Enable preference cookies to be able to use automatic translations
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus:3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Arviointitiimi
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Vastuuhenkilön nimi, tehtävät ja yhteystiedot:Tiina Uoti, lähijohtaja, p. 050 312 4525 tiina.uoti@vakehyva.fi
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Arviointitiimin keskeinen tehtävä on tukea ja arvioida asiakkaan itsenäistä ja turvallista kotona asumista. Tiimin keskeiset toimintatavat ovat neuvonta ja ohjaus, asiakaskäynnit, palvelutarpeen arviointi ja RAI-arviointi (RAI-CHA) vanhusten palveluiden asiakkaaksi tulon prosessin mukaisesti (kuva 1). Lisäksi palveluohjaajilla on omaan toimivaltaan kuuluva päätöksenteko ja hoitajilla tilapäisen kotihoidon käynnit. Tavoitteena on löytää asiakkaan tuen tarpeeseen sopiva ratkaisuja ja ehkäistä raskaiden palvelujen tarvetta. Asiakkaan tilanteeseen on mahdollista tutustua syvemmin arviointijakson aikana.
Arviointitiimin asiakas on pääsääntöisesti ikääntynyt, vammainen tai sairaalasta kotiutuva henkilö, joka
Palvelun myöntäminen perustuu aina yksilölliseen asiakkaan toimintakyvyn ja kokonaistilanteen arviointiin. Kotihoidon palveluja voivat saada henkilöt, jotka eivät selviydy itsenäisesti omassa kodissaan toimintakyvyn alenemisen, sosiaalisen tukiverkoston tai asuinolojen puutteellisuuden vuoksi. Ennen päätöksen tekemistä selvitetään läheisten mahdollisuus osallistua asiakkaan auttamiseen sekä kevyemmän palveluvalikon mahdollisuudet. Asiakkaat, joiden avuntarve on vähäinen ja jotka tarvitsevat apua yksinomaan suihkuun, siivoukseen ja/tai muuhun kodinhoidolliseen tehtävään, ohjataan pääsääntöisesti yksityisille palveluntuottajille.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:
Keravan yksikkö toimii yhteistiloissa Keravan kotihoidon kanssa, jolloin toimitaan samojen ostopalvelutuottajien kanssa kuin Keravan kotihoito.
Kyseessä on hyvinvointialueen hankinnat, joita toteutetaan, ohjataan ja koordinoidaan hankintapalvelujen ja tietohallinnon toimesta.
Poikkeamatilanteissa esihenkilö tekee poikkeamailmoituksen Vakka-palveluportaalin kautta.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Omavalvontasuunnitelman tarkistus ja päivitys vähintään 1 krt/vuosi sekä aina jos toiminnassa tapahtuu suurempia muutoksia.
Omavalvontasuunnitelma laaditaan lähijohtajan johdolla työyhteisöä osallistaen.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Arviointitiimin omavalvontasuunnitelma löytyy VAKEn nettisivuilta.
Pyydettäessä siitä saa kopion yksikön työntekijöiltä ja esihenkilöltä. Omavalvontasuunnitelma löytyy myös yksikön sähköisestä perehdytyskansiosta.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Neuvonnan ja asiakasohjauksen toiminta perustuu lakisääteisyyteen (mm. sosiaalihuoltolaki ja laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) sekä hyvinvointialueen aluevaltuuston vahvistamiin vanhusten palvelujen myöntämisen perusteisiin.
Arviointitiimin palvelua tuotetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti
Arviointijakson aikana:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovat oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) mukaan on hyvinvointialueella velvollisuus käyttää iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviontivälineistöä.
RAI (Resident Assessment Instrument) on kansainvälinen hoidon, palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tehty standardoitu arviointijärjestelmä, joka perustuu ammattilaisten tekemään asiakaskohtaiseen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin.
Hyvinvointialueella RAI-järjestelmää käytetään vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa, aikuissosiaalityössä ja sairaalapalveluissa. Jokaisella on käytössään palveluun sopiva RAI-väline. Asiakasohjauksessa, perhehoidossa ja omaishoidossa käytetään interRAI- CHA- välinettä.
RAI-järjestelmän tarkempia ohjeita löytyy Vantaan ja Keravan RAI-intranetsivustolta. RAI-arvioinnista syntyvistä yksilötiedoista koostetaan myös yhteenvetoja ja keskiarvoja, jotka kuvaavat organisaation asiakasrakenteita, tarpeita sekä palvelujen toimintaa ja muutoksia. Tuloksia hyödynnetään toiminnan ja organisaation johtamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi THL tuottaa RAI-arviointitiedosta kansallista vertailutietoa ja tutkimusta, joita hyödynnetään kehitettäessä palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia ja tuloksellisia.
Säännöllistä palvelua saavalle asiakkaalle tehdään kattava RAI-kokonaisarviointi hoidon alkaessa, hoidon aikana puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin muuttuessa oleellisesti. Asiakasohjauksessa toteutetaan kertaluonteisia arviointeja palvelujen tarpeen kartoittamiseksi. Arviointi tehdään asiakasta haastatellen ja havainnoimalla. Läheinen/omainen voi osallistua mukaan. RAI-arviointi tuottaa asiakaskohtaisia mittareita ja herätteitä (CAPseja), joiden pohjalta ammattilaiset laativat asiakkaan hoivan, kuntoutuksen ja palvelun suunnitelman sekä seuraavat ja arvioivat suunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
RAI-arviointitiedon laadun varmistamiseksi jokainen arviointeja toteuttava ja tietoa käyttävä ammattilainen suorittaa hyvinvointialueen RAI-perehdytykseen sisältyvän koulutuskokonaisuuden. Yksiköissä on nimetyt RAI-tukihenkilöt, jotka tukevat ja vahvistavat yksiköissään osaamista lähijohtajan rinnalla. Tarkemmat kuvaukset löytyvät RAI-intrasivulta. Kaikkien ammattiryhmien roolit ja vastuut ovat kuvattuna tarkemmin RAI-intrasivulla.
Hyvinvointialueella on asetettu laatuindikaattoreita, joiden avulla seurataan ja kehitetään organisaation toiminnan laatua. Laatuindikaattoreita seurataan reaaliaikaisesti Raisoft-järjestelmässä olevan laatumoduulin kautta osavuosikatsauksittain. Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuottamista raporteista saadaan vertailutietoa muihin palveluntuottajiin kahdesti vuodessa. Toimialat määrittelevät itse oman toimintansa ja niiden toteutumista säännöllisesti toimintayksiköiden kokouksissa, johtoryhmissä ja RAI-palauteraportti iltapäivissä.
Lisäksi laadunhallinnan toteuttamisessa käytetään asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotista saatavia raportteja sekä Haipro-, Spro- ja Qpro- järjestelmiä.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:
Johtamisjärjestelmä määritellään VAKE-tasoisesti. Johtamistason roolit ja vastuut ovat VAKE-tasoisesti määritelty.
Yksiköiden lähijohtajien vastuulla on henkilöstö, talous, asiakastyö, palvelun laatu ja viestintä.
Arviointitiimissä lähijohtajan työparina toimii apulaisosastonhoitaja Hanna Savela. Työnjaosta on tehty erillinen suunnitelma, jossa on määriteltyy mm lähijohtajan vastuu henkilöhallinnosta ja toiminnan laadusta. Apulaisosastonhoitaja toimii päivittäistyön tukena ja organisoijana. Molemmilla on tehtäviä toiminnan kehittämiseen liittyen.
Lähijohtajaa sijastaa tarvittaessa alueen 3 lähijohtaja Miia Koski.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Yksikön lähijohtaja vastaa palveluyksikön riskienhallinnasta. Yksikön toiminnan riskejä arvioidaan jatkuvana ja säännöllisenä toimintana organisaation ohjeiden mukaisesti.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Tiina Uoti
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Riskienarviointi laaditaan vuosittain yhdessä henkilöstön kanssa. Omavalvontasuunnitelma laaditaan henkilöstöä osallistaen. Osana perehdytystä käydään läpi tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset, meillä töissä käsikirja ja tarpeiden mukaan muita ohjeistuksia.
Yksiköissä huolehditaan tarvittavasta osaamisesta ohjaamalla koulutuksiin tai järjestämällä yksikön sisällä tarvittavia lisäkoulutuksia. Näistä esimerkkinä turvallisuustiimin järjestämä neuvonnalle ja asiakasohjaukselle räätälöity uhka- ja väkivaltakoulutuskokonaisuus, sekä työsuojeluvaltuutetun kohdennettu info viikkokokouksessa.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
Neuvonta ja asiakasohjaus toimii hyvinvointialueen periaatteiden mukaisesti.
Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä lähijohtajalle.
Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan asianmukaisesti ja raportoidaan järjestelmän kautta. Lähijohtaja saa tiedon tapahtumasta ja käsittelee sen tarvittaessa työntekijän kanssa. Riippuen ilmoituksen luonteesta asia käsitellään työpaikkakokouksessa tai tiimikohtaisesti. Keskeistä on, että tilanteista opitaan ja pohditaan, miten vastaavanlainen tapahtuma voidaan jatkossa ennaltaehkäistä. Tarvittaessa toimintatapoja tai ohjeistusta muutetaan ja henkilöstöä tuetaan esimerkiksi työterveyshuollosta. Osaaminen varmistetaan perehdytyksen ja koulutuksen avulla.
Lähijohtaja raportoi tarvittaessa haittatapahtumasta edelleen ylemmälle johtoryhmälle.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta:
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaanliittyvä, muuhun hoitoon tai seurantaan, hoidon-/palvelun saatavuuteen liittyvä ongelma, yksintyöskentely asiakkaiden kodeissa, uhkaavasti käyttäytyvät asiakkaat, psykososiaalinen kuormittuminen, tartuntavaara, putoaminen/kaatuminen/kompastuminen/liukastuminen.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Prosessien selkeyttäminen ja kehittäminen. Lisäkoulutukset, työnohjaus ja 1-2-1 keskustelut.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Neuvonta ja asiakasohjaus toimii hyvinvointialueen periaatteiden mukaisesti:
Jokainen yksittäinen tapahtuma raportoidaan ja käsitellään huolellisesti tiimissä.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Käsitellään neuvonnan ja asiakasohjauksen johtoryhmässä, josta ne jalkautetaan lähijohtajan toimesta tiimeihin, huomioidaan ne toiminnassa ja ohjeistuksessa.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Henkilöstön kanssa käydään säännöllisesti läpi ilmoitusvelvollisuuteen liittyvä ohjeistus. Ilmoitusvelvollisuuden läpikäyminen on myös osa uuden työntekijän perehdytysprosessia. Ohje ja lomakkeet löytyvät yksiköistä.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
Sijaisten käytön periaatteet:
Akuutista tarpeesta johtuvaan puutokseen hankitaan sijainen, jos toimintaa ei voida turvallisesti toteuttaa ilman tätä. Lähijohtaja tai aoh ilmoittaa resurssikeskukselle sijaistarpeesta Seuren Opti Plus palvelun kautta. Sijaishankinta tapahtuu pääasiassa Seuren kautta.
Rekrytointi:
Lähijohtaja vastaa rekrytoinneista. Rekrytoinnin periaatteet pohjatuvat hyvinvointialueen ohjeistukseen. Käytössä on Laura-rekrytointijärjestelmä, jonka kautta rekrytointi toteutetaan. Virkahauissa noudatetaan viranvalinta-periaatteita (julkinen haku vakinaiseen virkasuhteeseen, viranhaltijapäätös valinnasta).
Lähijohtaja varmistaa työntekijän soveltuvuuden tehtävään haastattelussa sekä varmistavat kelpoisuuden tutkintotodistuksesta ja JulkiTerhikistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Työntekijän ammattioikeus varmistetaan ennen työsuhteen alkua JulkiTerhikistä. Rikosrekisteriote iäkkäiden kanssa työskentelyä varten on pyydetty 1.1.2024 alkaen ennen työsuhteen alkua.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Rekrytointitilanteissa varmistetaan, että koulutus vastaa tehtävää. Lähijohtaja ohjaa uudet työntekijät suorittamaan omaa tehtävää vastaavat Apotti- ja RAI-koulutukset. Tämän jälkeen Apottitukihenkilö pitää perehdytyslomakkeen mukaisen syventävän perehdytyksen uuden työntekijän kanssa. Lähijohtaja seuraa, että pakolliset koulutukset suoritetaan.
Henkilöstöä ohjataan ja kannustetaan osallistumaan tarjolla oleviin ruotsin kielen koulutuksiin.
Riittävä osaaminen varmistetaan vuosittain kehityskeskusteluissa sekä päivittäisessä arjessa työntekijöiden ja lähijohtajan välisissä keskusteluissa.
Henkilöstön perehdytys:
Uudelle työntekijälle laaditaan perehdytyssuunnitelma, jota toteutetaan lähijohtajan ja tiimin toimesta. Perehdytykseen kuuluu säännölliset tilannekatsaukset, miten perehtyminen etenee. Uudella työntekijällä on velvollisuus ottaa myös itse esille perehdytystarpeitaan.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Lähijohtaja seuraa henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä edistävät henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Arviointia ja seurantaa toteutetaan vuosittain kehityskeskusteluissa sekä päivittäisessä arjessa työntekijöiden ja lähijohtajan välisissä keskusteluissa.
Osaamisen kehittämistä varmistetaan VAKE-tasoisella henkilöstökoulutuksella, sisäisillä koulutuksilla ja ulkoisten koulutustarjoajien koulutuksilla.
VAKE-tasoisesti täydennyskoulutusvelvoitteen täyttymistä seurataan LOKI- ja HR-raporteista.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Opiskelijalle nimetään työpaikkaohjaaja, joka vastaa opiskelijan ohjauksesta ja perehdyttää opiskelijaa yhdessä työyhteisön kanssa.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
VAKE-tasoisesti toteutetaan PULSSI-kysely, jonka tuloksia käydään läpi yksikköpalavereissa. Tuloksista nostetaan yksiköiden voimavarat ja kehittämiskohteet.
Palautetta kerätään ja annetaan yksiköiden palavereissa ja päivittäisessä arjessa työntekijöiden ja lähijohtajan välisissä keskusteluissa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Lähijohtaja noudattaa VAKE-tasoisia ohjeita. Hän tarkkailee ja seuraa työyhteisön toimivuutta, ja puuttuu tarvittaessa häirintään, epäasialliseen kohteluun ja kiusaamiseen.
Henkilöstön osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta seurataan kehityskeskusteluissa, yksiköiden palavereissa sekä päivittäisessä arjessa työntekijöiden ja lähijohtajan välisissä keskusteluissa.
Yksiköissä laaditut pelisäännöt ohjaavat työskentelyn asianmukaisuutta.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Arviointitiimissä ei lasketa henkilöstömitoitusta.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Vapautuviin vakansseihin käynnistetään mahdollisimman pian rekrytointiprosessi.
Työvuorot suunnitellaan yhteisöllistä työvuorosuunnittelua hyödyntäen niin että henkilöstöresurssi jakautuu tasaisesti jokaiseen päivään. Loma-aikojen sijaistarpeet huomioidaan suunnittelussa hyvissä ajoin ja äkillisiin puutostilanteisiin reagoidaan sisäisen ohjeistuksen mukaisesti. Jos työtä ei saada muokattua turvallisen asiakastyön varmistamiseksi tehdään resurssikeskuksen kautta tilaus Seureen. Jos Seuresta ei saada sijaista, pyydetään omaa henkilöstöä (työvuoron siirtäminen tai ylimääräinen työvuoro).
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Työtehtävien priorisoinnilla ja jakamalla töitä tiimin sisäisesti.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Yksikön lääkehoitosuunnitelman hyväksyy yksikön lääkehoidon toiminnasta vastaava ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkäri.
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi:
Yksikössä ei säilytetä lääkkeitä
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Yksikössä on käytössä verenpainemittareita ja happioksimetrejä, jotka ovat Medusa-laiterekisterissä. Määräaikaishuollot toteutuvat säännöllisesti.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
Sh Ulla Vaarama
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Arviointitiimin työntekijät työskentelevät asiakkaiden kodeissa sekä toimistotiloissa Tikkurilassa Vantaalla sekä Keravalla. Toimistoissa on työpisteet, joissa henkilökunta voi tehdä kirjallisia työtehtäviä. Työpöydät ovat sähköpöytiä.
Yksikkö arvioi toimintaansa Työolojen haittojen ja vaarojen arvioinnilla sekä turvallisuuskävelyillä. Ajantasainen palo- ja pelastussuunnitelma toimii mm perehdytyksen apuvälineenä uusille työntekijöille. Mahdollisuuksien mukaan rakennetaan ergonomista työympäristöä. Työntekijät voivat tehdä kokemistaan työympäristön terveyshaitoista HaiPro-järjestelmän työturvallisuusilmoituksen.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Lehdokkitien toimipisteelle toteutettiin syksyllä 2022 sisäilmaselvitys ja Santaniitynkadun tiloissa kesällä 2024.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot: -
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Riskejä havainnoidaan päivittäisen työskentelyn yhteydessä ja havaituista riskeistä tehdään työsuojeluilmoitus HaiPro-järjestelmän kautta. Riskikartoitus tehdään vuosittain yhdessä henkilökunnan kanssa.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Toimitilojen epäkohtien huomioiminen ja ilmoittaminen ovat kaikkien työntekijöiden vastuulla. Kaikissa toimitiloissa on käytössä kiinteistöhuoltoyhtiöt, joiden yhteystiedot ovat yksiköissä. Poikkeamailmoitus havaituista poikkeamista tehdään Vakka-portaalin kautta.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Toimitilojen epäkohtien huomioiminen ja ilmoittaminen ovat kaikkien työntekijöiden vastuulla. Kaikissa toimitiloissa on käytössä kiinteistöhuoltoyhtiöt, joiden yhteystiedot ovat yksiköissä.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmä: Apotti
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Jokaisella työntekijällä on käytössä henkilökohtainen tietokone ja puhelin, jotka ovat leasingsopimuksella. Työantaja määrittää käytettävissä olevat sovellukset.
Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset tunnukset järjestelmiin.
Työntekijät suorittavat työsuhteen alussa omaan tehtävään kuuluvat Apotti-koulutukset. VAKE-tasoisesti on tarjolla erilaisia koulutuksia tietojärjestelmien käyttöön. Arviointitiimissä on kaksi nimettyä Apotti-tukihenkilöä.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
VAKE:lle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka on julkaistu syksyllä 2024.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Vakka-portaalin ilmoituskanavat:
Apottitukiportaalista
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Yksiköissä on käytössä jatkuvuustyöasemat.
Jokaisen työntekijän tulee suorittaa koulutus: Apotin verkkokurssi BCA999V: Toiminta Apotti-järjestelmän käyttökatkoksissa
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Tarvittavat ohjeet VAKKA-portaalissa.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Arviointijaksolla asiakkaan kokonaistilanteeseen tutustutaan Apotista saatavien asiakastietojen avulla. Asiakasta koskeva kirjaaminen ja muu asioiden hoitaminen toteutetaan mahdollisimman pitkälle asiakkaan kotona Apotti-järjestelmää käyttäen.
Asiakas tavataan, jolloin kuullaan hänen mielipiteensä. Omainen pyydetään mukaan tapaamiseen tai omaiselle voidaan soittaa, jos asiakas antaa tähän luvan.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Kotona asumisen palvelujen palvelualuejohtaja Aila Halonen.
Ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Kirjaaminen on jokaisen työntekijän vastuulla ja on tärkeä osa asiakastyötä. Kirjaaminen toteutuu asiakastapaamisissa.
Kaikki työntekijät suorittavat Sosiaalihuollon kirjaamisen peruskurssin ja tarpeenmukaiset KANTA-koulutukset.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt:
Jokainen työntekijä suorittaa vuosittain pakolliset tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset. Lähijohtajat seuraavat, että pakolliset koulutukset suoritetaan.
Tietosuoja- ja turvaosaamisella varmistetaan jokaisen työntekijän, esihenkilön sekä rekisterinpitäjän oikeusturvaa. Tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksen käyminen antaa perustiedot tietoturvan ja tietosuojan toimintatavoista.
Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojakoulutus: Koulutus on pakollinen koko henkilöstölle.
Henkilötietoja käsittelevien GDPR-koulutus: Koulutus on tarkoitettu esihenkilöille sekä niille, jotka käyttävät työssään aktiivisesti henkilötietoja.
Terveydenhuollon tietosuoja- ja tietoturvakoulutus: Koulutus on pakollinen terveydenhuollon henkilöstölle.
Sosiaalihuollon tietosuoja- ja tietoturvakoulutus: Koulutus on pakollinen sosiaalihuollon henkilöstölle.
Tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset suoritetaan vuosittain.
Henkilötietojen käytön valvonta toimialalla
Toimialalla käytetään hyvinvointialuetasoista ohjeistusta. Asiakas- ja potilastietojen turvallinen käsittely varmistetaan lähijohtajan toimesta vuosittain tehtävällä satunnaisella otannalla lokitietojen tarkistamisella asiakastietojärjestelmä Apotista vuosittain.
Palvelun saatavuuden määräajat: Arviointitiimin asiakkuudet alkavat tilanteessa, jossa asiakkaan kotona pärjäämisessä nähdään vajetta. Päivystyksestä tai muulta akuuttiluontoiselta osastolta kotiutuvalle asiakkaalle pyritään järjestämään palvelu samalle päivälle. Ei-kiireellisissä tilanteissa vasteaika yhteydenotosta on 3-5 päivää.
Jos Arviointitiimi ei kykene jonkin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi vastaamaan tarpeeseen, asiakkuus siirtyy tilannearviolla suoraan järjestämisen yksikköön.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Kotihoidon asiakkaan kokonaisvaltaista vointia ja toimintakykyä kartoitetaan arviointijakson aikana ja asiakkaan kotona asumista tuetaan kuntouttavalla työotteella. Tarvittaessa asiakkaalle haetaan kotona asumista tukevia palveluja.
Asiakkaan ruokahuollon järjestäminen: Kotihoidon asiakkaan ravitsemukseen liittyviä asioita arvioidaan osana palvelutarpeen arviointia ja arviointijaksoa.
Asiakkaan siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen: Kotihoidon asiakas huolehtii itse siivouksesta ja pyykkihuollosta. Arviointijaksolla kartoitetaan asiakkaan mahdollinen avuntarve.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Työssä toteutetaan infektioiden torjunnan tavanomaisia varotoimenpiteitä. Työnantaja tarjoaa tarvittavat suojaimet kotikäynneille.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt: Kotihoidon asiakas huolehtii itse varoistaan sekä arvotavaroistaan.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Kotihoidon asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoito toteutetaan pääsääntöisesti hakeutumalla alueen terveyskeskukseen. Kotikäynnillä tehdään jatkuvaa arviointia asiakkaan voinnista ja mahdollisiin muutoksiin reagoidaan tarpeen mukaisesti.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Asiakkaan seurantaan ja arviointiin liittyvät tiedot kirjataan ajantasaisesti Apotti-asiakastietojärjestelmään. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä monialaisesti riippuen asiakkaan palvelutarpeesta.
Sosiaalipalveluissa asiakkaiden suunhoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa ja kiireellistä sairaanhoitoa sekä äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen: Arviointitiimissä toimitaan organisaation ohjeistuksia noudattaen.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Asiakkuus Arviointitiimissä alkaa määritellyn prosessin mukaisesti. Arviointijakson aikana henkilökunta havainnoi ja arvioi asiakkaan vointia ja mahdollisia muutoksia sekä reagoi niihin tarvittavalla tavalla. Tarvittaessa henkilökunta ohjaa hakeutumaan tarvittavien palvelujen piiriin.
Omatyöntekijän nimeäminen: Arviointitiimissä ei nimetä omatyöntekijöitä.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Organisaatiossa on laadittu osallisuussuunnitelma asiakkaiden osallisuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Työn lähtökohtana on asiakkaan oikeus saada laadultaan hyvää sosiaali- terveydenhuoltoa. Työyhteisön velvollisuus on tuoda asia lähijohtajan tietoon, mikäli asiakkaan oikeus ei toteudu. Lähijohtaja selvittää asiaa asianosaisten kanssa ja tekee tarvittavat jatkotoimet.
Työntekijöillä on sosiaalihuoltolain mukainen velvollisuus ilmoittaa viipymättä ilmoittaa toiminnasta vastaavalle henkilölle havaitsemistaan epäkohdista tai sen uhasta, jotka vaarantavat asiakkaan sosiaalihuollon toteutumista tai asiakasturvallisuutta. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä.
Työntekijä tekee SPro-ilmoituksen.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Asiakkaita informoidaan asiakaskohtaamisissa. Asiakkaalla on oikeus saada itseään koskevia tietoja ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista. Asiakkaalla on itsemääräämisoikeus, jota kunnioitetaan.
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat: Arviointitiimissä ei laadita hoitosuunnitelmaa. Arviointijakson päättää palvelutarpeenarvio, jos asiakas on siirtymässä säännöllisten palveluiden piiriin.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Asiakas osallistuu palvelutarpeen arviointiin ja palvelukokonaisuuden suunnitteluun. Asiakas tulee kuulluksi ja hänen mielipidettään arvostetaan.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ohjeistus
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
QPro-asiakaspalautejärjestelmän avulla hyvinvointialueen asiakkaat voivat antaa verkkosivuilla tai paperilomakkeella jatkuvaa palautetta toiminnasta. Palautteiden laadukas ja systemaattinen käsittely nostaa esille palvelujen ja prosessien kehitettäviä osa-alueita. Palautteiden avulla voidaan myös seurata pitkällä aikavälillä palvelujen kehittämistyön tuloksellisuutta. Työntekijät kannustavat asiakkaita asiakastapaamisten yhteydessä palautteen antamiseen ja ohjeistavat, kuinka palaute annetaan. Työntekijöiden tueksi on luotu mainos- ja tukimateriaalia asiakkaan ohjaamista varten.
Asiakas voi antaa palautetta myös suullisesti. Asiakas voi antaa palautteen suoraan VAKEn verkkosivuilla Anna palautetta-sivustolla.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Saatu palaute on arvokasta toiminnan kehittämisessä, Saadut palautteet käsitellään työyksiköissä ja hyödynnetään palvelun kehittämisessä.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Tehtäväaluepäällikkö
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Asiakkaalla tai potilaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen.
Omavalvontasuunnitelma pidetään ajantasaisena.
Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään palautteiden tai toistuvien samaa asiaa koskevien HaiPro-ilmoitusten kautta, mikäli toimintatapoja tulee muuttaa.
Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka liittyvät tuotettaviin palveluihin, niiden laatuun tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen.
Päivitettävä omavalvontasuunnitelma on julkaistava viiveettä.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
Omavalvontasuunnitelma valmis 16.12.2024 Tiina Uoti / Arviointitiimin lähijohtaja