Aktivera inställningscookies för att kunna använda automatiska översättningar.
Neuropsykiatriset oireet ja häiriöt ovat kuin sateenvarjo, jonka alle mahtuu monenlaisia piirteitä. Ihmiset ovat neurologisesti monimuotoisia ja jokaisella on jotain neurokirjon piirteitä. Toisilla ne ovat lieviä, eivätkä häiritse arkea merkittävästi. Toisilla piirteet voivat haitata arkea suurestikin ilman, että vaikeudet olisi todennettavissa häiriöksi.
Apua kannattaa hakea, jos arki tuntuu toistuvasti tai jatkuvasti vaikealta tai et tiedä miten toimia. Sivustolta löytyy käytännön neuvoja lapsen myönteiseen tukemiseen sekä tietoa alueen palveluista.
Voit soveltaa tämän sivuston tietoja omaan arkeesi parhaiten soveltuvalla tavalla. Kaikkia keinoja ei kannata yrittää ottaa kerralla käyttöön. Sinulla voi olla kokemus, että olet jo kokeillut kaikkea. Kokeile olisiko sivuston keinoista perheellenne hyötyä. Voi kuitenkin olla, että sujuvan arjen mahdollistaminen edellyttää oman ajattelun ja toimintatapojen muutosta.
Aiheuttaako lapsen haastava käytös huolta? Etkö tiedä, miten voit tukea lastasi parhaiten vaikessa tilanteessa? Tällä sivustolla annamme sinulle käytönnön neuvoja, joiden avulla sinun on helpompi tukea lastasi. Saat myös tärkeää tietoa siitä, miten pidät huolta itsestäsi. Sivustolla kerromme, millaisia palveluita lapsiperheet voivat saada Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Vanhempi kasvattaa lastaan koko elämänsä ajan. Matkan aikana vanhemman täytyy luopua asioista, jotka eivät enää toimi. Vain silloin niiden tilalle voi tulla asioita, jotka toimivat.
Lasten neuropsykiatriset häiriöt ovat kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä, jotka ilmenevät kullekin häiriölle tyypillisenä toimintatapana ja käyttäytymisenä. Neuropsykiatriset vaikeudet vaikuttavat mm. sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kielelliseen ja ei-kielelliseen viestintään, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn ja oman toiminnan ohjaamiseen. Oireet tyypillisesti vaihtelevat eri lapsilla ja samallakin lapsella oirekuva voi vaihdella kehityksen eri vaiheissa. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat mm. ADHD, autismikirjon häiriö ja nykimishäiriöt. (HUS Neuropsykiatria)
Lapsen neuropsykiatriset häiriöt aiheuttavat sen, että hän hahmottaa maailmaa eri tavalla kuin muut. Vanhemmat eivät siis aiheuta häiriöitä lapselle. Vanhemmat ja ympäristö voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, miten paljon häiriöt haittaavat lapsen elämää. Arki perheessä helpottuu, kun vanhemmat ymmärtävät, millä tavalla lapsi hahmottaa maailmaa. Aina ei kuitenkaan ole kyse neuropsykiatrisesta häiriöstä, vaikka lapsi käyttäytyy haastavasti. Lapsen elämässä voi olla hankala tilanne tai traumaattinen kokemus. Ehkä hänen vanhempansa ovat eronneet tai kotona on ollut väkivaltainen tilanne.
Arki haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa voi herättää sinussa ikäviä tunteita. Voit esimerkiksi ajatella, että olet huono vanhempi, kun et jaksa ymmärtää lastasi. Sinusta voi myös tuntua siltä, että unelmasi ihanasta vanhemmuudesta ei toteudu. Moni asia, jota aiemmin olet pitänyt itsestään selvänä, ei ehkä enää onnistukaan. Joskus taas voi ajatella, että kaikki ammattilaiset eivät ymmärrä, millaista on elämä haastavan lapsen kanssa. Ikävät tunteet ovat normaaleja tunteita, ja ne kuuluvat vanhemmuuteen. Saatat kokea häpeää lapsesi käytöksen vuoksi. Häpeä on normaali tunne, jota voi oppia käsittelemään itsemyötätunnon avulla.
Omista tunteista on hyvä keskustella jonkun läheisen ihmisen kanssa. Keskustelu helpottaa ja auttaa sinua jaksamaan. Voit kirjoittaa paperille niistä tilanteista, jolloin lapsella oli vaikeaa. Kirjoita myös, kuinka usein vaikeita tilanteita on. Näin osaat kertoa ammattilaiselle tarkasti, millaista arki on perheessä. Ole itsellesi armollinen. Kiitä itseäsi kaikesta siitä, mitä jo teet, jotta lastesi olisi hyvä olla.
Voi lukea lisää armollisuudesta ja itsemyötunnosta verkosta sivuistolla: Mieli ja Neuvokasperhe.
Jotkut erityispiirteet näkyvät ulospäin, mutta eivät kaikki. Ulospäin näkyviä erityispiirteitä ovat muun muassa
Erityispiirteet, jotka eivät näy ulospäin:
Lapsen voi olla vaikea hyväksyä muutoksia tuttuun päivärytmiin. Vaikeudet voivat näkyä päiväkodissa tai erityisesti silloin, jos muutoksia on paljon. Lapsen voi olla vaikea joustaa asioista. Lisäksi hän ei välttämättä näe asioiden eri puolia. Lapsella voi olla mielessä monia asioita. Kirjalliset ja kuvalliset ohjeet auttavat lasta, koska hän voi tarkastaa ohjeet monta kertaa. Lapsen voi olla vaikea tietää, mitä sosiaalisissa tilanteissa täytyy tehdä, tai mitä häneltä odotetaan.
Lapsen ja muiden ihmisten välille syntyy riitaa, kun lapsi ei osaa tehdä tai olla niin kuin muut toivovat. Ristiriita voi syntyä esimerkiksi silloin, jos lapsen on vaikea ymmärtää ohjeita tai sääntöjä. Ristiriita rasittaa lasta, jolloin aikuinen voi kokea käytöksen haastavana.
Lapsi voi purkaa tunteitaan hyvin voimakkaasta ja fyysisesti. Hankalan käyttäytymisen syitä ovat muun muassa:
On tärkeää, että aikuinen tietää ne tilanteet, jotka rasittavat lasta liikaa. Tällöin aikuinen osaa toimia lapsen kanssa myönteisesti. Tämä tarkoittaa, että aikuinen osaa ennakoida niitä tilanteita, joissa syntyy ristiriitoja. Kun aikuinen ennakoi tilanteita, silloin ristiriidat vähiten. Tällöin myös lapsen haastava käytös usein vähenee. On tärkeää, että aikuinen joustaa tilanteessa, joka rasittaa lasta. Jos olet joustava aikuinen, silloin myös lapsi oppii olemaan joustava.
Voit lukea lisää tietoa verkosta. Etsi tietoa englanninkielisellä sanalla "meltdown" eli vapaasti suomennettuna itsesäätelyn hetkellinen pettäminen. Voit etsiä tietoa myös toisella englanninkielisellä sanalla "shutdown". Se tarkoittaa tilannetta, joka rasittaa lasta niin paljon, että hän ei kuule eikä näe muita ihmisiä ympärillään.
Lapsi tarvitsee aikuiselta myönteistä kannustusta enemmän kuin muut lapset.
Seuraavaksi kerromme, millä eri tavoilla voit tukea ja auttaa lastasi. Autat lastasi myönteisesti, kun keskityt hyviin asioihin. Vanhemman toiminnan johdonmukaisuus on tärkeää.
Kaikki lapset hyötyvät siitä, että arjen rytmi on sama joka päivä. Erityisen tärkeää tämä on niille lapsille, joille muutokset ovat hankalia. Seuraavat vinkit voivat helpottaa lapsen ja koko perheen arkea:
Varaa lapselle tarpeeksi aikaa syömiseen pukemiseen ja nukkumaanmenoon. Tehkää asiat joka päivä niin samalla tavalla kuin mahdollista. Tällöin arki lapsen kanssa on helpompaa. Kun huolehdit lapsen arjesta, se kertoo lapselle, että välität hänestä.
Anna lapselle suoria ohjeita, sillä lapsen on helpompi noudattaa niitä. Kerro lapselle selkeästi, mitä toivot, että hän tekee. Silloin lapsi myös onnistuu paremmin.
Seuraavat vinkit voivat auttaa sinua, kun annat ohjeita lapselle:
Kiinnitä huomiota siihen, millä tavalla puhut lapselle. Kun annat ohjeen lapselle, mieti:
Mitä selkeämmin puhut lapselle, sitä helpommin lapsi ymmärtää mitä haluat häneltä.
Lapsi, jolla on haastavaa tai erityistä käytöstä, tarvitsee kehuja erityisen paljon, sillä hän saa usein kielteistä palautetta käyttäytymisestään. Lapsi ottaa mieluummin vastaan kielteistä palautetta, kuin ei palautetta ollenkaan. Tämä voi lisätä hänen haastavaa käyttäytymistään. On tärkeää, että kehut lasta toistuvasti. Jos lapsen on vaikea ottaa kehuja vastaan, kehu häntä entistä enemmän.
Lapsesi voi tarvita kehija myös niissä asioissa, joissa muita samanikäisiä lapsia ei tarvitse enää kehua. Kerro lapselle aina selvästi, mistä asiasta kehut häntä. Silloin hän oppii, millainen käyttäytyminen on toimivaa. Kun kehut lasta, älä moiti häntä samaan aikaan jostain muusta asiasta. Tällöin lapsi ei muista kehua, hän muistaa vain moitteen.
Kun lasta kehutaan ja arvostetaan, hänelle kehittyy hyvä itsetunto. Silloin hän oppii tuntemaan mielihyvää aina, kun hän onnistuu. Jotta lapsi voi uskoa itseensä, hänellä täytyy olla tunne, että aikuiset uskovat häneen.
Kaikki lapset tahtovat myönteistä huomiota. Hymyile lapselle ja halaa häntä, näytä hänelle peukkua. Sano hänelle jotain, mikä rohkaisee häntä. Kehu lasta pienistä asioista. Anna lapselle huomiota niissä tilanteissa, joissa lapsi käyttäytyy hyvin. Älä vain silloin, kun lapsi käyttäytyy huonosti. Voit jättää huomiotta tilanteet, joissa lapsi toimii ei-toivotulla tavalla, mutta siitä ei ole haittaa.
Sinun ja lapsesi yhteinen leikki voi auttaa lastasi keskittymään ja rauhoittumaan. Yhteinen leikki voi lisätä sinun ja lapsesi välistä vuorovaikutusta.
Yhteinen leikki voi olla:
Voit kokeilla leikkiä lapsesi kanssa 15 minuuttia joka päivä tietyn jakson, esimerkiksi kuukauden ajan. Yhteinen leikki voi muuttaa arkeanne myönteisemmäksi.
Lapsi voi auttaa itseään vaikeassa tilanteessa, mutta hän ei opi taitoja ilman aikuisen apua. Erilainen tekeminen voi auttaa lasta keskittymään ja ehkäisemään tilanteiden kuormitusta. Kerro ja näytä lapselle, mitä nämä keinot ovat. Harjoitelkaa niitä yhdessä. Alla esimerkkejä, joita voitte kokeilla.
Liiku
Kosketa
Katso
Kuuntele
Laita jotain suuhun
Koska lapsi vasta opettelee säätelemään tunteitaan, hän voi raisvostua, kun jokin tilanne rasittaa häntä liikaa. Hänen voi olla esimerkiksi nälkä tai hän voi olla väsynyt. Kavereiden kanssa on voinut tapahtua jotain ikävää. Hänen aistinsa voivat olla liian kuormittuneet. Tällöin lapsi saattaa käyttäytyä aggressiivisesti itseään, toisia tai ympräristöä kohtaa. Lapsi pyrkii ilmaisemaan jotain tarvetta, jota hän ei vielä osaa sanoittaa.
Kun lapsi raivostuu, silloin on tärkeää, että sinä olet rauhallinen.
Jos myös sinä raivostut, se lisää lapsen levottomuutta.
Jos ei pysty olemaan rauhallinen, mene hetkeksi toiseen huoneeseen. Kerro kuitenkin lapselle, että sinun täytyy olla hetki toisessa huoneessa, jotta voit rauhoittua. Tilanteesta kannattaa keskustella vasta sen jälkeen, kun te molemmat olette rauhoittuneet. Jos mahdollista, lopeta lapsen aggressiivinen käyttäytyminen heti. Näin hän ei satuta itseään tai toisia. Käytä tilanteessa varmoja otteita, mutta älä satuta lasta.
Jos lapsi haluaa, anna hänen lähteä tilanteesta pois, esimerkiksi omaan huoneeseensa. Tunteiden säätelyä on myös se, että lapsi haluaa olla yksin.
Lapsen kanssa kannattaa keskustella jo etukäteen siitä, mikä häntä voisi tilanteissa rauhoittaa. Myös sisarusten kanssa on tärkeä keskustella, miten he kokevat tilanteen ja miten tilanne olisi heille mahdollisimman vähän kuormittava. Tilanne on tärkeä käydä yhdessä läpi.
Muista itsesi ja hyvinvointisi. On tärkeää, että teet asioita, joista nautit.
Sinulla on vanhempana paljon vastuita ja velvollisuuksia. On kuitenkin hyvä muistaa, että olet muutakin kuin vanhempi. Sinun on edelleen lupa tehdä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja tuovat sinulle mielihyvää. Kun voit hyvin ja jaksat, silloin myös arki sujuu paremmin.
Mieti ja suunnittele miten saisit aikaa omalle mielekkäälle tekemiselle. Aikasi voi olla vähissä, mutta huomioi myös pienet hetket. Jos perheelläsi ei ole tukiverkostoa, mieti, voitko pyytää apua lastenhoitoon naapurilta tai ystävältä? Tai voitko sopia tuttavaperheen kanssa, että hoidatte toistenne lapsia vuorotellen?
Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa myös apua lastenhoitoon. Lastenhoito maksaa noin 10 euroa tunnilta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tarjoaa kotipalvelua lapsiperheille. Jos perheen taloudellinen tilanne on heikko, silloin kotipalvelua voi saada maksutta.
Mitkä asiat tekevät sinut iloiseksi? Mitkä asiat rentouttavat sinua? Mitkä asiat auttavat sinua jaksamaan?
Kun arki on haastavaa, vanhemmat eivät ehkä jaksa hoitaa parisuhdettaan. Lapsen käytös voi sekä kuluttaa vanhempien voimia, että olla kriisi parisuhteelle. Haastava arki voi myös viedä vanhempia kauemmas toisistaan. Toisaalta uudenlaisen arjen opettelu yhdessä voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Silloin parisuhteesta voi tulla entistä vahvempi.
On tärkeää, että parisuhteessa huomioidaan molempien tarpeet. Parisuhteen vuorovaikutuksen kannattaa olla avointa. Omista tunteista kannattaa puhua. Kaikki omat tunteet ovat hyväksyttäviä. Myös kumppanin tunteet kannattaa hyväksyä, sillä kukaan ei valitse tunteitaan. Jokainen voi vaikuttaa omaan käytökseensä. Myös omia tunteita voi oppia säätelemään. Jos lapsen käytös herättää sinussa vaikeita tunteita, keskustele niistä kumppanisi kanssa. Yhteiset keskustelut parhaimmillaan vahvistavat parisuhdettanne.
Päiväkodissa ja koulussa on käytössä tukimalli, jolla lasta voidaan tukea. Tukimallia kutsutaan kolmiportaisen tuen malliksi.
Tukimallissa on kolme tasoa. Tasot ovat:
Lapsi voi saada vain yhden tason tukea kerrallaan. Tuen taso riippuu siitä, millaista tukea lapsi tarvitsee. Lapsi voi tarvita tukea vain hetken tai pidemmän aikaa. Myös pieni tuki voi auttaa lasta paljon.
Jos lapsesi käyttäytyminen huolestuttaa sinua, keskustele päiväkodin työntekijöiden tai koulun opettajan kanssa. Pyydä lisätietoja kolmiportaisen tuen mallista. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa työskentelee psykologeja ja kuraattoreita. Heiltä voit saada ohjausta ja tukea. Kouluilla työskentelee myös kouluterveydenhoitajia ja koululääkäreitä. Apua saat myös heiltä.
Yhteystiedot saat parhaiten lapsesi päiväkodin tai koulun henkilöstöstöltä tai verkkosivuilta.
Kolmannen sektorin toimijat eli liitot, järjestöt, yhdistykset ja uskonnolliset yhteisöt ovat myös vanhempien tukena. Paras tuki voi löytyä kolmannelta sektorilta.
Voit etsiä apua ja tukea esimerkiksi seuraavilta kolmannen sektorin toimijoilta:
Vertaisryhmätoiminnassa samanlaisessa elämäntilanteessa olevat pääsevät jakamaan kokemuksia keskenään. Se antaa mahdollisuuden saada toisilta tukea, toivoa sekä uusia näkökulmia.
Vanhemmuuden ABC-ryhmät on tarkoitettu 3-12-vuotiaiden lasten vanhemmille.
Ryhmien tarkoitus on:
Ryhmät tapaavat neljä kertaa. Tapaamiset ovat kerran viikossa. Tapaamiset järjestetään ZOOM-sovelluksessa. Jokainen tapaaminen kestää 2 tuntia 15 minuuttia.
Katso lisätietoja osoitteesta: https://uudenmaanpiiri.mll.fi/.
Perhekoulu POP on tarkoitettu vanhemmille.
Perhekoulu POP on kurssi, jonka tarkoitus on:
Perhekoulu-POP -kursseja järjestää Barmavårdsforeningen. Katso lisätietoja osoitteesta: https://www.bvif.fi/fi/.
Tukea ja kuntoutusta on mahdollista saada myös Kelan kautta. Jotta voit hakea kuntoutusta, tarvitset lääkäriltä lausunnon sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta. Katso lisätietoja Kelan kuntoutusvaihtoehdoista ja niihin hakeutumisesta sekä taloudellisesta tuesta Kelan-verkkosivuilta.
Sopeutumisvalmennukset ovat kursseja, jotka on tarkoitettu nepsy-lapselle ja hänen perheelleen. Kurssit ovat maksuttomia. Jos vanhempi tai vanhemmat ovat töissä, he voivat saada kurssin ajalta kuntoutusrahaa.
Sopeutumisvalmennuskursseja on erilaisia:
Kurssilla lapsi ja hänen perheensä saavat tukea arjen haasteisiin sekä kuntoutusta.
Kuntoutuksen tarkoitus on muun muassa:
Perhe saa tietoa lapsen neuropsykiatrisesta häiriöstä, eri kuntoutuksen muodoista oman kotikuntansa kautta.
Voit katsoa lisätietoja Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien sivuilta.
LAKU-perhekuntoutus on tarkoitettu 5-15-vuotiaille lapsille tai nuorille, joilla on diagnosoitu jokin seuraavista:
LAKU-perhekuntoutuksen tarkoitus on antaa perheelle tietoa lapsen tai nuoren neuropsykiatrisesta häiriöstä.
Tapaamiset voidaan järjestää:
Osa tapaamisista voidaan järjestää myös etänä.
Kuntoutus kestää 1,5 vuotta, ja se on maksuton. Voit hakea LAKU-perhekuntoutusta ympäri vuoden. Kuntoutushakemuksen lisäksi tarvitset lääkärinlausunto B:n.
Voit katsoa lisätietoja Kelan LAKU-perhekuntoutuksen sivuilta.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteena on, että pystyt sairaudestasi tai vammastasi huolimatta selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten tarvitset kuntoutussuunnitelman, jonka on kirjoittanut sinua hoitava julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon lääkäri.
Voit valita itse kenen järjestämään kuntoutukseen menet. Palveluntuottajalla täytyy olla sopimus Kelan kanssa.
Voit katsoa lisätietoja Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sivuilta.
Jos perheesi osallistuu Kelan järjestämään kuntoutukseen, voit saada kuntoutusrahaa. Kela maksaa kuntoutusrahaa siltä ajalta, kun perheesi on kuntoutuksessa.
Voit saada kuntoutusrahaa myös siltä ajalta, kun osallistut:
Kuntoutusraha turvaa toimeentulosi siltä ajalta, kun olet kuntoutuksessa. Kuntoutusrahan suuruus riippuu siitä, millaiset ovat sinun vuositulosi.
Voit katsoa lisätietoja kuntoutusrahasta Kelan sivuilta.
Alle 16-vuotias lapsi voi saada vammaistukea, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta.
Hoidon ja huolenpidon täytyy olla normaalia suurempaa. Hoidon ja huolenpidon täytyy kestää yli 6 kuukautta. Vammaistuki jaetaan kolmeen tasoon:
Vammaistuen määrä riippuu siitä, minkä tason vammaistukea lapsi saa.
Voit katsoa lisätietoja alle 16-vuotiaan vammaistuesta Kelan sivuilta.
Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta.
Nuori voi saada kuntoutusrahaa jos
Voit katso lisätietoja nuoren kuntoutusrahasta Kelan sivuilta.
Lapseni neuropsykiatrinen erityispiirre on opettanut minulle paljon lapsestani ja itsestäni. Olen oppinut myös tuntemaan palveluita, joita lapsi ja perhe voi saada. Joskus palveluiden saaminen on ollut hankalaa ja joskus meidän perheen on ollut vaikea saada juuri niitä palveluita, joita olemme tarvinneet. Toivon kaikille samaa läpikäyville vanhemmille paljon kärsivällisyyttä ja jaksamista. Vaikeista tilanteista kannattaa keskustella puolison, ystävän tai samassa tilanteessa olevan vanhemman kanssa. Puhuminen auttaa jaksamaan ja selvittää omia ajatuksia. Meidän perheen hoitopolku on ollut poikkeuksellinen. Mutta myös lapsemme on erityisen poikkeuksellinen ja erityisen rakas. Äiti, 45v