Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen psykologi Kirsi Kuronen on viihtynyt perheneuvolan monipuolisissa tehtävissä yli 20 vuotta. Perheneuvolapalvelujen lähijohtajana hän rohkaisee työuran alussa olevia psykologeja hakemaan töihin perheneuvolaan. Kiinnostavia urapolkumahdollisuuksia löytyy sekä asiakastyön että johtamisen parista.
Kirsi Kuronen toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perheneuvolapalvelujen yksikön esihenkilönä. Hän iloitsee uusista ja viihtyisistä perheneuvolan tiloista Vantaan Koivukylässä.
”Johtajan työ on näyn äärelle saattamista”, sanoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perheneuvolapalvelujen yksikön esihenkilö Kirsi Kuronen.
Tämä johtajavisio tarkoittaa Kirsille sen kirkastamista, mikä työssä on keskeistä työntekijälle itselleen ja organisaatiolle yhteisesti.
Kirsi työskentelee lähijohtajana 70 työntekijän yksikössä – suoria lähijohdettavia on neljä tiimiesihenkilöä. Suurin osa yksikön työntekijöistä on psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.
”Tärkeää työssäni on tunnistaa erilaista johtamista tarvitsevat työntekijät ja ryhmät. Autan omia esihenkilöitäni johtamaan omia tiimejään olennaisen äärelle.”
Kirsin tehtävänä on huolehtia, että perheneuvolapalvelujen asiantuntijat voivat palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi palvelujen kehittämistä, resurssien kohdentamista ja tarvittaessa ostopalvelujen hankkimista.
Merkittävänä osana työhön kuuluu henkilöstön rekrytointi. Kirsin ei ole vaikea keksiä syitä, miksi kannattaa tulla töihin perheneuvolaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle.
”Olemme kahden kaupungin, Vantaan ja Keravan, kompakti kokonaisuus. Välimatkat ovat maltilliset ja siksi on helppo tutustua toisten toimipisteiden työkavereihin, ryhmäytyä ja löytää me-henki.”
Organisaatiouudistukset hankaloittavat usein muutosvaiheessa perustyön tekemistä, mutta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen etu on ollut se, että on tarvinnut yhdistää vain kahden kunnan organisaatioiden työtavat ja -kulttuurit. Myös asiakaspohja on pitkälti samanlainen Vantaalla ja Keravalla: molemmissa eletään kaupunkiympäristössä. Maahanmuuttajia ja useita eri kieli- ja kulttuuriryhmiä on asukkaissa runsaasti verrattuna joihinkin muihin alueisiin.
Kun asiakkaina on vauvoja, kouluikäisiä, teinejä, aikuisia ja isovanhempia, ihmisten monenlaiset elämäntilanteet ja tarinat tuovat työhön mielenkiintoa ja uuden oppimisen mahdollisuuksia. Myös jalkautuminen asiakkaiden luo, kotikäynnit ja vastaanotot toisissa toimipisteissä tuovat työhön sopivaa vaihtelua.
”Uuden työntekijän on helppo saada haltuunsa oma työ, sillä lupaamme perehdytystä ja tukea. Yksin ei tarvitse selviytyä”, vakuuttaa Kirsi.
Vaikka Kirsin työkokemus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on vasta kävelemään opettelevan taaperon eli vajaan vuoden ikäinen, perheneuvolatyöstä hänellä on 20 vuoden vankka asiantuntijuus.
Suuntautuminen perhekysymyksiin syntyi jo opiskeluaikana.
”Kun opiskelin psykologiaa Jyväskylän yliopistossa, minua alkoi kiinnostaa, miten ihmisestä tulee ”hän” ja miten perhe muokkaa ihmistä.”
Kirsi valmistui psykologiksi vuonna 2002. Ensimmäinen perheneuvolan psykologin paikka löytyi Keravan kaupungilta. Sieltä tie vei töihin Espoon kaupungille ja vielä takaisin Keravalle, kunnes Kirsi aloitti uuden hyvinvointialueen palveluksessa tammikuussa 2023.
Työuransa alussa Kirsi haaveili lapsipsykoterapeutin urasta, mutta johtamistyö vei mukanaan. Aluksi hän hoiti esihenkilövastuita oman työnsä ohella ja määräaikaisesti. Kokemus osoitti johtamisen Kirsille sopivaksi työuraksi.
”Olen aina ollut kiinnostunut isommista kysymyksistä, yhteisistä asioista, palvelujen järjestämisestä, tiloista ja vastuunotosta.”
Psykologin työssä ajatellaan usein, että uralla edetään lisäkouluttautumalla asiakastyössä, mutta myös johtamispolku on varteenotettava vaihtoehto.
”Omalla johtamisurallani on yhdistynyt oma mielenkiinto ja avautuneet tehtävät. Innostuin esihenkilötyöstä, kun huomasin, miten monipuolista johtaminen on ja miten laajasti se tarjoaa perehtymisen ja lisäkoulutuksen mahdollisuuksia.”
Kirsi kokee, että psykologin koulutuksesta on runsaasti hyötyä esihenkilötyössä. Psykologijohtaja ei ole työntekijöidensä terapeutti, mutta työyhteisön johtamisessa auttaa, kun ymmärtää työntekijöiden psykologisia tarpeita, työyhteisön ryhmäilmiöitä, henkilökemiahaasteita ja muutostilanteiden nostattamia tunteita.
Kirsi rohkaisee psykologian opiskelijoita ja vastavalmistuneita suuntautumaan perheneuvolatyöhön.
”Työn sisällössä on tuttuutta: Jokaisella työntekijällä on ollut oma kasvuperheensä, joten asiakkaiden tilanteiseen löytyy kosketuspintoja. Perheneuvolassa on myös mahdollisuus moniammatilliseen työtapaan ja apua saa aina kysyä työkavereilta.”
Jokainen asiakas, perhe ja asiakasprosessi ovat erilaisia, ja siksi perheneuvolassa käytetään erilaisia menetelmiä, kuten perheen, lapsen ja vuorovaikutussuhteiden tutkimuksia sekä terapeuttisia keskusteluja yksilöille, pariskunnille, perheille ja ryhmille. Menetelmien haltuunotossa riittää opeteltavaa koko työuralle.
Myös asiakkaiden ongelmiin voi syventyä urallaan laaja-alaisesti: vastaanotolla voidaan käsitellä esimerkiksi nuoren ahdistuneisuutta, uusperheen haasteita, sukupuoli-identiteetin kysymyksiä, vanhempien eroa tai perheen menetyksiä ja muita huolenaiheita.
Perheneuvolatyössä Kirsin mielestä kiinnostavaa on myös se, miten yhteiskunnan ilmiöt näkyvät asiakkaiden elämässä. Työssä on psykologian lisäksi vahva sosiaalityön näkökulma.
”Työssämme näkyvät isot maailmanlaajuiset ilmiöt kuten korona-ajan vaikutukset, koululaisten kuormittuminen, maahanmuuton haasteet, ilmastoahdistus ja Ukrainan sodasta nouseva turvattomuuden kokemukset.”
Lasten ja nuorten mielenterveyttä kuormittaa yksilön vastuuta korostava aika.
”Yhä nuorempana pitää tietää, mitä elämässään haluaa. Ihaillaan menestystä, hienoja ammatteja ja tavaroita.”
Perheneuvolan ammattilaiset osaavat tarkastella yhteiskunnan ilmiöitä ja muokata palveluja sen mukaan. Yksi iso kysymys on varhaiskasvatuksen ja koulun rakenteet, jotka eivät aina pysty huomioimaan riittävästi lasten ja nuorten yksilöllisen kehityksen tarpeita.
”Tiedän, että päiväkotien ja koulujen henkilökunta tekee parhaansa, mutta isot lapsi- ja oppilasryhmät, vaihtuvat työntekijät sekä hälyisä ja levoton ympäristö ovat osalle lapsista liian kuormittavia. Vaikka pyrimme auttamaan lasta tai nuorta perheneuvolassa, muutoksia olisi tärkeä saada lapsen arkiympäristöön.”
Työssä jaksamisessa Kirsiä auttaa työn merkityksellisyys ja kiittävä palaute asiakkailta.
”Jokainen asiakkaamme saa laadukasta palvelua, ja asiakaspalautteemme arviot ovat hyviä.”
Niin kiinnostavaa ja palkitsevaa kuin työ perheneuvolassa onkin, tekee Kirsi työn vastapainona mielellään täysin erilaisia asioita kuin mitä tietotyön ammattilaisen arkeen kuuluu. Koska Kirsin työn tulos ei ole aina suoraan ja nopeasti silminnähtävää, nauttii hän vapaa-ajallaan käsitöiden tekemisestä, jossa vaivan palkka on konkreettisesti nähtävissä.
”Kun neulon, virkkaan tai teen koruja ja lasitöitä, saan aikaa itselleni ja lopputulos on käsinkosketeltava.”
Käsitöiden ohella Kirsille mieluisa tapa irrottautua työasioista on liikkua, mieluiten pyörällä.
KATSO AVOIMET TYÖPAIKAT