Ihmisiä ihmisille

Sosiaaliohjaaja Satu Nieminen ja sosiaalityöntekijä Emmi Lainà työskentelevät molemmat pakolaistaustaisten asiakkaiden parissa VAKEn kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa. Kaksikon tehtävä on auttaa Suomeen tulleita pakolaisia arjen käyntiin saamisessa. Kun pakolaistaustainen henkilö saa oleskeluluvan ja muuttaa Vantaalle tai Keravalle, Satu ja Emmi ovat hänen tukenaan. Sosiaaliohjaaja Satu kertoo asiakkaille eri palveluista ja niihin hakeutumisesta. Asiakkuuden alussa kaikki asiat ovat vieraita ja asiakkaat tarvitsevat tukea asioiden hoitamisessa, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

“Jokainen päivä on erilainen, aina tulee erilaisia selvitettäviä asioita.” - Satu

 

VAKEn kotoutumista tukevissa sosiaalipalveluissa sosiaaliohjaajilla ja sosiaalityöntekijöillä on omat asiakkaansa, joiden omatyöntekijöitä he ovat. Työtä tehdään tarvittaessa myös työpareina. Rajan vetäminen eri työntekijäryhmien välillä ei ole aina helppoa, ja asiakkaiden tilanteet ja tarpeet vaihtuvat myös asiakkuuden aikana. Sosiaalityöntekijän vastuulla ovat erityistä tukea tarvitsevat, esimerkiksi kehitysvammaiset, asiakkaat, joiden tarvitsemien palvelujen koordinoinnista Emmi huolehtii. Jako eri tehtäviin ei ole kuitenkaan ehdoton, myös sosiaalityöntekijät auttavat asiakkaita käytännön kysymysten hoitamisessa, jos nämä tarvitsevat apua.

“Meillä on tosi monipuolista työtä, teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi vammaisten ja iäkkäiden palvelujen sekä lastensuojelun kanssa.” - Emmi

 

Tukea sitä tarvitseville

Sadun ja Emmin lähijohtaja Minna Tuovinen muistuttaa, että pakolaisina Suomeen tulevat ovat pieni osa kaikista maahanmuuttajista, suurimmat syyt Suomeen muuttamiselle ovat opiskelu, työ ja perhe, hän toteaa. Myöskään kaikki Vantaalle tai Keravalle muuttavat pakolaiset eivät automaattisesti tule kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen asiakkaiksi. “Siellä on usein jotain erityisen tuen tarvetta”, Emmi kertoo ja jatkaa tarpeen tulevan usein esiin joko henkilön oman yhteydenoton kautta tai yhteydenottona esimerkiksi päiväkodista tai koulusta. “Tarve ensin.” Satu summaa kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen toiminta-ajatuksen. Asiakkaan tukena ollaan niin kauan kuin hän tarvitsee, kuitenkin enintään hänen kotoutumisaikansa loppuun saakka.

“Ei kaikille kaikkea, vaan sitä, mitä ihminen juuri nyt tarvitsee.” - Minna

 

Inhimillisiä kohtaamisia

”Jos osaat lukea suomen kieltä ja tiedät, mistä tietoa voi hakea, pystyt itse lukemaan asioista netin kautta omatoimisesti.” Satu kertoo. Suomen kieltä ja palvelujärjestelmää tuntematon taas tarvitsee enemmän opastusta ja tietoa saatavilla olevista palveluista.  Satu ja Emmi eivät kumpikaan halua kuitenkaan tehdä kaikkia pakolaisia tai joitain kulttuuriryhmiä koskevia yleistyksiä. “Asiakas on ihminen, niinkuin me kaikki” Satu toteaa. Kaikki asiakkaat kohdataan arvostavasti ja omana itsenään. Emmi jatkaa kaikilla asiakkaillaan olevan omat persoonansa ja lähtökohtansa, joiden pohjalta yhteistyötä rakennetaan. Suomen palvelujärjestelmä saattaa olla monelle vieras ja osa kaksikon työtä on myös eri toimijoiden roolin selkeyttäminen.

“Aika paljon käydään keskustelua siitä, minkälaista tukea eri tilanteissa on saatavilla.” - Emmi

 

Yhteistyössä on voimaa

Alueen järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat ovat myös tärkeässä roolissa asiakkaiden palveluverkossa. Erityisesti arkielämän sujumisen ja osallisuuden tukemisessa Vantaan ja Keravan vireä järjestökenttä on arvokas tuki alueella asuville pakolaistaustaisille. Matalan kynnyksen tuen lisäksi järjestöt tarjoavat tietoa ja osaamista sosiaalipalvelujen tueksi, Minna kertoo. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa muun muassa alueen järjestöjen vakituisia vierailuja kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen henkilöstökokouksiin.

 

“Kolmas sektori on meille aivan äärimmäisen tärkeä.” - Minna

Näköalapaikka maailmaan

Satu ja Emmi kohtaavat työssään kaiken ikäisiä ja taustaisia asiakkaita Vantaalta ja Keravalta ja alueen eri palvelut ovat tulleet molemmille tutuiksi. Palvelujärjestelmän ja lainsäädännön muutokset näkyvät myös molempien arjessa. Suomen lisäksi Sadulla ja Emmillä on työnsä kautta sormensa myös maailman tapahtumien pulssilla. Maailman kriisit näkyvät työssä sekä asiakkaiden välittömänä huolena sukulaisistaan ja ystävistään että viiveellä pakolaisten määränä. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näkyy ukrainalaisten pakolaisten määränä Vantaalla ja Keravalla.

“Meillä näkyvät koko maailman muutokset.” - Satu

 

Kotoutumislain muutokset haastavat palvelujärjestelmää

Kotoutumislain tulevat muutokset muun muassa lyhentävät kototutumisaikaa ja laskevat kotoutumista tukevan jälkihuollon yläikärajaa. Muutokset asettavat haasteita nykyiselle palvelujärjestelmälle, esimerkiksi kotoutujan suomen kielen kurssille pääsy riippuu usein viranomaisten kyvystä tarjota kotoutujan tasolle sopivaa kurssia. 

“Niiden palvelujen pitää järjestyä nopeasti, ei voi odotella.” - Minna

 

Vantaalla ja Keravalla haasteeseen vastataan muun muassa mallintamalla kotoutujan palvelupolku ja tiivistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. “Meidän asiakkaamme ovat todella motivoituneita oppimaan kielen sekä pääsemään töihin ja osaksi yhteiskuntaa.” Minna kuvaa kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen asiakkaiden innostusta, johon alueen palvelujen tulee vastata.