Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäinen talousarvio 54 miljoonaa euroa alijäämäinen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kautta aikain ensimmäinen talousarvio julkistetaan torstaina 3. marraskuuta. Talousarvio 2023 sisältää taloussuunnitelman 2023–2026.

Talousarvio 2023 on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 54 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämän taustalla on siirtyvien organisaatioiden vuoden 2022 ennakoidut talouden ylitykset, kaupunkien saamien koronakorvausten vaikutus ja se, ettei valtion rahoitus kata kaikkia historiallisen suuren muutoksen muutoskustannuksia.

Talousarviossa 2023 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue suuntaa resursseja siten, että alueen asukkaat pääsevät palveluihin nykyistä nopeammin, ja palvelujen saatavuus paranee. Tässä onnistuakseen Vantaan ja Keravan hyvinvointialue panostaa hyvään työnantajakokemukseen sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman parantamiseen.

Väestö kasvaa ja ikääntyy

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestön ennustetaan kasvavan yli 48 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 40 % vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 6 300 asukkaalla.

Ikärakenteen muutoksiin perustuvien ennusteiden mukaan alueen sote-kustannusten kasvun ennakoidaan vuosina 2020–2030 olevan keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa (koko maassa 1,4 %).

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimintaan ja talouteen vaikuttavat lisäksi monet metropolialueen ilmiöt. Alue on tiheästi asuttua lentokenttäaluetta. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä on maan suurin, yli viidennes, ja se kasvaa vuosittain.

Alueella useampi kuin joka neljäs lapsiperhe on yhden vanhemman perhe. Lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet korostuvat.

Myös korkeat asumiskustannukset, asunnottomuus ja päihdeongelmat ovat metropolialueen heijastumia alueelle.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen rahoitus perustuu hyvinvointialueiden rahoituslakiin, ja määräytyy alueen väestön kasvun ja rakenteen sekä tarvekertoimien perusteella.

Ennusteiden mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tulee saamaan väestönkasvuun ja tarpeeseen perustuvaa rahoitusta siten, että se pääsee talouden tasapainoon nykyisellä taloussuunnitelmakaudella.