raportointia. Digitaalisten palvelujen vaikutuksia palvelujen saatavuuteen, hoidon sujuvuuteen ja yhteydenottojen ohjautumiseen seurataan suhteessa perinteisiin asiointikanaviin. Seurantatietoa raportoidaan osana toiminnan seurantaa ja hyödynnetään johdon päätöksenteossa sekä digitaalisten toimintamallien kehittämisessä ja kohdentamisessa.
Sosiaaliturvan etuusmuutokset ovat lisänneet palvelutarvetta erityisesti aikuissosiaalityössä ja asumisen tuen palveluissa. Kelasta tulevien huoli-ilmoitusten määrän kasvu näkyy palvelutarpeen arviointien lisääntymisenä. Näyttää siltä, että täydentävän toimeentulotuen tarve lisääntyy.
Yhdyspintayhteistyötä kuntien, Kelan ja järjestöjen kanssa on kehitetty selkeyttämällä rakenteita, nimeämällä vastuutahoja ja vahvistamalla yhteisiä strategisia tavoitteita.
Alueella toimii järjestöyhteistyön neuvottelukunta, sosiaalityö järjestää säännöllisiä yhteistyötapaamisia Kelan kanssa, alue järjestää työttömien terveystarkastukset työllisyyspalvelujen esittämän tarpeen perusteella. Hyvinvointialue ja alueen kaupungit tekevät hyte-yhteistyötä vakiintuneessa rakenteessa.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
Alueella toimiin lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen yksiköt, jonne pääsee noin viikossa tai äkillisissä tilanteissa nopeamminkin. Lasten ja nuorten mielenterveyshaasteita hoidetaan terveydenhuollon palveluihin kuuluvissa perustason lasten ja nuorten mielenterveys- ja/tai mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tavoitteena on katkeamattomat palveluketjut ehkäisevän työn, perustason mt-työn ja erikoissairaanhoidon välillä.
Perustason ennaltaehkäiseviä palveluja on vahvistettu perhekeskusverkostolla sekä moniammatillisten toimintamallien kautta.
Terapiatakuu astui voimaan vuonna 2025. Toteutumista seurataan tiiviisti ja osaamistavahvistetaan. Ei juurikaan haasteita.
Asumispalvelut iäkkäille ja vammaisille henkilöille
Hyvinvointialueella kotona asumista tuetaan vahvistamalla neuvonnan ja asiakasohjauksen kokonaisuutta, kehittämällä kotihoitoa, kotikuntoutusta ja kuntouttavaa päivätoimintaa sekä hyödyntämällä etäkotihoitoa osana palveluvalikoimaa. Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelmien mukainen palvelukokonaisuus toteutetaan yhdessä asiakkaan ja läheisten kanssa. Tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona asumisen mahdollistaminen mahdollisimman pitkään.
Välimuotoisia palveluja edistetään kehittämällä yhteisöllistä asumista ja muokkaamalla olemassa olevia tiloja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön, esimerkiksi senioritaloista yhteisöllisen asumisen ratkaisuiksi. Lisäksi omais- ja perhehoitoa vahvistetaan täydentämään kotihoitoa ja ympärivuorokautista palveluasumista, ja omais- ja perhehoitajien tukipalveluja kehitetään osana hyväksyttyjä toimintasuunnitelmia.
Kotona asumisen ja välimuotoisten palvelujen kehittämistä ohjataan tiedolla johtamisen avulla hyödyntämällä palvelutarvetta, toimintakykyä ja asumisratkaisuja koskevaa seurantatietoa. Palveluja uudistetaan tuotantotapa-analyysien, saadun tiedon ja asiakastarpeiden perusteella osana talousarvioon ja toimintasuunnitelmiin sisältyviä toimenpiteitä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Yhdyspinnoilla tapahtuvan yhteistyön vaikuttavuutta seurataan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella osana palvelujen järjestämisen, strategian toimeenpanon ja tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Seuranta perustuu useisiin toisiaan täydentäviin tiedonlähteisiin sekä kuntien ja hyvinvointialueen strategioiden yhteisten mittareiden seurantaan.
Yhdyspinnoilla, kuten kuntien, HUS-yhtymän ja muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa, seurataan yhteistä tilannekuvaa, yhteisten asiakkaiden palveluprosessien sujuvuutta, palveluviiveitä, erityisryhmien ja paljon palveluja tarvitsevien ja käyttävien asukkaiden ja asiakkaiden palvelujen käyttöä ja palveluun pääsyä sekä miten palvelut ovat vastanneet tarpeisiin. Näitä tietoja käsitellään säännöllisesti osana johdon tilannekuvaa ja aluehallitukselletuotettavia tilannekatsauksia.
Lisäksi yhteistyön vaikuttavuutta arvioidaan asiakas- ja asukaslähtöisesti hyödyntämällä asiakas- ja asukaspalautetta sekä palvelukokemusta koskevia kyselyjä. Seuranta kytkeytyy myös strategiseen ohjaukseen, poikkihallinnollisten ohjelmien toteutumiseen ja yhteistyösopimusten seurantaan. Yhdyspintojen toimivuutta tarkastellaan lisäksi pysyvissä ja määräaikaisissa yhteistyöryhmissä ja verkostoissa. Näissä tunnistetaan kehittämistarpeita ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Seurannan tavoitteena on varmistaa, että yhdyspintayhteistyö tukee palvelujen vaikuttavuutta, sujuvuutta ja asukkaiden tarpeisiin vastaamista.
Tässä osiossa pyydetään arviota valtakunnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan hyvinvointialueille annettujen toimenpidesuositusten kautta. Vastauksissa pyydetään kuvaamaan mihin toimenpiteisiin hyvinvointialueenne on ryhtynyt tai mitä toimenpiteitä on suunnitteilla sosiaali- jaterveysministeriön ja valtiovarainministeriön hyvinvointialuelain 13 a §:ssä tarkoitetuissa vuosittaisissa neuvotteluissa annettujen toimenpidesuositusten toteuttamiseksi.
Integraation edistämistä ja hoitoketjujen toimivuutta käsitellään strategisissa, taktisissa ja operatiivisissa yhteistyöryhmissä, joissa ovat edustettuina hyvinvointialue, HUS-yhtymä ja muut keskeiset Uudenmaan toimijat. Strategisella tasolla yhteistyöryhmissä sovitetaan yhteen yhteiset tavoitteet, investointilinjaukset ja palvelujärjestelmän kokonaiskehitys. Taktisella ja operatiivisella tasolla keskitytään hoitoketjujen käytännön toimivuuteen, vastuunjakoon ja arjen pullonkaulojen ratkaisemiseen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella integraatiota perustason ja erikoissairaanhoidon välillä on vahvistettu erityisesti hoito- ja palveluketjujen sujuvoittamisella, mikä on parantanut potilaiden siirtymiä eri palvelutasojen välillä. Yhteistyön tuloksena erikoissairaanhoidosta hyvinvointialueen palveluihin liittyvät siirtoviivepäivät ovat poistuneet. Tämä on saavutettu selkeyttämällä vastuunjakoa perustason ja erikoissairaanhoidon välillä, kehittämällä yhteisiä toimintamalleja sekä vahvistamalla jatkohoidon ja kotiutuksen ennakointia. Lisäksi omaa palvelutuotantoa ja jatkohoitokapasiteettia on kehitetty vastaamaan paremmin erikoissairaanhoidosta siirtyvien potilaiden tarpeita.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitoketjussa on tunnistettu haasteita palvelutarpeen voimakkaan kasvun ja resurssien riittävyyden näkökulmasta. Vaikka perustason mielenterveyspalveluja on vahvistettu, nuorten palveluissa kysyntä on ajoittain ylittänyt tarjonnan. Erikoissairaanhoidon ja perustason rajapinnassa on tunnistettu kehittämistarpeita, kuten lähetekäytännöissä ja palveluketjun sujuvuudessa. Näitä kehitetään yhteistyössäHUS-yhtymän kanssa.
Integraatiota vahvistetaan edelleen yhteisten investointien suunnittelulla ja yhteensovittamisella, jotta ne tukevat hoitoketjujen toimivuutta ja palvelujärjestelmän kokonaisuutta.
Perustason ja erityistason (HUS) integraation onnistumista kuvaa maan alhaisimpiin kuuluva erikoissairaanhoidon kustannustason kehitys.
Lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen palvelurakennetta on uudistettu vuoden 2024 alusta, ja uudistusta on jatkettu osana toimialojen rakenteellista kehittämistä. Palveluja on selkeytetty ja koottu uudistuneisiin kokonaisuuksiin siten, että perustason ja erikoistuneemman tuen työnjako on aiempaa selkeämpi. Keskeisenä rakenteellisena uudistuksena on perustettu Lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikkö, joka keskittyy mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitoon, samalla kun matalan kynnyksen psykososiaalinen tuki on vahvistunut perheneuvola- ja opiskeluhuollon palveluissa.
Perustason palveluja on vahvistettu vuonna 2026 erityisesti neuvola-, koulu- ja opiskeluhuollossa sekä perhekeskustoimintamallin kautta. Alle kouluikäisten psykologipalveluja on keskitetty ja opiskeluhuollon sekä psykososiaalisten palvelujen roolia on vahvistettu palveluun pääsyn parantamiseksi. Lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanoa koordinoidaan osana perustason palvelujen kehittämistä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lakisääteisten sote-tietotoimitusten oikeellisuutta varmistetaan osana tiedolla johtamisen ja tietohallinnon vakiintuneita rakenteita. Tiedolla johtamisen yksikkö vastaa johdon raportoinnista, tietopohjan yhtenäisyydestä ja raportointikäytäntöjen yhdenmukaistamisesta, ja tätä tukee hyvinvointialueen yhteinen data-alusta Vallas. Lisäksi tietohallinto huolehtii tietojärjestelmien toimivuudesta, tietoturvasta sekä ohjeistuksesta ja koulutuksesta, joilla tuetaan tietojen oikeaa kirjaamista, käsittelyä ja raportointia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen yhteistyöhön STM:n, THL:n ja muiden viranomaisten kanssa lakisääteisten ohjausprosessien sekä tietopohjan kehittämisen yhteydessä. Kansallisissa arvioinneissa ja viranomaisvuoropuhelussa esiin nousseita tietopohjan puutteita ja kehittämistarpeita käsitellään yhteistyössä, ja havaittuja ongelmia korjataan osana jatkuvaa kehittämistyötä. Tavoitteena on varmistaa, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta toimitettava tieto on oikeaa, vertailukelpoista ja tukee luotettavaaalueellista ja kansallista tietopohjaa.
Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Keskeisiä ryhmiä ovat paljon palveluja käyttävät asiakkaat, ikääntyneet, mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat sekä lapset ja nuoret.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vaikuttavia toimintamalleja tunnistetaan ja otetaan käyttöön osana toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja uudistusohjelman toimeenpanoa. Toimintamallien uudistaminen perustuu toimialojen ja palvelualueiden tunnistamiin tarpeisiin sekä kansallisiin suosituksiin ja linjauksiin, ja ne kytketään hyvinvointialueen strategisiin ja lakisääteisiin tavoitteisiin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue seuraa kansallisen tason teknologista kehitystä hyvin tarkkaan sekä tutkii kattavasti uusien teknologioiden käyttöönottomahdollisuuksia. Vuonna 2026 käynnistettiin tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaatioyksikkö, jonka tehtävänä on varmistaa, että hyvinvointialue on aallon harjalla uusien toimintamallien tutkimisessa ja käynnistämisessä.
Toimintamallien vaikuttavuutta arvioidaan tiedolla johtamisen rakenteiden, mittaristojen, säännöllisen raportoinnin sekä tuotantotapa-analyysien avulla, joissa tarkastellaan ja arvioidaan palveluprosesseja, kustannusvaikuttavuutta ja toiminnan tuloksellisuutta. Vaikuttaviksi todettuja toimintamalleja jalkautetaan toimialoille osaksi arjen toimintaa muun muassa hyödyntäen jatkuvan parantamisen menetelmiä. Arviointitietoa käytetään käyttöönoton laajentamisen ja jatkokehittämisen tukena.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella vähähyötyisiä toimintamalleja tunnistetaan ja karsitaan erityisesti terveyspalveluissa tuotantotapa-analyysien, vaikuttavuusarviointien ja säännöllisen seurannan avulla. Analyyseissä tarkastellaan hoitokäytäntöjä, diagnostisia tutkimuksia, hoito- ja lähetekäytäntöjä sekä palveluprosesseja suhteessa saavutettuun terveyshyötyyn, kustannuksiin ja resurssien käyttöön.
Luopumista ohjaavat lisäksi kansalliset hoito- ja palvelusuositukset sekä palveluvalikoiman periaatteet (STM, THL), joiden mukaan toimenpiteiden tulee olla näyttöön perustuvia, vaikuttavia ja kustannuksiltaan oikeassa suhteessa saavutettuun terveyshyötyyn. Näiden perusteella vähän hyötyä tuottavia tai päällekkäisiä käytäntöjä muutetaan tai niistä luovutaan, ja resurssit kohdennetaan vaikuttavampaan hoitoon.
Ensisijaisesti tulisi vahvistaa yhtenäistä kansallista vaikuttavuusmittaristoa, yhteentoimivaa tietopohjaa sekä tukea hoito‑ ja palvelusuositusten jalkauttamiseen. Lisäksi vaikuttavuuteen kytkeytyviä kannustimia ja ohjauskeinoja tulisi kehittää niin, että ne tukevat vaikuttavien toimintamallien käyttöönottoa ja vähähyötyisistä käytännöistä luopumista koko palvelujärjestelmässä. Lisäksi pitäisi määritellä, mitä kansallisilta laaturekistereiltä halutaan jamitä ne ylipäätänsä ovat.
Hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella henkilöstön riittävyys on turvattu ensisijaisesti täyttämällä vakanssit, vahvistamalla rekrytointia ja parantamalla henkilöstön pysyvyyttä, minkä seurauksena henkilöstötilanne on vuonna 2025 ollut kokonaisuutena hyvä ja avoimet tehtävät on saatu pääosin täytettyä. Henkilöstövuokrauksen käyttö on vähennetty minimiin, ja sitä on kohdennettu vain lyhytaikaisiin ja äkillisiin kriittisiin tarpeisiin, erityisesti hoitotyössä.
Lisäksi henkilöstön saatavuutta on tuettu kehittämällä työvuoro- ja henkilöstösuunnittelua, varahenkilöstön käyttöä sekä työkykyjohtamista, jotta työvuorovajeita ja kuormitusta voidaan ehkäistä ennakoivasti. Henkilöstön pito- ja vetovoimaa on vahvistettu panostamalla johtamisen laatuun, työhyvinvointiin, palkkauksen ja palkitsemisen kehittämiseen sekä osaamisen ja urapolkujen tukemiseen, millä on ollut keskeinen merkitys lakisääteisten palvelujen toimintakyvyn varmistamisessa.
Sote-alan harjoittelupaikkojen riittävyyttä on edistetty tiiviillä ja suunnitelmallisella oppilaitosyhteistyöllä sekä kehittämällä yhtenäisiä ja laadukkaita harjoittelukäytäntöjä. Harjoittelujen koordinointia tukevat digitaaliset harjoittelunvarausjärjestelmät, jotka helpottavat paikkojen hallintaa ja lisäävät läpinäkyvyyttä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei ole vähentänyt harjoittelupaikkojen määrää.
Lisäksi opiskelijaohjauksen laatua seurataan systemaattisesti valtakunnallisen opiskelijapalautteen avulla, ja tuloksia hyödynnetään harjoittelujen kehittämisessä ja kansallisessa vertaisarvioinnissa. Oppisopimus- ja työelämälähtöisiä koulutuspolkuja on hyödynnetty osana pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua, mikä tukee sekä harjoittelupaikkojensaatavuutta että tulevaa rekrytointia.
Toimiva yhteistyö
YTA-tasoista yhteistyötä ovat hidastaneet yhteisten ja vakiintuneiden yhteistyö- ja ohjausmallien keskeneräisyys sekä vastuiden ja roolien osittainen epäselvyys suhteessa muihin Uudenmaan toimijoihin ja HUS-yhtymään. Lisäksi erilaiset tietopohjat ja tiedolla johtamisen käytännöt ovat vaikeuttaneet yhteisen tilannekuvan muodostamista ja konkreettisten yhteisten ratkaisujen etenemistä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on 25.4.2025 antanut vastauksen sosiaali- ja terveysministeriön järjestämislain 29 § mukaiseen selvityspyyntöön hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja talouden tilasta. Selvitys tarvitaan mm. syksyn 2025 hyvinvointialueneuvotteluja, THL:n asiantuntija-arvioita ja STM:n vuosittaista selvitystä varten. Selvitystä varten hyvinvointialueille on esitetty kysymyksiä, joiden vastausten tulee perustua nykytietoon ja sen perusteella tehtyihin ennusteisiin tulevasta. Tietopyyntö perustuu järjestämislain 29 §:n 2 momentin mukaiseen jaotteluun sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja talouden tila, valtakunnalliset tavoitteet ja hyvinvointialueneuvotteluissa annetut toimenpidesuositukset, hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutuminen sekä investoinnit.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus on antanut 16.4.2024 vastauksen sosiaali- ja terveysministeriön järjestämislain 29 § mukaiseen selvityspyyntöön. Selvitys tarvitaan syksyn 2024 hyvinvointialueneuvotteluja, THL:n asiantuntija-arvioita sekä STM:n vuosittaista selvitystä varten. Selvitystä varten kaikille hyvinvointialueille on esitetty yhtenäisesti kysymyksiä, joiden vastausten tulee perustua nykytietoon ja sen perusteella tehtyihin ennusteisiin tulevasta. Vuoden 2024 selvityspyynnön kysymykset kohdentuvat neljään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen päätavoitteeseen: yhdenvertaisuus, kustannusvaikuttavuus, yhteistyö ja tieto.