Enable preference cookies to be able to use automatic translations
Kotihoidon palvelukuvaus kertoo, mitä kotihoidon palvelu sisältää sekä palveluntuottajan velvoitteet.
Tässä luvussa kuvataan kotihoidon palvelun tarkoitusta sekä toimintaympäristöä, jossa kotihoidon palvelua tarjotaan. Lisäksi kuvataan muita palveluja, joita asiakkaille kotihoidon palvelun lisäksi tarjotaan. Palvelut ovat tärkeä osa asiakkaiden kotona asumisen tukemista, ja ne tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan asiakkaan kokonaistilannetta.
Useimmissa kunnissa on yhdistetty sosiaalihuoltolakiin perustuva kotipalvelu ja terveydenhuoltolakiin perustuva kotisairaanhoito kotihoidoksi.
Palvelua myönnetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vahvistamien kriteerien mukaisesti asiakkaan palvelutarvetta jatkuvasti arvioiden. Kotihoidon asiakkaat ovat pääasiassa vanhuksia ja vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Asiakkaiden toimintakyky on joko tilapäisesti tai pysyvästi alentunut siinä määrin, että he tarvitsevat kotona asumisensa tueksi ulkopuolista apua.
Kotihoidon palvelu sisältää sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 §:n ja 20 §:n, sosiaalihuoltoasetuksen (647/1983) 9 §:n tarkoittaman kotipalvelun ja terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 §:n tarkoittaman kotisairaanhoidon. Palvelun tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänlaatua, sekä itsenäistä selviytymistä turvallisesti kotona. Tarkoitus on ylläpitää ja parantaa asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
Kotihoidon tavoite palveluna, on turvata asiakkaan turvallinen elämä omassa kodissa mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun saakka. Kotihoidon tehtävä on toteuttaa asiakkaan tarvitsema hoito, sekä varmistaa muut palvelut kotona pärjäämisen turvaksi.
Kotihoito tukee kotona selviytymistä, jos toimintakyky on heikentynyt niin, ettei itsenäinen pukeutuminen, syöminen, peseytyminen tai lääkehoidon toteuttaminen tahdo onnistua. Kotihoito sisältää myös tarvittavan sairaanhoidon, jos kodin ulkopuolisia palveluja on hankala käyttää.
Kotihoidon asiakkaan toimintakykyä ja elämäntilannetta arvioidaan kokonaisvaltaisesti mm. RAI-mittarin avulla. Asiakkaan tilannetta arvioidaan myös keskustelemalla asiakkaan kanssa käynnin aikana ja havainnoimalla sekä asiakasta että hänen kotiaan. Kotihoidon tueksi voidaan liittää erilaisia palveluita, joiden kokonaisuudessaan on tarkoitus turvata asiakkaan hyvä elämä kotona.
Asiakkaan kokonaistilannetta arvioidaan säännöllisesti käyntien aikana osana päivittäistä työtä. Asiakkaan päiväkohtaiset vaihtelut hänen tarpeissaan huomioidaan mukauttamalla käynnin pituutta ja sisältöä tarpeen vaatiessa. Arviointi kohdistuu myös asiakkaan kokonaistilanteessa tapahtuviin pysyvämpiin muutoksiin.
Asiakkaan tilannetta arvioidaan liittyen hänen kokemukseensa turvallisuuden tunteesta, arjessa selviytymisestä, hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä. Asiakasta kannustetaan toimimaan itsenäisesti mahdollisuuksien mukaan ja häntä osallistetaan häntä itseään koskevan palvelun sisältöön ja toteutukseen liittyen.
Kotona asuvalle asiakkaalle kotihoidon palvelua tuotetaan asiakkaan kotiin. Asiakkaan käyntien ajankohta ja sisältö määräytyvät asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Asiakasta kuullaan hänen palvelunsa sisältöön ja ajankohtaan liittyen. Asiakaskäyntien pituus vaihtelee kymmenestä (10) minuutista yli tuntiin riippuen asiakkaan palvelun tarpeesta. Asiakaskäyntien keskimääräinen pituus on noin kolmekymmentä (30) minuuttia kun lasketaan kaikkien Vantaalla tuotettujen asiakaskäyntien keskipituus. Asiakaskohtainen käyntiaika voi poiketa tästä oleellisesti.
Kotihoidon käynnit toteutetaan pääsääntöisesti kahden (2) tunnin aikaikkunan sisällä. Käynnit pyritään toteuttamaan asiakkaalle samaan aikaan joka päivä, eikä siten, että jotkut päivät saavutaan aikahaarukan alkupäässä ja jotkut päivät loppupäässä.
Kotona asuvan asiakkaan palvelu sisältää asiakkaan päivittäisten toimintojen huolehtimisesta; lääkehoito, ravitsemus, hygienia, mutta voi myös sisältää muita asiakkaan tarvitsemia hoidollisia ja toimintakykyä tukevia tehtäviä.
Yhteisöllisessä asumisessa asuva asiakas on suurelta osin asiakkuutena samanlainen kuin kotona asuva asiakas. Asiakkaalla on yhteisöllisessä asumisessa käytössään oma asunto, joka on asiakkaan oma koti. Asiakkaalle omassa huoneistossa tuotettava palvelu on täysin vastaavaa palvelua kuin mitä tuotettaisiin, mikäli hän asuisi missä tahansa kodissa.
Yhteisöllisen asumisen asiakkailla on kuitenkin erityistarpeita, minkä vuoksi heille on myönnetty paikka palvelutalossa. Yhteisöllisessä asumisessa järjestettävään palvelun kokonaisuuteen kuuluu asiakkaan kotiin tuotettavan kotihoidon palvelun lisäksi kaikille yhteisöllisessä asumisessa asuville henkilöille järjestettävää yhteistä toimintaa, kuten viriketoiminta ja yhdessä ruokailua tms.
Yhteiset aktiviteetit on kirjattu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja niiden mahdollistaminen sekä toteuttaminen on osa yhteisöllisen asumisen yksikössä tuotettavaa kotihoidon palvelua. Aktiviteetit on ennalta aikataulutettu yhteisöllisen asumisen yksikön toimesta. Yhteisten aktiviteettien toteuttamisessa ei ole käytössä kahden tunnin aikahaarukkaa, vaan palveluntuottajan tulee varmistaa, että kaikki asiakkaat ovat paikalla aktiviteetin alkaessa. Asiakkaiden auttaminen omaan asuntoon aktiviteetin päätyttyä on myös osa kotihoidon palvelua yhteisöllisessä asumisessa.
Asiakkaalle, joka osallistuu yhteiseen aktiviteettiin, kirjataan hoito ja palvelusuunnitelmaan kymmenen (10) minuutin hoitokäynti, joka sisältää asiakkaan ohjaamisen yhteiseen tilaan, aktiviteetin ohjaamisen ryhmälle, sekä asiakkaan ohjaamisen omaan asuntoon, asiakkaan niin toivoessa.
Kotihoidon palvelu myönnetään asiakkaille, jotka täyttävät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelun myöntämisen perusteet. Asiakkaille tehdään kattava palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella asiakkaalle luodaan asiakassuunnitelma. Kotihoidon palvelutarpeen arvioinnissa kuvataan asiakkaalle tehty ensimmäinen toistuva suunnitelma, asiakkaalle myönnetyt tunnit, kotihoidon palvelun tavoitteet sekä yhteystiedot.
Palveluntuottaja sitoutuu Tilaajan hoitoonohjausprosessiin ja sen kriteereihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palveluntuottaja ottaa uuden asiakkaan vastaan viivytyksettä.
Lääkäriyhteistyö
Palveluntuottaja sitoutuu tekemään yhteistyötä asiakkaan lääkärin kanssa ja konsultoimaan asiakkaan lääkäriä tarpeen vaatiessa. Osana lääkehoidon vastuuta, palveluntuottaja sitoutuu myös pyytämään lääkäriltä päivitykset asiakkaan resepteihin sekä raportoimaan lääkkeiden toimivuudesta. Palveluntuottaja sitoutuu lisäksi tuottamaan koostettua tietoa asiakkaan tilanteesta lääkärille esimerkiksi ennen asiakkaan vuosittaista lääkärikäyntiä.
Palveluntuottajalla on käytössä virkalinja (suora puhelinnumero terveysasemalle), jonka kautta palveluntuottaja saa yhteyden asiakkaan lääkäriin. Virkalinja on tarkoitettu asiakkaan tilanteeseen ja hoitoon liittyvään konsultointiin
Palveluntuottaja sitoutuu käyttämään Tilaajan määrittelemää, tietoturvallista väylää asiakastietojen välittämiseen lääkärille.
Palveluntuottaja voi konsultoida asiakkaan lääkäriä asiakkaan hoitoon ja tilanteeseen liittyvissä asioissa. Kommunikaatiossa tulee huolehtia siitä, että konsultoivalla hoitajalla on tiedossaan kaikki oleellinen asiakkaasta sekä hänen konsultointiinsa liittyvästä tilanteesta:
Lääkärin käynneille valmistautumisessa, on yksiköissä käytössä tarkistuslista, jotta asiakkaan kokonaisvaltainen hoito toteutuu myös tuolloin.
Asiakkaan tukipalvelut sekä muut yleiset palvelut
Asiakkaan tukipalveluilla ja muilla yleisillä palveluilla viitataan asiakkaan saamiin muihin palveluihin, joiden toteuttaminen ei kuulu kotihoidon työntekijöiden tehtäväksi. Tukipalvelut on kuvattu tarkemmin alla.
Asiakkaat tulee palveluntuottajan toimesta ensisijaisesti ohjeistaa olemaan yhteydessä Tilaajan seniorineuvontaan palveluiden lisätietojen saamiseksi. Kaikkiin Tilaajan järjestämiin palveluihin liittyvät myöntämisen kriteerit, joten palvelun saaminen on aina riippuvainen asiakkaan kokonaistilanteesta.
Palveluntuottaja sitoutuu avustamaan asiakasta alla kuvattuihin palveluihin liittyen tarpeen vaatiessa ja huomioimaan palvelut asiakkaan palvelun kokonaisuutta arvioidessaan. Palveluntuottajan hallinnointiin liittyvät velvoitteet on kuvattu alla.
Turvapuhelinpalvelun tarkoitus on antaa asiakkaalle väylä pyytää apua hänen ollessaan yksin kotona, tai esimerkiksi silloin, kun omaisen tai hoitajan ollessa paikan päällä, kaatunutta asiakasta ei saada nostettua ylös ilman apua. Turvapuhelinpalvelu on luonteeltaan kiireetöntä ja lääkkeetöntä palvelua, eikä siten korvaa yhteydenottoa hätänumeroon tai lääkäriin. Turvapuhelinpalvelu koostuu asiakkaan kädessä olevasta rannekkeesta sekä asiakkaan kotona olevasta tukiasemasta. Asiakkaan turvapuhelinpalveluun on myös mahdollista kytkeä lisälaitteita, esimerkiksi ovihälytin tai gps-ranneke.
Turvapuhelinta käytetään painamalla rannekkeessa olevaa painiketta, jolloin yhteys turvapuhelinpäivystykseen aukeaa. Tukiaseman kautta asiakas voi kertoa avun tarpeestaan. Hälytyspäivystyksessä arvioidaan asiakkaan avun tarvetta ja tarvittaessa lähetetään paikalle turva-auttaja. Turvapuhelinpalvelu on asiakkaalle maksullinen ja palvelun aloittamiseksi asiakkaan tulee luovuttaa palveluntuottajalle kotiavain.
Kotihoidon palveluntuottaja on velvollinen muistuttamaan asiakasta tai suorittamaan asiakkaan kanssa kuukausittain tehtävän koehälytyksen. Koehälytyksen tarkoitus on muistuttaa asiakasta laitteen käyttötavasta.
Ateriapalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät pysty heikentyneen toimintakykynsä tai terveydentilansa vuoksi itse huolehtimaan syömisestään tai lämmittämään aterioitaan.
Asiakkaalle voidaan myöntää ateriapalvelu asiakkaan ravintohuollon korjaamiseksi tai varmistamiseksi. Palvelu voidaan toteuttaa joko asiakkaan kotiin annettavan ateria-automaatin avulla, tai kuljettamalla asiakkaalle lämmin lounas ja/tai kylmä illallinen päivittäin. Palvelu on asiakkaalle maksullinen.
Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan aterioiden perumisesta asiakkaan pyynnöstä, tai mikäli asiakas joutuu sairaalaan. Mahdollisen kotiutumisen yhteydessä palveluntuottaja varmistaa, että ateriapalvelu jatkuu sovitusti.
Asiakkaalle voidaan Tilaajan toimesta myöntää yö-kotihoitoa. Yö-kotihoidon käynnit toteutetaan Tilaajan oman yksikön toimesta. Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan yö-kotihoidon yksikköön asiakkaan tilanteessa ja lääkehoidossa tapahtuvista muutoksista. Palveluntuottaja on lisäksi velvollinen reagoimaan yö-kotihoidolta saamiinsa tietoihin liittyen asiakkaan palvelun tarpeessa tai tilanteessa havaittuihin muutoksiin.
Yö-kotihoidon vastuu asiakkaan hoidosta on rajattu yöllä tapahtuvien käyntien toteuttamiseen. Yö-kotihoito on yhteydessä palveluntuottajaan asiakkaan tilanteen niin vaatiessa.
Kuntoutus- tai intervallijaksot
Asiakkaalle voidaan myöntää kuntoutusta joko asumisyksikössä tai kotona suoritettavana kuntoutuksena.
Mikäli asiakkaan kuntoutus suoritetaan yksikössä, katkeaa hänen kotihoidon palvelunsa kuntoutusjakson ajaksi. Asiakkaan kotona suoritettava kuntoutus ei vaikuta asiakkaan kotihoidon palveluun.
Asiakkaalle luodaan kuntoutusjakson aikana suunnitelma asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi kuntoutusjakson jälkeen. Kuntoutussuunnitelma voi esimerkiksi koostua tuolilta nousemisen harjoittelemisesta aamupalan yhteydessä. Asiakkaan kuntoutussuunnitelman sisältö tulee päivittää asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä toistuvaan suunnitelmaan.
Muut keskeytykset palveluun
Asiakkaan kotihoidon palvelu voi keskeytyä asiakkaan tai Tilaajan toiveesta ja/tai tarpeesta johtuen joko määräaikaisesti tai ennalta määritteettömäksi ajaksi. Syitä keskeytykselle voivat olla esimerkiksi asiakkaan lomamatka, sairaalajakso tai vaikka ulkona käyminen. Asiakas tai muu taho ilmoittaa palveluntuottajalle keskeytyksestä. Palveluntuottaja keskeyttää asiakkaan palvelun viipymättä tai asiakkaan ilmoittaman keskeytyksen alkaessa. Palveluntuottajan tulee varmistaa, että tieto asiakkaan palvelun keskeytymisestä saavuttaa Tilaajan ja muut Tilaajan määrittämät tahot. Asiakas voi perua myös yksittäisen käynnin.
Palveluntuottajan tulee jatkaa asiakkaan palvelua viipymättä keskeytyksen päätyttyä.
Etäpalvelut
Palveluntuottaja ei voi toteuttaa asiakaskäyntejä vain etäyhteyksiä käyttämällä. Tilaaja varaa oikeuden myöhemmin antaa palveluntuottajalle mahdollisuuden toteuttaa osa käynneistä etäkäynteinä. Tällöin noudatetaan etäkäynteihin erikseen kirjoitettua palvelukuvausta ja palveluntuottajalle etäkäyntien toteuttaminen on vapaaehtoista.
Jos asiakkaalla tunnistetaan etäkotihoidon palveluntarve, on se mahdollista toteuttaa hyvinvointialueen etäkotihoidon toimesta. Etäkotihoidon tarpeesta ilmoitetaan Tilaajalle, joka arvioi tarpeen ja tarvittaessa huolehtii etäpalvelun käynnistämisestä. Etäkotihoito on osa asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja asiakas maksaa siitä suunnitelman mukaisen vahvistetun asiakasmaksun. Etäpalvelun toteuttamisesta vastaa Tilaajan erillinen etäpalveluyksikkö. Jos asiakkaaseen ei etäpalvelun kautta sovitulla käynnillä saada yhteyttä niin etäpalveluyksikkö viestii asiasta asiakasta hoitavaan kotihoidon yksikköön, joka tekee tarvittaessa tarkistuskäynnin.
Lääkeannosteluautomaatti
Asiakkaalla on oikeus käyttää lääkeannosteluautomaattia lääkehoidon toteuttamiseksi, mikäli palveluntuottajan tuottama annosjakelu voidaan asiakkaan lääkeannosteluautomaatilla toteuttaa. Mikäli asiakas on omatoimisesti hankkinut automaatin, on asiakas itse vastuussa laitteen toimivuudesta sekä huollosta. Palveluntuottajan tulee kuitenkin täyttää automaatti ja varmistaa lääkehoidon toteutuminen.
Palveluntuottaja voi toteuttaa asiakkaan lääkehoidon käyttäen lääkeannosteluautomaattia, mikäli asiakkaan toimintakyky mahdollistaa automaatin käyttämisen. Lääkeannosteluautomaatin käyttöön ottamisessa tulee arvioida sekä asiakkaan fyysisiä, että psyykkisiä edellytyksiä toteuttaa lääkehoito turvallisesti ja oikein automaatin avulla. Myös asiakkaan tilannetta ja lääkehoidon toteutumista tulee seurata aktiivisesti. Lääkeannosteluautomaatin käyttäminen tulee lopettaa, mikäli asiakkaan tilanteessa tapahtuu muutos, minkä seurauksena lääkehoito ei automaatin kautta enää onnistu.
Mikäli palveluntuottaja toteuttaa lääkehoidon lääkeannosteluautomaatin avulla, on palveluntuottaja velvollinen huolehtimaan laitteiston täyttämisestä, toiminnasta sekä huolloista. Palveluntuottajan tulee olla valmis toteuttamaan asiakaskäynti, mikäli ongelma laitteen toiminnassa vaatii käynnin.
Myös Tilaaja voi myöntää asiakkaalle lääkeannosteluautomaatin. Tällöin Tilaaja vastaa laitteen toiminnasta sekä reagoi puutteisiin laitteen toiminnassa. Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan yhteyshenkilölle lääkeannosteluautomaatin toiminnan puutteista sekä toteuttamaan lääkehoitoon liittyvät käynnit laitteen käytön ollessa tauolla. Palveluntuottaja voi laskuttaa näistä käynneistä 10 minuutin lääkehoitokäynnit.
Mikäli asiakkaalla on käytössä lääkeannosteluautomaatti, kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan lääkehoidon toteuttamiseen kuukaudessa kaksi (2) tuntia. Tämä aika sisältää asiakkaan lääketilaukset, lääkkeiden toimittamisen asiakkaan luokse, lääkkeiden tarkistamisen, lääkkeiden asettamisen automaattiin sekä lääkehoidon seurannan.
Asiakkaan kotihoidon palvelukokonaisuus sisältää kotihoidon asiakaskäyntien lisäksi asiakkaan toimintakyvyn arvioimisen, asiakkaan palvelusuunnitelmien tekemisen ja päivittämisen sekä tukipalveluiden arvioimisen, lääkehoidon, lääkäriyhteistyön.
Palveluntuottajan ja hänen henkilöstönsä tulee tuntea asiakkaan palvelukokonaisuus sekä yksittäisten palveluiden sisältö, siten, että asiakaan tilannetta pystytään arvioimaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan kaikki palvelut huomioiden. Jokaisen asiakaskäyntejä toteuttavan henkilön tulee tuntea kaikki tässä palvelukuvauksessa kuvatut palvelut palvelukuvauksessa kuvatulla tarkkuudella.
Asiakkaan kotihoidon kokonaisuus tuotetaan palveluntuottajan toimesta. Osana tätä kotihoidon kokonaisuutta palveluntuottajan vastuulla on tuottaa tietoa asiakkaan terveydestä ja sekä toimintakyvystä, sekä siinä tapahtuvista muutoksista.
Asiakkaan palvelukokonaisuus koostuu kotihoidon palvelun lisäksi asiakkaan saamista tai itse hankkimista palveluista, tukipalveluista sekä laitteista. Näitä palveluita ovat esimerkiksi erilaiset avustajat, kuntoutus, siivous- ja ateriapalvelut, kodin ulkopuolella saatavat palvelut kuten kuljetuspalvelu sekä lääkerobotit.
Asiakkaan tilannetta arvioidessa tulisi kotihoidon palvelun lisäksi huomioida asiakkaan saamat muut palvelut sekä omaisilta saatava tuki.
Asiakkaan tiedot ilmoitetaan palveluntuottajalle erikseen sovittavalla tavalla, joko Apotin välityksellä tai salattuna sähköpostina. Palveluntuottaja sitoutuu aloittamaan palvelun asiakkaan tarpeen mukaisesti. Palveluntuottajan tulee vastaanottaa tilauksia arkisin klo 8–15. Palveluntuottajan tulee tarpeen vaatiessa aloittaa uuden asiakkaan palvelu tilauksesta seuraavana arkipäivänä, mikäli tilaus tehdään klo 12.00 mennessä.
Tilaus lasketaan tehdyksi, kun Tilaaja on lähettänyt palveluntuottajalle välttämättömät tiedot asiakkaan palvelun aloittamiseksi. Hyvin harvoin, asiakkaan palvelu on välttämätöntä aloittaa jo samana päivänä, kun tilaus vastaanotetaan.
Palveluntuottaja sopii asiakkaan kanssa ensikäynnin, jonka aikana asiakkaan kanssa käydään läpi kotihoidon palvelun sisältö, asiakkaan muut palvelut ja tukipalvelut sekä apuvälineisiin ja yhteistyökäytäntöihin liittyvät asiat, kuten mahdollinen avainten luovuttaminen, yhteystiedot, kotihoidon kansiot sekä muut toimintaan liittyvät asiat.
Palveluntuottajan tulee jättää asiakkaalle kirjallisesti tiedot palveluntuottajan päivystyspuhelinnumerosta sekä väylät palautteen antamiselle.
Asiakasta tulee kuulla liittyen hänen hoitonsa kokonaisuuteen, sekä hänen hoitonsa toteuttamiseen. Asiakkaan toiveita tulee kuulla esimerkiksi hänen käyntiaikatoiveiseensa, avuntarpeeseen, käynnin toteuttamiseen sekä kommunikaatioon liittyen.
Jokaisella asiakkaalla tule olla voimassa olevat asiakkuuteen liittyvät suunnitelmat, jotka ohjaavat asiakkaan saamaa palvelua. Kaikki asiakkaan palvelun sisältöön liittyvät suunnitelmat tulee tehdä yhteistyössä asiakkaan, palveluntuottajan, Tilaajan sekä mahdollisesti omaisen kanssa. Suunnitelmien tekemisessä tulee noudattaa Tilaajan ohjeistuksia.
Jokaiselle asiakkaalle tulee luoda hoito- ja palvelusuunnitelma välittömästi asiakassuhteen alkaessa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat:
Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tulee päivittää aina asiakkaan tilanteen muuttuessa. Hoito- ja palvelusuunnitelman tulee perustua RAI-arvioinnista saatuihin tietoihin ja sitä tulee päivittää aina RAI-arvioinnin tekemisen yhteydessä. Asiakkaalle tehdään säännöllisin välein arvio myönnettyjen palveluiden vaikuttavuudesta kotona asumisen tueksi (väliarvio). Tämä arvio siirretään asiakkaan Kanta-tietoihin.
Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman pohjalta asiakkaalle luodaan ns. toistuva suunnitelma. Toistuvassa suunnitelmassa kuvataan asiakkaan päiväkohtaiset käynnit ja niiden sisältö. Toistuvan suunnitelman käyntikohtaisen erittelyn pitää sisältää vähintään seuraavat asiat:
Toistuvaa suunnitelmaa päivitetään aina, kun asiakkaan käyntien pituuksiin tai sisältöön tulee pysyviä / pitkäaikaisia muutoksia tai mikäli asiakkaan käyntien ajankohtaan tulee muutoksia.
Palveluntuottajan tulee nimetä jokaiselle asiakkaalle vastuuhoitaja, joka vastaa asiakkaan hoidosta ja hoito- ja palvelusuunnitelmasta. Vastuuhoitaja vastaa asiakkaan RAI-arvioinnin toteutumisesta. Vastuuhoitajan velvollisuudet on kuvattu tarkemmin kohdassa Henkilökunta.
Asiakkaan lääkehoito tulee toteuttaa palveluntuottajan lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sekä noudattaen Fimean Turvallisen lääkehoidon oppaan ohjeita. Palveluntuottajalla on velvollisuus varmistaa, että henkilökunta tuntee edellä mainitut dokumentit ja että toiminnassa noudatetaan niissä kuvattuja toimintaohjeita. Vähimmäisvaatimukset lääkehoidon toteuttamiselle:
Palveluntuottaja vastaa asiakkaan lääkelistan ajantasaisuudesta, lääkkeiden tilaamisesta, lääketoimitusten tarkistamisesta sekä lääkkeiden toimittamisesta asiakkaan luokse.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaan ylimääräiset ja vanhentuneet lääkkeet hävitetään voimassa olevien lakien ja ohjeiden mukaisesti.
Lääkkeiden annosjakelu
Asiakkaan lääkehoito tulee pääsääntöisesti toteuttaa Apteekin toteuttamana koneellisena annosjakeluna. Palveluntuottaja toteuttaa koneellisen annosjakelun hankinnan itsenäisesti ja vastaa kaikilta osin annosjakelupalvelun onnistuneesta toteutuksesta, mahdollisista palautteista sekä yhteistyökäytännöistä annosjakelun suorittavan apteekin kanssa. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaan ajantasainen lääkelista, on toimitettu annosjakelun toteuttamalle taholle.
Asiakas voi myös toteuttaa lääkkeiden hankinnan itsenäisesti. Tällöin asiakas vastaa itse siitä, että hänen lääkelistansa on ajan tasalla ja lääkkeet on toimitettu ajoissa.
Palveluntuottajan vastuulla on varmistaa, että annosjakeluun annetut muutokset ovat toteutuneet. Riittävänä varmistuksena nähdään se, että palveluntuottaja tarkista että:
Palveluntuottaja ohjeistaa asiakasta sopimuksen tekemisestä palveluntuottajan koneellisen annosjakelun toimittaja-apteekin kanssa lääkkeiden laskuttamiseksi. Koneellisen annosjakelun tuottava taho laskuttaa asiakasta lääkkeistä ilman, että palveluntuottaja toimii välikätenä. Palveluntuottaja vastaa annosjakelutyön kustannuksista, eikä niitä voida laskuttaa asiakkaalta missään muodossa.
Asiakkaan muut lääkkeet (rasvat, vatsantoimituslääkkeet yms.)
Mikäli palveluntuottaja tilaa asiakkaan lääkkeet, tilaa palveluntuottaja asiakkaalle tarvittaessa myös muut asiakkaan tarvitseman lääkkeet. Lääkkeet toimitetaan asiakkaalle annosjakelupussien mukana ja laskutetaan asiakkaalta koneellisen annosjakelusopimuksen mukaisesti.
Kiireelliset lääkkeet (antibiootit yms.)
Mikäli palveluntuottaja tilaa asiakkaan lääkkeet, on palveluntuottaja velvollinen hankkimaan asiakkaan kiireellisesti aloitettavat lääkkeet viipymättä saatua tiedon asiakkaan kiireellisestä lääketarpeesta. Lääkkeet toimitetaan asiakkaalle palveluntuottajan toimesta ja lääkkeet laskutetaan asiakkaalta apteekin toimesta. Palveluntuottaja vastaa kiireellisesti toimitettavien lääkkeiden toimituskustannuksista, eikä niistä voida laskuttaa asiakasta missään muodossa.
Asiakaskäynnit tulee toteuttaa asiakkaan toistuvan suunnitelman mukaisesti. Lisäohjeita käyntien toteuttamiseksi kuvataan tässä kappaleessa.
Mikäli käyntien aikatauluihin tulee muutoksia, tulee asiakkaaseen olla yhteydessä mahdollisimman pian ja kertoa milloin asiakas voi odottaa käynnin toteutuvan.
Asiakaskäynnit tulee toteuttaa asiakkaan toimintakyky ja tilanne huomioiden. Käynnin sisältö ei ole puhdasta tehtävien ja toimenpiteiden suorittamista, vaan asiakas kohdataan käynnin aikana ihmisenä. Käynnin aikana hoitaja tiedostaa oman roolinsa asiakkaan psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä, johon kuuluu asiakkaan kanssa keskusteleminen ja kuntouttava työote.
Hoitaja muokkaa käynnin sisältöä asiakkaan päiväkohtaisen tarpeen perusteella, kuitenkin hoito- ja palvelusuunnitelman sekä toistuvan suunnitelman raamit huomioiden. Esimerkiksi vaatteiden nostaminen lattialta tai roskien vieminen lähtiessä, toteutetaan asiakkaan niin pyytäessä.
Asiakkaiden kotona tehtävä työ koostuu erilaisista käyntityypeistä, kuten esimerkiksi säännöllisistä käynneistä, sairaanhoidolliset käynnit, suihkukäynneistä, aikakriittisistä käynneistä, yllättävistä käynneistä, kahden hoitajan käynneistä ja arviointikäynneistä.
Säännöllinen kotikäynti
Säännölliset käynnit ovat asiakkaalle tehtäviä, säännöllisiä, usein päivittäisiä aamu- päivä ja iltakäyntejä. Asiakaskäynti tulee toteuttaa toistuvassa suunnitelmassa määritetyllä aikavälillä. Käynti tulee pyrkiä toteuttamaan päivittäin samaan aikaan, mutta vähintään toistuvassa suunnitelmassa kuvatussa aikataulussa.
Käynnin pituuden tulisi pääsääntöisesti olla toistuvan suunnitelman mukainen. Pitkäaikaisia, säännöllisiä ylityksiä sekä alituksia, tulee seurata ja toistuvaa suunnitelmaa päivittää tarpeen mukaan.
Asiakkaan käynti tulee toteuttaa asiakkaan toistuvassa suunnitelmassa kuvattua sisältöä mukaillen. Käynnit koostuvat pääasiassa asiakkaan lääkehoidon toteutuksesta, ruokahuollon varmistamisesta, vaatteiden pukemisen ja riisumisen avustamisesta, muista hoidollisista tehtävistä sekä asiakkaan muusta päiväkohtaisesta avun tarpeesta.
Aikakriittinen käynti
Asiakkaalla voi olla toistuvassa suunnitelmassa ns. Aikakriittinen käynti, mikä tarkoittaa, että asiakaskäynti tulee tehdä säännöllistä käyntiä tarkempana ajankohtana tiettyyn aikaan päivästä. Aikakriittisen käynnin tunnistaa siitä, että käyntiaika on annettu tiettynä ajan hetkenä, eikä kahden tunnin aikaikkunana.
Käynti on toteutunut toistuvan suunnitelman mukaisesti aikakriittisenä käyntinä, mikäli käynti aloitetaan kolmenkymmenen (30) minuutin sisällä toistuvassa suunnitelmassa määritetystä ajankohdasta.
Aikakriittisiä käyntejä määritetään toistuvaan suunnitelmaan vain erityisestä syystä, kuten asiakkaan avustaminen tiettyyn aikaan lähtevään kuljetukseen tms.
Sairaanhoitajan toteuttama käynti
Asiakkaan sairaanhoidolliset käynnit tulee toteuttaa sairaanhoitajan toimesta. Vaatimus sairaanhoitajan toteuttamalle käynnille tulee käynnin sisällöstä.
Asiakkaan sairaanhoidollisten käyntien ajankohta sovitaan asiakkaan kanssa huomioiden asiakkaan hoidon tarve ja muiden palveluiden vaatimukset. Asiakkaalle tulee ilmoittaa kahden (2) tunnin aikaikkuna, jolloin käynti toteutetaan. Sairaanhoitajan käynti voidaan toteuttaa asiakkaan säännöllisen käynnin yhteydessä, mikäli hoitajan koulutus ja osaaminen on riittävää. Tällöin säännöllisen kotihoidon osuus määräytyy toistuvan suunnitelman perusteella ja sairaanhoitajan osuus käyntiajan ylittävältä osin.
Yllättävästä tarpeesta johtuva käynti
Asiakaskäyntejä voidaan joutua toteuttamaan ennakoimattomasti, mikäli asiakkaan tilanne näin vaatii. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi huoli-ilmoitus Tilaajan edustajalta. Ennakoimaton käynti tulee toteuttaa saman päivän aikana, kuin pyyntö annetaan. Yllättävästä käynnistä voidaan kirjata asiakkaalle kymmenen (10) minuutin käynti tai pidempi, mikäli asiakkaan luona viivytään tosiasiallisesti pidempään.
Suihkukäynti
Asiakkaan suihkukäynnit ovat pääsääntöisesti kerran viikossa toteutettavia neljänkymmenenviiden (45) minuutin säännöllisiä käyntejä. Käynnit pyritään toteuttamaan aina samana päivänä, toistuvan suunnitelman mukaisesti. Suihkukäyntien ajankohdasta on mahdollista sopia asiakkaan kanssa, ja asiakasta pitää kuulla hänelle sopivasta käynnin ajankohdasta. Suihkukäynnit tulee toteuttaa arkisin klo 7-18. Suihkukäynti on mahdollista sopia toisen, aikaan sidotun käynnin yhteyteen, jolloin käynnin kokonaispituus on aikaan sidotun käynnin pituus + suihkukäynnin pituus.
Kahden hoitajan käynti
Asiakkaan toistuvaan suunnitelmaan voidaan kuvata kahden hoitajan käyntejä. Kahden hoitajan käynneillä riittää, että vain toinen henkilöistä on pätevä suorittamaan kaikki käynnillä tarvittavat toimenpiteet. Käynnin voi siis toteuttaa esimerkiksi lähihoitaja yhdessä hoiva-avustajan kanssa.
Kahden hoitajan käyntejä suunniteltaessa, voidaan arvioida miltä osin kahden hoitajan läsnäolo on tarpeen. Kahden hoitajan käyntejä suunniteltaessa palveluntuottajan tulee varmistaa, ettei asiakkaan palvelun taso heikkene sen vuoksi, että toinen hoitaja ei ole paikalla koko aikaa.
Palveluntuottajan tulee varmistaa, että kummatkin hoitajat ovat paikalla oikeaan aikaan niin, että asiakkaan käynnin pituus ei kasva sen vuoksi, että toinen tarvittavista hoitajista ei ole paikalla. Kummankin hoitajan tulee leimata käynti alkaneeksi ja päättyneeksi asiakkaan luona.
RAI-arviointikäynti
Palveluntuottaja toteuttaa arviointikäyntejä kohdassa "RAI-arviointi" kuvatulla tavalla. Palveluntuottajan asiakkaalle tekemän ensimmäisen RAI-arvioinnin tekemisen ohjeaika on kaksi (2) tuntia. Säännöllisen seuranta-arvioinnin ohjeaika on puolitoista (1,5) tuntia.
RAI-arviointikäynti tulee toteuttaa kokonaisuudessaan asiakkaan luona. RAI-arviointi toteutetaan arkipäivänä klo 7–18 välisenä aikana. Arvioinnin ajankohdasta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa.
RAI-arvioinnin toteuttaa asiakkaan vastuuhoitaja asiakasta (/omaista) osallistaen. RAI-arvioinnissa tulee lisäksi kuulla asiakkaan muun hoitotiimin näkemyksiä.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että kotihoidon työntekijällä on asiakkaan luokse mennessään esittää henkilöllisyytensä todentamiseksi kuvallinen henkilökortti (työnantajan henkilökortti), jossa näkyy työntekijän nimi ja yritys, jolle hoitaja työskentelee.
Palveluntuottaja on velvollinen todentamaan asiakaskäynnit pääsääntöisesti asiakkaan kotona olevaa tunnistetta käyttäen. Asiakkaan luona oleva tunniste voi toimia palveluntuottajan valitsemalla teknologialla (Esimerkiksi NFC-tarra, QR-koodi). Tunniste tulee sijoittaa asiakkaan kotioven sisäpuolelle.
Mikäli palveluntuottajalla on kohteita, joissa valittua teknologiaa ei voida käyttää (johtuen esimerkiksi verkon kattavuudesta alueella), tulee palveluntuottajan ilmoittaa jokainen kohde Tilaajalle. Palveluntuottajan tulee pyrkiä 100 % kattavuuteen asiakkaan luona tehtävän leimauksen käytössä ja tarvittaessa tehdä kehitystyötä tavoitteeseen pääsemiseksi.
Palveluntuottaja vastaa valitsemaansa teknologiaan liittyvistä kustannuksista täysimääräisesti. Kustannukset sisältävät asiakkaan luokse asennettavat tunnisteet, yhteys asiakastietojärjestelmään, tunnisteiden kiinnittäminen asiakkaan luokse, tunnisteiden poistamisen asiakkaan kodista asiakkuuden päättyessä sekä muut teknologiaan liittyvät kustannukset.
Palveluntuottajan käyntien tilastoimisen ja laskuttamisen tulee perustua asiakkaan luona tapahtuneisiin leimauksiin.
Asiakas voi perua joko yksittäisiä kotihoidon käyntejä tai kotihoidon palvelun pidemmäksi aikaa. Palveluntuottajan tulee varmistaa, että tieto asiakkaan käynnin perumisesta saavuttaa oikeat henkilöt ennen perutun käynnin toteuttamista. Asiakkaan kotiin ei saa mennä, mikäli asiakas on perunut käynnin.
Mikäli asiakas peruu käyntejä toistuvasti tai mikäli käyntien peruutukset herättävät huolta palveluntuottajassa, tulee palveluntuottajan olla yhteydessä Tilaajaan.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että henkilökunta käyttää asianmukaisia suojavarusteita asiakaskäynneillä. Palveluntuottaja vastaa suojavarusteita aiheutuvista kustannuksista. Suojavarusteiksi lasketaan esimerkiksi:
Palveluntuottajan hoitohenkilöstöllä tulee asiakaskäynneillä olla käytettävissään kaikki yhteiskäyttöön soveltuvat hoitotarvikkeet ja mittarit, joita kotihoidon käynneillä voidaan tarvita, kuten
Palveluntuottajalla tulee lisäksi olla käytössään ensiapuun liittyvät hoitotarvikkeet, sekä laboratorionäytteisiin liittyvät tarvikkeet.
Palveluntuottaja vastaa asiakkaan hoitotarviketilauksista sekä vaippatilauksista. Hoitotarviketilaukset tehdään Tilaajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Tilaaja tekee asiakaskohtaisen lähetteen tarvittavista tuotteista ja antaa palveluntuottajalle oikeudet tilata asiakkaan tuotteet.
Palveluntuottaja on velvollinen ohjeistamaan asiakasta hankkimaan tarvittavat muut hoitotarvikkeet. Asiakkaan tulee huolehtia omaan hoitoonsa liittyvistä tarvikkeista ja mittareista, joita ei ole kuvattu yllä.
Jokaisesta asiakaskäynnistä tulee tehdä kirjaukset. Kirjausten tulee kuvata asiakkaan vointia ja kokonaistilannetta, mutta myös käynnin aikaisia tapahtumia. Kirjausten tulee noudattaa hyvän kirjaamisen käytäntöjä huomioiden erityisesti seuraavat asiat:
Kirjauksista tulee käydä ilmi, miten asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa kirjattuja tavoitteita on edistetty ja miten niissä on edistytty. Kirjaamisen tulee pääsääntöisesti tapahtua asiakkaan luona, asiakasta osallistaen.
Kirjaamisen voidaan käyttää käynnin pituudesta korkeintaan viisi (5) minuuttia. Mikäli kirjaamista ei tehdä asiakkaan luona, ei kirjaamista voida kirjata tehollisina asiakastyötunteina.
Palveluntuottajan tulee tehdä asiakkaalle RAI-arviointi kuukauden sisällä asiakkuuden alkamisesta. RAI-arviointi tulee tehdä asiakkaan vastuuhoitajan toimesta. RAI-arvioinnit tulee tehdä vähintään puolen vuoden välein, mutta aina asiakkaan tilanteen muuttuessa oleellisesti.
RAI-arvioinnit tulee toteuttaa Tilaajan ohjeistuksia ja hyviä RAI-arviointikäytäntöjä noudattaen.
Palveluntuottajan tulee tehdä asiakkaalle väliarvio aina RAI-arvioinnin yhteydessä. Väliarviossa otetaan kantaa asiakkaan kohdassa "Hoito- ja palvelusuunnitelma" kuvattuihin osa-alueisiin. Väliarvioinnissa arvioidaan asiakkaan palvelukokonaisuutta suhteessa asiakkaan tarpeeseen sekä muutoksia asiakkaan tilanteessa.
Palveluntuottaja on velvollinen pyydettäessä, tuottamaan väliarvioinnin tilaajan pyytämällä pohjalla ja palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan Tilaajan ohjeistusta väliarvion toteuttamiselle.
Mikäli asiakkaan tilanne muuttuu oleellisesti, tulee hänelle tehdä uusi RAI-arviointi, sekä siihen yhdistyvät väliarvioinnit ja päivitykset hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä toistuvaan suunnitelmaan.
Palveluntuottaja on velvollinen olemaan yhteydessä Tilaajan edustajaan, mikäli asiakkaan tilanteessa tapahtuu muutos, joka vaatii asiakkaan palvelukokonaisuuden tarkastamista. Palvelukokonaisuuden tarkastamiselle tarkoitetaan esimerkiksi kotihoidon palveluiden lisäämistä tai vähentämistä, asiakkaan uutta tarvetta tukipalveluille tai muille toimintakykyä ylläpitäville palveluille, tai mikäli asiakas ei enää pärjää kotonaan.
Palveluntuottajan tulee hyväksyttää asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma Tilaajalla. Tilaaja määrittää asiakkaan palvelun tarpeen ja tekee tarvittaessa asiakkaalle uuden palvelutarpeen arvioinnin ja päätöksen ja tilauksen asiakkaan uudesta palvelukokonaisuudesta. Palveluntuottajan tulee tarvittaessa osallistua palvelutarpeen arvioinnin toteuttamiseen.
Palveluntuottajan on velvollinen tuottamaan tarvittavat selvitykset asiakkaan tilanteesta asiakkaan tilanteen ja palveluntarpeen arvioimista varten. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tilaajan ohjeistusta selvitysten toteuttamisessa ja toimittamisessa.
Palveluntuottajalla tulee olla tukipalveluiden esitteet jaettavaksi asiakkaalle, mikäli asiakkaalla havaitaan tarve tukipalvelulle. Palveluntuottajan tulee lisäksi tarvittaessa ohjata asiakas olemaan yhteydessä seniorineuvontaan lisätietojen ja ohjaamisen saamiseksi.
Palveluntuottajalla tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)). Palveluntuottajan vastuuhenkilöltä edellytetään hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Vastuuhenkilö vastaa siitä, että palvelutoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset eli muun muassa siitä, että sosiaalipalvelujen antamiseen on palvelujen tarpeeseen ja asiakkaiden määrään nähden riittävästi henkilöstöä, jonka koulutustaso ja ammattitaito mahdollistavat laadukkaiden palvelujen antamisen.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisissa johtotehtävissä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. Sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta säädetään sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015). Muissa asiakastyön ohjausta sisältävissä sosiaalihuollon johtotehtävissä voi toimia henkilö, jolla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.
Palveluntuottajalla tulee olla käytössään sähköinen asiakastietojärjestelmä, joka täyttä alan normaalit vaatimukset. Palveluntuottajan tulee kirjata sähköiseen järjestelmään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma, väliarviot, tilannearviot, käyntiraportit, kirjaukset ja muun yhteydenpidon. Asiakastietoa ei saa välittää muita sähköisiä järjestelmiä käyttäen (kuten Whatsapp-sovellus).
Palveluntuottajalla tulee olla käytössään järjestelmä, joka pystyy lähettämään tietoa Kanta-palveluun. Kanta-palveluun pitää siirtää vähintään puolivuosittain hoitotyön yhteenveto (väliarvio, loppuarvio) potilaan voinnista, palveluista ja niiden toteutumisesta sekä keskeisistä RAI tuloksista. Kantaan tulee lisäksi siirtää kooste asiakkaan tilanteesta, mikäli asiakas on menossa lääkärille. Kanta-palveluun tulee siirtyä myös tieto palveluntuottajan asiakkaalle antamista rokotuksista (mm. influenssa, Korona, Pneumokokki).
Asiakastietoja Tilaajan ja palveluntuottajan välillä toimitetaan vain Apotin tai salatun sähköpostin välityksellä. Palveluntuottajan tulee varmistaa, että mahdollisiin yhteissähköposteihin lähetetyt viestit voidaan lukea vain sellaisten henkilöiden toimesta, joiden kuuluu asiat päästä lukemaan.
Palveluntuottajan pitää pystyä lähettämään sekä salattuja sähköposteja että salattuja tiedostoja. Tilaaja määrittää kumpaa tapaa noudatetaan ja voi olla riippuvainen lähetettävästä tiedosta.
Palveluntuottajalla tulee olla mahdollisuus tehdä RAI-arviointeja käyttäen Raisoftia. Palveluntuottaja ilmoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antaman RAI-tunnistekoodin Tilaajalle, jotta Tilaaja voi seurata THL:n tuottamista tietokannoistatoimintayksikköä koskevaa RAI-vertailutietoa.
Palveluntuottaja toimittaa THL:n palauteraportit kaksi kertaa vuodessa tilaajalle ja antaa tilaajalle suostumuksen, että Tilaaja saa käyttöönsä toimintayksikön RAI-vertailutiedot ilmoittamalla THL:lle, että sillä on suostumus toimintayksikön RAI-vertailutietoihin, jonka perusteella THL jakaa ko. yksikön palauteraportit myös Tilaajalle, tilaajaorganisaation ekstranet-tilan kautta. Lisäksi palveluntuottaja toimittaa Tilaajalle pyydettäessä toimintayksikkö- ja asiakaskohtaista RAI-tietoa. Palveluntuottaja vastaa kaikista Raisoftiin liittyvistä kustannuksista.
Palveluntuottajalla tulee olla käytössään maksuton puhelinnumero, johon asiakkaat, omaiset, Tilaajan edustajat, tukipalvelutuottajat sekä palveluntuottajan oma henkilöstö voi olla yhteydessä. Puhelimeen tulee vastata päivittäin 7-22. Mikäli puhelimeen ei jostain syystä pystytä vastaamaan soittohetkellä, tulee takaisinsoiton tapahtua saman päivän aikana. Pääsääntöisesti takaisinsoiton pitää tapahtua kolmenkymmenen (30) minuutin sisällä.
Puhelimessa tulee olla käytössä koputuspalvelu ja mahdollisuus jättää viesti vastaajaan.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaan kotoa löytyy ajantasainen tieto asiakkaan saamasta kotihoidon palvelusta. Tiedot tulee säilyttää kansiossa, joka on selkeästi merkitty. Kansiossa tulee olla vain viimeisimmät versio asiakkaan tiedoista ja lääkelistasta. Palveluntuottaja vastaa siitä, että vanhat versiot kotihoidon kansion sisällöstä hävitetään asianmukaisesti ja tietoturvallisesti. Kansiota ei saa säilyttää piilossa tai lukkojen takana.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että kansiosta löytyvät palveluntuottajan ajankohtaiset yhteystiedot. Palveluntuottaja vastaa kansioon liittyvistä kustannuksista.
Palveluntuottajalla tulee olla toimistollaan lukittavat kaapit avainten ja lääkkeiden yöaikaiseen säilytykseen. Kaappien avaimet tulee säilyttää siten, että vain asianmukaiset henkilöt pääsevät käsiksi avaimiin.
Palveluntuottajalla tulee olla palvelun tuottamiseksi määrällisesti ja rakenteellisesti riittävä määrä soveltuvaa henkilökuntaa. Henkilökunnalla tulee olla tehtävien hoitamisen edellyttämä ammattitaito, osaaminen ja motivaatio. Palvelua antavat työntekijät ovat täysi-ikäisiä, luotettavia ja soveltuvat henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtäviin. Työntekijöiltä edellytetään hyviä yhteistyötaitoja, kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, kuunnella ja toimia asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Henkilöstön tulee kunnioittaa asiakasta ja olla luotettavia, palveluhenkisiä ja heidän tulee omata hyvät vuorovaikutustaidot. Henkilöstöllä tulee olla tarvittavaa monipuolista osaamista, sekä erityisesti tietoa asiakkaiden toimintakyvystä ja toimintakykyä ylläpitävistä työtavoista. Osallistumista edistävä ja kannustava johtaminen, työn tarkoituksen mukainen organisointi sekä turvallinen ilmapiiri lisäävät henkilöstön jaksamista ja työtyytyväisyyttä.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että henkilöstöllä on annettavaan palveluun nähden riittävän hyvä kielitaito asiakkaan kanssa yhteisessä kielessä. Lisäksi henkilöstön tulee pystyä kommunikoimaan suomen tai ruotsin kielellä tehdessään kirjauksia. Korvaavia kommunikaatiomenetelmiä käytetään tarpeen mukaan.
Palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuvat on tarkkaan määritelty sekä työntekijöiden osaaminen on varmennettu.
Henkilöstöllä tulee olla voimassa olevan lainsäädännön mukainen oikeus harjoittaa sairaanhoitajan tai lähihoitajan ammattia.
Palveluntuottaja huolehtii, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on merkitty Valviran ylläpitämiin keskusrekistereihin (JulkiTerhikki ja JulkiSuosikki). Henkilökunnan tulee täyttää ammatilliset ja lakisääteiset vaatimukset. Terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säännelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säännelty laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015).
Henkilöstöä koskevat lisälaatuvaatimukset:
Palveluntuottaja vastaa siitä, että henkilökunnalla on käytössään työvaatteet, joiden perusteella hoitajan voidaan tunnistaa olevan palveluntuottajan palveluksessa. Työvaatteiden tulee olla siistit eikä työntekijän tule käyttää vahvoja hajusteita.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että sillä on riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa varmistaakseen toiminnan jatkuvuuden myös odottamattomien tai pitkäaikaisten poissaolojen sattuessa.
Arvioidessa henkilöstön riittävyyttä työvuorossa, tulee huomioida asiakkaiden käyntien pituudet ja ajankohdat sekä riittävä siirtymäaika asiakkaiden välissä, sisältäen esimerkiksi pysäköintiin kuluva aika.
Palveluntuottajalla tulee asiakasmäärään nähden olla käytössään riittävä määrä henkilökuntaa, jolla on seuraavat pätevyys/osaaminen:
Yksi henkilö voi toimia useammassa yllä kuvatuista rooleista (esimerkiksi sairaanhoitaja voi toimia vastuuhoitajana), mutta henkilöllä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus suorittaa tehtävät, jotka hänen vastuualueelleen kuuluvat, sekä ylläpitää osaamistaan tehtävien hoitamiseksi.
Palveluntuottaja vastaa henkilöstön riittävästä lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Palveluntuottajan tulee pyytäessä toimittaa työntekijäkohtainen listaus suoritetuista koulutuksista.
Palveluntuottajan on huolehdittava Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan yksikön työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiapukoulutuksen järjestämisestä. Palveluntuottajalla tulee olla ohjeet ensiavun saamiseksi.
Taulukossa on kuvattu kotihoitoon liittyviä tehtäviä, sekä vähimmäisvaatimuksia osaamiselle ja vastuulle yksikössä, tehtävän suorittamiseksi.
Opiskelija voi toimia tilapäisesti koulutusalaansa vastaavan laillistetun ja nimikesuojatun ammattihenkilön tehtävissä, kun hänellä on suoritettujen opintojen ja käytännön kokemuksen perusteella riittävät edellytykset kyseisten tehtävien hoitamiseen. Työnantaja arvioi tapauskohtaisesti, onko opiskelijalla edellytykset toimia ammattihenkilön tehtävissä sekä määrittää tehtävät ja toiminnan rajat vastuineen. Työnantajan arvioitava myös työntekijän kielellistä valmiutta toimia tehtävässä. Opiskelijan toimiessa sijaisena, hänen on oltava kirjoilla oppilaitoksessa voidakseen toteuttaa lääkehoitoa.
Jokaiselle laillistetun ja nimikesuojatun terveydenhuollon ammattihenkilön sijaisena toimivalle opiskelijalle on nimettävä kirjallisesti ohjaaja, joka on riittävän kokemuksen omaava laillistettu ammattihenkilö ja joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia. Esimerkiksi lääketieteenopiskelijan ohjaajan tulee olla laillistettu lääkäri ja sairaanhoitajaopiskelijan ohjaajan sairaanhoitaja. Ohjaajan on työskenneltävä samassa työyksikössä sijaisena toimivan opiskelijan kanssa ja oltava tosiasiallisesti opiskelijan tavoitettavissa työskentelyn aikana. Tilanteissa, joissa sijaisuudessa toimiva opiskelija ja ohjaaja työskentelevät eri vuoroissa, on opiskelijalle osoitettava toinen ohjaaja samaan vuoroon. Ohjaaja seuraa, ohjaa, valvoo ja tarvittaessa puuttuu sijaisena työskentelevän opiskelijan toimintaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
Lääkehoitoon osallistuessaan opiskelijan tulee olla perehdytetty, lääkehoidon osaaminen on varmistettu ja hoitajaopiskelijalla tulee olla siihen kirjallinen yksikkökohtainen lupa. Lupa on voimassa vain ko. työsuhteen loppuun asti.
Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan sijaisuus
Sairaanhoitajan sijaisuudessa olevat sairaanhoitajaksi, terveydenhoitajaksi, kätilöksi tai ensihoitajaksi opiskelevat tai terveydenhoitajan sijaisuudessa olevat terveydenhoitajaksi opiskelevat suorittavat LOVe LOP KIPU-verkkokoulutuskokonaisuuden ja antavat tarvittavat näytöt. Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan sijaisuudessa oleville opiskelijoille ei myönnetä IV, rokotus tai Marevan lupaa.
Lähihoitajan sijaisuus
Lähihoitajan sijaisuudessa olevat opiskelijat suorittavat LOVe LOP-verkkokoulutuskokonaisuuden ja antavat näytöt erillisen näyttölomakkeen mukaisesti.
Mikäli yksikön toiminta edellyttää, voi sijaisena toimiva lääkeluvallinen lähihoitajaopiskelija antaa potilaalle/asiakkaalle valmiiksi annosteltuja, luonnollista tietä annettavia PKV- tai N-lääkkeitä. Työnantajan tulee aina arvioida, onko opiskelijalla edellytykset lääkehoidon tehtävien suorittamiseen, vaikka tarvittavat opinnot olisi suoritettu.
Palveluntuottajalla tulee olla kuvattu toimintaan liittyvät toimintaohjeet ja prosessit. Toimintaohjeiden ja prosessien tulee olla kuvattuna tarpeeksi tarkasti ja konkreettisesti, niin, että ne itsessään ohjaavat työntekijän toimintaa. Lisäksi niiden tulee olla henkilökunnan helposti saavutettavissa.
Tässä luvussa kuvataan mitkä prosessit vähintään tulee olla kuvattuna ja mitkä minimivaatimukset laadukkaalle prosessin kuvaamiselle on asetettu. Palveluntuottajan tulee tiedostaa, että toimintaohjeiden ja prosessien olemassaolo ei riitä, vaan henkilöstön tulee myös tuntea kyseiset ohjeistukset/prosessista, pystyä löytämään ajantasaiset ohjeistukset tarvittaessa ja toimimaan niiden mukaan.
Palveluntuottajan tulee varmistaa, että vastuunjako yksikössä on selkeäsi määritelty ja työntekijöille on kirjallisesti määritetty vastuualueet.
Palveluntuottaja on velvollinen perehdyttämään jokaisen työntekijän huolellisesti. Palveluntuottajalla tulee olla ajantasainen perehdytyssuunnitelma ja työtekijän perehdyttämisestä tulee jäädä kirjallinen jälki perehdytyksen jokaisesta osa-alueesta. Perehdytyksen tulee perustua työtekijän osaamisen varmistamiseen, ei määrättyyn määrään tunteja tai suoritteita. Palveluntuottaja vastaa siitä, että työntekijälle on perehdytetty kaikki työtehtävät, joita työntekijältä odotetaan työssään tekevän ja kaikkiin niihin laitteisiin, joita hän asiakaskäynneillä joutuu käsittelemään.
Perehdytyksen tulee sisältää vähintään seuraavat osa-alueet:
Palveluntuottaja tulee kuvata asiakkaaksi tulemisen prosessi. Prosessin tulee kuvata konkreettisella tasolla:
Palveluntuottajan tulee kuvata tiedon kulun prosessinsa. Palveluntuottajien tulee varmistaa se, että jokainen työntekijä on tietoinen vähintään seuraavista asioista:
Palveluntuottajan tulee varmistaa, että yllä kuvatut tiedot löytyvät kirjallisessa muodossa, siten, että myös jälkikäteen on mahdollista ymmärtää ja hyödyntää kirjattua tietoa ja että jokainen työntekijä pystyy tarpeellisen tiedon löytämään.
Palveluntuottajan tulee lisäksi kuvata, miten asiakkaiden asioihin liittyvä tiedonkulku varmistetaan tietoturvallistesti työpäivän aikana. Prosessiin tulee kuvata toimintatapa sekä kiireisesti toimitettavan että tarvittaessa tietoon saatavan tiedon osalta.
Palveluntuottajan tulee kuvata asiakkaiden avaintenhallintaan liittyvä prosessi ja toimintaohjeet. Kuvauksen tulee sisältää vähintään seuraavat osa-alueet ja täyttää alla mainitut minimivaatimukset:
Palveluntuottajalla tulee olla kuvattuna RAI-tiedon hankinnan ja hyödyntämisen prosessi. Prosessissa tulee kuvata vähintään:
Palveluntuottajan tulee seurata ja raportoida vähintään:
Palveluntuottajalla tulee olla käytössä HaiPro tai muu vastaava järjestelmä, jolla henkilöstö pystyy ilmoittamaan havaitsemiaan potilaan turvallisuutta vaarantavia tapahtumia. Palveluntuottajan tulee kannustaa ilmoituksen tekemiseen sekä vahinkojen sattuessa, mutta myös läheltä piti-tapahtumien yhteydessä.
Palveluntuottajalla tulee olla kuvattuna prosessi, miten ilmoituksia käydään läpi työyhteisössä ja kokousmuistioista tulee käydä ilmi ilmoitusten tosiasiallinen käsittely sekä sovitut korjaavat toimenpiteet.
Palveluntuottaja on velvollinen varmistamaan, että jokainen työntekijä tuntee vastuunsa tehdä SosPro-ilmoitus, mikäli hän havaitsee asiakkaan sosiaalihuollon toteutumisessa epäkohdan.
Palveluntuottaja raportoi tekemiään ilmoituksia Tilaajalle säännöllisesti raportointiohjeen mukaisesti.
Palveluntuottajan tulee toteuttaa tilaajan määrittelemä asiakastyytyväisyyskysely vuosittain. Kysely toteutetaan pääasiallisesti sähköisesti mutta asiakkaille mahdollisestaan myös vastaaminen paperilla. Palveluntuottaja vastaa kyselyn toimittamisesta asiakkaalle, avustaa tarvittaessa asiakasta vastaamisessa sekä toimittaa paperiset vastaukset ostopalveluyksikköön.
Palveluntuottajan tulee toimittaa asiakkaille kooste kyselyn tuloksista sekä kyselyn perusteella aloitetuista kehittämistoimenpiteistä. Kooste tulee toimittaa kuukauden sisällä kyselyn tulosten valmistumisesta.
Tilaaja ja palveluntuottajat sitoutuvat seuraamaan palvelun laatua. Tavoitteena on asiakkaiden erityisistä tarpeista johtuvan yksilöllisen ja ystävällisen palvelun toteuttaminen. Palveluntuottaja sitoutuu vuorovaikutukselliseen yhteistyöhön Tilaajan edustajan kanssa palvelun laadun varmistamiseksi. Yhteydenpito on jatkuvaa siten, että mahdollisiin ongelmiin etsitään välittömästi ratkaisut ja että palvelun edelleen kehittäminen on osa normaalia toimintaa. Palveluntuottajan ja Tilaajan välillä järjestetään säännöllisesti yhteistyökeskusteluja.
Palveluntuottaja kehittää omaa laadunhallintaansa kokonaisvaltaisesti. Hyvän avustamispalvelun toteuttamiseksi palveluntuottajalla on määritelty toimintaa ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus, joihin koko henkilökunta on sitoutunut. Palveluntuottaja on keskustellut henkilökuntansa kanssa, mitä toimintakykyä tukevalla ja kuntoutumista edistävällä työotteella ymmärretään ja miten tämän avulla asiakkaita voidaan tukea heidän jokapäiväisessä elämässään.
Palveluntuottajalla tulee olla sähköinen järjestelmä asiakas- ja potilastietojen kirjauksiin. Palveluntuottaja vastaa annetun hoidon ja palvelun dokumentoinnista palveluntuottajan järjestelmään. Palveluntuottajan toimintaa on kehitettävä asiakkailta ja henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella.
Lisäksi laadunhallinnalle ja johtamiselle asetetaan seuraavat vaatimukset:
Palveluntuottaja vastaa siitä, että sen palvelussa käytettävällä henkilöstöllä on vaadittava lääkehoidon osaaminen ja tarvittavat lääkehoitoluvat huomioiden työntekijän peruskoulutus sekä lääkehoidon vaativuus ja luonne. Henkilöstön tulee osoittaa lääkehoidon perusteiden osaaminen teoria- ja laskukokeen avulla sekä antaa osaamisen näytöt. Lääkehoidon perehdytyssuunnitelma käydään läpi (varmennettu allekirjoituksella). Palveluntuottajan terveydenhuollosta vastaava lääkäri tai hänen määräämänsä lääkäri myöntää lääkehoitoluvan, kun lääkehoidon perehdytys on läpikäyty sekä yksikössä tarvittavat teoriaperusteet ja näytöt on suoritettu hyväksytysti. Lääkehoitoon sisältyy varautuminen mahdolliseen huumelääkehoitoon.
Palveluntuottajalla tulee olla ajantasainen kirjallinen lääkehoitosuunnitelma pohjautuen STM:n Turvallinen lääkehoito -julkaisun (2021) suosituksiin ja nimetty lääkehuollosta vastaava henkilö. Palveluntuottaja vastaa siitä, että lääkehoitosuunnitelma on ajantasainen. Lääkehoitoon osallistuva työntekijä vastaa siitä, että toimii suunnitelman mukaisesti.
Lääkehoitolupa on voimassa enintään viisi (5) vuotta. Palveluntuottaja vastaa siitä, että sen palvelussa käytettävällä henkilöstöllä on ajantasaiset lääkehoitoluvat. Palveluntuottaja vastaa kustannuksista ja ylläpitää seurantaa henkilöstön lääkeluvista. Palveluntuottajan tulee aina pyydettäessä esittää lääkehoitosuunnitelma ja henkilöstön lääkeluvat Tilaajalle. Tilaaja voi halutessaan pyytää nämä nähtäväksi ja ne tulee toimittaa kolmen (3) päivän sisällä.
Asiakas vastaa itse lääkkeidensä kustannuksista. Palveluntuottajan henkilökunnan tulee tarvittaessa avustaa asiakasta reseptin ja tuotteiden hankinnassa. Asiakkaat ovat avoterveydenhuollon palvelujen piirissä.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että lääkehoitoon osallistuvilla työntekijöillä on asianmukaiset ja ajantasaiset lääkeluvat. Lääkehuollon lisäkoulutuksen saanut lähihoitaja voi toteuttaa lääkehuoltoa, kun hänellä on tehtävän edellyttämät tiedot, kirjallinen lupa lääkehoidon toteuttamiseen sekä yksikössä varmistettu osaaminen.
Sosiaalihuollon laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi palveluntuottajan tulee tehdä omavalvontasuunnitelma Valviran antaman Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelmaa koskevan määräyksen (1/2014) mukaisesti.
Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omatoimista laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamista siten, että toiminnassa toteutuvat lainsäädännön, lupaehtojen ja palvelujen tuottajan itse omalle toiminnalleen asettamat laatuvaatimukset. Omavalvontasuunnitelmalla tarkoitetaan palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi suunniteltujen menettelytapojen kuvausta ja siinä käytettäviä asiakirjoja.
Asiakasturvallisuuden lisäksi asiakkaan kohtelu, osallisuus ja oikeusturva ovat keskeisiä omavalvonnassa seurattavia asiakokonaisuuksia. Asiakasturvallisuus on sosiaalihuollossa käsitteenä laajempi kuin terveydenhuollossa. Se pitää sisällään fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden.
Tietosuojan ja tietojärjestelmien omavalvontasuunnitelma ei ole samalla tavalla julkinen asiakirja kuin sosiaalihuollon palvelukokonaisuutta koskeva suunnitelma on, mutta se on osa omavalvonnassa huomioon otettavia asioita ja täydentää sosiaalihuollon salassa pidettävien asiakastietojen käsittelyyn liittyvää omavalvontaa.
Tietosuojan ja tietojärjestelmien omavalvontasuunnitelma on esitettävä valvontaviranomaiselle pyydettäessä, mutta sitä ei sellaisenaan edellytetä liitettäväksi julkisena pidettävään omavalvontasuunnitelmaan.
Omavalvontasuunnitelma tulee laatia ennen toiminnan aloittamista.
Omavalvontasuunnitelmaa koskevat laatuvaatimukset:
Palveluntuottaja sitoutuu seuraamaan ja kehittämään tuottamansa palvelun laatua. Palveluntuottaja sitoutuu vuorovaikutukselliseen yhteistyöhön Tilaajan kanssa palvelun laadun varmistamiseksi. Yhteydenpito on jatkuvaa siten, että mahdollisiin ongelmiin etsitään välittömästi ratkaisut ja että palvelun edelleen kehittäminen on osa normaalia toimintaa. Palveluntuottajan sitoutuu osallistumaan Tilaajan kanssa käytäviin yhteistyöpalavereihin, tiedotustilaisuuksiin tai seminaareihin.
Palveluntuottajalla on määritelty toimintaa ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus, joihin koko yksikön henkilökunta on sitoutunut. Palveluntuottaja on keskustellut henkilökuntansa kanssa, mitä toimintakykyä tukevalla ja kuntoutumista edistävällä työotteella ymmärretään ja miten tämän avulla asiakkaita voidaan tukea heidän jokapäiväisessä elämässään.
Palveluntuottajan tulee varmistaa, että palveluntuottajan laatua ja laadun tuottamista ohjaavat dokumentit ovat myös asiakkaiden, omaisten ja Tilaajan saatavilla.
Palveluntuottajan tulee seurata toteuttamansa palvelun laatua ja kehittää toimintaansa havaintojen perusteella. Laadun seurannan tulee sisältä vähintään seuraavat osa-alueet:
Omavalvonta- ja lääkehoitosuunnitelmaa tulee päivittää laadun seurannasta saatujen tulosten perusteella. Palveluntuottajan tulee noudattaa omavalvontasuunnitelmassaan kuvaamiaan prosesseja ja toimintaohjeita.
Palveluntuottajan tulee käyttää keräämäänsä asiakaspalautetta, palautteita, toiminnassaan havaittuja puutteita ja Tilaajalta saamaansa palautetta toimintansa laadun kehittämiseen. Palveluntuottajan tulee kuvata laadun kehittämisen suunnitelma, jonka toteutumista seurataan vähintään kolmen relevantin mittarin kautta vähintään puolen vuoden välein. Laadun kehittämisen suunnitelma voidaan toteuttaa osana palveluntuottajan muuta toiminnan suunnittelua, eikä erillistä suunnitelmaa ole välttämätöntä kuvata erilliseen suunnitelmaan.
Suunnitelmasta tulee käydä ilmi vähintään seuraavat asiat: