Osallisuusohjelma osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäjänä

Osallisuus käsitteenä

Osallisuus, osallistuminen ja osallisuusohjelma ovat termeinä ehkä haastaviakin ymmärtää. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelmassa hyödynnettiin THL:n (2017) osallisuuden viitekehystä, jonka mukaan osallisuudelle ei ole vakiintunut yhtä selkeää käsitettä, sillä se on määritelmänä niin laaja ja monimuotoinen. Osallisuus voidaan nähdä liittymisenä (engl. involvement) tai kuulumisena johonkin (engl. belonging). Osallisuuteen liittyy myös osallistuminen (engl. participation) ja vaikuttaminen (engl. representation). Osallisuuden kokemuksen on todettu lisäävän hyvinvointia, turvallisuudentunnetta sekä tulevaisuudenuskoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Osallisuutta edistämällä tavoitellaan eriarvoisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisen vähenemistä. (Isola ym. 2017, 3, 9-12.)

Osallisuusohjelman laatimisprosessi

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus ja sen myötä käynnistyvät hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.1023. Vantaalla ja Keravalla on valmisteltu tulevan hyvinvointialueen rakenteita tiiviissä tahdissa, yhteistyössä asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Osana valmistelua on kehitetty myös eri kohderyhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueen osallisuusrakenteiden sekä alueellisen osallisuusohjelman muodossa.

Osallisuusohjelman suunnittelutyö alkoi jo syksyllä 2021, kun Vantaan ja Keravan sote-palvelujen kehittämishankkeissa päätettiin toteuttaa viisi osallisuustyöpajaa asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Työpajat toteutettiin loppuvuodesta 2021 ja niissä pohdittiin osallisuuden toteutumisen edellytyksiä ja toiveita. Jo tässä vaiheessa osallistujat kokivat tärkeäksi sen, että hyvinvointialueelle asetetaan konkreettiset tavoitteet osallisuuden edistämiselle, tavoitteiden saavuttamista mitataan ja että hyvinvointialue aktiivisesti edistää tasa-arvoista ja yhdenvertaista osallisuutta. Keväällä 2022 osallisuusrakenteiden ja osallisuusohjelman luonnosta kehitettiin aiempien työpajojen tulosten pohjalta.

Fanni Ali-Melkkilän opinnäytetyö keskittyi erityisesti osallisuusohjelman laatimisprosessin mallintamiseen yhteiskehittämisen keinoin siten, että prosessi olisi osallistava, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Osallisuusohjelman painopistealueita, tavoitteita ja toimenpiteitä kehitettiin osana opinnäytetyötä järjestettävissä työpajoissa hyvinvointialueen lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan sekä tulevien toimialojen henkilöstön kanssa. Lisäksi hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet, asukkaat, asiakkaat sekä henkilöstön ja sidosryhmien edustajat kommentoivat ohjelmaa sähköisen kommentoinnin kautta.

Osallisuuden toteutumisen kulmakiviä

Eri ryhmien näkemyksen mukaan tärkeimmiksi asioiksi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle nousivat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, selkokielisyys ja ymmärrettävyys sekä avoimuus ja säännölliset yhteiskehittämisen rakenteet. Haavoittuvassa asemassa ja syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden kuuleminen ja osallistuminen korostui. Osallisuuden osalta haluttiin kuitenkin painottaa ”mattimeikäläisyyttä”, tarkoittaen, että osallisuus kuuluu kaikille ja on kaikkien asia, ketään siihen kuitenkaan pakottamatta.

Osallisuusohjelman laatimisprosessissa tärkeimmiksi kulmakiviksi nousi avoin, rento ja joustava ilmapiiri, jossa jokaisen osallistujan ääni tulee kuuluviin. Digitaaliset keinot esimerkiksi virtuaalityöpajojen muodossa mahdollistavat laajan osallistumisen etäämmältä, mutta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta myös muunlaiset osallistumisen keinot on tärkeää huomioida.  Yhteiskehittäminen menetelmänä soveltui loistavasti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelman laatimisprosessiin.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma viimeistellään 2023 alkuvuodesta yhdessä lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan kanssa, jonka jälkeen se lähetetään lautakunnan toimesta aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen osallisuusohjelma julkaistaan, ja se on luettavissa hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lähteet

Isola, A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Viitattu 19.11.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf