SUPERMAMA – ammatiltaan äiti

Ajankohtaista

Asiasanat

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Mia Eriksson on ammatiltaan äiti. Hän on toiminut Vantaalla vastaanottoperheenä ja perhehoitajana 14 vuotta, yhteensä noin kahdeksallekymmenelle lapselle ja nuorelle.

Perhehoitajaksi Mia Eriksson päätyi sattumalta; kun tuttavapiirin lapsi tarvitsi aikuisen tukea, niin Eriksson ryhtyi tukiperheeksi ja auttoi. Sen jälkeen sijaisperhettä tarvitsevia lapsia ja nuoria on asunut hänen luonaan niin lyhyempiä kuin pidempiäkin aikoja. Tällä hetkellä Erikssonin luona asuu pitkäaikaisesti viisi lasta, joista nuorin on seitsemän ja vanhin kuusitoistavuotias.  

Perhehoitajien tarve on suuri, sillä potentiaalisista aikuisista kilpailevat myös muut lähialueen kunnat ja yksityiset toimijat. Lisäksi korona ja pitkittyneet kriisit näkyvät esimerkiksi vastaanottoperheiden kasvavana tarpeena. Perhehoitajat auttavatkin ennen kaikkea biologisia vanhempia, jotta he voivat myöhemmin taas huolehtia lapsistaan. 

Ihan tavallista arkea 

Erikssonin arki on rakentunut lasten menojen ympärille. Viiden lapsen mukana tulee tavallista harrastuksiin kuskaamista ja läksyissä auttamista, mutta myös sijoituksesta johtuvia palavereja ammattilaisten kanssa. Lasten ollessa koulussa on aikaa käydä kaupassa tai urheilla. Työ on joustavaa ja esimerkiksi lomailun ajankohdan voi valita itse. 

Työnantajana Vantaa saa Erikssonilta paljon kiitosta. 

– Vantaa on ollut alusta asti todella hyvä valinta. Kaikki toimii hyvin ja esimerkiksi sosiaalityöntekijän saa aina kiinni ja heiltä saa kaikkeen apua. Perhehoitajien jaksamisesta huolehditaan ja lomituksetkin onnistuvat hyvin, Eriksson kuvailee Vantaan perhehoitoa. 

Antoisa ja arvokas työ motivoi Erikssonia perhehoitajana. Työn parhaita puolia on, jos yhteistyö biologisen perheen kanssa on hyvää ja vanhemmuuden voi jakaa. Myös lapsilta saadut kiitokset ja kortit lämmittävät mieltä. 

– Vaikka arki on tavallista, niin koskettavimpia hetkiä on se, kun lapselta saa osoituksen siitä, että meillä on läheiset ja hyvät välit. Yksi tärkeä muisto on, kun sain kaksi rannekorua, joissa toisessa lukee I’m a cool woman ja toisessa Supermama, Eriksson muistelee. 

Perhehoitaja kulkee lapsen ja aikuisen rinnalla 

Perhehoitajana oleminen ei vaadi mitään supertaitoja, vaan riittää, että on empaattinen ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Eriksson kuvaa perhehoitajaa rinnalla kulkijaksi, joka kulkee niin lapsen kuin vanhempienkin rinnalla, kun elämässä kuormittuu liikaa. 

Perheitä auttaa jo lyhytaikaiseksi tukiperheeksi lähteminen. Tällöin lapsi vierailee tukiperheessä lyhyitä aikoja, jolloin biologiset vanhemmat voivat levätä. Tukiperhe auttaa esimerkiksi yksinhuoltajaa, jolla ei ole tukiverkostoa. 

Lopuksi Eriksson kertoo, miten paljon hän on saanut keskustellessaan kohtaamiensa teinien kanssa. Teinit tuovat elämään ihan uutta näkökulmaa, mistä Eriksson on kiitollinen. Lasten ja nuorten kanssa oleminen rikastuttaa niin lapsen kuin perhe- hoitajankin elämää. 

Juttu julkaistu aiemmin Vantaan asukaslehdessä 9/22