Vertaistukea ja vähemmistöstressiä – vammaiset sateenkaaren väreissä

Kahden vähemmistön väki on Helsinki Pride -yhteisössä jo pitkään toiminut vertaistukiryhmä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Ryhmää ohjaa seksuaalikasvattaja ja itsekin kahden vähemmistön väkeen kuuluva Raila Riikonen. Ryhmän tapaamisissa ei tosin ole ennalta määrättyä teemaa, vaan jokainen voi tulla paikan päälle Helsinki Pride -yhteisön yhteisötilaan tai liittyä mukaan Teamsin kautta ja jutella juuri nyt mielensä päällä olevista asioista.

Kahden vähemmistön väellä hybriditapaamiset ovat olleet käytössä jo ennen kuin koronapandemia repäisi muun yhteiskunnan Teams-kokousten maailmaan. Riikonen pitää mahdollisuutta etäosallistumiseen ryhmälle monin tavoin hyvänä toimintamallina. Etänä ryhmä tavoittaa osallistujia ympäri Suomen ja jokainen voi osallistua vaikka omalta sohvaltaan. Vaikka asuisikin pääkaupunkiseudulla, aina ei myöskään jaksa henkisesti lähteä liikkeelle ja tavata ihmisiä kasvokkain, Riikonen muistuttaa.

Myös vammaisilla on haluja ja tarpeita

Henkinen jaksaminen korostuu muussakin Riikosen kanssa käydyssä keskustelussa ja sana “vähemmistöstressi” toistuu usein. Vähemmistöstressillä tarkoitetaan vähemmistöjen kokemaa syrjinnästä tai sen pelosta johtuvaa henkistä kuormitusta ja se voi aiheuttaa muun muassa mielenterveysongelmia.

Kahden vähemmistön väellä vähemmistöstressiä voivat aiheuttaa sekä vamma tai sairaus että seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti. Vammaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ovatkin marginaalissa marginaalin sisällä, kuten Riikonen toteaa. Esimerkiksi WC-tiloissa voi joutua miettimään sekä esteettömyyttä että omalle sukupuolelleen sopivan tilan löytämistä.

Riikonen kertoo vammaisiin suhtautumisen olevan vielä kovin heteronormatiivista. Aina vammaisilla ei edes mielletä olevan seksuaalisuutta tai sukupuolen kokemuksia tai jos mielletään, usein vammaisia kohtaavan henkilön oletukset ohjautuvat hetero-oletuksen mukaisesti. Sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuuden ei aina ymmärretä koskevan myös vammaisia. Riikonen muistuttaa vammaisilla olevan yhtä lailla haluja ja tarpeita seksuaalisuutensa ja sukupuolensa ilmaisuun, vaikka fyysinen toimintakyky saattaakin olla rajoittunut.

Riikonen näkee kuitenkin toivoa tulevaisuudessa. Translaki ja tasa-arvoinen avioliittolaki ovat saaneet Riikosen uskomaan, että tulevaisuudessa myös vammaisten seksuaali- ja sukupuolioikeudet saavat ansaitsemansa huomion. “Ehkä seuraavaksi on meidän vammaisten vuoro.”

Asiakkaiden moninaisuus esiin hoivatyössä

Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niissä asiointi kirvoittavat Kahden vähemmistön väki -ryhmässä paljon keskustelua. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat arjessa riippuvaisia tukipalveluista, kuten henkilökohtaisista avustajista ja asumispalveluista. Riikosen mukaan valitettavan usein vammaisen seksuaali- ja sukupuoli-identiteetti sivuutetaan vammaiselle laadittavassa palvelusuunnitelmassa ja käytännön hoitotyössä.

“Palvelusuunnitelmassa käsitellään kaikki muutkin ihmisen elämän asiat, miksei seksuaalisuuttakin?”

Raila Riikonen

Riikonen ymmärtää sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien kiireen ja toivookin, että alan työntekijöillä olisi aikaa ja koulutusta ottaa huomioon myös seksuaali- ja sukupuolikysymykset asiakastyössään. Sen sijaan, että kaikille laitettaisiin samat veryttelyhousut, voisi kysyä, haluaako asiakas pukea ylleen paremmin sukupuoli-identiteettiinsä sopivia vaatteita, Riikonen opastaa.

Riikonen toteaa jo sukupuoli- ja seksuaalikysymysten puheeksi ottamisen vammaisen asiakkaan kanssa avaavan molemminpuolista ymmärrystä. Vaikka asiakas ei juuri tällä hetkellä osaisi vastata esitettyyn kysymykseen, hän tietää, että asiasta voi keskustella myöhemmin. Turvallisen keskusteluympäristön luominen paitsi rohkaisee kertomaan omista toiveistaan avoimesti myös vähentää vähemmistöstressin kokemusta.

Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa Riikonen näkee edistystä. Hän kokee etenkin alan nuorten työntekijöiden olevan vastaanottavaisia vammaisten seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteettien moninaisuudelle ja osaavan myös ottaa aiheen puheeksi asiakastyössä. Jos työntekijälle tuntuu vieraalta puhua aiheesta, Riikonen suosittelee verkosta löytyviä oppaita puheeksioton helpottamiseksi.

Lisätietoa aiheesta

• Vantaa Pridea vietetään kesäkuun ajan, voit tutustua ohjelmaan Vantaan kaupungin verkkosivuilta.
• Keski-Uudenmaan Pridea vietetään elokuussa, voit tutustua ohjelmaan Keravan kaupungin verkkosivuilta.
• Helsinki Pride -yhteisön tapahtumia, muun muassa Kahden vähemmistön väen kokoontumiset, löydät Helsinki Pride -yhteisön verkkosivuilta.
• Kehitysvammatuki 57 ry;n ja Helsingin kaupungin toteuttama Bragun Sateenkaariklubi on kohtaamispaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville kehitysvammaisille ja autismin kirjon henkilöille. Lisätietoa löydät klubin verkkosivuilta.