Enable preference cookies to be able to use automatic translations
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)Sähköposti: kirjaamo@vakehyva.fi
Palveluyksikön nimi: Martinlaakson ja Myyrmäen kotihoito
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet ja yhteystiedot: Martinlaakson kotihoito Laajaniityntie 3, 01620 VantaaMyyrmäen kotihoito Rajatorpantie 8 A, 01600 Vantaa
Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot: Alue 1 tehtäväaluepäällikkö Aino Rantanen aino.rantanen2@vakehyva.fi puh. 050 3121748Martinlaakson kotihoito lähijohtaja Sini Vallin sini.vallin@vakehyva.fi puh. 050 3045446Myyrmäen kotihoito vs. lähijohtaja Anni Huuhka anni.huuhka2@vakehyva.fi puh. 04 05791432
Sosiaalihuoltolain 19 a§: Kotihoidolla tarkoitetaan palvelua, jolla huolehditaan, että henkilö suoriutuu jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista kodissaan ja asuinympäristössään. Kotihoitoon kuuluu asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukainen toimintakykyä ylläpitävä hoito ja huolenpito. Kotihoitoon sisältyy kotisairaanhoidon palvelu. Arvot oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus ohjaavat toimintaamme. Yhteisesti sovitut arvot ja toimintaperiaatteet muodostavat työyhteisössä vallitsevan toimintakulttuurin, joka näkyy myös asiakastyössä. Asiakas kohdataan käynnin aikana arvostavasti, ammattimaisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Kotihoito voi asiakkaan tarpeen mukaan olla joko tilapäistä tai säännöllistä. Tilapäisen kotihoidon asiakkuus on määräaikainen ja se voi kestää korkeintaan kaksi kuukautta. Kun kotihoidon palveluntarve on säännöllistä, asiakas kuuluu säännöllisen kotihoidon piiriin. Kotihoidon asiakas saa tukea päivittäisiin toimintoihin, joissa on haasteita. Tällaisia toimintoja voivat olla syöminen sekä ravitsemuksen seuranta, peseytyminen, pukeutuminen, sängystä siirtyminen ja WC-käynnit. Kotihoidon palveluun kuuluu myös lääkehoidosta huolehtiminen, jollei asiakas itse siihen kykene. Kotihoidon asiakkaiden lääkkeenjako toteutetaan apteekin koneellisen annosjakelun avulla. Kotihoidon palvelua antavat koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Kotihoidon palvelu voi koostua kotikäyntien lisäksi myös etäkotihoidon palvelusta. Kotihoidon palvelua voidaan antaa yksilöllisen tarpeesi perusteella kaikkina viikonpäivinä ympärivuorokautisesti.
Tehtäväalueen toimintayksiköt voivat tarvittaessa tuottaa palveluja ostopalveluna esimerkiksi, jos asiakkaan hoidontarve tilapäisesti toisella hyvinvointialueella.
Kotona asumisen palveluiden asiakkaiden erityispiirteinä korostuvat mm. asiakkaiden hauraus, monisairaus, monilääkitys, muistisairaus, päihde- ja mielenterveyssairaus ja vammaisuus. Pääsääntöisesti kotona asumisen palveluiden asiakkaat ovat ikääntyneitä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (VAKE) kotona asumisen palvelut perustuvat lakiinsosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (822/2000)sosiaalihuoltolakiin (1301/2014)sosiaalihuoltoasetukseen (607/83)terveydenhuoltolakiin (1326/2010)lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkään sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) sekäkansanterveyslakiin (66/1972)
Yksiköiden asiakasmäärät keskimääräisesti:Kotihoidon alueen asiakas- ja käyntimäärä perustuu alueella asuvien asiakkaiden tarpeisiin, joille on kotihoidon kriteerien täyttäyessä myönnetty kotihoidon palvelu. Asiakasmäärän vaihdellessa asiakkaita on Martinlaaksossa noin 186 ja Myyrmäen kotihoidossa noin 220.
Tehtäväalueella alihankintana ostettuja palveluita ja niiden tuottajia: Hoitotarvikkeet: Tilataan hankintaohjeiden mukaisesti sopimustoimittajiltaTerveydenhuollon laitteet, huolto ja rekisteri: Medusa rekisterissäAsiakasturva- ja hyvinvointijärjestelmä ja hoitajakutsujärjestelmä: TunstallKiinteistöhuolto: Tilakeskus vastaa kiinteistön vuokraamisesta palveluntuottajalle.Isännöintipalvelut: Tilakeskus ja kiinteistön isännöitsijä jakavat vastuun vastuutaulukon mukaisesti. Martinlaakson kotihoidon isännöitsijä PMH Liikekiinteistöt ja Myyrmäen kotihoidon isännöitsijä Anne Isomäki/NewsecPyykkihuolto: Lindström työvaatepalveluSiivouspalvelut: SOL puhtauspalvelutHenkilöstön vuokraus/sijaiset: SeureTeknologiapalvelut: Smila-lääkeautomaatti ja OivaHealth etähoivateknologiaAteriapalvelu: Attendo majakka, yhteisöllisen asumisen ateriatLääkkeet ja lääkkeiden annosjakelu: Kivistön apteekki
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen
Palveluntuottaja sitoutuu seuraamaan ja kehittämään tuottamansa palvelun laatua. Palveluntuottaja sitoutuu vuorovaikutukselliseen yhteistyöhön Tilaajan kanssa palvelun laadun varmistamiseksi. Yhteydenpito on jatkuvaa siten, että mahdollisiin ongelmiin etsitään välittömästi ratkaisut ja että palvelun edelleen kehittäminen on osa normaalia toimintaa. Palveluntuottajan sitoutuu osallistumaan Tilaajan kanssa käytäviin yhteistyöpalavereihin, tiedotustilaisuuksiin tai seminaareihin.
Palveluntuottajalla on määritelty toimintaa ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus, joihin koko yksikön henkilökunta on sitoutunut. Palveluntuottaja on keskustellut henkilökuntansa kanssa, mitä toimintakykyä tukevalla ja kuntoutumista edistävällä työotteella ymmärretään ja miten tämän avulla asiakkaita voidaan tukea heidän jokapäiväisessä elämässään.
Palveluntuottajan tulee varmistaa, että palveluntuottajan laatua ja laadun tuottamista ohjaavat dokumentit ovat myös asiakkaiden, omaisten ja Tilaajan saatavilla. Palveluntuottajan tulee seurata toteuttamansa palvelun laatua ja kehittää toimintaansa havaintojen perusteella.Työyksiköistä annetaan palautetta toiminnasta, laadusta ja havainnoista VAKE:n sisäisesti laadittujen omien ohjeiden mukaisesti sekä yleisen QPro palautejärjestelmän kautta.
Kotiin annettavissa palveluissa toteutetaan hyvinvointialueen strategian arvoja, missiota ja visiota. Hyvinvointialueen arvoiksi on määritelty oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus. Lisäksi toteuttamisessa on huomioitu lainsäädäntö ja laatusuositukset, kuten laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi.
Sosiaalihuollon palvelujen tulee toteuttaa sosiaalihuollon lainsäädännön keskeisiä periaatteita. Palvelujen tulee edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta, turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet, edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.Asiakkaan arki rakentuu laadukkaan hoidon sekä yksilön oman näköisen arjen ympärille. Lähtökohtana on, että asiakkaan arki kotona on mahdollisimman samanlaista kuin elämä kodin ulkopuolellakin. Arjen tukeminen kotona on yhteistä aikaa, arjen mielekkäitä kokemuksia ja aktiivisuutta. Kaiken toiminnan keskiössä on asiakas itse, ja asiakkaiden monimuotoisuutta kunnioitetaan ja sitä pidetään rikkautena. Läheisten kanssa tehdään yhteistyötä aktiivisesti. Henkilökunta tukee omalla toiminnallaan asiakkaan kodin arkea ja mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin toimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa. Asiakkaita kannustetaan ja avustetaan osallistumaan päivittäisiin toimintoihin asiakkaan yksilöllisten tarpeiden sekä toimintakyvyn mukaan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä yhteinen omavalvontasuunnitelman mallipohja, jota on täydennetty hyvinvointialueen yhteisillä ohjeilla. Kotiin annettavien palveluiden omavalvontasuunnitelman pohjaa täydennetään edelleen kyseistä palvelua koskettavilla tiedoilla. Yhteiseen omavalvontasuunnitelmapohjaan kirjoitetaan miten toiminnan vaatimusten ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteutuminen konkreettisesti arjessa toteutetaan. Omavalvontasuunnitelman laatimisesta vastaa tehtäväaluepäälliköt ja toteutumisen seurannasta vastaavat palvelun lähijohtajat yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Omavalvontasuunnitelmat julkaistaan hyvinvointialueen nettisivuille. Tehtäväalueiden päälliköt vastaavat ajantasaisen omavalvontasuunnitelman sijoittamisesta yksiköihin yhdessä lähijohtajien kanssa.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Tehtäväaluepäällikkö Aino Rantanen, lähijohtajat Sini Vallin ja Anni Huuhka.
Omavalvontasuunnitelman on laadittu yhdessä henkilökunnan kanssa, asiakkaita osallistaen. Omavalvonnan organisoinnista ja johtamisesta vastaa yksikön lähijohtaja ja tehtäväaluepäällikkö. He vastaavat siitä, että toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja tavoitteet, että toiminnassa on riittävästi koulutettua ja ammattitaitoista henkilökuntaa, tilat ja laitteet ovat asianmukaiset sekä sosiaalihuollon palvelutoiminta on näyttöön perustuvaa ja sillä on vaikuttavuutta.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: 20.2.2025Omavalvontaohjelman toteutumista on seurattava palveluja saavilta asiakkailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä palveluyksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön yleisellä ilmoitustaululla sekä yksikön Teams-kansiossa. Omavalvontasuunnitelma löytyy myös julkaistuna Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen internet-sivuilta. Asiakkaiden on mahdollista saada omavalvontasuunnitelma kotiin nähtäväksi. Ilmoitustaululta löytyy oma kappale tätä varten.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset
Kotona asumisen palvelualueella yksiköiden toimintaa ohjaavat keskeisesti Sosiaalihuoltolaki ja Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palveluiden turvaamiseksi 2024–2027 tukee hallitusohjelman, vanhuspalvelulain sekä sosiaalihuoltolain toimeenpanoa. Linkit lakeihin ja laatusuositukseen:
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää, että terveydenhuollon toiminnan on oltava ammatillisesti ja tieteellisesti asianmukaista, näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa, sekä laadukasta ja turvallista. Kotihoidolle asetetuilla laatuvaatimuksilla ja –suosituksilla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita ja vastaavat ikääntyneiden tarpeisiin. Näitä ovat muun muassa:
Kotihoidon yksiköiden toiminnassa noudatetaan lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhtenäisiä kotihoidon palvelukuvauksia. Palvelukuvauksessa esitetyt laatuvaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia yksikön toiminnalle. Kaikkien palvelukuvauksessa asetettujen vähimmäislaatuvaatimusten ja tavoitteiden tulee täyttyä täysimääräisesti tarjottavan palvelun osalta. Laatuvaatimuksia seurataan kuukausittain nelikenttäanalyysin avulla.Henkilöstön perehdytyksessä käydään läpi palvelukuvaus ja toimintaa keskeisesti säätelevät lait ja asetukset.Omavalvontasuunnitelmaa käydään säännöllisesti läpi yksikköpalavereissa, jonka perusteella henkilökunta on tietoinen omavalvonnan vaateista ja kanavista.
RAI (Resident Assessment Instrument) on kansainvälinen hoidon, palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tehty standardoitu arviointijärjestelmä, joka perustuu ammattilaisten tekemään asiakaskohtaiseen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin. Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) mukaan palveluntuottajalla on velvollisuus käyttää iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä.
Hyvinvointialueella RAI-järjestelmää käytetään vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa, aikuissosiaalityössä ja sairaalapalveluissa. Jokaisella on käytössään palveluun sopiva RAI-väline. Kotona asumisen yhteisöllisessä asumisessa ja kotihoidossa käytetään interRAI-HC- välinettä. Asiakasohjauksessa, perhehoidossa ja omaishoidossa käytetään interRAI- CHA- välinettä. Hyvinvointialueen välineet ovat kuvattuina RAI-intrasivustolla tarkemmin.
RAI-järjestelmän tarkempia ohjeita löytyy Vantaan ja Keravan RAI-intranetsivustolta. RAI-arvioinnista syntyvistä yksilötiedoista koostetaan myös yhteenvetoja ja keskiarvoja, jotka kuvaavat organisaation asiakasrakenteita, tarpeita sekä palvelujen toimintaa ja muutoksia. Tuloksia hyödynnetään toiminnan ja organisaation johtamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi THL tuottaa RAI-arviointitiedosta kansallista vertailutietoa ja tutkimusta, joita hyödynnetään kehitettäessä palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia ja tuloksellisia.
Säännöllistä palvelua saavalle asiakkaalle tehdään kattava RAI-kokonaisarviointi hoidon alkaessa, hoidon aikana puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin muuttuessa oleellisesti. Asiakasohjauksessa toteutetaan kertaluonteisia arviointeja palvelujen tarpeen kartoittamiseksi. Arviointi tehdään asiakasta haastatellen ja havainnoimalla. Läheinen/omainen voi osallistua mukaan. RAI-arviointi tuottaa asiakaskohtaisia mittareita ja herätteitä (CAPseja), joiden pohjalta ammattilaiset laativat asiakkaan hoivan, kuntoutuksen ja palvelun suunnitelman sekä seuraavat ja arvioivat suunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
RAI-arviointitiedon laadun varmistamiseksi jokainen arviointeja toteuttava ja tietoa käyttävä ammattilainen suorittaa hyvinvointialueen RAI-perehdytykseen sisältyvän koulutuskokonaisuuden. Yksiköissä on nimetyt RAI-tukihenkilöt, jotka tukevat ja vahvistavat yksiköissään osaamista lähijohtajan rinnalla. Tarkemmat kuvaukset löytyvät RAI-intrasivulta. Kaikkien ammattiryhmien roolit ja vastuut ovat kuvattuna tarkemmin RAI-intrasivulla.
Hyvinvointialueella on asetettu laatuindikaattoreita, joiden avulla seurataan ja kehitetään organisaation toiminnan laatua. Laatuindikaattoreita seurataan reaaliaikaisesti Raisoft-järjestelmässä olevan laatumoduulin kautta osavuosikatsauksittain. Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuottamista raporteista saadaan vertailutietoa muihin palveluntuottajiin kahdesti vuodessa. Toimialat määrittelevät itse oman toimintansa ja niiden toteutumista säännöllisesti toimintayksiköiden kokouksissa, johtoryhmissä ja RAI-palauteraportti iltapäivissä.
Laatuindikaattorit ja tavoitteet:kotihoito ja yhteisöllinen palveluasuminen • RAI arvioitujen asiakkaiden määrä, 100 % • Asiakas on määrittänyt hoidolle ainakin yhden tavoitteen, % > 80 % • Ravitsemus: painoindeksi alle 24 ja laihtuu, % < 8 % • Kipu: riittämätön kivunhallinta, % < 15 % • Turvallisuus: kaatuminen 90 vrk aikana, % < 15 % • Osallisuus: asiakas ei itse osallistunut arviointiin, % < 15 %
RAI-intrasivuilla on kuvattuna tarkemmat ohjeistukset laatuindikaattoreiden tavoitteisiin pääsemiseksi ja seurantaan.
Tehtäväalueen työyksiköissä käydään säännöllisesti läpi RAI arviointien kattavuutta ja sieltä nostettuja huomioita. RAI arviointia hyödyntäen laaditaan asiakkaan henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma tavoitteineen. THL:ltä saadaan kaksi kertaa vuodessa EasyRAIder tietokannan palauteraportit, joita hyödynnetään yksiköiden toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa, arvioinnissa sekä johtamisessa.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit
Laatuvaatimusten- ja suositusten toteutuminen varmistetaan erilaisilla ohjeilla sekä valvonnalla. Näitä ovat esim. lääkehoitosuunnitelma, omavalvontasuunnitelma sekä hyvinvointialueen sisäiset valvontakäynnit.
Palvelua myönnetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vahvistamien myöntämisen perusteiden mukaisesti asiakkaan palvelutarvetta jatkuvasti arvioiden. Kotihoidon asiakkaat ovat pääasiassa vanhuksia ja vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia.
Työntekijät ovat sisäistäneet palveluntuottajan toiminta-ajatuksen ja toimintaa ohjaavat arvot, jotka ovat kirjallisesti asiakkaiden ja heidän omaistensa nähtävillä.
Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut keskeiset laatutavoitteensa. Palveluntuottajalla on kirjallinen ja ajantasainen toimintasuunnitelma. Palveluntuottajalla tulee olla kirjattuna toiminta-ajatus ja pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma, johon koko henkilökunta on sitoutunut. Toiminta-ajatus tulee olla sisällöltään konkreettinen ja sisältää toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet, selkeät tavoitteet palvelulle ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Palveluntuottajalla on menettelytapa- ja työohjeet kirjallisena/sähköisenä. Palveluntuottajalla on työnjakosuunnitelma, jolla henkilökunta on sitoutettu ja työntekijöillä on nimetyt vastuualueet. Palveluntuottaja kehittää aktiivisesti palvelua, toimintaa ja johtamistyötä. Palveluntuottaja kerää jatkuvaa asiakaspalautetta. Kyselyiden tulokset käsitellään asiakkaiden ja omaisten kanssa ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Tulosten ja niistä johdettujen kehittämistoimenpiteiden tulee olla helposti saatavilla. Palveluntuottajan tulee toteuttaa omavalvonta valvontaviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Omavalvonnan kehittäminen ja toteuttaminen on syytä liittää organisaation laadunhallintajärjestelmään. Palveluntuottajalle tulleet asiakkaan palvelua koskevat reklamaatiot ja sen takia tehdyt toimenpiteet ilmoitetaan nopeasti ja kirjallisesti Tilaajalle. Palveluntuottaja varmistaa, että asiakastiedot palveluntuottajan ja tilaajan välillä kulkevat tietoturvallisen yhteyden kautta.
Johtaminen ja vastuut
Toimialajohtaja vastaa toimialansa toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti aluehallituksen ja hyvinvointialuejohtajan alaisuudessa.
Palvelualuejohtaja vastaa palvelualueen toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti toimialajohtajan alaisuudessa.
Tehtäväaluepäällikkö vastaa tehtäväalueen toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointialuestrategian mukaisesti palvelualuejohtajan alaisuudessa.
Lähijohtaja vastaa toimintayksikön toiminnasta ja taloudesta sekä johtaa ja kehittää toimintaa hyvinvointistrategian mukaisesti tehtäväalueen päällikön alaisuudessa. (Hallintosääntö)
Työntekijät
Kotona asumisen palvelualueella on käytössä seuraavat laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Päivittäiskirjaukset sekä hoito- ja ohjaussuunnitelmat ohjaavat asiakaskohtaista toimintaa ja mittaavat toiminnan laatua. Kirjauksista tulee näkyä asiakkaiden saama palvelu ja sen laatu sekä palveluiden toteuttamiseen käytetty aika. Tämä tulee olla todennettavissa päivittäiskirjauksista. Hoito- ja ohjaussuunnitelmat laaditaan yksilöllisen asiakastarpeen mukaisesti.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Yksiköissä tehdään vuosittain työpaikan WPro-riskien arviointianalyysi. Riskikartoitus tehdään yhdessä henkilökunnan kanssa.
Turvallisuus- ja varautumisyksikkö on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos-toimialaa, mutta vastaa hyvinvointialueen kaikista turvallisuuden osa-alueista kuten esimerkiksi henkilö, tila, ja tietosuojaturvallisuudesta. Tarkoituksena on tukea ja auttaa hyvinvointialueen toimialojen yksiköitä turvallisuuden ja varautumisen suunnittelussa sekä käytännön ratkaisuissa. Yksikkö toteuttaa systemaattisesti eri toimialojen yksiköiden turvallisuuskäytänteiden riskinarviointia yhdessä tilahallinnon, tietohallinnon, työsuojelun sekä pelastustoimen asiantuntijoiden kanssa. Seurantaa toteutetaan myös omavalvonnan keinoin.
Yksittäiset turvajärjestelmät eivät aina takaa turvallista työympäristöä vaan usein peruspilarina ovat yksiköiden luomat ohjeistukset, toimintatavat ja näiden kehittäminen. Vastuu turvallisen työympäristön rakentamisesta sekä sen ylläpitämisestä on jokaisella työntekijällä ja lähijohtajalla. Hyvinvointialueen turvallisuus on kaikkien yhteinen asia, joka tarvitsee onnistuakseen jokaisen henkilön sitoutumista ja pitkäjänteistä turvallisuuskulttuurin- ja ajattelutavan ylläpitämistä.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Yksikön lähijohtaja ja tehtäväaluepäällikkö
Vastaava henkilö on turvallisuus- ja varautumisyksikön päällikkö. Poikkeustilanteita varten on määritelty erillinen ohjeistus.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Turvallisuus ja varautuminen -yksikkö vastaa hyvinvointialueen kaikista turvallisuuden osa-alueista kuten henkilö-, tila- ja tietosuojaturvallisuudesta. Yksikön tarkoituksena on tukea ja auttaa hyvinvointialueen toimialojen yksiköitä turvallisuuden ja varautumisen suunnittelussa sekä käytännön ratkaisuissa.
Yksikkö toteuttaa systemaattisesti eri toimialojen yksiköiden turvallisuuskäytänteiden riskinarviointia yhdessä tilahallinnon, tietohallinnon, työsuojelun ja pelastustoimen asiantuntijoiden kanssa. Seurantaa toteutetaan myös omavalvonnan keinoin. Työnantaja järjestää yksikön mukaan esim. paloturvallisuuskoulusta, turvallisuuskävely, ensiapu sekä yleiseen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen liittyvää koulutusta. Menettelytapaohjeet on laadittu mahdollisia uhka- ja väkivaltatilanteita varten.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Ohjeet päivitetään, mikäli toiminta muuttuu tai vähintään kerran vuodessa. Perehdytykseen kuuluu ohjeiden läpikäyminen ja ne löytyvät tallennettuna työyksikön teamsistä ja tarvittaessa ilmoitustaululta.
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta. HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.
Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Kotihoidon autoissa on gps-paikannin, joiden avulla voidaan tarvittaessa saada lisätietoa aikaikkunasta, kun selvitetään esim. väärinkäytösepäilyjä.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen
HaiProt käsitellään työyksikössä annettujen ohjeistusten mukaisesti. Priorisoinnin mukaisesti HaiProt ja työturvallisuus ilmoitukset käsitellään heti ilmoituksen tullessa. Ne käsitellään sekä työyksikössä että johdon toimesta ja toimenpiteet toteutetaan suunnitellusti. Hyvinvointialue seuraa lisäksi erilaisilla mittareilla palvelujen laatua ja mahdollisia laatupoikkeamia, esimerkiksi HaiPron ja SPron kautta.
Yksiköissä tehdään jatkuvaa työtä asiakasturvallisuuden parantamiseksi. Jokaisen yksikön työntekijän sekä lähijohtajan velvollisuus on tehdä ilmoitus havaitsemistaan, vaara- ja läheltä piti –tilanteista. Toimintayksikön lähijohtajalle tulee tieto sähköisesti tehdystä ilmoituksesta ja ne käsitellään kuukausittain yksikkökokouksissa ja tarvittaessa välittömästi yhdessä työyksikön henkilökunnan kanssa. Käsittelyn pohjalta mietitään yhdessä haittatapahtumien ja läheltä piti –tilanteiden juurisyitä ja mietitään yhdessä toimintatapoja näiden ehkäisemiseksi ja toiminnan turvallisuuden kehittämiseksi. Ilmoitukset käsitellään aina oppimisen eikä syyllistämisen näkökulmasta. Haitta- ja vaaratilanteista tulee informoida aina myös asiakasta ja/tai läheistä.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Vakavista vaaratapahtumista tehdään ilmoitus:
Vanhuspalveluiden toimialajohtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen, puh. 050 569 6227 ja Palvelualuejohtaja Aila Halonen puh. 050 314 5629
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit:
Yksiköiden keskeiset riskit ovat yksintyöntely, liikenne, asiakkaiden käytös (päihtymys, aggressiivisuus, mielenterveys, muistisairaus) omaisten käytös (aggressiivisuus, päihtymys, mielenterveys, epäasiallinen käytös, uhkailu), työaika iltaisin ja öisin, kolmas osapuoli (päihtymys, provosoituminen kotihoidon auton tunnukset, poistumiskehoitus yleisistä tiloista esim. yhteisöllisessä asumisessa jäänyt asukkaalta alaovi auki yöllä, aggressiivisuus).
Asiakas- ja potilasturvallisuus on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatua ja riskienhallintaa. Asiakas- ja potilasturvallisuuteen kuuluu keskeisesti riskien ennaltaehkäisy, turvallinen ja laadukas palvelu/hoito, lääkehoito ja laitteet, haittatapahtumista oppiminen sekä toimintatapojen jatkuva kehittäminen.
Asiakas- ja potilasturvallisuus edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja johdon sitoutumista turvallisiin toimintatapoihin ja niiden kehittämiseen.
Hyvinvointialueelle on laadittu asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma.
Työturvallisuuslaki 2002/738, Terveydensuojelulaki 763/1994
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Potilas- ja asiakasturvallisuusasiat tulee olla aktiivisesti esillä yksikön toiminnassa ja sisäisissä kokouksissa. Lähijohtaja informoi henkilöstöä säännöllisesti potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä asioista, kuten havaituista riskeistä sekä kertoo potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseen liittyvistä ohjeista ja suosituksista. Lähijohtajat varmistavat, että yhteisesti sovitut riskien hallintakäytännöt ovat osa päivittäistä toimintaa. Henkilöstö osallistuu toimintayksikön potilas- ja asiakasturvallisuus- tai omavalvontasuunnitelman päivitykseen ja seurantaan.Työpaikkakokouksissa on huolehdittava, että kaikille työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn. Lähijohtaja toimii kokouksen puheenjohtajana, huolehtii asioiden kirjaamisesta sekä laajakantoisten asioiden viemisestä edustukselliseen yhteistoimintaan.
Riskienhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja riskien poistamiseksi ja minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Lähijohtajan vastuulla on perehdyttää henkilökunta omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa jokapäiväistä arjen työtä.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Huoli-ilmoitus on ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta.
Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa iäkkään henkilön tilanteesta huolestunut henkilö. Viranomaisilla on vanhuspalvelulain 25§:n mukainen ilmoitusvelvollisuus, jos iäkkäästä henkilöstä herää huoli.
Kiireellisissä, henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa, ole yhteydessä hätäkeskukseen 112. Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä asioissa ole yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 09 4191 5800.
Iäkkäitä henkilöitä koskevat huoli-ilmoitukset käsitellään Seniorineuvonnassa. Ilmoituksen perusteella selvitetään henkilön avuntarpeet ja järjestetään tarvittava apu ja tuki. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi yksityishenkilöön liittyviä tietoja ei voida antaa huoli-ilmoituksen tekijälle.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä Seniorineuvontaan:
Henkilöstön määrä ja rakenne:Lähijohtaja: Martinlaakso 1 kpl, Myyrmäki 1 kplApulaisosastonhoitaja: Martinlaakso 1 kpl, Myyrmäki 1 kplSairaanhoitajat: Martinlaakso 6 kpl, Myyrmäki 9 kplLähihoitajat: Martinlaakso 21 kpl, Myyrmäki 25 kplSosiaaliohjaaja: Martinlaakso 1 kpl, Myyrmäki 1 kplMuu henkilöstö: -
Sijaisten käytön periaatteet, vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentäminen.
Äkillisissä poissaoloissa toimitaan seuraavalla ohjeistuksella:
Työn uudelleen organisointi ja arviointi, onko tarve hankkia paikkaava resurssi. Työyksikkö ja työnjako arvioivat tilanteen yhteistyössä sovitusti.
Lähijohtajana vastaa rekrytointiprosessista sen suunnittelusta, valmistelusta aina päättämiseen asti. Tällöin rekrytointi sujuu asianmukaisesti ja siitä syntyy myös työnhakijoille hyvä kokemus. Rekrytointitiimi tukee rekrytointiprosessin läpiviennissä tarvittavissa vaiheissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen ja taustan selvittäminen
Rekrytointivaiheessa lähijohtaja tarkistaa hakijan henkilöllisyyden, JulkiTerhikistä ammattioikeutta koskevat tiedot sekä pyytää tutkinto- ja työtodistukset nähtäväksi. Rikosrekisteriote pyydetään iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä.
1.1.2024 alusta voimaan tulee laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, joka velvoittaa työnantajaa selvittämään rikostaustan iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskenteleviltä henkilöiltä. Sääntelyllä pyritään ehkäisemään iäkkäiden ja vammaisten kokemia väärinkäytöksiä.
Lähijohtajan tekemä työntekijän rokotussuojan tarkistaminen, perustuu Tartuntatautilain 48 pykälään, joka koskee niitä toimintayksiköitä, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita ja asukkaita.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen.
Henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeiden pohjalta on laadittu vuosittainen koulutussuunnitelma henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Henkilöstön koulutustarpeet on koottu kehityskeskustelujen yhteydessä, ja koulutustarpeiden pohjalta toimialat ovat tunnistaneet henkilöstön tärkeimmät kehittämisen ja kouluttamisen tarpeet vuosittain.
Yhteinen, VAKE-tasoinen koulutusohjelma perustuu henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa hyvinvointialuetasoisesti tunnistettuihin osaamisen kehittämisen teemoihin. Henkilöstöpalveluissa tuotetaan keskitetysti oppimis- ja koulutusratkaisuja näihin hyvinvointialuetasoisesti nostettuihin koulutustarpeisiin. Kaikkiaan keskitetyn koulutustuotannon pääpaino on verkko-oppimisratkaisuissa.Koulutusohjelman koulutukset löytyvät pääosin Lokista ja myös ilmoittautuminen niihin tapahtuu sitä kautta. Koulutukseen osallistumisen periaatteena on, että työntekijä lähijohtajan kanssa tunnistaa koulutustarpeet kehityskeskustelussasi, jolloin koulutus perustuu omaan kehittymissuunnitelmaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä pitää olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Työnantajan velvollisuus on arvioida, että henkilöllä on riittävä kielitaito työtehtäviinsä. Kielitestiä toteutetaan lähijohtajan toimesta tarpeen mukaisesti rekrytointivaiheessa.
Henkilöstön perehdytys:
Onnistuneella perehdytyksellä lisätään henkilöstön osaamista, parannetaan työn laatua, tuetaan työssä jaksamista ja vähennetään työtapaturmia ja poissaoloja. Onnistunut perehdytys tukee myös organisaation houkuttelevuutta työnantajana. Uuden työntekijän vastaanottaminen ja perehdytyksen hoitaminen hyvin viestii koko henkilöstölle meidän tavastamme arvostaa kaikkia työntekijöitämme.
Perehdyttäminen on uuden työntekijän opastamista työhön, työyhteisöön ja työympäristöön. Perehdytys on kokonaisvaltainen prosessi. Perehdyttämisen tueksi löytyy yksiköistä perehdytyssuunnitelma.
Lähijohtaja perehdyttää uuden työntekijän työhön yhdessä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Lähijohtaja huolehtii myös työtilojen, tarvittavien työvälineiden, sähköisten käyttäjätunnusten sekä kaiken tarpeellisen välineistön järjestämisestä. Uuden työntekijän kannattaa olla myös itse aktiivinen kyselijä ja tiedonhakija, sillä oma aktiivisuus edistää perehtymistä.
Hyvinvointialueen uusille työntekijöille on suunnitteilla perehdytysmalli. Toimialat voivat järjestävää uusille työntekijöille omia perehdytystilaisuuksiaan.
Perehdytyksestä käydään keskustelua eri keskustelujen avulla lähijohtajan ja työntekijän välillä sekä osaamiskartoitusta hyödyntäen.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma tukee VAKE:n toimialojen palvelutuotannon tavoitteiden toteuttamista. Henkilöstö- ja koulutussuunnittelu on osa toiminnan ja talouden suunnittelua sekä johtamista.
Oppimisen ja uudistumisen osalta tunnistetaan henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeet ja palvelutarpeiden mukaista ammattitaitoa. Kehittämistarpeiden pohjalta laaditaan vuosittainen koulutusohjelma henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Henkilöstön koulutustarpeet on koottu kehityskeskustelujen yhteydessä - yksilötasolta palvelualueittain ja toimialoittain. Koulutustarpeiden pohjalta toimialat ovat tunnistaneet ja priorisoineet tärkeimmät henkilöstön kehittämisen ja kouluttamisen tarpeet vuosittain. Toimialoilta on koottu osaamisen kehittämisen kumppaniverkosto, jonka kanssa yhteistyössä on edelleen tarkennettu ja yhteensovitettu hyvinvointialuetasoista koulutussuunnitelmaa sekä työstetty sitä koulutusohjelmaksi. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain.
Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) edellyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimista yhteistoimintamenettelyssä. Yhteistoimintalain lisäksi henkilöstön kouluttamisesta säädetään ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevassa laissa (1136/2013) ja koulutuksen korvaaminen laissa (1140/2013
Loki on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen koulutusten ja osaamisen hallintajärjestelmä. Lokin kautta haetaan hyvinvointialueen sisäisiin koulutuksiin omapalvelusta. Lokista löytyy sisäisen koulutuskalenterin, josta pääset tutustumaan tarjontaan ja hakemaan koulutuksiin. Yksiköiden kehittämispäivät hallinnoidaan Lokin kautta.
VAKE:ssa on käytössä LOVe, lääkehoidon osaamisen varmistamisen palvelu. Palvelusta löytyy kursseja erilaisiin osaamisen varmistamisen tarpeisiin. Tarjolla olevat kurssit ovat tuotettu STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaan suositusten mukaisesti. Työntekijät suorittavat sovitut kurssit oman työtehtävän ja ammattiosaamisen perusteella.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Työpaikkaohjaajat ovat merkittävässä roolissa opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisessä. He ohjaavat ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden työssäoppimista työpaikalla. Työpaikkaohjaajana toimiessaan he suunnittelevat, ohjaavat ja arvioivat opiskelijoiden oppimista työpaikalla. Tämä tehtävä edellyttää ammattitaitoa ja yhteistyötä työssäoppimista ohjaavien opettajien kanssa.
Työpaikkaohjaajan tehtävät
Ohjaaja, apulaisosastonhoitaja ja lähijohtaja vastaavat yhdessä, että opiskelijan ohjaus tapahtuu asianmukaisesti.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
Käytössämme on säännöllinen VAKE-Pulssi kysely. VAKE-Pulssi kertoo henkilöstömme työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. VAKE-Pulssin kautta saamme henkilöstön äänen kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten meidän henkilöstömme voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat. VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa tiimejä, lähijohtajia ja johtoa ymmärtämään paremmin organisaatiotaan ja kehittämään oikeita asioita hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tukevaksi.
VAKE:ssa kehityskeskusteluiden välineenä käytetään MyJopi-sovellusta. MyJopin avulla helpotamme, nopeutamme ja systematisoimme kehityskeskusteluamme. Lisäksi saamme kehityskeskusteluissa henkilökohtaiseen kehittymiseen ja uraan kirjattuja vastauksia hyödynnettyä toimiala- sekä VAKE tasoisessa koulutus- ja urasuunnittelussa. Kehityskeskusteluja on osa myös palautteen käsittelemisessä. One to one -keskusteluja käydään työyksiköissä työntekijä – lähijohtaja – tehtäväaluepäällikkö tasoisesti. THL työhyvinvointikysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
QPro-asiakaspalautejärjestelmän avulla hyvinvointialueen asiakkaat voivat antaa verkkosivuilla tai paperilomakkeella jatkuvaa palautetta alueen sosiaali- ja terveyspalveluista (PREM-mittari). Palautetta on mahdollista antaa suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Asiakas voi antaa palautteen suoraan VAKEn verkkosivuilla Anna palautetta-sivustolla. Asiakas voi antaa palautteen suullisesti, jolloin työtekijä voi yhdessä asiakkaan kanssa tai asiakkaan suostumuksella kirjata palautteen QPro-järjestelmään ulkoisen verkkosivun kautta.
Asiakaspalautteiden avulla seurataan mm.
Palautteiden laadukas ja systemaattinen käsittely nostaa esille palvelujen ja prosessien kehitettäviä osa-alueita. Palautteiden avulla voidaan myös seurata pitkällä aikavälillä palvelujen kehittämistyön tuloksellisuutta.
Lähijohtaja ja työnjako yhdessä seuraavat päivittäin henkilöstön riittävyyttä ja tekee siihen liittyviä toimenpiteitä. AVI on laatinut toiminnalle tiettyjä valtakunnallisia tavoitteita, jotka toiminnan tavoitteina. Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Kotona asumisen palveluissa ei ole lakiin perustuvaa henkilöstömitoitusta. Asiakkaan / asukkaan/ asiakasaika tulisi olla lähihoitajalla n. 60 % lähihoitajan työajasta ja sairaanhoitajalla n. 40 % sairaanhoitajan työajasta. Aluehallitus on hyväksynyt nämä tavoitteet ja tavoitteet ovat samat kansallisellakin tasolla.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Lähijohtaja vastaa oman yksikkönsä henkilöstösuunnittelusta, henkilöstön optimaalisesta käytöstä ja riittävyydestä yhteistyössä työnjaon ja resurssikeskuksen kanssa. Henkilöstön riittävyyden seurannassa hyödynnetään NHG:n kuukausittaista raporttia, Apotista saatavia raportteja asiakasmääristä, käyntien määristä ja välittömän työnajan prosenttien raporttia. Työvuorosuunnittelussa hyödynnetään myös NHG:stä saatavia tietoja työntekijäresurssien kohdentamiseen asiakastarpeeseen nähden.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:Kotona asumisen palveluissa on sijaisten käytön periaatteet ja ohje löytyvät omavalvontasuunnitelman kohdasta 6.1.Yksikön lähijohtajan ja työnjaon yhteistyön tueksi on perustettu Teams-kanava, jolla viestitään henkilöstön riittävyydestä ja sijaistarpeesta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman ohella palvelualueella on yksikkökohtainen lääkehoitosuunnitelma, jossa on lääkehoitotoiminnan kannalta olennaisia tarkennuksia tai lisäohjeita yksiköiden toimintaan.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Yksikön lähijohtajaLääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Kaisa Rajala, johtava ylilääkäriSosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Kotona asumisen palveluissa ei ole yksiköissä rajattua lääkevarastoa.Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Noudatetaan VAKE:n käsikirjaa ja lääkintärekisterin asioista annettuja ohjeita. Käytössä lääkinnällisistä laitteista mm. verenpaine ja INR mittarit.
Kotihoidon ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen tai tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä tai riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta tai käytöstä. Vaaratilanneilmoitusmenettely on lakisääteinen velvoite. Vaaratilanneilmoitus tehdään Fimeaan sähköisesti (rajapinta) palvelun kautta tai Fimean sivuilta löytyvällä lomakkeella “käyttäjän vaaratilanneilmoituslomake”. Lomake tulee lähettää osoitteeseen laitevaarat@fimea.fi.Toimintayksiköissä on nimetty oma laitevastaava, joka huolehtii mm. laiterekisterin ylläpidosta ja laitteiden säännöllisesti huolloista.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Toimitilat ovat toimistotiloiksi sopivia, joissa on taukotila ja työvaatteiden vaihtomahdollisuus. Työvälineitä ovat puhelimet, tietokoneet, kopiokone ja toimistokalusteet. Henkilökunnasta on eniten paikalla työvuoron alussa, päivällä ruokatauolla ja iltapäivällä vuoron vaihtuessa. Toimitiloihin ei ole ulkopuolisilla pääsyä, eikä toimitiloissa tehdä asiakasvastaanottoa.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Henkilökunnan perehdytyksessä käydään läpi toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyviä riskejä sekä annetaan käyttäjäkoulutusta tarvittaessa.
Paloturvallisuus:
Toimitilojen paloturvallisuus varmistetaan kiinteistön omistajan laatimalla pelastussuunnitelmalla, jonka liitteenä on yksikön lähijohtajan laatima ja palotarkastajan hyväksymä poistumisturvallisuussuunnitelmalla. Yksikössä on nimetty turvallisuusvastaava, jonka vastuulla on huolehtia uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä paloturvallisuuteen sekä varmistaa säännöllisesti toteutettavat turvallisuuskävelyt.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Jokaisella yksiköllä on oma yhteistyöhenkilö, alueisännöitsijä ja kiinteistön huollosta vastaava taho, johon ollaan yhteydessä tarvittaessa.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Toimitiloille on tehty tarkastukset voimassa olevien säännösten mukaan.
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Martinlaakson kotihoidon tiloissa on kiinteistöön liittyviä haasteita, joita ollaan ratkaisemassa etsimällä toiminnalle korvaavaa tilaa.
Yksiköiden toimitilojen erityishaasteet:
Myyrmäen kotihoidossa on rajattu kulku yksikön tiloihin, joka hankaloittaa esimerkiksi keikkatyöntekijöiden pääsyä yksikköön työvuoroon tullessa.
Martinlaaksossa ympäristössä on erityishaasteita, jotka aiheutuvat ulkopuolisen tahon aiheuttamista uhka- ja vaaratilanteista sekä kiinteistön kunnosta.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Tilakeskus vastaa hyvinvointialueen palvelujen järjestämistä varten tarvittavien toimitilojen rakennuttamisesta, vuokraamisesta tai ostamisesta sekä niihin liittyvien prosessien hallinnoinnista. Tilakeskus vastaa toimitiloihin liittyvien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kuten jätehuolto- ja turvapalveluiden järjestämisestä sekä sisäisten asiakkuuksien hoidosta yhteistyössä hankintapalveluiden ja tietohallinnon kanssa. Tietohallinto tarjoaa tukea tilapalveluille järjestelmien kehittämisen ja hankintojen saralla.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Henkilökunta perehdytetään välineiden käyttöön sekä annetaan erillistä käyttäjä- ja käyttöönottokoulutusta.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Yksiköissä on käytössä Apotti-potilastietojärjestelmä, joka on asiakastietolainmukainen tietojärjestelmä ja vastaava käyttötarkoitukseltaan yksiköiden toimintaa ja tiedot löytyvät Valviran tietojärjestelmärekisteristä.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Työntekijä suorittaa Apotti-potilasjärjestelmän määrittelemät kurssit perehdyttämisvaiheessa. Apotti-tukihenkilö tuo yksikköön potilasjärjestelmän päivityksiin liittyvät muutokset ja lisäosat työntekijöiden tietoon. Apotin Aapeli -järjestelmässä on mahdollista käydä kertaamassa kurssin sisällöt ja halutessaan työntekijä voi lisätä Apottituntemustaan uusilla kursseilla. Vanhuspalveluiden Apotin asiantuntijat ja ICT asiakasvastaava ovat käytettävissä Apotin käyttöön liittyvissä haasteellisissa tilanteissa.
Lähijohtajan tulee kerran vuodessa pyytää jonkun yksikön työntekijän Apotin lokitiedot kuukauden ajalta ja tarkistaa, että ne vastaavat tietojärjestelmän käytön asianmukaisuutta.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka on julkaistu syksyllä 2024. Lähijohtaja vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan tietoturvasuunnitelmaa.
Jokainen yksikön työntekijä velvoitetaan suorittamaan pakollisen tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksen Navisecin kerran vuodessa. Lähijohtaja valvoo, että koulutus käydään vuosittain.
Henkilötietojen käytön valvontaa lähijohtaja toteuttaa kerran vuodessa satunnaisilla pistokoetarkastuksilla ja mikäli ilmenee epäilyä henkilötietojen väärinkäytöstä, asiaan reagoidaan välittömästi pyytämällä lokitiedot ja käynnistämällä selvitystyö.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoitetaan Vakka -tiketin kautta sekä tarvittaessa ITC asiakkuusvastaavalle.
Vakka-portaalin kautta voi tehdä palvelupyynnön koskien Apottia, HR-palveluita, tunnuksia ja käyttöoikeuksia sekä tehdä ilmoituksen häiriöstä tai tietoturvaloukkauksesta.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Yksiköissä on jatkuvuustyöasema, joka otetaan käyttöön poikkeama- ja häiriötilanteissa turvaamaan potilas- ja asiakastiedot. Työntekijän tulee kirjautua kuukausittain ja päivityksen jälkeen annettujen ohjeiden mukaisesti.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Henkilökunnalle annetaan laite- ja järjestelmäkohtaista käyttäjäkoulutusta.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Yksiköissä on teknologian vikatilanteita varten varattuna varalaitteita esim. lääkeautomaatteja. Lääkeautomaattien ja etäkotihoidon etälaitteiden asiakastuki palvelee 24/7. Myös avaimettoman oven avauksen palveluntuottaja tuottaa 24/7 palvelun.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Etäpalveluilla tarkoitetaan ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvia reaaliaikaisia digitaalisia palveluja, joissa vähintään yksi osapuoli on eri paikassa kuin muut. Sosiaalihuollon etäpalvelut voivat kohdistua esimerkiksi asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen, kotona asumisen tukemiseen tai asiakassuunnitelmien seurantaan ja uudelleen arviointiin etäyhteyksin asiakkaan kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Etäpalveluilla toteutettavaksi soveltuva osa asiakkaan / asukkaan hoidosta voi perustua esimerkiksi videon välityksellä verkossa tai älypuhelimella välitettyihin tietoihin ja dokumentteihin.
Etäpalveluille ei ole kattavia säännöksiä lainsäädännössä. Suomessa annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalveluja koskevat samat periaatteet riippumatta siitä, tuotetaanko niitä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Etäpalvelua antava sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö vastaa aina itse antamastaan palvelusta ja sen asianmukaisuudesta. Etäpalveluun on oltava asiakkaan / asukkaan tietoinen suostumus.
Etäpalvelun on oltava lainmukaista sekä hyvien hoito- ja palvelukäytänteiden mukaista, ja siinä tulee ottaa huomioon asiakas- ja potilasturvallisuus. Etäpalvelujen antamisessa käytettävien järjestelmien sekä asiakkaan tunnistamiseen käytettävien menetelmien on täytettävä salassapitoa, tietosuojaa sekä tietoturvaa koskevat säännökset. Palvelunantaja vastaa etäpalveluissa käytettävien yhteyksien ja syntyvien henkilötietojen käsittelyn tietosuojasta ja tietoturvasta.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:
Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja/palvelualuejohtaja toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja.
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot:
Päätöksenteon tuki, juristi Veera Välitalo, veera.valitalo@vakehyva.fi, tietoturvatoimisto
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:
Yksittäisen asiakkaan asiakastietojen kirjaaminen on jokaisen ammattilaisen vastuulla. Kirjaamisvelvoite alkaa, kun palvelunantaja on saanut tiedon henkilön palvelutarpeesta tai ryhtynyt toteuttamaan palvelua. Kirjaukset tulee tehdä asiakkaan asian käsittelyn jälkeen viipymättä. Kirjausten kieli on oltava selkeää sekä ymmärrettävää. Kotihoidossa tavoitteena on kirjata mahdollisimman kuvaavasti asiakasta kansaa yhdessä. Kirjauksista tulee käydä ilmi asiakkaan toimintakyky, kokonaistilanne, vointi sekä kotihoidon käynnin aikaiset tapahtumat. Asiakastiedot kirjataan rakenteisesti eli kirjaamisessa noudatetaan ennalta sovittuja, yhtenäisiä tiedon rakenteita. Lisää rakenteisesta kirjaamisesta sekä kirjaamisen ohjeitä löytyy THL:n ohjeista Sosiaalihuollon kirjaamisohjeet - THL.
Kirjaamisessa noudatetaan tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 sekä asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukaisesta huomioimisesta ja käytännöistä.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Palvelut pyritään aloittamaan mahdollisimman pian asiakkaan palvelutarpeesta riippuen.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Jokaisella asiakaskäynnillä työntekijän tulee arvioida asiakkaan/asukkaan fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Muutoksista tulee informoida asiakkaan vastuuhoitajaa ja tiimin sairaanhoitajaa. Äkillisissä voinnin muutoksissa konsultoidaan virka-aikana tiimin sairaanhoitajaa tai kotihoidon omalääkäriä. Muuna aikana tulee konsultoida Liikkuvaa sairaalaa (klo 7–24) ja tämän jälkeen Peijaksen päivystävää lääkäriä.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:
Kotihoidossa asiakas voi huolehtia ruokahuollosta itse, tilata ruokatarvikkeet kauppapalvelun kautta tai tilata ruuat valitsemaltaan palveluntuottajalta.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:
Kotihoidossa asiakkaiden pyykkihuollon voi hoitaa omaiset/läheiset, asiakas tai kotihoito. Mikäli kotihoito huolehtii asiakkaan pyykinpesusta, tulee heidän huomioida, ettei pyykinpesukonetta voi jättää asiakkaalle päälle, mikäli asiakkaan toimintakyky ei riitä pesukoneen virran katkaisuun.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy: Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla ja valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Asiakas- ja asukasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Kotihoidossa ei käsitellä asiakasvaroja.
Asiakkaiden ja asukkaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen: Kotona asumisen palveluissa terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen tapahtuu kotihoidon omalääkärin kautta noudattaen perusterveydenhuollon laatimia hoitopolkuja ja prosesseja.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Sosiaalihuollon asiakas voi tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti, erityisesti iäkkäillä kotihoidon asiakkailla on monenlaisia tarpeita, jolloin monialainen yhteistyö korostuu. Monilaisuus saman asiakkaan hoidossa haastaa tiedonkulkua. Palvelusta siirtymä toiseen ovat riskialttiita tiedonkulun näkökulmasta. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, tiedonkulkua korostaen eri toimijoiden välillä. Tavallisimpia yhteistyökumppaneita kotona asumisen palveluiden asiakkaan/asukkaan hoidossa ovat lääkärit ja muut terveyspalveluiden toimijat, sairaaloiden päivystykset ja osastot, Liikkuva sairaala sekä Kotisairaala, intervalli- ja kuntoutusyksiköt, erikoisairaanhoidon poliklinikat, vammaispalvelut ja avustajat, apteekki, ensihoito, sosiaalityö, kotikuntoutus ja etäkotihoito sekä läheisverkosto.
Tiedonkulkua ja tiedon löytämistä helpottaa se, että suuri osa yhteistyökumppaneista käyttää Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Kaikki tieto ei kuitenkaan näy kaikille. Yhteistyötä ja viestintää tehdään paljon Apotissa tapahtuvan sähköisen ja tietoturvallisen viestinnän keinoin sekä puhelimitse. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee kirjata asiakkaan hoitoverkostoon kuuluvat yhteistyötahot yhteystietoineen, jotta asiakkaan hoitoon liittyviä asioita voidaan puolin ja toisin tarkentaa sekä varmistetaan tiedonkulku. Tietoja välitetään asiakkaan suostumuksella. Joskus yhteisen tilannekuvan syntymistä helpotetaan asiakkaan kotona tai hoitopaikassa tapahtuvalla hoitokokouksella, johon osallistuvat asiakkaan lisäksi hänen läheisensä ja kaikki tarvittavat hoitotahot.
Asiakkaan ja asukkaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Palveluihin ja hoitoon pääsyyn varmistaminen tapahtuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakkaaksi tulon -prosessin mukaisesti.
Vastuuhoitajan, vastuusairaanhoitajan ja kotihoidon lääkärin nimeäminen: Nimetään asiakkaalle, kun hän tulee palveluiden piiriin.
Asiakkaan ja asukkaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Vantaan ja Keravan kotihoidon yksiköt ottavat huomioon asiakkaiden ja heidän perheiden sekä läheisten rooli osana palvelun sisällön, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä.
Palvelua tuotetaan asiakaslähtöisesti ja ihmisten huolet huomioon ottaen. Toimintaa kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa ja ajatuksena on, että asukkaiden aktiivisuuden avulla palvelut saadaan vastaamaan paremmin käyttäjien todellisia tarpeita. Tavoitteena, että asukkaat osallistuvat aktiivisesti oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen.
Osallisuutta edesautetaan vuorovaikutteisella ja monipuolisella viestinnällä. Tavoitteena on turvata asiakkaiden tiedonsaanti, jossa pyritään käyttämään kaikkia viestinnän kanavia tehokkaasti ja tuottamaan ajankohtaista sisältöä asiakaslähtöisesti.
Viestinnän ja tiedonsaannin turvaamisen lisäksi osallisuutta varmistetaan muun muassa asiakaspalautteen avulla. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa henkilöstölle ja asiakkaalle eri asioita, on eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön toiminnan kehittämisessä.
Asiakkaan ja asukkaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
HaiPro ja SPro ovat ilmoitusjärjestelmiä asiakkaisiin ja potilaisiin kohdistuneista vaara- ja haittatapahtumista sekä niiden uhista. Järjestelmät mahdollistavat sekä ilmoittamisen, että raportoinnin. Niiden keskeinen tarkoitus on tapahtumista oppiminen, toiminnan kehittäminen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäminen.Yksiköiden tulisi säännöllisesti käsitellä tehdyt ilmoitukset yhteisesti esim. viikkopalavereissa ja miettiä tarvittavat muutokset käytännön toimintaan, jotta vastaavat haittatapahtumat estettäisiin jatkossa. Jokaisen velvollisuus on tehdä huoli-ilmoitus, jos herää huoli iäkkään pärjäämisestä. Huoli-ilmoitus on ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta. Se tehdään
Iäkkäitä henkilöitä koskevat huoli-ilmoitukset käsitellään Seniorineuvonnassa. Ilmoituksen perusteella selvitetään henkilön avuntarpeet ja järjestetään tarvittava apu ja tuki. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi yksityishenkilöön liittyviä tietoja ei voida antaa huoli-ilmoituksen tekijälle.Huoli-ilmoituksen voi tehdä Seniorineuvontaan:• Apotissa "ilmoitus iäkkään palveluntarpeesta"• sähköisesti Maisa-asiakasportaalin kautta "tee sosiaalihuollon ilmoitus"• soittamalla Seniorineuvontaan arkisin klo 9–15 puh. 09 4191 6000• sähköpostitse seniorineuvonta@vakehyva.fi
Asiakkaan ja asukkaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Työntekijä perehdytetään prosessiin, jotta hän voi informoida asiakasta/asukasta prosessista.
Asiakkaan ja asukkaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Asiakasohjausyksikkö tekee palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä asiakassuunnitelman asiakkaan tarvitsemista palveluista. Jos asiakas tarvitsee kotihoitoa, siirtyy suunnitelman päivitysvastuu kotihoidolle.
Kotihoidon asiakkuudessa olevalla asiakkaalla ylläpidetään kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Se koostuu hoitotyön suunnitelmasta ja toistuvasta suunnitelmasta. Toistuva suunnitelma määrittelee asiakkaan kotihoidon käyntien keston, tiheyden, ajanvaraustyypin sekä käynnille tarvittavan ammattiryhmän ja mahdollisen lääkeluvan tarpeen. Hoitotyön suunnitelma sisältää tiedot, mitä tarpeita kotihoidon asiakkaalla on, mitä tavoitellaan tarpeisiin liittyen ja millaisia tehtäviä tavoitteisiin liittyy. Tehtävät tarkentavat kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee asiakkaan hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Hoito- ja palvelusuunnitelma viimeistellään viralliseksi dokumentiksi aina päivityksen yhteydessä, joka tulostetaan myös asiakkaalle.
Kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelma tulee tehdä heti kotihoidon palvelun alettua ja sitä tulee päivittää 6kk:n välein RAI-arvioinnin ja väliarvion teon yhteydessä. RAI-arviointi, väliarvio sekä hoito- ja palvelusuunnitelma tulee päivittää myös aina hoidon tarpeen muuttuessa. Asiakkaalle toteutetaan palveluja voimassa olevan suunnitelman pohjalta.Hoito- ja palvelusuunnitelmien tilannetta voidaan seurata koontinäytöltä löytyvällä raportilla, joka näyttää yksikön asiakkaiden suunnitelmien tilanteet. Raportista voi katsoa keneltä suunnitelma puuttuu, kenellä suunnitelma on aktiivinen ja kenellä suunnitelma on vanhentumassa tai vanhentunut.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:Sosiaalihuollon palveluissa jokaisella on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja päätöksiä. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan.
Asiakkaalla tulisi mahdollisuuksien mukaan olla oikeus esittää toiveita esimerkiksi siitä, kuka häntä avustaa sukupuolisensitiivisissä tilanteissa ja pyrimme kotihoidossa mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan ja kunnioittamaan tätä toivetta.
Asiakkaamme saa elää yksilöllistä ja oman näköistä elämää omassa kodissaan. Kotihoidon työntekijöiden tulee kunnioittaa asiakkaan kotia ja hänen toiveitaan. Asiakas saa tehdä valintoja oman kotinsa ja hoitonsa suhteen ja esimerkiksi kotihoidon käyntiajat pyritään sovittamaan mahdollisimman tarkkaan asiakkaan omien toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi. Asiakasta kuunnellaan käyntikirjauksia tehdessä ja asiakkaan oma näkemys ja asiakkaan omat valinnat ja päätökset tulisi käydä niistä ilmi. Asiakkuuden alkaessa asiakas allekirjoittaa ”Kotihoidon palvelujen tuottamisen” -sopimuksen, mikä käydään asiakkaan kanssa läpi ja joka sitouttaa asiakasta yhteisiin pelisääntöihin.
Palveluyksikön asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Vastuuhoitaja ja lähijohtaja huolehtivat, että asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja epäselvissä tilanteissa voidaan konsultoida Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen juristia.Lakipykälät ja VAKEn yleiset ohjeet: Perustuslaki 1999/731, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
Asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua, eikä muita keinoja ole käytettävissä. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti ihmisarvoa kunnioittaen.
Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimista lääkäri tekee kirjalliset päätökset ja tiedot kirjataan asiakkaan palvelu-, hoito- tai kuntoutussuunnitelmaan. Rajoittamistoimista tehdään kirjaukset myös asiakaskirjoihin. On hyvä muistaa, että rajoittamistoimia koskevaa päätöstä ei voida tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi.
Asiakkaan kanssa pyritään ensisijaisesti neuvottelemaan ja yhteisymmärryksessä toteuttamaan hänelle parasta mahdollista hoitoa. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimenpiteet ovat aina viimesijaisia ja mahdollisia ainoastaan poikkeustapauksissa. Kotihoidossa rajoittamistoimenpiteitä ei ole käytössä ja jos niihin ilmenee tarve, tulee asiakkaan tilanne arvioida moniammatillisesti mahdollisimman pian.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat: Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta / asukkailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Kirjallista tietoa asiakkaan palvelukokemuksista ja asiakastyytyväisyydestä tulee systemaattisella ja monikanavaisella jatkuvan palautteen keräämisellä, sekä kohdennetuilla asiakastyytyväisyyttä ja asiakaskokemusta mittaavilla kyselyillä. Kotihoidon kansion välissä on lomake, jossa on QR koodi, jonka avulla pääsee suoraan palautteenantojärjestelmään. Palautteen voi myös antaa suullisesti hoitajalle tai lähijohtajalle, jotka kirjaavat palautteen järjestelmään.
Asiakkailta / asukkailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
Palautejärjestelmän kautta saadut palautteet käsitellään yksikköpalaverissa kerran viikossa ja palaverissä miettiä tarvittavat muutokset käytännön toimintaan, jotta vastaavat haittatapahtumat estettäisiin jatkossa. VAKEn ohjeistuksen mukaan HaiPro ja SPro ilmoitukset on otettava käsittelyyn 2–5 vrk:n kuluessa ilmoituksen saapumisesta ja tavoiteaikataulu ilmoituksen valmiiksi saattamiselle 4 viikkoa.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Tehtäväaluepäällikkö päättää vastauksen antamisesta tehtäväalueensa toimintaa koskevaan muistutukseen, kanteluun ja muuhun vastaavaan selvityspyyntöön. Palvelualuejohtaja päättää vastauksen antamisesta palvelualueensa toimintaa koskevaan muistutukseen, kanteluun ja muuhun vastaa. (Hallintosääntö)
Muistutusten ja kanteluiden käsittelyä koskevat menettelytavat:
Tehtäväaluepäällikkö pyytää yksiköstä muistutukseen liittyvistä asioista kirjallisen vastineen. Vastineeseen pyydetään oman tiimin kuvaukset tapahtuneesta. Tehtäväaluepäällikkö laatii vastauksen muistutukseen yksikön antaman selvityksen ja potilasjärjestelmän kirjausten perusteella.
Muistutuksista ja kanteluista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Asiakkaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Toimintayksikössä on tiedotettava oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja sen tekeminen on oltava mahdollisimman vaivatonta. Muistutus käsitellään siinä toimintayksikössä, jota muistutus koskee ja yksikön johdon tulee vastata muistutukseen viivyttelemättä perusteluineen. Kohtuullisena vastausaikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Muistutusasiakirjoja ei tallenneta asiakas- tai potilastietoihin. Muistutus tulee lähettää kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@vakehyva.fi tai Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA.
Asiakas tai läheinen voi lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä tehdä kantelun aluehallintovirastoon tai Valviraan vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Palveluntuottajan tulee seurata omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteutumisesta on raportoitava vähintään neljän kuukauden välein. Salassa pidettäviä tietoja ei saa julkaista.
VAKEssa raportointi ja julkaisu toteutetaan osana tehtäväalueen ja palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa. VAKE tasoista seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta: Kotona asumisenpalveluissa omavalvonnan toteutumista seurataan päivittäin osana työtä. Seurannasta saatua tietoa ja saadun tiedon pohjalta tehtyjä toimenpiteitä seurataan johtamisessa kuukauden välein sekä osavuosiraporttien yhteydessä. Hyvinvointialueen osavuosiraporteissa on Kotona asumisen palvelujen omavalvonnan toteuttamisen koonti ja vuoden 2025 aikana aloitetaan omavalvontasuunnitelma tasoinen raportointi hyvinvointialueen yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: Palveluntuottajan tulee seurata omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteutumisesta on raportoitava vähintään neljän kuukauden välein. Salassa pidettäviä tietoja ei saa julkaista.
Omavalvontasuunnitelmassa mainituista asioista ja toimenpiteistä raportoidaan kuukausittain nelikenttäanalyysissä. Neljän kuukauden aikana palautteen perusteella tehdään kehittämistoimenpiteet tai toistuvien samaa asiaa koskevien HaiProjen kautta toimintatapojen muutokset.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset):
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa tehtäväaluepäällikkö. Omavalvontasuunnitelma on julkisesti nähtävillä sähköisessä muodossa VAKE:n nettisivuilla sekä työyksikössä sähköisenä, että paperisena versiona. Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti ja toimintaa kehitetään asiakkailta sekä henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Asiakaskyselyjä ja henkilöstökyselyjä toteutetaan säännöllisesti. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti sekä silloin kun tapahtuu muutoksia toiminnassa, palvelunlaadussa ja asiakasturvallisuudessa. Jos ohjeisiin tulee muutoksia, ne kirjataan ilman viivettä omavalvontasuunnitelmaan sekä niistä tiedotetaan henkilöstölle. Omavalvontasuunnitelman vahvistetaan vuosittain, vaikkei muutoksia ole vuodenaikana tehty.
Myyrmäen kotihoidossa muutosjohtamisella saatu hyviä tuloksia. 1 tiimin asiakkaat siirtyneet suunnitellussa aikataulussa kotihoidon kehittämispilotissa ostopalveluna kotihoitoa tuottavan toimijan asiakkuuteen. Asiakkaiden lääkehoidon toteuttamisessa edelleen kehitettävää, poikkeamailmoitusten määrä ei ole vähentynyt seuranta-aikana.
Martinlaakson kotihoidossa työyhteisö on siirtynyt uusiin toimitiloihin, joissa aikaisemman toimitilan ympäristöstä johtuneita uhka- ja vaaratilanteita ja sisäilmaongelmia ei enää ole. Työturvallisuus on parantunut. Asiakkaiden lääkehoidon toteuttamisessa on edelleen kehitettävää, poikkeamailmoituksien määrä ei ole vähentynyt seuranta-aikana.