Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Anna Salminen on työskennellyt ohjaajana Martinlaaksonkujan asumisyksikössä sen perustamisesta saakka. Kiinnostus kehitysvammaisuutta kohtaan johdatti hyvantekijän lähihoitajaopintoihin ja töihin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
Martinlaaksonkujan asumisyksikkö asiakkaineen on Salmiselle tuttu jo vuosien ajalta.
Anna Salminen saapuu työvuoroonsa suoraan juna-asemalta. Torstai-iltapäivänä Martinlaaksonkujan asumisyksikön oleskeluhuoneessa on rauhallista. Televisiosta kuuluu hiljaa ajankohtaisohjelmien uusintoja ja Salmisen kollegat keskustelevat tulevista työvuoroistaan ruokapöydän ääressä. Ohjaajana työskentelevällä Salmisella on hetki aikaa istuutua toimistoon juttelemaan työstään vammaisten asumispalveluissa.
Jo opiskelemaan hakiessaan Salminen tiesi, mikä häntä kiinnostaa. Hoitotyö ja erityisesti kehitysvammaisten parissa työskentely houkuttelivat lähihoitajaopintojen pariin, vaikka ala olikin Salmiselle ennestään tuntematon. “Ihan semmoinen oma innostus alaa kohtaan oli niin iso, että uskalsi lähteä kokeilemaan, millaista täällä on.” Salminen kuvaa uravalintansa syitä.
Valmistumisensa jälkeen Salminen hakeutui töihin Vantaan kaupungille ja kun uusi Martinlaaksonkujan asumisyksikkö avattiin vuonna 2018, Salminen oli ensimmäisiä työntekijöitä yksikössä. Vuosien mittaan yksikön asukkaat, lähialueen palvelut ja työkaverit ovat tulleet tutuiksi. Siirtyminen Vantaan kaupungilta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle ei sähköpostiosoitteiden vaihtumista kummemmin näkynyt yksikön arjessa. “Hyvin on mennyt.” Salminen naurahtaa.
Se, että Salminen on viihtynyt Martinlaaksonkujan asumisyksikössä, ei ole sattumaa. Salminen mainitsee lähijohtajan luottamuksen työntekijöihin olevan erityisen tärkeää työssä, jossa omien asiakkaiden kanssa suunnitellaan päivittäisten hoito- ja ohjaustoimenpiteiden lisäksi myös harrastuksissa käymistä ja vaikkapa kävelylenkkejä lähialueella. Myös työvuorosuunnittelu tukee itsenäistä työskentelyä ja omat työvuorotoiveet saa usein läpi.
Ja jos työvuoroja tarvitsee vaihtaa, työkavereiden kanssa saa usein sovittua sijaistuksista. Salminen innostuukin kehumaan Martinlaaksonkujan asumisyksikön yhteishenkeä.
"Meillä on kaikin puolin hyvä työporukka. En vaihtaisi!”
Martinlaaksonkujalla sekä asukkaat että työntekijät ovat pääsääntöisesti melko nuoria ja samanlaiset elämänkokemukset auttavat yhteisen sävelen löytymisessä, Salminen pohtii.
Yhteisessä olohuoneessa kohdataan yksikön muita työntekijöitä ja asukkaita.
Martinlaaksonkujan asumisyksikössä suurin osa asukkaista asuu yksikössä vakituisesti. Yksikkö on siis asukkaiden koti. Pitkän yhteisen taipaleen myötä asukkaat ja työntekijät oppivat tuntemaan toisensa hyvin ja yksikössä jaetaan elämän ilot ja surut.
“Se on rikkaus ja ihana asia, kun asukkaat ovat erilaisia.”
Asumispalveluyksikön ohjaaja on läsnä asukkaiden arjessa ja tämä vaatii myös työntekijältä ammattitaitoa, Salminen muistuttaa. Jotta asukas uskaltaa luottaa ohjaajaan, tämän on ansaittava asukkaan luottamus. Ohjaajalle saattaa paljastua hyvinkin henkilökohtaisia asioita asukkaiden elämästä, joita nämä eivät toivo jaettavan muille yksikön asukkaille tai työntekijöille.
Jokainen Martinlaaksonkujan asukas on myös yksilö, jolla on omat toiveensa siitä, miten haluaa tulla kohdatuksi ja miten elää elämäänsä. Salminen kertoo esimerkkinä, että jotkut asukkaat haluavat pysytellä omissa oloissaan, kun taas toiset viettävät mieluiten aikaa yhteisessä olohuoneessa. Vaikka asukkaiden kanssa ideoidaan yhteistä toimintaa, kuten retkiä ja eri juhlapyhien viettoa, on jokaisella asukkaalla oikeus myös olla osallistumatta toimintaan. Salminen korostaakin kohtaamistaitojen ja asiakkaan äänen kuulemisen merkitystä työssään.
“Osataan ymmärtää ja nähdä mitä asiakas ajattelee, tuntee vaikka hän ei suullisesti sitä kykenisi kertomaan”
Martinlaaksonkujan asumisyksikkö on rakennettu osaksi tavallista länsivantaalaista kerrostaloa, mistä Salminen iloitsee. Yksikön asukkaat ovat tulleet tutuiksi muiden talon asukkaille ja pihalla tavatessa vaihdetaan tervehdykset. Salminen toivookin kehitysvammaisten saavan näkyä ja olla osa yhteiskuntaa omana itsenään, “eikä vaan laiteta jonnekin tienpientareelle”.
Salminen haluaa rohkaista meitä kaikkia näkemään ja kohtaamaan kehitysvammainen ihminen ihmisenä. Vaikkapa kaupassa saatetaan joskus puhua Salmiselle tämän asiakkaan sijaan, vaikka asia koskisi pelkästään asiakasta. “Uskalletaan kohdata avoimesti ja ennakkoluulottomasti henkilön erilaisuus”, Salminen muotoilee.
“Paljon on menty eteenpäin, mutta aina voidaan mennä vielä pidemmälle.”
Nyt on aika lähteä takaisin asumisyksikön arkeen ja Salminen kohtaakin yhteisessä olohuoneessa asiakkaansa, jonka kanssa lähdetään siivoamaan tämän asuntoa. Lopuksi Salminen haluaa kehottaa meitä kaikkia tutustumaan paremmin vammaisiin ihmisiin ja vammaisten palveluihin, “Nykyaikana uskaltaisi jokainen olla vähän avarakatseisempi ja avoimempi kohdatessaan erilaisuutta yhteiskunnassa”.
Martinlaaksonkujan asumisyksikkö toivottaa vierailijat, kuten alan opiskelijat, koululuokat ja muut kehitysvamma-alasta kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan vammaisten asumispalveluihin! Jos kiinnostuit, varaa vierailuaikasi yksikön lähijohtajalta Sanna Kytölältä sähköpostitse osoitteesta sanna.kytola@vakehyva.fi tai soittamalla hänelle numeroon 043 826 8698.
KATSO AVOIMET TYÖPAIKAT>