Aktivera inställningscookies för att kunna använda automatiska översättningar.
Ensimmäisten HYTE-neuvotteluiden yhteenveto, kevät 2023 & alueellisen yhteistyön toimintamalli.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, siihen liittyvä yhteistyö sekä neuvottelu kumppaneiden kanssa ovat hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä.
Poimintoja laista: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021
7 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hyvinvointialueella
Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
Hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä kuntien sekä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä alueensa kuntien sekä muiden edellä tässä momentissa mainittujen hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Lakisääteiset neuvottelut ovat osa alueellista, eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Alueelliset HYTE-neuvottelut kutsuu koolle hyvinvointialue.
Neuvotteluissa päätetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
tavoitteista ja toimenpiteistä,
yhteistyöstä,
seurannasta,
toimintamalleista ja
tiedonkulusta
Laki määrittää neuvottelujen vähimmäismäärän (vuosittain), mutta neuvotella voi myös useammin ja laajemmistakin teemoista. Asioista ja yhteistyöstä voidaan sopia myös ”neuvottelupöydän” ulkopuolella. Ideaalitilanteessa yhteistyö ja sen rakenne on joustava ja kysymyksistä voidaan keskustella matalalla kynnyksellä ja oikea-aikaisesti toimjijoiden kesken.
Vastaa hyvinvointialueen strategisten painopisteiden/ ilmiöiden ympärillä tapahtuvan HYTE-yhteistyön kokonaisuudesta.
Koordinoi työryhmiä; kehittää ja fasilitoi alueellista yhteistyötä.
Käynnistää ja koordinoi alueellista hyvinvointikertomus ja -suunnitelmaprosessia.
Vastaa alueellisen HYTE-tiedolla johtamisen koordinaatiosta, tiedon käytön kulttuurin vahvistamisesta sekä tiedonkeruusta hyvinvointialueen osalta.
Varmistaa tiedonkulun läpi toimijakentän; koordinoi alueellista viestintää strategisten painopisteiden/tavoitteiden ympärillä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnan palveluissa ja ympäristössä.
Asukasnäkökulman (myös asukkaat, jotka eivät käytä aktiivisesti sote-palveluita) tuominen HYTE-suunnitteluun.
Uusimaa-tasoisen HYTE-tiedon kokoaminen ja jakaminen hyvinvointialueelle ja kunnille
Hyvä Kierre -verkoston koordinaatio (toimenpiteiden ja toimintamallien kehittäminen, tutkitun tiedon välittäminen) sekä linkitys Uudenmaan HYTE-ryhmän työhön
Vahva preventionäkökulma; potilas kohdataan avoimissa digitaalisissa palveluissa sekä erikoissairaanhoidon palveluissa ja palveluketjuissa
Monipuolinen kumppanuus muiden toimijoiden kanssa: järjestöt kehittäjäkumppanina, HYTE- toimintojen ja -palveluiden tuottajakumppanina, tiedon tuottajina sekä palveluneuvonnan ja asiakasohjauksen kumppanina
Käytännön, strategisen ja taktisen tason yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Kuvataan ja varmistetaan järjestöjen osallisuus HYTE-rakenteessa ja -työssä
Viestintä omissa organisaatioissa ja verkostoissa
Tavoitteiden toteutumisesta vastaaminen oman toiminnan osalta
Keskinäinen yhteistyö alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Omaan rooliin sopiva osallistuminen alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatimiseen
Toimijat varmistavat osallisuuden toteutumisen oman kohderyhmänsä ja kumppaneidensa osalta (asiakkaat, asukkaat, muut toimijat)
Asiakasosallisuuden vahvistaminen yhteistyössä
1. Yhteistyön ylätason tavoitteiden ja painopisteiden määrittäminen, kauden alussa
Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman ylätason tavoitteet yhteistyölle
Hyödynnetään taustatietona mitattua tietoa ja arjesta nousseita havintoja eri ilmiöistä.
2. Tavoitteiden määrittely, vuoden alussa
Mitä tavoitteita asetamme, jotka vievät meitä kohti pitkän aikavälin tavoitteita? Hyödynnetään taustatietona mitattua tietoa ja arjesta nousseita havintoja eri ilmiöistä.
Määritellään alustava työsuunnitelma: mitä konkreettisia asioita tulee tehdä ja tapahtua, jotta vuositavoitteet voidaan saada aikaan? Kuka vastaa? Mitä resursseja tarvitaan yhteistyöhön?
Huomioidaan, että HYTE-työn tavoitteet ja toimenpiteet ovat useampivuotisia.
Huomioidaan myös, että vuodet ovat erilaisia riippuen siitä, valmistaudutaanko alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatimiseen vai seurataanko hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman toteutumista.
3. Tavoitteiden seuranta
Tarkoituksena on varmistaa konkreettinen ja säännöllinen eteneminen kohti yhteisiä tavoitteita.
Tarkastellaan asetettujen tavoitteiden toteutumista (ensimmäisen vuosipuolikkaan lopussa: kevät/kesä).
4. Arviointi ja raportointi vuoden lopussa
Tarkastellaan vuositavoitteiden onnistumista ja toteutumista vuoden lopussa.
Ensimmäiset alueelliset HYTE-neuvottelut käytiin innostuneessa yhteishengessä keväällä 2023. Neuvottelut jakautuivat neljälle tapaamiskerralle, joissa toimijat tutustuivat toisiinsa ja tunnistivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinoja ja määrittelivät yhteisiä painopistealueita HYTE-yhteistyölle.
Tutustuminen, HYTE-neuvottelujen tarkoituksesta keskustelu
Eri toimijoiden roolit alueellisessa HYTE-yhteistyössä. Hyvinvoinnin ja terveyden ilmiöiden, huolenaiheiden ja vahvuuksien tarkastelu eri näkökulmista.
Hyvinvoinnin ja terveyden ilmiöiden ja keskeisten painopisteiden valinta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyön jatkosta sopiminen
HYTE-neuvottelujen yhteenvedon läpikäynti. Yhteistyö toimenpiteiden edistämisessä. Neuvottelujen jatko.
Vuoden 2024 neuvottelut:
Vuoden 2024 ensimmäinen neuvottelutapaaminen järjestettiin 5.3. Tapaamisessa käytiin läpi vuoden 2024 vuosikelloa sekä ajankohtaista tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä.
Vantaan ja Keravan alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyön keskeisenä päämääränä 2023-2025 on taata mielekäs arki alueen asukkaille ja palveluiden käyttäjille.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisen yhteistyön painopistealueita ovat osallisuus, mielen hyvinvointi sekä hyvinvointia tukevat elintavat, joihin yhdessä panostamalla tuetaan mielekkään arjen toteutumista.
Painopistealueisiin panostetaan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisten toimijoiden välisessä yhteistyössä että jokaisen toimijan omissa palveluissa ja toimenpiteissä.
Toimenpiteet kesäkuussa valmistuvien toimialojen osallisuussuunnitelmien mukaisesti
Aikataulu: 2023-2025
Hyvinvointisuunnitelman 2023-2025 teot:
Kannustamme ja tuemme lapsia ja nuoria järjestämään oman näköistään yhteisöllistä toimintaa, esim. tilaisuuksia, tapahtumia tai kirpputoreja.
Tarjoamme asukastiloilla ja nuorisotiloilla vantaalaisille lisää avointa vapaa-ajan toimintaa.
Kehitämme ja toteutamme erilaisia yhteisötyön muotoja (yhteisöruokailut, retket, verkostojen kokoaminen).
Kehitämme vapaaehtoistoimintaa kulttuuri- ja kirjastopalveluissa
Järjestämme yhteisiä tapahtumia ja juhlia eri vuodenaikoina, joissa ohjelmaa eri ikäisille (esim. sadonkorjuujuhlat, joululaulut, hanami, kesäpäivä rannalla).
Laajennetaan selkokielistä ja monikielistä viestintää sekä tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta palvelujen kohderyhmät huomioiden esim. tarvittaessa hyödyntämällä tulkkipalveluita
Laaditaan turvallisemman tilan periaatteet yhdessä asiakkaiden kanssa sellaisille kaupungin tiloille, joissa tunnistetaan tarve periaatteiden käyttöönotolle, pilottikohteina kaupunginkirjasto ja uimahalli
Vahvistetaan osallistavien menetelmien käyttöä järjestämällä mm. asukas- ja asiakasraateja sekä Erätauko-keskusteluja
Vahvistetaan lasten ja nuorten inkluusiota ja itsetuntoa mm. osallisuuspedagogin, inkluusio-opettajien ja alueellisten verkostotyöntekijöiden avulla.
Valmistelussa osallisuusohjelma sekä uusi osallistumisen ja vaikuttamisen kaupungintasoinen kanava
Asukasosallisuus -> Kulttuurisensitiivisyys ja kieliversiot ulkoisessa viestinnässä sekä palvelujen saavutettavuus ja käytettävyys eri väestöryhmille
Asiakasosallisuus -> Tavoitteellinen asiakasosallisuustyö (palautteet, asiakasraadit, kokemusasiantuntijat, OLKAn vapaaehtoistoiminta ja järjestöyhteistyö); kulttuuritaustan ja kielen huomioiminen palveluissa
Henkilöstöosallisuus -> henkilöstön hyvinvointi sekä osallisuus organisaation johtamisessa ja kehittämisessä
Välillinen toiminta verkostojen kautta -> Hyvä kierre –verkosto ammattilaisten osallisuusosaamisen vahvistamisessa ja -toimintamallien kehittämisessä
Aikataulu: Jatkuvaa toimintaa
Asukkaiden toimijuuden vahvistaminen
Osallisuusohjelman ja järjestöyhteistyön tiekartan toimenpiteet
Järjestöyhteistyön ja osallisuuden rakenteiden luominen, niistä tiedottaminen ja niiden toimeenpano
Asiakas- ja asukasosallisuuden yhteisten toimintamallien luominen
Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen
Aikataulu: Kevät-syksy 2023
Toimenpiteet syksyllä 2023 hyväksyttävän hyvinvointisuunnitelman mukaisesti
Vahvistamme monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä sekä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluissa hyvinvointialueen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
Järjestämme vanhempain vertaistukiryhmiä kouluilla yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
Järjestämme pienryhmätoimintaa mielen hyvinvoinnin haasteiden takia keskeyttämisriskissä olevien opiskelijoiden tukemiseksi lukiokoulutuksessa.
Tarjoamme mielenterveyden edistämiseen liittyvää koulutusta.
Vähennämme ikääntyneiden yksinäisyyttä tehostamalla ohjausta palveluiden piiriin ja tiivistämällä yhteistyötä terveyspalveluiden kanssa. (esim. kulttuuriluotsi, Senioripaku, vertaisohjattu toiminta)
Tarjoamme avoimia maksuttomia tai edullisia monikäyttötiloja toimintaan kaikille kuntalaisille.
Tuetaan lapsia ja nuoria kouluissa mm. kouluvalmentajien ja koulunuorisotyön kautta
Toteutetaan ja vahvistetaan monialaista ja monisektorista yhteistyötä ennaltaehkäisevissä ja mielenterveyttä tukevissa palveluissa toimialojen, hyvinvointialueen, järjestöjen, taideoppilaitosten ja seurakuntien kanssa.
Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä mm. mielen hyvinvoinnin kartoitusten, psykoedukaation ja tarvittavien tukitoimien kautta.
Elämisen nivelkohdat ja niiden huomioiminen täsmäohjaus yhteistyössä muiden sektoreiden kanssa
Kehitetään ennestään löytävää vanhustyötä kaikkien toimijoiden kanssa
Laadukkaat, saavutettavat ja oikea-aikaiset esh-palvelut, kun erikoissairaanhoidolle tarvetta
Vertaistukea tarjotaan jokaiselle joko osastolla tai digitaalisesti
Esh:n tuki peruspalveluille (eKonsultaatiot, Terapiat etulinjaan)
Palveluketjujen yhteiskehittäminen hyvinvointialueiden kanssa
Välillinen toiminta verkostojen kautta -> Hyvä kierre –verkosto ammattilaisten osaamisen vahvistamisessa ja toimintamallien kehittämisessä
Järjestöjen erilainen ennaltaehkäisevä, tukeva ja korjaava työ
Mielenterveyden ensiapu -kurssi (MEA) ja vapaaehtoistoiminnan koulutukset
Järjestöjen edustus ja osaaminen miepä-rakenteisiin
Hyvinvointialueen miepä-verkoston osaamisen hyödyntäminen
Toimenpiteet syksyllä 2023 hyväksyttävän hyvinvointisuunnitelman mukaisesti
Lisäämme liikunnallista toimintaa ja kannustamme lapsia ja nuoria pyöräilyyn ja muuhun arkiliikuntaan arjessa, päiväkodeissa, koulussa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla.
Lisäämme ohjatun liikunnan tarjontaa liikuntapaikoilla ja virtuaalisesti.
Vakiinnutamme Liikkuvan opiskelun hyvinvointivalmennuksen toisen asteen opiskelijoille tukemaan heidän terveydenlukutaitonsa ja hyvinvoinnin kehittymistä.
Vakiinnutamme elintapaohjauspalvelu Hyvinvointimentoroinnin osaksi kunnan palveluita.
Vakiinnutamme Hyvinvointikertomus tutuksi ja terveellinen ravitsemus tavaksi -hankkeessa vaikuttavimmiksi todetut käytänteet osaksi kunnan palveluita (matalan kynnyksen ravitsemusneuvonta, ylipainon digihoitopolku, ryhmämuotoinen elintapaneuvonta).
Tarjoamme säännöllisen maksuttoman sisäkävelyvuoron kaupungin liikuntatiloissa talviaikana.
Vakiinnutamme elintapaohjauspalvelu hyvinvointimentoroinnin osaksi kunnan palveluita.
Varmistamme, että saavutettavia ja esteettömiä puistoja ja ulkoilualueita on lähellä asukkaita.
Edistetään kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta varmistamalla viherympäristöjen ja reittien laatu, esteettömyys ja turvallisuus sekä palvelujen ja julkisen liikenteen pysäkkien mahdollisimman hyvä saavutettavuus
Tuetaan lasten ja nuorten liikkumista kouluissa ja päiväkodeissa mm. pitkien liikunnallisten välituntien, hyvinvointihetkien ja ohjatun liikkumisen keinoin sekä kehittämällä yhdessä lasten kanssa päiväkotien ja koulujen pihoja esteettömiksi ja liikkumaan houkutteleviksi
Mahdollistetaan lapsille ja nuorille harrastamismahdollisuus matalalla kynnyksellä esim. Harrastamisen Suomen malli -hanketoiminnan ja koulujen kerhotoiminnan kautta
Ehkäistään lasten ja nuorten päihde- ja pelihaittoja mm. mielen hyvinvoinnin kartoitusten, psykoedukaation ja tarvittavien tukitoimien kautta.
Tarjotaan ikäihmisille yksilöllistä liikuntaneuvontaa.
Vaikuttava primaari, sekundaari- ja tertiääripreventio erikoissairaanhoidossa (TupLei, Tulppakuntoutus, laadukas ravitsemushoito)
Elintapaohjauksen sisällyttäminen kehitettäviin palveluketjuihin
Terveyskylän palvelut (itsehoito-ohjelmat, ammattilaisten tuki)
Välillinen toiminta verkostojen kautta -> Hyvä kierre –verkosto ammattilaisten elintapaohjauksen osaamisen vahvistamisessa ja toimintamallien kehittämisessä
Järjestöjen toteuttama elintapaohjaus sekä esim. päihde-, kulttuuri-, liikunta- ja luontopalvelut / -toiminta
Järjestöjen toiminnan ja palvelujen tunnetuksi tekeminen
Asukas- / asiakasohjauksen vahvistaminen puolin toisin
Aikataulu: Ei määritelty