Tietopyynnöt

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaan asiakkaalla on oikeus saada kirjallisesta pyynnöstä kohtuullisessa ajassa ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa maksutta tieto siitä, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia tietoja sekä mikä on ollut käytön tai luovutuksen peruste. 

Asiakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada lokitietoja, jos sen, jolta niitä pyydetään, tiedossa on, että niiden antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa asiakkaan terveydelle tai hoidolle taikka jonkun muun oikeuksille tai jos niiden antaminen saattaisi vaarantaa rikosten estämisen, paljastamisen ja selvittämisen taikka yleisen turvallisuuden tai kansallisen turvallisuuden suojelemisen. Myöskään kahta vuotta vanhempia lokitietoja ei ole oikeutta saada, jollei siihen ole erityistä syytä. Asiakas ei saa käyttää tai luovuttaa saamiaan lokitietoja edelleen muuhun tarkoitukseen kuin omien asiakastietojensa käsittelyyn liittyvien oikeuksiensa selvittämistä ja toteuttamista varten. 

Jos asiakas pyytää uudestaan lokitietoja, jotka hän on jo saanut, palvelunantaja voi periä lokitietojen antamisesta kohtuullisen korvauksen, joka ei saa ylittää tiedon antamisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia.  

Jos palvelunantaja katsoo, ettei lokitietoja saa antaa asiakkaalle, kieltäytymisestä on tehtävä kirjallinen päätös. Asia voidaan saattaa tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi tietosuojalain 21 §:n 1 momentin mukaisesti. 

Jos asiakas katsoo, että hänen asiakastietojaan tai hyvinvointitietojaan on käytetty tai luovutettu ilman riittäviä perusteita, tietoja käyttäneen tai tietoja saaneen palvelunantajan on annettava asiakkaalle pyynnöstä selvitys tietojen käytön tai luovuttamisen perusteista sekä esitettävä perusteltu käsityksensä siitä, onko tietojen käyttö tai luovuttaminen ollut lain mukaista. Jos palvelunantaja arvioi tietojen käsittelyn olleen lainvastaista, sen on oma-aloitteisesti ryhdyttävä välttämättömiin toimenpiteisiin. 

Lokitietopyyntö (650003)(pdf, 88.28 KB)

Julkisuuslain 11 §:n mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.  

Asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla on oikeus saada tieto julkisen asiakirjan lisäksi myös sellaisista viranomaisen asiakirjoista, jotka ovat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n nojalla sekä asiakirjoista, jotka eivät vielä ole tulleet julkisiksi (harkinnanvaraisesti luovutettavat). Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta taikka tietoja henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta taikka hänen saamastaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen palvelusta. Harkinnanvaraisesti julkisia tietoja ovat esimerkiksi valmisteluun liittyvät asiakirjat ennen kuin päätös on tehty tai asia on käsitelty loppuun. 

Asianosainen saa käyttää asianosaisjulkisuuden perusteella saamiaan tietoja sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevassa asiassa, johon asianosaisjulkisuus kohdistuu. Muussa asiassa asianosainen ei sen sijaan saa käyttää hyväksi tällaista tietoa. Asianosainen ei myöskään saa ilmaista sivulliselle asianosaisasemansa perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja. 

Asianosaisen tiedonsaantioikeuden rajoitusperusteista on säädetty julkisuuslain 11 §:n 2 momentissa. 

Asianosaisen tiedonsaantipyyntö (650001).pdf(pdf, 89.82 KB)

 

Julkisuuslain 12 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto itseään koskevista tiedoista, jotka sisältyvät viranomaisen asiakirjaan. Henkilöllä on näin ollen oikeus itseään koskeviin muihin kuin julkisiin tietoihin myös silloin, kun hän ei ole asiassa asianosainen. 

Tiedonsaantioikeuden rajoitusperusteista on säädetty julkisuuslain 11 §:n 2 momentissa. 

Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa julkisia henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Tavanomaiset henkilötiedot, kuten nimi, ammatti ja yhteystiedot ovat yleensä julkisia tietoja.  

Henkilötietojen suojaa koskevia säännöksiä ovat muun muassa EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta yksityishenkilöiden suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn, jos käsittely on henkilökohtaista, eikä liity ammatilliseen tai kaupalliseen toimintaan. Tällaista henkilötietojen käsittelyä voi olla esimerkiksi henkilökohtaiseen tarkoitukseen kerättävät yhteystiedot, sosiaalinen verkostoituminen ja yksityistä sukututkimusta varten kerättävät tiedot. Jos pyydät yksityishenkilönä julkisia henkilötietoja tällaisiin tarkoituksiin kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa, sinulla on yleensä oikeus saada pyytämäsi tiedot. Yksityishenkilönkin on huolehdittava henkilötietojen tietoturvallisesta käytöstä ja säilyttämisestä. 

Henkilötietojen suojaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös rajoitetusti toimituksellisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin. Jos pyydät julkisia henkilötietoja tällaisiin tarkoituksiin kopiona, tulosteena tai sähköisessä muodossa, sinulla on yleensä oikeus saada pyytämäsi tiedot.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) 15 artiklan mukaan rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, että häntä koskevia henkilötietoja käsitellään tai että niitä ei käsitellä. Jos henkilötietoja käsitellään, rekisteröidyllä on asetuksen mukaan oikeus ”saada pääsy henkilötietoihin” eli käytännössä saada tietoonsa, mitä henkilötietoja rekistereissä on. Tätä kutsutaan tietojen tarkastusoikeudeksi. Lisäksi rekisterinpitäjän on pyydettäessä toimitettava jäljennös käsiteltävistä henkilötiedoista. 

Rekisteröidyllä on oikeus saada tietää: 

• mistä henkilötietosi on hankittu 

• miksi niitä tarvitaan 

• kuinka kauan niitä tarvitaan 

• onko henkilötietojasi luovutettu tai aiotaanko niitä luovuttaa eteenpäin – jos kyllä, kenelle 

• onko tietoja siirretty EU:n ulkopuolelle – jos on, miten ne on suojattu 

• käytetäänkö henkilötietojesi käsittelyssä automaattista päätöksentekoa – jos käytetään, mitä se tarkoittaa 

• miten voit käyttää henkilötietoihin liittyviä oikeuksiasi. 

Jos rekisteröity pyytää useampia jäljennöksiä, rekisterinpitäjä voi periä niistä toimenpiteen kustannuksiin perustuvan kohtuullisen maksun. Jos rekisteröity esittää pyynnön sähköisesti, tiedot on toimitettava yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa, paitsi jos rekisteröity toisin pyytää.  

Lisäksi jos rekisteröidyn pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, tai jos niitä esitetään toistuvasti, rekisterinpitäjä voi joko  

1. periä kohtuullisen maksun ottaen huomioon tietojen tai viestien toimittamisesta, tai pyydetyn toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset;  

2. tai kieltäytyä suorittamasta pyydettyä toimea.  

Näissä tapauksissa rekisterinpitäjän on osoitettava pyynnön ilmeinen perusteettomuus tai kohtuuttomuus.  

Rekisteröidyn tarkastusoikeuden rajoitusperusteista on säädetty tietosuoja-asetuksessa ja kansallisessa tietosuojalaissa (1050/2018). Jollei rekisterinpitäjä hyväksy rekisteröidyn vaatimusta tietoihin pääsystä, hänen on annettava asiasta kirjallinen todistus. Todistuksessa on mainittava myös ne syyt, joiden vuoksi vaatimusta ei ole hyväksytty ja kerrottava mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja. 

Valvontaviranomaisen yhteystiedot:   

Tietosuojavaltuutetun toimisto  

PL 800, 00520 Helsinki 

puh. 029 56 16670  

http://www.tietosuoja.fi/fi/ 

Henkilötietojen tarkastuspyyntö (650002).pdf(pdf, 89.56 KB)

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) 16 artiklan mukaan rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä oikaisee ilman aiheetonta viivytystä rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset henkilötiedot. Oikaiseminen tarkoittaa, että: 

• virheellisiä tietoja voi korjata 

• puutteellisia tietoja voi täydentää. 

Henkilötietojen korjausvaatimuksessa on yksilöitävä oikaistava tieto sanatarkasti sekä esitettävä muutos sanatarkasti ja perustelut ehdottamillesi muutoksille. 

Tietojen oikaiseminen on maksutonta. Jos oikaisupyyntö on perusteeton tai kohtuuton, rekisterinpitäjä voi periä kohtuullisen maksun tai kieltäytyä toteuttamasta pyyntöä. 

Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy oikaisemasta tietojasi, sen täytyy kertoa sinulle kieltäytymisen syyt. Kieltäytymisen on aina perustuttava lakiin. Jos kieltäytymiselle ei mielestäsi ole perusteita, voit tarvittaessa ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun. 

Valvontaviranomaisen yhteystiedot:   

Tietosuojavaltuutetun toimisto  

PL 800, 00520 Helsinki 

puh. 029 56 16670  

http://www.tietosuoja.fi/fi/ 

Rekisteritietojen korjauspyyntö (650013)(pdf, 83.58 KB)