Lapsen kehitystä tukeva arki ja ruutuaika

Lapsen kehitystä tukeva arki sisältää paljon seuraavia:  

 

  • vuorovaikutusta sekä aikuisten että toisten lasten kanssa (aikuinen katsoo lasta ja vastaa lapsen ilmeisiin, eleisiin ja yrityksiin puhua)  
  • kielenkehitystä tukevia puuhia (jutteleminen, lorut, laulut, kirjojen lukeminen ja tutkiminen yhdessä vanhemman omalla äidinkielellä/vahvimmalla kielellä)  
  • paljon leikkiä (esim. rakenteluleikit, autoleikit, kotileikit, roolileikit)  
  • aktiivista tutkimista ja toimimista  
  • osallistumista perheen arjen puuhiin ikätason mukaisesti (ruoanlaitto, kotityöt)  
  • liikuntaa (ulkoilu, kiipeileminen, eri ympäristöissä liikkuminen, vauhdikkaat leikit)  
  • hienomotoriikkaa harjaannuttavia puuhia (pienten esineiden käsittely, piirtäminen, värittäminen, leikkaaminen ja liimaaminen)  
  • itsesäätelyn harjoittelua (pettymysten ja epämukavuuden sietäminen, pitkäjänteinen tekeminen, keskittyminen, tunteiden säätely)  
  • riittävästi aikaa rauhoittumiselle ja levolle  

Lapsen kehitystä tukeva arki sisältää vain rajallisesti ruutuaikaa

Ruutuaika tarkoittaa eri ruutujen (televisio, tietokone, älypuhelin, tabletti) äärellä päivässä vietettyä aikaa. Älylaitteet mahdollistavat paljon hyviä asioita, kuten yhteydenpidon ystäviin ja sukulaisiin, perheen yhteiset hetket esim. elokuvia katsellen ja lapsen oppimista tukevat pelit ja sivustot. Nykyään moni lapsi viettää kuitenkin liikaa aikaa ruutujen parissa. Lapsen ja vanhemman runsas ruutuaika voi hidastaa lasten kielenkehitystä (Asikainen et al., 2021, Mustonen et al., 2022). Tiedetään myös, että runsas ruutuaika on riski lapsen sosioemotionaaliselle kehitykselle; runsaaseen ruutuaikaan liittyy selvästi kohonnut riski tunne-elämän ja käyttäytymisen oireille, keskittymisvaikeudelle, ylivilkkaudelle ja impulsiivisuudelle (Niiranen et al.,2021).  

 

Älylaitteiden käyttämistä lapsen rauhoittamiskeinona tulisi välttää (pois lukien erityistilanteiden, kuten lääketieteellisten toimenpiteiden tai esim. lentojen aikana), koska niiden avulla lapsi ei opi rauhoittamaan itseään eikä säätelemään tunteitaan. Tämä voi lisätä ärtyisyyttä ja levottomuutta. Lapsen aivot sopeutuvat sähköisen maailman palkitsevuuteen ja nopeaan tempoon. Kun katselu/pelaaminen pitää lopettaa, lapsen mieleen jää herkästi ”vauhti päälle” ja olo on levoton.  

 

Television katselu ja älylaitteiden käyttö tulisi lopettaa viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa, jotta lapsen uni ei häiriinny. Jatkuvaa taustahälyä (esim. tv päällä silloinkin, kukaan ei katso) on suositeltavaa välttää. Pelien ja ohjelmien on hyödyllistä olla omalla äidinkielellä tai suomeksi. On tärkeää olla tietoinen pelien ja ohjelmien ikärajoista ja noudattaa niitä, jotta lapsi ei altistu kehitystasolleen sopimattomille sisällöille.  

THL:n suositukset lasten ruutuajoiksi

Alle 2-vuotiaat lapset
0

alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan (pois lukien videopuhelut)

2–4-vuotiaat
1

maksimissaan 1 h päivässä

Kouluikäiset
2

kouluikäisille maksimissaan 2 h päivässä

Lapsen oppimista tukevia pelejä ja sivustoja:  

 

Tietoa ja välineitä vanhemmille: 

  • Suomalaistutkimus: keskimääräistä pidempi päivittäinen ruutuaika lisää lasten keskittymisvaikeuksien, ylivilkkauden ja impulsiivisuuden riskiä https://yle.fi/a/3-11842808  

ja videosarja (suomi, englanti, arabia, somali, venäjä) https://www.hyvakysymys.fi/video/lapsi-oppii-monikielinen-perhe-vuorovaikutus-ja-kielen-oppiminen/  

Jos ruutuaika ja/tai lapsen kehitys mietityttää, niin älä jää yksin murehtimaan, 

vaan ota asia puheeksi esim. neuvolassa tai päiväkodin henkilökunnan kanssa. 

Apua löytyy varmasti!